22.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/224

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu (1),

—

ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta (2),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman osuuskuntien panoksesta kriisin voittamisessa (3),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 184 artiklan,

—

ottaa huomioon eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 346/2013,

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta – suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille (4),

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 hyväksymänsä kannanoton (5),

—

ottaa huomioon nuorten yrittäjyyden edistämisestä nuorten sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät (6),

—

ottaa huomioon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1296/2013, johon sisältyy mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohko,

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta sosiaalisen yrittäjyyden aloite (COM(2011)0682),

—

ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (COM(2015)0192),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0247/2015),

A.

ottaa huomioon, että yhteisötalous ja solidaarinen talous työllistävät yli 14 miljoonaa ihmistä, eli noin 6,5 prosenttia EU:n työntekijöistä; ottaa huomioon, että EU:ssa on 2 miljoonaa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritystä, joiden osuus EU:n yrityksistä on 10 prosenttia;

B.

ottaa huomioon, että talous- ja rahoituskriisin seurauksena köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat lisääntyneet, samoin kuin pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus;

C.

ottaa huomioon, että talous- ja finanssikriisi on vaikuttanut eniten kaikkein syrjäytyneimpiin ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten vammaisiin, ikääntyneisiin, naisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja epäedullisessa asemassa oleviin työntekijöihin;

D.

katsoo, että talous- ja rahoituskriisiä olisi pidettävä tilaisuutena kehittää EU:n talousmallia kestävämmäksi ja ottaa siinä paremmin huomioon sosiaalinen ja alueellinen koheesio ja ympäristön kestävyys; toteaa, että jäsenvaltioiden talous- ja rahoitustilanteen parantumisen yhteydessä on tuettava voimakkaasti osallistavaa ja kestävää laadukkaiden työpaikkojen luomista; katsoo, että yhteisötalous ja solidaarinen talous voivat edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista, että niitä olisi pidettävä tämän muutoksen liikkeellepanevana voimana ja että ne voivat auttaa sosiaalisten, ympäristö- ja talouskysymysten tasapainottamisessa;

E.

toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat, joista monet ovat yhteisötalouden yrityksiä, ovat yksi tärkeimmistä työpaikkoja lisäävistä osa-alueista EU:ssa, sillä alalla on luotu 1,3 miljoonaa työpaikkaa vuosina 2009–2013; katsoo, että tämä osoittaa alan kyvyn luoda uusia työpaikkoja myös kriisin aikana sekä vahvistaa sosiaalista ja alueellista koheesiota Euroopassa erityisesti tukemalla palvelujen käyttäjien siirtymistä työmarkkinoille;

F.

ottaa huomioon Roomassa 17. ja 18. marraskuuta 2014 järjestetyn konferenssin yhteisötalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä EU:n kasvua silmällä pitäen, jossa tunnustettiin, että yhteisötaloudella ja solidaarisella taloudella on keskeinen rooli Euroopan maissa ja että se edistää useiden tärkeiden EU:n tavoitteiden saavuttamista, kuten työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sosiaalista innovointia, maaseudun ja alueiden kehitystä ja ympäristönsuojelua;

G.

ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita nostaa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste 69 prosentista vähintään 75 prosenttiin ja vähentää kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien EU:n kansalaisten määrää 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä, ei ole vielä saavutettu;

H.

ottaa huomioon, että tammikuussa 2014 annetussa Strasbourgin julistuksessa vahvistetaan, että yhteisötalouden yrityksillä on oltava merkittävämpi rooli Euroopan tulevaisuudessa;

I.

ottaa huomioon, että EU on alue, jonka väestö on ikääntyneintä ja väestönkasvu pienintä koko maailmassa; ottaa huomioon, että ennusteiden mukaan vuonna 2050 EU:n kansalaisten keski-ikä ylittää 50 vuotta; ottaa huomioon, että väestön ikääntyminen yhdessä demografisten muutosten kanssa muodostaa haasteen sosiaaliturvajärjestelmille;

