17.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 349/20

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Keski-Afrikan tasavallasta,

—

ottaa huomioon 11. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta (1),

—

ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 19. kesäkuuta 2013, 19. maaliskuuta 2014 ja 17. kesäkuuta 2015 antamat päätöslauselmat Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta antamat julkilausumat ja etenkin 13. lokakuuta 2014 annetun julkilausuman,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan Keski-Afrikan tasavallan väkivaltaisuuksista 28. syyskuuta 2015 antaman julkilausuman,

—

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavallasta 9. helmikuuta 2015 ja 20. heinäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n riippumattoman asiantuntijan Marie-Therese Keita Bocoumin 1. lokakuuta 2015 esittämät huomautukset,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin ja YK:n turvallisuusneuvoston 28. syyskuuta 2015 esittämän vetoomuksen Keski-Afrikan tasavallassa puhjenneiden väkivaltaisuuksien välittömäksi lopettamiseksi,

—

ottaa huomioon YK:n päätöslauselman 2217 (2015), jossa jatkettiin MINUSCA-operaation toimeksiantoa säilyttäen joukkojen nykyinen vahvuus 30. huhtikuuta 2016 asti ja jonka turvallisuusneuvosto hyväksyi 7434. kokouksessaan 28. huhtikuuta 2015,

—

ottaa huomioon YK:n päätöslauselman 2196 (2015), jossa jatketaan Keski-Afrikan tasavallalle asetettuja pakotteita 29. tammikuuta 2016 asti sekä Keski-Afrikan tasavaltaa käsittelevää, päätöslauselman 2127 nojalla perustettua pakotekomiteaa avustavan asiantuntijaryhmän toimeksiantoa 29. helmikuuta 2016 asti,

—

ottaa huomioon 15. toukokuuta 2015 annetun YK:n arviointiraportin valvontatoimista ja kuntoutusavusta, jotka liittyvät YK:n rauhanturvaajien ja rauhanturvaoperaatioiden muun henkilöstön harjoittamaan seksuaaliseen riistoon ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön,

—

ottaa huomioon 11. syyskuuta 2015 annetun YK:n pääsihteerin raportin riippumattoman korkean tason paneelin rauhanturvaoperaatioita koskevista suosituksista,

—

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavaltaa käsittelevän kansainvälisen tutkintakomission 19. joulukuuta 2014 julkaiseman loppuraportin,

—

ottaa huomioon Brysselissä 26. toukokuuta 2015 järjestetyn Keski-Afrikan tasavaltaa käsittelevän korkean tason kansainvälisen konferenssin ”Humanitaarisesta avusta kriisinsietokykyyn”,

—

ottaa huomioon sopimuksen aseistariisunnasta, kotiutuksesta, palauttamisesta ja yhteiskuntaan sopeuttamisesta (DDRR), jonka monet aseellisista ryhmistä allekirjoittivat 10. toukokuuta 2015 Banguin foorumissa,

—

ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun sopimuksen,

—

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavallan poliittis-sotilaallisen kriisin ratkaisemisesta 11. tammikuuta 2013 tehdyn Librevillen (Gabon) sopimuksen, joka allekirjoitettiin Keski-Afrikan talousyhteisön (ECCAS) valtion- ja hallitusten päämiesten alaisuudessa ja jossa määritellään ehdot Keski-Afrikan tasavallan kriisin päättämiseksi,

—

ottaa huomioon N’Djamenassa (Tšad) 21. joulukuuta 2012, 3. huhtikuuta 2013 ja 18. huhtikuuta 2013 pidetyt Keski-Afrikan talousyhteisön (ECCAS) valtion- ja hallitusten päämiesten ylimääräiset huippukokoukset ja niissä tehdyt päätökset perustaa kansallinen siirtymäkauden neuvosto, jolla on valta säätää lakeja ja perustuslaki sekä hyväksyä Keski-Afrikan tasavallan siirtymävaiheen etenemissuunnitelma,

—

ottaa huomioon Brazzavillessä (Kongon tasavalta) 3. toukokuuta 2013 pidetyn kansainvälisen kontaktiryhmän kokouksen, jossa vahvistettiin siirtymävaiheen etenemissuunnitelma ja perustettiin erityisrahasto Keski-Afrikan tasavallan avustamiseksi,

—

ottaa huomioon heinäkuussa 2014 allekirjoitetun sopimuksen vihollisuuksien lopettamisesta,

