27.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 366/2

—

ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta (1),

—

ottaa huomioon lentoasemamaksuista 11. maaliskuuta 2009 annetun direktiivin 2009/12/EY,

—

ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen mukaisista kansainvälisistä ilmailusopimuksista (2),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta – Tulevat haasteet (3),

—

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (uudelleenlaadittu) (4),

—

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta (5),

—

ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman tarvittavien radiotaajuusalueiden osoittamisesta Maailman radioviestintäkonferenssissa, joka on määrä pitää 2.–27. marraskuuta 2015 Genevessä (WRC-15), sellaisen satelliitteihin perustuvan teknologian kehittämiseksi tulevaisuudessa, joka mahdollistaa maailmanlaajuiset lentoseurantajärjestelmät (6),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 90 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan,

—

ottaa huomioon komissiolta tulevan lainsäädäntöasioihin kuuluvan ilmailupaketin,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että lentoliikenneala työllisti Euroopassa vuonna 2012 suoraan 2,6 miljoonaa henkilöä ja että sen osuus unionin BKT:stä oli yli 2,4 prosenttia;

B.

ottaa huomioon, että lentomatkustajien määrä EU:ssa vuonna 2014 oli 849,4 miljoonaa, mikä merkitsee 4,4 prosentin lisäystä vuoteen 2013 verrattuna ja 16,9 prosentin lisäystä vuoteen 2009 verrattuna;

C.

ottaa huomioon, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat vuoden 2012 jälkeen irtisanoneet tai suunnittelevat irtisanovansa yli 20 000 työntekijää;

D.

toteaa, että EU:n lentoyhtiöt toimivat nopeasti muuttuvassa lisääntyvän kilpailun ympäristössä sekä sisä- että ulkomarkkinoilla;

E.

katsoo, että Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), EU:n ja jäsenvaltioiden on parannettava erilaisia oikeudellisia ja taloudellisia määräyksiä, joita ovat muun muassa EU:n sisäinen päästökauppajärjestelmä, matkustajien laajennetut oikeudet, kansalliset maksut ja verot, meluntorjunta lentoasemilla ja toiminta-ajan rajoittaminen;

F.

ottaa huomioon, että lentoliikenteellä on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen osuus EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja muista päästöistä, kuten typen oksidien päästöistä, on noin 13 prosenttia,

G.

ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää vuoden 2015 loppuun mennessä ilmailupaketin, jossa on tarkoitus määrittää unionin ilmailualaan kohdistuvat haasteet ja reagoida niihin;

1.

katsoo, että ilmailupaketilla on annettava kaivattu piristysruiske unionin lentoliikennealan muuttamiselle kestävämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi, vahvistettava unionin lentoyhtiöitä, lentoasemia ja ilmailuteollisuutta, varmistettava yhtäläiset toimintaedellytykset maailmanmarkkinoilla sekä hahmoteltava unionin ilmailualan pitkän aikavälin strategia;

2.

kehottaa komissiota ilmailupakettia laatiessaan ottamaan huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseen (SES2+) sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastoon (EASA) niiden keskeisiltä osin ja sisällyttämään nämä sekä EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta 2. heinäkuuta 2013 parlamentin antamassa päätöslauselmassa esitetyt seikat pakettiin;

3.

korostaa, että ilmailuteollisuus on merkittävä unionin kasvua ja työllisyyttä edistävä toimija ja että se liittyy tiiviisti unionin lentoliikennealan kilpailukykyyn (yhteys ilmenee esimerkiksi positiivisena vientitaseena, puhtaampina teknologioina eurooppalaisissa ilma-aluksissa, SESAR-hankkeen toteuttamisena, yhtenäisenä eurooppalaisena ilmatilana (SES), huoltoketjuna); toteaa, että ilmailuteollisuuden liikevaihto on noin 100 miljardia euroa vuodessa ja sen palveluksessa on suoraan noin 500 000 työntekijää; kehottaa siksi laatimaan ennakoivia toimintapolitiikkoja ilmailuteollisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi;

4.

korostaa, että innovointi on ennakkoedellytys kilpailukykyiselle eurooppalaiselle ilmailualalle; suosittelee siksi, että komissio ottaa huomioon ja tukee innovaatioita ilmaliikenteen hallinnan alalla (automaattiset lennonjohtopalvelut, vapaa reititys), etäohjattavissa ilma-alusjärjestelmissä, vaihtoehtoisissa polttoaineratkaisuissa, ilma-alusten ja niiden moottoreiden suunnittelussa (enemmän tehoa, vähemmän melua), lentoasemien turvaamisessa (kosketusvapaat ratkaisut, yhden turvatarkastuksen periaate) ja digitoimisessa yhdessä multimodaalisten ratkaisujen kanssa (tietokoneistetut maahuolintapalvelut); suosittelee lisäksi, että komissio tukee maailmanlaajuisia ympäristöratkaisuja, kuten kansainvälisen ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää maailmanlaajuista markkinapohjaista toimenpidettä, ja yhdenmukaistaa ilmailun päästökauppajärjestelmän kaltaisia alueellisia järjestelmiä pyrkien yhdistämään ne maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi, lentoasemien viherryttämistä ja uusia liiketoimintamalleja (IATAn uutta jakelukapasiteettia koskeva aloite, omaehtoiset jatkoyhteydet tai yhtenäiset matkalippujärjestelmät);