J.

toteaa, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset pyrkivät parantamaan taloudellisia ja sosiaalisia oloja, mutta sen lisäksi ne voivat myös tarjota joustavat ja innovatiiviset työolot ja pystyvät mukautumaan paremmin taloudellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin;

K.

ottaa huomioon, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksille on luonteenomaista demokraattinen hallinto, niiden jäsenten tai osakkaiden vahva osallistuminen yrityksen johtamiseen ja toiminnan täysi avoimuus ja että ne vastaavat eettisen, sosiaalisen ja ympäristöä kunnioittavan yritystoiminnan kasvavaan kysyntään kansalaisten keskuudessa;

L.

katsoo, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksiin kuuluu hyvin monenlaisia yrityksiä ja että suurinta osaa niistä ei ole tunnustettu oikeudellisesti EU:n tasolla, vaan ainoastaan joissakin jäsenvaltioissa kansallisesti vaihtelevin oikeudellisin muodoin;

M.

ottaa huomioon, että osuuskunnat tuottavat laadukkaita työpaikkoja, jotka ovat paikkasidonnaisia, avoinna kaikille ja selviytyvät kriisistä; toteaa, että osuustoiminnallisen toimintamallinsa ansiosta ne ovat lisänneet liikevaihtoaan ja kasvuaan kriisin aikana ja välttäneet muita yrityksiä paremmin konkurssit ja irtisanomiset;

N.

ottaa huomioon, että työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) annetun asetuksen (EU) N:o 1296/2013 2 artiklan 1 ja 5 kohdassa määritellään sosiaaliset yritykset ja sosiaaliset innovaatiot;

O.

ottaa huomioon, että sosiaalinen innovointi koskee uusien ideoiden kehittämistä ja toteuttamista, olivatpa ne sitten tuotteita, palveluita tai yhteiskunnallisen järjestäytymisen malleja, jotka on suunnattu vastaamaan uudenlaisiin yhteiskunnallisiin, alueellisiin ja ympäristöön liittyviin vaatimuksiin ja haasteisiin, joita ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, väestökato, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, moninaisuuden hallinta, nuorisotyöttömyyden torjunta, työmarkkinoilta eniten syrjäytyneiden ihmisten saaminen sinne takaisin sekä ilmastonmuutoksen torjunta;

P.

ottaa huomioon, että sosiaalisilla investoinneilla tarkoitetaan investointia ihmisiin ja että niiden tarkoituksena on vahvistaa ihmisten taitoja ja kykyjä ja tukea täysimääräistä osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskuntaelämään; toteaa, että sosiaalisilla investoinneilla viitataan yleisesti politiikkoihin, joita toteutetaan koulutus-, lastenhoito- ja terveydenhuoltoalalla sekä työnhakuohjauksen ja kuntoutuksen alalla;

Q.

ottaa huomioon, että se, ettei yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksiä yleensä tunnusteta edes talouden toimijoiksi, vaikeuttaa entisestään niiden julkisen ja yksityisen rahoituksen saantia; katsoo, että EU:n rakennerahastojen ja ohjelmien olisi edesautettava taloudellisten rakenteiden uudenaikaistamista, mukaan lukien yhteisötalous ja solidaarinen talous, joita edustavat erityyppiset ja -kokoiset yritykset (osuuskunnat, keskinäiset yritykset, säätiöt, yhdistykset ja uudentyyppiset yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset), joista suurin osa on pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä;

R.

ottaa huomioon, että koulutuksen on oltava ensisijaisessa asemassa, kun edistetään yrittäjyyskulttuuria nuorten keskuudessa;

S.

toteaa, että yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä sukupuolten välinen kuilu on kapeampi kuin yrittäjyyden perinteisissä muodoissa; katsoo, että yhteiskunnalliset naisyrittäjät vaikuttavat merkittävästi sosiaalisen syrjäytymisen vähentymiseen ja uusien kehittämismahdollisuuksien luomiseen;

T.

ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömille on annettava koulutusta ja uudelleenkoulutusta yhteisötaloudessa, jotta he saisivat uusia mahdollisuuksia yhteisötalouden ja solidaarisen talouden kaltaisessa innovatiivisessa ympäristössä;

U.

ottaa huomioon, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden ja varsinkin työhön sijoittamista harjoittavat yritykset tarjoavat työmahdollisuuksia erityisesti kaikkein kauimmaksi työmarkkinoista jääneille ihmisille, joiden työttömyydestä tulee usein pitkäaikaistyöttömyyttä; katsoo, että jäsenvaltiot voisivat tarkastella tapoja tukea työttömiä tai sosiaaliapua saavia henkilöitä palkkaavia yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksiä, tarvittaessa myös veroja ja sosiaalimaksuja vähentämällä;

V.

ottaa huomioon, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden täydentävä vaikutus on tärkeä työllisyyttä edistävien keinojen lisäksi; ottaa huomioon, että on kiinnitettävä lisää huomiota myös sellaisiin ratkaisuihin, jotka voivat auttaa työllistämään ihmisiä, joilla ei ole edes perustaitoja tai kilpailukykyisiä taitoja, jotta he voivat myöhemmin hyödyntää yhteisötalouden ja solidaarisen talouden innovatiivisimpien ratkaisujen tarjoamia etuja;

W.

katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vaikuttaa olennaisesti EU:n sosiaalisen markkinatalouden toimintaan ja ratkaisevasti kilpailukyvyn ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen; katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja kuuleminen EU:n politiikassa on merkittävä sosiaalinen innovaatio;

X.

toteaa, että palvelujen tai tavaroiden julkiset hankinnat toteutetaan usein laajoina kertaluontoisina tarjouskilpailuina, joihin pienemmät toimijat eivät kenties pysty osallistumaan;

1.

toteaa, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset ovat yrityksiä, joiden pääasiallinen tarkoitus on yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttaminen, eikä niiden välttämättä tarvitse olla voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, oli kyseessä sitten heikommassa asemassa olevien ryhmien työllistäminen, palvelujen tarjoaminen niiden jäsenille tai yleisesti myönteisten yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten aikaansaaminen, ja ne sijoittavat tuottonsa ensisijaisesti uudelleen näiden tavoitteiden saavuttamiseen; toteaa, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksille on tunnusomaista sitoutuminen seuraaviin arvoihin:

2.

katsoo, että komission olisi tunnustettava yhteisötalouden yritysten monimuotoisuus ja varmistettava, että EU:n tasolla ryhdytään toimiin kaikenlaisten yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten tukemiseksi;

3.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan johdonmukaisesti kaikki vuonna 2012 hyväksyttyyn sosiaalisen yrittäjyyden aloitteeseen kirjatut toimenpiteet; kehottaa komissiota esittämään viipymättä aloitteen toisen vaiheen yhteistyössä jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yhteisötalouden ja solidaarisen talouden keskeisten toimijoiden kanssa, mikä laajentaisi ja syventäisi sen soveltamisalaa;

4.

panee merkille, että yhteisötalous ja solidaarinen talous eivät voi korvata hyvinvointivaltiota ja julkisia palveluja;

5.

toteaa, että yhteiskunnallinen yrittäjyysmalli vetoaa usein nuoriin ja antaa heille mahdollisuuden vastata innovatiivisesti nykyisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin;

6.

korostaa, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksillä on vahva kytkös paikallisiin ja alueellisiin yhteisöihin, minkä ansiosta ne tuntevat paremmin niiden erityistarpeet ja voivat tarjota niihin sopivia, suurimmaksi osaksi yhteisöperustaisia, tuotteita ja palveluita ja parantaa näin sosiaalista ja alueellista koheesiota; katsoo, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten maiden ja alojen rajat ylittävää yhteistyötä on edistettävä, jotta mahdollistetaan tiedon ja käytänteiden vaihtaminen siten, että voidaan tukea etenkin tällaisten yritysten kasvua;