—

ottaa huomioon Brazzavillessä 16. maaliskuuta 2015 pidetyn Keski-Afrikan tasavaltaa käsittelevän kansainvälisen kontaktiryhmän 7. kokouksen päätelmät,

—

ottaa huomioon Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvoston 17. syyskuuta 2014 ja 26. maaliskuuta 2015 antamat tiedonannot,

—

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavallan perustuslain, jonka siirtymäkauden neuvosto hyväksyi elokuun 2015 lopussa,

—

ottaa huomioon vuonna 1998 vahvistetun Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön, jonka Keski-Afrikan tasavalta ratifioi vuonna 2001,

—

ottaa huomioon lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin, jonka Keski-Afrikan tasavalta on allekirjoittanut,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että yhteenotot Keski-Afrikan tasavallassa kiihtyivät jälleen syyskuun 2015 lopulla, että niissä kuoli 42 ihmistä ja että niiden vuoksi noin 37 000 ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan;

B.

panee merkille, että syyskuun 2015 lopulla Ngaragban vankilasta Banguissa ja Bouarissa pakeni yli 500 vankia ja että heidän joukossaan oli tunnettuja ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin syyllistyneitä henkilöitä; pitää tätä vakavana uhkana siviilien turvallisuudelle ja uhrien ja todistajien suojelulle; katsoo, että vankilapako on takaisku yleisen järjestyksen ylläpitämiselle ja rankaisemattomuuden torjunnalle Keski-Afrikan tasavallassa;

C.

toteaa, että avustusjärjestöjen toimintaedellytykset Banguissa ovat humanitaarisen avun koordinointitoimiston mukaan huonontuneet; panee merkille, että avustusjärjestöjen toimi- ja asuintiloja on ryöstetty ja niiden työntekijöiden ja etenkin sairaaloiden terveydenhoitohenkilökunnan liikkumisvapautta on rajoitettu;

D.

toteaa, että humanitaarinen avustustoiminta on vaikeaa taisteluiden ja monien tiesulkujen vuoksi, sillä ne estävät viranomaisten pääsyn tuhansien maan sisäisten pakolaisten luo ja arvioimaan tarpeita; ottaa huomioon, että turvallista pääsyä Banguin kaupunginosiin on vaatinut myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö, jonka mukaan haavoittuneita saapuu usein jalan ja että ryhmän ambulansseja ei ole voitu käyttää, koska pääkaupungista on tullut liian vaarallinen;

E.

toteaa, että YK päätti jatkaa MINUSCA-operaation toimeksiantoa 30. päivään huhtikuuta 2016 ja asetti joukkojen enimmäisvahvuudeksi 10 750 sotilashenkilöä, muun muassa 480 sotilastarkkailijaa ja esikuntaupseeria, ja 2 080 poliisia, mukaan lukien 400 poliisivirkailijaa ja 40 kriminaalihuollon virkailijaa;

F.

ottaa huomioon, että vaikka turvallisuustilanne on viime aikoina rauhoittunut, maassa olevan YK:n rauhanturvaoperaation MINUSCAn mukaan tilanne on yhä jännittynyt Banguissa, jossa on nähty hyökkäyksiä siviilejä vastaan, yhteisöjen välistä väkivaltaa ja hyökkäyksiä humanitaarista avustushenkilöstöä vastaan;

G.

panee merkille, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Fatou Bensouda kehotti yhteenottoihin osallistuneita lopettamaan väkivallanteot välittömästi ja pidättymään väkivallasta ja muistutti, että mahdollisista sotarikoksista langetettaisiin rangaistus; ottaa huomioon, että Keski-Afrikan tasavallan konfliktia koskeva toinen tutkinta aloitettiin 24. syyskuuta 2014;

H.

huomauttaa, että viimeaikaiset yhteenotot uhkaavat hajottaa rauhanprosessin alkuunsa ja syöstä maan takaisin vuoden 2013 lopun ja vuoden 2014 synkkiin päiviin, jolloin tuhansia surmattiin ja kymmenet tuhannet joutuivat pakenemaan kodeistaan; toteaa, että rikollisuus on yhä merkittävä uhka; pitää naisten tilannetta Keski-Afrikan tasavallassa erittäin huolestuttavana ja toteaa, että kaikki osapuolet käyttävät usein raiskausta aseena sodassa;

I.