5.

kehottaa komissiota toteuttamaan toimivaltansa mukaisia toimia ja poistamaan EU:n ja kansalliset taakat eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä, jotta voidaan vahvistaa Euroopan ilmakuljetusalan kilpailukykyä;

6.

muistuttaa, että unionin lentoyhtiöiden ja lentoasemien kilpailukyky on heikentynyt suhteessa kolmansien maiden tuettuihin lentoyhtiöihin ja lentoasemiin; kehottaa tässä yhteydessä noudattamaan ennakoivaa politiikkaa omistajuuteen liittyvien yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, ja kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita parantamaan kansallisia perusrakenteitaan, jotta niiden lentoyhtiöt voivat kilpailla suotuisampien edellytysten turvin;

7.

pitää valitettavana, että yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta annettu asetus (EY) N:o 868/2004 on osoittautunut soveltamisalaltaan riittämättömäksi ja tehottomaksi; pyytää komissiota esittämään viimeistään marraskuussa 2015 analyysin asetuksen täytäntöönpanon puutteiden syistä; kehottaa komissiota tarkistamaan asetusta (EY) N:o 868/2004 siten, että asetuksella turvataan oikeudenmukainen kilpailu unionin ulkoisissa ilmailusuhteissa ja vahvistetaan unionin ilmailualan kilpailuasemaa, ehkäistään aiempaa tehokkaammin epäoikeudenmukaista kilpailua, varmistetaan vastavuoroisuus ja lopetetaan epäoikeudenmukaiset käytännöt, myös tietyissä kolmansissa maissa lentoyhtiöille myönnetyt ja markkinoita vääristävät tuet ja valtionavut; korostaa, että olisi pyrittävä parantamaan Euroopan tason poliittista strategiaa, jotta tämä kiista voitaisiin ratkaista pikaisesti lähinnä soveltamalla avointa ja ”oikeudenmukaista kilpailua” koskevaa lauseketta; pyytää lisäksi komissiota käsittelemään lentoyhtiöiden ”vaikuttavan valvonnan” konseptia;

8.

panee merkille, että unionin lentoasemat ovat huomattavien kilpailupaineiden alla ja että paineita aiheuttavat niin lentoyhtiöt kuin kilpailevat lentoasematkin; kehottaa näin ollen komissiota ottamaan nämä kehityskulut huomioon lentokenttämaksuja koskevan direktiivin täytäntöönpanossa sekä tarjoamaan etuja kaikille sidosryhmille ja matkustajille;

9.

kehottaa neuvostoa lisäämään ponnistelujaan lähtö- ja saapumisaikojen jakamista koskevan asetusehdotuksen hyväksymiseksi, jotta lentoasemien toiminta tehostuu ja jotta lentoliikenne voi toimia jouhevasti Euroopassa tilanteessa, jossa liikenteen volyymin odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä;

10.

korostaa unionin pienten ja alueellisten lentokenttien merkitystä alueiden välisille yhteyksille; kehottaa komissiota esittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa unionin pitkän aikavälin strategisen suunnitelman, jolla paneudutaan alueellisten lentokenttien haasteisiin ja mahdollisuuksiin unionin kontekstissa, mukaan lukien liikenneinfrastruktuuria koskevat valtiontukisäännöt, sillä alueellisten lentokenttien roolia unionin alueiden koheesion varmistajina on edistettävä ja niistä olisi tehtävä yksi unionin kasvua ja työpaikkoja edistävän strategian pilareista;

11.

korostaa, että kattavien ilmailusopimusten neuvotteleminen unionin tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa olisi asetettava strategiseksi tavoitteeksi ja että neuvotteluja olisi käynnistettävä tai vauhditettava; katsoo, että komission olisi mahdollisimman pian pyydettävä jäsenvaltioilta kattavat neuvotteluvaltuudet, asettaen etusijalle Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvat maat, voidakseen varmistaa yhtäläiset toimintaedellytykset unionin lentoyhtiöille ja lentoasemille, huolehtiakseen vastavuoroisuudesta ja sisällyttääkseen sopimuksiin oikeudenmukaista kilpailua koskevan lausekkeen; painottaa, että kattavien ilmailusopimusten tekemiseksi käytännössä toimiviksi niihin on sisällytettävä suojalauseke, jossa määritellään rikkomus ja siitä aiheutuvat oikeudelliset seuraamukset;