7.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan suunnitelmia ja toimia alueellisen organisoinnin parantamiseksi erityisesti pysyvistä luontoon tai väestökehitykseen liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla, sillä näin autettaisiin yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten perustamista ja kehittämistä ja edistettäisiin sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä sekä voitaisiin lisäksi vahvistaa EU:n sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja vastata paremmin EU:n väestökehitykseen liittyviin haasteisiin;

8.

panee erityisen tyytyväisenä merkille, että yhä useammat tavanomaiset yritykset soveltavat kaupallisessa toiminnassaan yritysten yhteiskuntavastuun strategioita; korostaa kuitenkin, että tällaisten strategioiden soveltaminen ei ole riittävä edellytys sille, että yritys katsottaisiin yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykseksi;

9.

pitää tärkeänä selvittää, miksi sukupuolten välinen kuilu on yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä kapeampi, jotta nämä tekijät voidaan ottaa huomioon poliittisissa päätöksissä ja samalla tukea yhteiskunnallista ja perinteistä yrittäjyyttä;

10.

katsoo, että sosiaalisella innovoinnilla rakennetaan perustaa sellaiselle kasvulle, joka edistää kestävämpää, osallistavaa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota synnyttävää yhteiskuntaa; toteaa, että sosiaalisella innovoinnilla on pyrittävä parantamaan tehokkaasti palvelujen laatua sen sijaan, että vain alennettaisiin kustannuksia;

11.

suhtautuu myönteisesti siihen, että neljällä EU:n jäsenvaltiolla (Espanja, Ranska, Portugali ja Belgia) on yhteisötaloutta ja solidaarista taloutta koskevaa kansallista lainsäädäntöä, että Puola on käynnistänyt strategian yhteisötalouden ja solidaarisen talouden kehittämiseksi ja että Romaniassa keskustellaan yhteisötaloutta ja solidaarista taloutta sääntelevän lainsäädännön hyväksymisestä;

12.

katsoo, että komission olisi tunnustettava voittoa tavoittelemattomien sosiaalipalvelujen tarjoajien rooli ja tuettava sitä poliittisesti ja taloudellisesti;

13.

korostaa tarvetta edistää käytänteiden vaihtamista innovatiivisten yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten, koulujen, yliopistomaailman sekä sosiaalisia investointeja tekevien sidosryhmien kanssa, ottaen myös huomioon yhteiskunnalliset tarpeet, jotta voidaan parantaa yrittäjyystaitoja, vahvistaa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten kehitys- ja kasvuedellytyksiä ja perustaa sosiaalisten innovaatioiden keskuksia; katsoo, että on tärkeää ottaa huomioon sidosryhmien mielipiteet, myös työmarkkinaosapuolten ja kuluttajajärjestöjen mielipiteet; kehottaa jäsenvaltioita edistämään osuuskuntien yrittäjyysmallia;

14.

korostaa, että tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä tarvittavien puite-edellytysten luomiseksi sosiaalisen innovoinnin järjestelmälle kaikissa jäsenvaltioissa, sillä yhteisötalous ja solidaarinen talous eivät voi yksin torjua polttavimpien sosiaalisten ongelmien oireita ja syitä;

15.