ottaa huomioon, että vuoden 2013 vallankaappaus ja sitä seurannut siirtymäkauden valtionpäämiehen Michel Djotodian ja siirtymäkauden pääministerin Nicolas Tiangayen syrjäyttäminen vallasta johtivat laajamittaisiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, joihin liittyi selvä kansanmurhan uhka, kuten laittomiin teloituksiin, kidutukseen, ryöstelyyn, laajamittaiseen raiskaamiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön, naisten ja lasten kidnappauksiin ja lapsisotilaiden pakkovärväämiseen;

J.

toteaa, että keskiafrikkalaisten oli määrä päättää kansanäänestyksessä 4. lokakuuta 2015 uuden perustuslain hyväksymisestä ja valita edustajansa parlamentti- ja presidentinvaaleissa, jotka oli suunniteltu pidettäväksi 18. lokakuuta 2015 (ensimmäinen kierros) ja 22. marraskuuta 2015 (toinen kierros); toteaa, että siirtymäkauden viranomaiset ovat tehneet viikkoja töitä äänestysten lykkäämiseksi, mutta kansallinen vaalilautakunta ei ole vieläkään ilmoittanut uutta aikataulua, vaaliluetteloita ei ole laadittu eikä äänestyslippuja jaettu;

K.

toteaa, että maassa on pahin humanitaarinen kriisi sitten itsenäistymisen vuonna 1960 ja että se koskettaa koko 4,6-miljoonaista väestöä, joista puolet on lapsia; toteaa, että 2,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua, muun muassa ruoka-apua, suojaa, terveydenhuoltopalveluita, puhdasta juomavettä, jätevesihuoltoa ja asuntoja; ottaa huomioon, että yli 100 000 lapsen arvellaan joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ja värvätyksi maan aseellisiin ryhmiin ja että kriisin vuoksi arviolta miljoonalta lapselta puuttuu tätä nykyä mahdollisuus käydä koulua;

L.

panee merkille, että 5. toukokuuta 2015 Keski-Afrikan aseelliset ryhmät pääsivät sopimukseen 6 000–10 000 lapsisotilaan vapauttamisesta;

M.

toteaa, että rauhanturvaoperaation maineen ovat tahranneet syytteet lasten ja tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, johon YK-sotilaiden ja ranskalaisten rauhanturvaajien väitetään syyllistyneen;

N.

toteaa, että sekä Seleka- että anti-Balaka-nimellä tunnetut aseelliset ryhmät hyötyvät puutavaran ja timanttien kaupasta pitämällä tuotantopaikkoja hallussaan ja ”verottamalla” kaivostoiminnan harjoittajia ja kauppiaita tai kiristämällä niiltä ”suojelurahaa” ja että keskiafrikkalaiset kauppiaat ovat ostaneet timantteja useiden miljoonien dollarien arvosta tutkimatta kunnolla, rahoittavatko ne tällä tavoin aseellisia ryhmiä;

O.

toteaa, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja keskeinen osa Cotonoun sopimusta, etenkin sen 8 artiklaa;

P.

toteaa, että oikeudenkäyttö ja syytteeseenpano vakavista ihmisoikeusloukkauksista ovat ratkaisevan tärkeitä tehtäviä, joita tarvitaan väärinkäytösten lopettamiseksi ja Keski-Afrikan tasavallan jälleenrakentamiseksi;

Q.

huomauttaa, että väkivaltaisuuksia leimaa yhä rankaisemattomuus, vaikka siirtymäkauden neuvosto onkin hyväksynyt ja siirtymäkauden presidentti allekirjoittanut lain erityisen rikostuomioistuimen perustamisesta, jossa olisi sekä kansallisia että kansainvälisiä tuomareita ja syyttäjiä, jotka tutkisivat Keski-Afrikan tasavallassa vuoden 2003 jälkeen tehdyt vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja nostaisivat niitä koskevat syytteet;

R.

toteaa, että EU käynnisti syyskuussa 2014 ensimmäiset kolme Keski-Afrikan tasavaltaa varten perustetun EU:n monenvälisen kehitysrahaston rahoittamaa kehityshanketta, jotka koskevat terveydenhuoltoa, työpaikkojen luomista, vaurioituneen infrastruktuurin kunnostamista Banguissa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja heidän taloudellista osallisuuttaan;

S.

ottaa huomioon, että maaliskuussa 2015 Eurooppa-neuvosto käynnisti Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavan EU:n sotilaallisen neuvontaoperaation (EUMAM RCA), jonka tarkoituksena on tukea maan viranomaisia turvallisuusalan ja asevoimien uudistuksen valmistelussa;