12.

panee merkille, että lentoliikennealaa ei vielä säännellä maailmanlaajuisesti, koska asiaa ei toistaiseksi käsitellä WTO:ssa; korostaa Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) maailmanlaajuisesti sovittujen sääntöjen merkitystä, jotta ilmailun päästöjä ja ilmastovaikutuksia voidaan vähentää; toteaa, että ICAO on sitoutunut maailmanlaajuisen markkinapohjaisen mekanismin kehittämiseen;

13.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista hyväksymällä SES 2+ -paketin, sillä Euroopan ilmatilan nykyinen hajanaisuus rasittaa merkittävästi eurooppalaisia lentoliikenteen harjoittajia;

14.

odottaa, että ilmailupaketissa käsitellään lentoasemien täyttä integroimista eurooppalaiseen liikenneverkkoon ja varmistetaan se; muistuttaa, että ilmailupaketin on oltava yhdenmukainen matkustajien oikeuksia koskevan voimassa olevan ja tulevan lainsäädännön kanssa, ja kehottaa samalla neuvostoa esittämään kantansa, koska sekä matkustajat että lentoliikenteen harjoittajat kaipaavat selkeyttä sääntöihin;

15.

korostaa, että tietyt ilmailualan työolot saattavat vaikuttaa lentojen turvallisuuteen; suosittelee, että liikenteen ja liikkumisen pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto työskentelevät yhdessä ja että ilmailupakettiin sisällytetään sosiaalisia lausekkeita ja huolehditaan tarvittavista takeista, kuten komission 4. kesäkuuta 2015 järjestämässä liikennealan sosiaalista toimintaohjelmaa käsittelevässä korkean tason konferenssissa ehdotettiin;

16.

pyytää, että turvallisuusketjua parannetaan ja yhdenmukaistetaan houkuttelemalla ja palkkaamalla ammattitaitoista, hyvin koulutettua työvoimaa;

17.

painottaa, että ilmailualaa pidetään kasvavana alana, joka on houkuttanut ja ottanut palvelukseen erittäin ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, ja että tämän kehityssuunnan jatkamiseksi on säilytettävä unionin voimassa oleva työllistämistä ja työoloja koskeva lainsäädäntö, normit ja käytännöt, mukaan lukien työehtosopimuskäytännöt;

18.

suosittaa täsmentämään ”pääasiallisen toimipaikan” käsitteen, jotta valtio voi myöntää liikenneluvan, jos maan lentoliikenteen volyymi on merkittävä, sekä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön yhteensovittamisen yhteydessä ”kotiaseman” määritelmän asetuksen (EU) N:o 83/2014 ja asetuksen (EU) N:o 465/2012 mukaisesti; korostaa, että siirtymäaikaa on lyhennettävä ja että tilanne, jossa lentomiehistöllä on enemmän kuin yksi kotiasema, on selkeytettävä;

19.

panee merkille vuokratyödirektiivin (2008/104/EY) soveltamisen haasteet ja suosittaa, että komissio tutkii direktiivin soveltamisen nykytilanteen tällä alalla ja päättää tulosten perusteella, miten haasteisiin vastataan;

20.

on huolissaan siitä, että sosiaalisesti ongelmalliset liiketoimintamallit, kuten ”mukavuusliput”, ja epätyypilliset työllistämistavat, kuten näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen, lentokokemuksen hankkimisesta maksamiseen perustuvat järjestelmät sekä nollatuntisopimukset, yleistyvät, mikä saattaa vaikuttaa turvallisuuteen; katsoo, että kaikessa ilmailutoiminnassa on huolehdittava sosiaalisista normeista;

21.

kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön SESAR-ohjelman, jossa edellytetään komission, lennonvarmistuspalvelun tarjoajien, lentoliikenteen harjoittajien ja lentoasemien tiivistä yhteistyötä ja taloudellista sitoutumista; vaatii siksi kokonaisvaltaista järjestelmälähtöistä lähestymistapaa ilmailun kaikkiin osa-alueisiin ja lennon kaikkiin vaiheisiin lähdöstä alkaen sekä EASAn roolin vahvistamista SES-SESAR -ympäristössä siten, että unionin ja EASAn järjestelmällä hallitaan turvallisuutta, turvatoimia, ympäristöä ja suorituskykyä; kehottaa komissiota varmistamaan, että Verkkojen Eurooppa -välineen budjetti, joka on kärsinyt Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustamisesta, toteutuu alkuperäisessä muodossa;

22.