toteaa, että EU on kaukana Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja erityisesti työllisyyteen, innovointiin ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta; katsoo, että yhteisötalous ja solidaarinen talous edistävät paitsi kestävämpää, älykkäämpää ja osallistavampaa talousmallia, myös EU:n sosiaalista mallia, että ne ovat osa yhtenäismarkkinoita, joten ne ansaitsevat selkeän tunnustuksen, ja että unionin ja jäsenvaltioiden on tuettava niitä voimakkaasti, kuten joidenkin jäsenvaltioiden perustuslaeissa ja monissa keskeisissä EU:n asiakirjoissa korostetaan; pyytää tämän vuoksi, että yhteisötalous ja solidaarinen talous otetaan huomioon, kun Eurooppa 2020 -strategiaa tarkastellaan uudelleen, sillä niillä voi olla merkittävä panos strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

16.

muistuttaa, että väestökehitys ja uudet kulutusmallit liittyvät toisiinsa ja että kehittyneiden maiden väestön ikääntyminen luo uusia sosiaalipalvelujen tarpeita, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia yhteiskuntavastuullisten yritysten luomiseen;

17.

korostaa, että yhteisötalous ja solidaarinen talous tarjoavat sosiaalisen ja osallistavan luonteensa vuoksi työpaikkoja ryhmille, jotka ovat useimmiten syrjäytyneet avoimilta työmarkkinoilta, ja edistävät siten solidaarisuutta, sosiaalista koheesiota sekä talouskasvua;

18.

katsoo, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset voivat kehittää prosesseja, joiden avulla niukkenevia resursseja pystytään hallinnoimaan entistä tehokkaammin, vastuullisemmin ja läpinäkyvämmin, ja edistää yhteiskuntavastuullisten toimenpiteiden käyttöä;

19.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset paremmin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin, jotta voidaan vapauttaa niiden työllistämispotentiaali ja hyödyntää sitä sekä niiden panosta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa;

20.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan nuorisoaloitteen ennakkotalousarviota on lisätty 30 prosenttia; kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan toimia yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämiseksi kansallisissa nuorisotyöllisyysaloitteen toimenpideohjelmissaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja sosiaalista innovointia ESR:n kansallisissa operatiivisissa ohjelmissa; vaatii, että nuorisotakuuohjelmat pannaan toimeen tehokkaasti ja vaikuttavasti;

21.

korostaa, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksillä on vaikeuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja että näitä vaikeuksia voivat olla yritysten kokoon ja taloudellisiin valmiuksiin liittyvät esteet; pyytää, että julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2014/23/EU pannaan nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan lisätä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten osallistumista julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailumenettelyihin, parantaa sopimusten varaamista tällaisille yrityksille, tukea niiden asemaa ja edistää sosiaalista osallisuutta ja innovointia; pyytää helpottamaan näiden yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin asianmukaisella neuvonnalla, yksinkertaistamalla menettelyjä ja laatimalla tarjouskilpailuja siten, että myös pienemmät toimijat voivat osallistua niihin; pyytää suosimaan julkisissa hankinnoissa halvimpien hintojen sijasta tarjouksia, jotka ovat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaimpia, lisäämällä julkisiin hankintasopimuksiin sosiaalisia tai ympäristökriteereitä;

22.

panee tyytyväisenä merkille julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien direktiivien uudistamisen niin, että ne sisältävät lausekkeita ja kriteerejä, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja innovointia, sekä varattuja hankintasopimuksia, joilla tuetaan työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työllisyyttä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan nämä hankintaperiaatteet asianmukaisesti täytäntöön kaikissa tarjouskilpailu- ja valintamenettelyissä ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita noudattaen ja käyttäen laajasti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen periaatetta (MEAT); kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin sosiaalisia lausekkeita ja kriteerejä heikommassa asemassa olevien ihmisten aseman vahvistamiseksi työmarkkinoilla, hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi, menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja entistä tehokkaampien toimenpiteiden toteuttamiseksi korruption torjumiseksi;

23.