T.

toteaa, että EU on toukokuun 2015 jälkeen lisännyt taloudellista tukeaan Keski-Afrikan tasavallalle yhteensä 72 miljoonalla eurolla, johon sisältyy humanitaariseen apuun tarkoitettuja varoja (muun muassa 10 miljoonaa euroa uutta rahoitusta), budjettitukea (40 miljoonaa euroa lisärahoitusta) ja uusi maksuosuus Keski-Afrikan tasavallan käyttöön tarkoitettuun EU:n erityisrahastoon (22 miljoonaa euroa lisärahoitusta);

U.

toteaa, että EU käynnisti 15. heinäkuuta 2014 ensimmäisen monenvälisen kehitysrahaston Keski-Afrikan tasavallan tukemiseksi ja että sen avulla pyritään mahdollistamaan siirtyminen hätäavusta pitkän aikavälin kehitysapuun;

1.

on syvästi huolissaan Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta, joka saattaa suistaa maan sisällissotaan, jos viimeaikaisia väkivaltaisuuksia ei saada laantumaan; suree ihmishenkien menetyksiä ja ilmaisee myötätuntonsa uhrien omaisille ja Keski-Afrikan tasavallan koko väestölle;

2.

tuomitsee jyrkästi hyökkäykset humanitaaristen järjestöjen toimi- ja asuintiloihin viimeisimpien väkivaltaisuuksien yhteydessä; vaatii avustustyöntekijöille oikeutta liikkua vapaasti, jotta he pääsevät apua tarvitsevien siviilien ja etenkin asuinseudultaan siirtymään joutuneen väestön luo; palauttaa mieliin, että lähes puoli miljoonaa kotimaansa sisällä siirtymään joutunutta ihmistä tarvitsee kiireesti ruokaa, hoitoa, vesi- ja jätevesihuoltoa, saniteettipalveluita ja hygieniaa, suojaa ja perustaloustarvikkeita;

3.

kehottaa Keski-Afrikan tasavallan viranomaisia keskittämään huomionsa rankaisemattomuuden torjumiseen ja oikeusvaltion uudelleen muodostamiseen, myös saattamalla väkivaltaisuuksiin syyllistyneet oikeuteen; pitää myönteisenä erityisen rikostuomioistuimen perustamista tutkimaan Keski-Afrikan tasavallassa vuoden 2003 jälkeen tehtyjä vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja nostaman niitä koskevia syytteitä ja painottaa tarvetta saattaa se kiireesti toimintaan; korostaa, että sen toiminta edellyttää ehdottomasti kansainvälistä teknistä ja rahoitustukea; kehottaa järjestämään mahdollisimman pian kansainvälisen avunantajien kokouksen rahoituslupausten saamiseksi; kannustaa Keski-Afrikan tasavallan viranomaisia soveltamaan tehokasta ja avointa menettelyä otettaessa tuomioistuimen henkilöstöä palvelukseen;

4.

antaa Keski-Afrikan talousyhteisölle (ECCAS) kiitosta sen ratkaisevan tärkeästä roolista siirtymävaiheen pohjustamisessa ja sen päättäväisestä asenteesta Addis Abebassa 31. tammikuuta 2015 käydyissä neuvotteluissa kaikkien sellaisten rinnakkaisten aloitteiden suhteen, jotka saattavat vaarantaa kansainvälisen yhteisön meneillään olevat toimet rauhan, turvallisuuden ja vakauden palauttamiseksi Keski-Afrikan tasavallassa;

5.

on tyytyväinen siirtymäkauden hallituksen tähänastisiin ponnisteluihin mutta kehottaa Keski-Afrikan tasavallan siirtymäkauden viranomaisia ja kansainvälistä yhteisöä puuttumaan kriisin perimmäisiin syihin, joita ovat esimerkiksi laajamittainen köyhyys, taloudelliset erot ja eriarvoisuus, kasvava työttömyys ja se, ettei luonnonvaroihin perustuvaa vaurautta jaeta uudelleen valtion talousarvion kautta; vaatii kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa keskitytään turvallisuuteen, humanitaariseen apuun, vakauttamiseen ja talouden elpymiseen;

6.