pitää myönteisenä, että EASAn vastuita aiotaan lisätä, ja odottaa siksi, että perusasetusta (EY) N:o 216/2008 tarkistetaan, jotta voidaan ottaa käyttöön kattava turvallisuudenhallintajärjestelmä ja antaa EASAlle tehtäviä, jotka koskevat unionin turvatoimien turvallisuusnäkökohtia ja kaupallisen lentoliikenteen ja etäohjattujen ilma-alusten turvallisuusnäkökohtia; kehottaa komissiota myöntämään EASAlle Euroopan yhteisen ilmailuviranomaisen aseman, joka vastaa EASAn erilaisia vastuita, jotka lainsäädäntövallan käyttäjä on sille asettanut;

23.

kehottaa komissiota säilyttämään vahvan edustuksen kaikilla kahdeksalla paikalla, joilla EU:n jäsenvaltiot ovat edustettuina ICAO:n neuvostossa, ja lujittamaan mahdollisimman pian EASAn roolia kansainvälisessä ympäristössä ja varmistamaan, että se tunnustetaan virallisesti ICAOssa, jotta unioni voi esiintyä yhdellä äänellä ja jotta varmistetaan unionin kansalaisten turvallisuuden korkeampi taso maailmanlaajuisesti sekä unionin ilmailualan kilpailukyky ja vientitoiminta;

24.

kehottaa komissiota poistamaan satelliittiperusteista ilmaliikenteen seurantaa koskevat sääntelyesteet, jotta unionin kansalaisille voidaan tarjota ihmishenkiä säästäviä palveluja; pyytää Kansainvälistä televiestintäliittoa (ITU) huolehtimaan tarvittavasta taajuuksien jakamisesta, koska ICAO pitää automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetyksiä (ADS-B) yhtenä teknologiana, josta voi olla apua lentojen jäljittämisessä myös ilmaliikenteen hallintaa koskevissa tarkoituksissa, kun on kyse muista kuin tiheimmin asutuista alueista, joilla maanpäällisen ilmaliikenteen hallinnan seurantateknologian toimintamahdollisuudet ovat rajalliset; korostaa, että ADS-B-järjestelmää sovellettaessa on otettava huomioon kaikkien ilmatilan käyttäjien tarpeet ja että on varmistettava vaihtoehtoisten teknologioiden yhteentoimivuus, jotta turvallisuutta ja turvatoimia ei vaaranneta; toteaa, että järjestelmä voisi auttaa hallituksia, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia sekä niin eurooppalaisia kuin muunmaalaisia lentoyhtiöitä parantamaan ilmaliikenteen hallinnan tehokkuutta ja valmiuksia, vähentämään ilmailusta aiheutuvia päästöjä ja parantamaan merkittävästi ilmailun turvallisuutta, kun eurooppalaiseen ilmatilaan sovellettaisiin uutta seurantamenetelmää, jolla voitaisiin tehostaa nykyistä menetelmää;

25.

kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lentäjien lääkärintarkastusten parantamiseksi sekä ohjaamon oveen liittyvien turva-, sisääntulo- ja poistumismenettelyiden parantamiseksi EASAn työryhmän raporttiin sisältyvän riskienarvioinnin mukaisesti;

26.

kehottaa soveltamaan matkustaja- ja rahtiliikenteeseen riskipohjaisia turvatoimia nykyisten reagointiin perustuvien toimenpiteiden sijasta ja soveltamaan ilmailun turvallisuuden kaltaiseen arkaluontoiseen kysymykseen oikeudenmukaista ja tasapainoista lähestymistapaa, joka toisaalta täyttää jäsenvaltioiden tarpeet ja odotukset ja toisaalta rajoittaa lentoasemilla olevien matkustajien tyytymättömyyttä sekä lujittaa ilmailun turvallisuutta käsittelevän komitean (AVSEC) ja neuvoa-antavan SAGAS-ryhmän järjestelmää; kehottaa siksi komissiota muilla maantieteellisillä alueilla saatujen myönteisten kokemusten valossa teettämään toteutettavuustutkimuksen siitä, voidaanko Euroopassa ottaa käyttöön esitarkastus- ja ns. Global Entry -järjestelmä;

27.

kehottaa budjettivallan käyttäjiä säilyttämään EASAn budjetin kilpailukykyisenä, kun otetaan huomioon sen uudet tehtävät, jotta saadaan joustavia ja tehokkaita välineitä, joilla autetaan unionin valmistajia ja lentoyhtiöitä kilpailemaan maailmanlaajuisesti, ottaen samalla huomioon, että ilmailuala tuottaa 70 prosenttia EASAn budjetista;

28.

panee merkille, että useiden ilmailualan säädösten käsittely on neuvostossa kesken ja kehottaa siksi komissiota etsimään ratkaisun, jolla pysähtynyt käsittely saadaan jatkumaan;

29.

kehottaa komissiota käsittelemään kaikkia edellä mainittuja seikkoja ilmailualan lainsäädäntöpaketissa, joka on määrä toimittaa vuoden 2015 loppuun mennessä;

30.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.