pitää valitettavana, ettei komission laatimassa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa Euroopalle mainita yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksiä tai niiden potentiaalia edesauttaa unionin tavoitteiden saavuttamista; pitää valitettavana sitä, ettei tässä strategiassa oteta huomioon tarvetta varmistaa kaikkien, etenkin vammaisten, täysimääräistä, tasapuolista ja rajoittamatonta pääsyä uusiin digitaalisiin teknologioihin, digitaalisille markkinoille sekä digitaaliseen televiestintään; korostaa, että teknologiaan perustuvat yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset voivat merkittävästi auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti;

24.

pitää valitettavana, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksillä on jopa enemmän ongelmia kuin perinteisillä yrityksillä yksityisen tai julkisen rahoituksen saannissa, ja vaatii tästä syystä, että viranomaiset ja rahoituspalvelujen tarjoajat kehittävät laajan valikoiman sopivia rahoitusvälineitä, joilla tuetaan tehokkaasti yhteisötalouden yrityksiä niiden kaikissa kehitysvaiheissa, erityisesti perustamisen yhteydessä; kehottaa myös luomaan puitteita, joilla voidaan saattaa yhteen mahdollisia sijoittajia ja erikoistuneita rahastoja;

25.

huomauttaa, että rahoituksen saamista vaikeuttaa rahoituksen välittäjien tietämättömyys yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten todellisuudesta; korostaa, että on parannettava rahoituksen välittäjien tietoja tällaisista yrityksistä, jotta niiden rahoituksen saanti helpottuisi; vaatii tästä syystä ”yhteiskunnallisen yrittäjyyden” eurooppalaisen laatumerkin käyttöönottoa, jotta sijoittajien on helpompi tunnistaa rahastot, joilla on yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen perustuva sijoitussalkku, etenkin eurooppalaiseen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot;

26.

korostaa, että on tarpeen edistää yhteisötalouden yritysten verkostojen luomista ja tukemista, jotta voidaan luoda teknologioiden organisoinnin, vaihtamisen ja levittämisen välistä synergiaa ja kehittää eri alueilla sijaitsevien tuotantoyritysten välisiä palveluita;

27.

korostaa, että on tarpeen edistää pk-yritysten, yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten ja rahoituslaitosten välistä entistä jäsennellympää vuoropuhelua sähköisten foorumien avulla;

28.

panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan asetuksen antamisen;

29.

suhtautuu myönteisesti siihen, että tietty osuus EaSI-ohjelman rahoitusvaroista on varattu yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten rahoituksen saannin parantamiseen; korostaa, että EaSI-ohjelman yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkolla, ESR:llä ja kaikilla muilla asiaan liittyvillä EU:n ohjelmilla on merkittävä rooli näiden yritysten toiminnan kehittämisessä; korostaa tarvetta tiedottaa paremmin rahoitusmahdollisuuksista; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kansallisia yhteyspisteitä tai keskitettyjä asiointipisteitä, joilla tuetaan yhteisötalouden ja solidaarisen talouden toimijoiden pääsyä EU:n rahoitusohjelmiin;

30.

pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen EaSI-ohjelmassa asetettua yhteiskunnallisten yritysten luottokattoa ja tutkimaan, vastaako se markkinaolosuhteita;

31.

korostaa, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksille on annettava riittävästi taloudellisia resursseja paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja EU:n tasolla luomalla synergiaetuja eri yritystyyppien välillä; vaatii jäsenvaltioita ja komissiota tunnustamaan, että on asetettava käyttöön ratkaisun edellyttämät rahoitusvarat; pitää välttämättömänä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden rahoituksen saannin parantamista erilaisilla välineillä, kuten EU:n rahastoilla, riskipääomarahastoilla, mikroluotoilla ja joukkorahoituksella;

32.

pyytää, että jäsenvaltiot tehostavat paikallisviranomaisten kautta julkisia palveluita (esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen alalla) ja parantavat palveluiden laatua, jotta voidaan tarjota työllistymismahdollisuuksia ja nostaa tarjottujen palveluiden tasoa sekä vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

33.