kehottaa kansainvälistä yhteisöä tukemaan Keski-Afrikan tasavallan poliittista prosessia tänä kriittisenä aikana ja lisäämään yhteisiä ponnisteluja poliittisen vuoropuhelun helpottamiseksi, luottamuksen lujittamiseksi ja maan uskonnollisten yhteisöjen rauhanomaisen rinnakkaiselon varmistamiseksi; kehottaa painokkaasti Keski-Afrikan tasavallan hallitusta asettamaan etusijalle koulutusjärjestelmän uudelleenrakentamisen, jotta rauhanomainen rinnakkaiselo olisi pitkällä aikavälillä helpompaa;

7.

pitää valitettavana, että vaikka YK on asettanut maan asevientikieltoon, puolisotilaalliset joukot vahvistuvat edelleen; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan 10. toukokuuta 2015 allekirjoitettua aseistariisuntasopimusta; painottaa, että aseellisten ryhmien aseistariisunnan on oltava ehdoton prioriteetti, erityisesti parlamentti- ja presidentinvaalien edellä, jotka maassa on määrä järjestää vuoden loppuun menneessä;

8.

kehottaa painokkaasti Afrikan unionia ja EU:ta hyödyntämään kaikkia sopivia toimenpiteitä ja välineitä auttaakseen siirtymäkauden hallitusta välttämään jo valmiiksi hauraan valtion luhistumisen, etnisten ryhmien välisen väkivallan kiihtymisen ja kilpailevien puolisotilaallisten joukkojen jatkuvan vahvistumisen sekä huolehtimaan siirtymisestä toimivaan, osallistavaan ja demokraattiseen valtioon, missä voidaan hyödyntää etenkin vakautta ja rauhaa edistävää välinettä, Afrikan rauhanrahastoa ja Afrikan valmiusjoukkoja;

9.

on tyytyväinen sovintoa ja rauhaa edistävän Banguin foorumin perustamiseen ja kehottaa kaikkia poliittisia, sotilaallisia ja uskonnollisia johtajia sekä paikallisyhteisöjä ja kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan siihen ehdoitta; painottaa, että demokraattiset vaalit on välttämättä järjestettävä;

10.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja muita kansainvälisiä toimijoita tekemään kaikkensa tukeakseen vaalien järjestämistä siirtymävaiheen etenemissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, etenkin osallistumalla YK:n kehitysohjelman hallinnoimaan vaalijärjestelyjen tukiohjelmaan, jotta vaalit voidaan järjestää ennen kuluvan vuoden loppua ja näin saadaan suoritettua siirtymävaiheen etenemissuunnitelman merkittävä vaihe;

11.

ilmaisee jälleen tukevansa Keski-Afrikan tasavallan itsenäisyyttä, yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta; muistuttaa, että kansojen itsemääräämisoikeus ilman ulkopuolista asioihin puuttumista on tärkeää;

12.

vahvistaa tukensa YK:lle, MINUSCA-rauhanturvaoperaatiolle ja ranskalaiselle Sangaris-sotilasosastolle vuoden loppuun mennessä järjestettävien vaalien alla; tuomitsee jyrkästi kaikki pyrkimykset vaikeuttaa vakauttamisponnisteluja;

13.

muistuttaa, että siirtymävaihe päättyy 30. joulukuuta 2015; kehottaa kansallisia viranomaisia MINUSCA-operaation ja Sangaris-joukkojen tuella palauttamaan rauhan maahan ja erityisesti Banguihin, jotta vaaliaikataulusta voitaisiin pitää kiinni mahdollisimman pitkälle;

14.

pitää myönteisinä EU:n sotilaallista neuvontaoperaatiota (EUMAM RCA) ja sellaisten hankkeiden käynnistämistä, joilla palautetaan poliisin ja santarmilaitoksen valmiudet lähipoliisitoimintaan ja mellakantorjuntaan, otetaan uudelleen käyttöön operaatioiden yhteinen komentokeskus, lujitetaan oikeuslaitosta ja kunnostetaan vankiloita;

15.

tuomitsee ehdottomasti kaiken lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja vaatii kaikkia puolisotilaallisia joukkoja ja ei-valtiollisia aseellisia ryhmiä laskemaan aseensa, lopettamaan kaikenlaisen väkivallan ja vapauttamaan viipymättä värväämänsä lapset; vaatii, että kaikkien osapuolten on sitouduttava turvaamaan lasten oikeudet ja estettävä uudet lasten oikeuksien loukkaukset ja lasten hyväksikäyttö; vaatii, että tytöille ja naisille, jotka on raiskattu aseellisen konfliktin yhteydessä, tarjotaan kaikki mahdolliset seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut;