huomauttaa, että valtiontukisääntöjen ei pitäisi olla este yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten ja sosiaalipalvelujen julkiselle rahoitukselle; pyytää sen vuoksi komissiota suhtautumaan joustavasti valtiontukisääntöjen soveltamiseen näihin yrityksiin ja palveluihin ja auttamaan paikallisia ja alueellisia viranomaisia ymmärtämään tähän kohdistettua valtiontukea ja soveltamaan sitä oikein;

34.

pitää valitettavana, ettei Euroopan strategisten investointien rahastoa koskevassa asetuksessa mainita yhteisötaloutta ja solidaarista taloutta muutoin kuin johdanto-osassa; pyytää komissiota edistämään jatkossakin sosiaalisia investointeja tukevaa toimintatapaansa, joka esitetään sosiaalisia investointeja koskevassa paketissa, sekä ottamaan huomioon yhteisötalouden ja solidaarisen talouden hankkeet arvioitaessa Euroopan strategisten investointien rahaston hankkeita;

35.

pitää valitettavana, että yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten kumppanuuksien pohjalta perustettujen työhön sijoittamista harjoittavien yritysten saatavilla ei yleensä ole pk-yrityksille tarkoitettua rahoitusta; kehottaa komissiota ehdottamaan pk-yrityksen oikeudelliseen määritelmään uutta poikkeusta, jollainen on tehty myös julkisia sijoitusyhtiöitä, riskipääomayhtiöitä sekä voittoa tavoittelemattomia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia varten, jotta työhön sijoittamista harjoittava yritys voidaan määritellä itsenäiseksi yritykseksi myös silloin, kun toinen yritys omistaa yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa vähintään 25 prosenttia sen pääomasta tai hallituksen äänimäärästä;

36.

pyytää jäsenvaltioita edistämään yrityskulttuuria ja osuuskuntien yrittäjyysmallia sekä sisällyttämään opinto- ja koulutussuunnitelmiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden sekä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden periaatteet; kehottaa niitä myös kannustamaan yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksille tarkoitettujen yrityshautomoiden perustamista yliopistoihin;

37.

toteaa, että yhteisötalous ja solidaarinen talous voisivat auttaa vähentämään huomattavasti nuorisotyöttömyyttä EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten osallistumista jäsenvaltioiden koulutusohjelmiin etenkin teorian ja käytännön yhdistävien koulutusjärjestelmien avulla;

38.

kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan työvoimatoimistoja, jotta ne pystyvät antamaan hyödyllisiä ohjeita henkilöille, jotka aikovat työskennellä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksissä;

39.

toteaa, että eräät yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset ovat kilpailukykyisiä ja niillä on johtava asema omalla alallaan, kun taas toiset tarvitsevat erityistaitoja yritystoiminnan käynnistämiseksi, kehittämiseksi ja hallinnoimiseksi; pyytää jäsenvaltioita kehittämään yhteisötalouden yrittäjille ja etenkin ryhmille, joilla on alhainen työllisyysaste, kuten naisille, nuorille ja heikommassa asemassa oleville työntekijöille, suunnattuja ja erityisesti heille sovitettuja koulutusohjelmia yrityshallintoa koskevien perustietojen ja -osaamisen kehittämiseksi;

40.

pyytää jäsenvaltioita edistämään ikääntyneiden työntekijöiden, pitkäaikaistyöttömien ja vammaisten jatkuvaa oppimista ja ammatinvalinnan ohjausta, myös yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten kautta, jotta voidaan helpottaa heidän osallistumistaan työmarkkinoille;

41.

huomauttaa, että ihmisoikeuksien asianmukainen ymmärtäminen on oleellinen ulottuvuus yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita laatimaan koulutus- ja jatkokoulutusohjelmia, joilla koulutetaan sosiaalialan työntekijöitä eurooppalaisten ihmisoikeusperiaatteiden asianmukaiseen toteuttamiseen;