16.

kehottaa painokkaasti keskiafrikkalaisia timanttikauppiaita noudattamaan huolellisuusvelvollisuutta ja kansainvälisiä timanttiyhtiöitä korjaamaan Kimberlyn prosessin puutteet Keski-Afrikan tasavallan timanttien toimitusketjussa; kehottaa Keski-Afrikan tasavallan viranomaisia ja ulkomaisia yrityksiä tukemaan hallinnon vahvistamista kaivannaisalalla noudattamalla kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaa aloitetta;

17.

kehottaa kansainvälisiä timanttiyhtiöitä tarkastamaan timanttien alkuperän, jotta ne eivät ruokkisi konfliktia ostamalla Keski-Afrikan tasavallassa laittomasti louhittuja ja kaupattuja timantteja; kehottaa painokkaasti eurooppalaisia yhtiöitä, jotka tekevät kauppaa keskiafrikkalaisten hakkuutoimintaa harjoittavien yhtiöiden kanssa, noudattamaan EU:n puutavara-asetusta ja kehottaa EU:ta valvomaan tehokkaasti, että keskiafrikkalaisen puutavaran maahantuojat noudattavat puutavara-asetusta;

18.

kehottaa Keski-Afrikan tasavallan viranomaisia kehittämään omaehtoisen kansallisen strategian luonnonvaroja laittomasti hyödyntävien ja kauppaavien verkostojen purkamiseksi;

19.

vaatii maita, joiden sotilaat ovat syyllistyneet seksuaaliseen hyväksikäyttöön Keski-Afrikan tasavallassa toteutettujen rauhanturvaoperaatioiden yhteydessä, saattamaan syylliset vastuuseen ja oikeuteen, sillä rankaisemattomuutta ei voida hyväksyä; painottaa, että rauhanturvarakenteita on kiireesti uudistettava perustamalla toimiva ja avoin valvonta- ja vastuumekanismi; on vakuuttunut, että tällaisia vakavia rikoksia voidaan myös vähentää ja ehkäistä koulutuksen ja valistuksen avulla;

20.

kehottaa Keski-Afrikan tasavaltaa, sen naapurivaltioita ja muita Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä aluetasolla tutkiakseen ja torjuakseen alueellisia rikollisverkostoja ja aseellisia ryhmiä, jotka ovat mukana luonnonvarojen, myös kullan ja timanttien, laittomassa hyödyntämisessä ja salakuljetuksessa sekä villieläinten salametsästyksessä ja kaupassa;

21.

kehottaa EU:ta tekemään kaiken voitavansa parantaakseen keskiafrikkalaisille annettavan avun koordinointia ja tehostaakseen kyseistä apua; pitää samalla myönteisenä, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat lisänneet humanitaarista toimintaansa Keski-Afrikan tasavallassa tarpeiden lisääntymisen myötä; painottaa, että Keski-Afrikan tasavallassa olisi tarjottava ihmishenkiä säästävää apua sitä tarvitseville kuin myös pakolaisille naapurimaissa;

22.

pitää valitettavana, että puolisotilaalliset joukot ovat tuhonneet julkisia arkistoja ja rekistereitä; kehottaa painokkaasti EU:ta tukemaan Keski-Afrikan tasavallan ponnisteluja julkisten rekisterien ennallistamiseksi ja myös vaalivilpin ehkäisemiseksi;

23.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja muita avunantajia kasvattamaan maksuosuuksiaan Keski-Afrikan tasavaltaa koskevaan EU:n rahastoon eli nk. Bêkou-erityisrahastoon, jonka päämääränä on edistää vakauttamista ja jälleenrakentamista Keski-Afrikan tasavallassa ottaen huomioon tarpeen kytkeä jälleenrakennus- ja kehitysohjelmat entistä paremmin humanitaariseen toimintaan;

24.

kehottaa EU:ta, Afrikan unionia ja kansainvälistä yhteisöä tukemaan keskiafrikkalaisia pakolaisia naapurimaissa;

25.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Keski-Afrikan tasavallan siirtymäkauden hallituksen viranomaisille, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Federica Mogherinille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, Afrikan unionin toimielimille, Keski-Afrikan talousyhteisölle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä EU:n jäsenvaltioille.