42.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysmittaisesti Erasmus+-ohjelman kaltaisten ohjelmien mahdollisuuksia ja edistämään näin opiskelijoiden ja opettajien sekä muiden innovatiivisten yrittäjien vaihtoa;

43.

toteaa, että alat, joilla on suuria kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia, kuten niin kutsutut valkoinen sektori ja vihreä sektori, ovat aloja, joilla yhteisötalous ja solidaarinen talous ovat vahvasti läsnä; kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita edistämään näiden alojen koulutusta;

44.

pitää erityisen valitettavana, että yhteisötaloutta ja solidaarista taloutta ei juurikaan ole tunnustettu Euroopan tasolla; katsoo, että sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keruun parantaminen, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen Euroopan tasolla sekä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden ja niiden saavutusten laajempi levittäminen mediassa edistäisi yhteiskunnan laajempaa osallistumista yhteisötalouteen ja solidaariseen talouteen, varmistaisi niiden paremman ymmärtämisen ja lisäisi niiden tunnustusta ja näkyvyyttä;

45.

tukee sellaisen monikielisen sähköisen tietojenvaihtofoorumin luomista, joka on tarkoitettu yhteiskunnallisille yrityksille, yrityshautomoille ja -klustereille sekä yhteiskunnallista yritystoimintaa tukeville sijoittajille, kuin myös tiedonjaon ja tuensaamisen helpottamista EU:n ohjelmista; katsoo, että ennen foorumin luomista on kuultava asianomaisia sidosryhmiä;

46.

pyytää komissiota tekemään vertailevan tutkimuksen yhteisötalouden ja solidaarisen talouden kansallisista lupa- ja merkintäjärjestelmistä ja helpottamaan hyvien käytäntöjen vaihtamista tiiviissä yhteistyössä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritysten kanssa;

47.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksille tarkoitettujen yrityshautomoiden perustamista sekä toteuttamaan jo konkreettisesti sovitun internetfoorumin sosiaalisten sijoittajien ja yhteisötalouden yrittäjien välistä tietojenvaihtoa varten (Euroopan sosiaalisen innovoinnin foorumi) ja tekemään sitä tehokkaasti tunnetuksi;

48.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan parhaiden käytänteiden vaihtoa mahdollisista tavoista tukea yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yrityksiä ja sosiaalisia investointeja, mukaan lukien tarvittaessa verohelpotukset tai kannustimet yrityksille, jotka toimivat heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, parissa;

49.

kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti jäsenvaltioiden toteuttamia konkreettisia toimenpiteitä ja varmistamaan, että kaikilla, jotka valitsevat yhteiskunnallisen ja solidaarisen yrittäjyyden, on samat sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa ja työturvallisuutta koskevat oikeudet kuin muilla työntekijöillä;

50.

kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että millään jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä ei vaikeuteta työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja että kaikki, jotka valitsevat yhteiskunnallisen ja solidaarisen yrittäjyyden, voivat kehittää toimintaansa missä tahansa EU:n alueella;

51.

kannattaa ajatusta, jossa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden yritykset voisivat olla oma yritysryhmänsä, jolla voisi olla oma yhtiömuotonsa ja joka olisi määritelty niin, että niiden päämääränä on muukin kuin omistajavoiton tavoitteleminen; kehottaa komissiota yhteisötalouden ja solidaarisen talouden eurooppalaisten edustajien hyväksymän Rooman strategian mukaisesti esittämään oikeuskehyksen tällaisille yrityksille osuuskuntia, yhdistyksiä, säätiöitä ja keskinäisiä yhtiöitä koskevien eurooppalaisten sääntöjen avulla;

52.

kehottaa komissiota parantamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua yhteisötaloudessa ja solidaarisessa taloudessa, jotta voidaan helpottaa sosiaalista innovointia, parantaa työoloja ja varmistaa, että alan työllisyyspotentiaali tunnustetaan täysimääräisesti;

53.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.