4.11.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 407/74

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja etenkin 15. tammikuuta 2015 antamansa päätöslauselman (1),

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merellisestä ulottuvuudesta (2), 12. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (3), 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman itäisen kumppanuuden kauppaan liittyvistä näkökohdista (4) sekä 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta (5),

—

ottaa huomioon 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Mustaamerta koskevasta EU:n strategiasta (6),

—

ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2014, 21. maaliskuuta 2014 ja 18. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 17. marraskuuta 2014 ja 29. tammikuuta 2015 annetut (ulkoasiain) neuvoston päätelmät Ukrainasta,

—

ottaa huomioon 9. helmikuuta 2015 ja 16. maaliskuuta 2015 annetut ulkoasiain neuvoston uusimmat julistukset,

—

ottaa huomioon EU:n sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian väliset assosiaatiosopimukset,

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjän federaatiosta ja viittaa erityisesti 13. maaliskuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan (7), 17. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan Venäjän itäisen kumppanuuden maihin kohdistamasta painostuksesta ja erityisesti Itä-Ukrainan vakauden horjuttamisesta (8) sekä 18. syyskuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan Ukrainan tilanteesta ja EU:n ja Venäjän suhteista (9),

—

ottaa huomioon Naton Walesin-huippukokouksessa 5. syyskuuta 2014 annetun julkilausuman,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0171/2015),

A.

toteaa, että Mustanmeren alue on yksi maailman strategisesti tärkeimmistä alueista ja sen merkitys on keskeinen EU:lle sekä EU:n jäsenvaltioille etenkin niiden turvallisuuden ja puolustuksen takaamisen kannalta samoin kuin EU:n naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden kannalta; toteaa, että Mustanmeren synergiassa eli vuonna 2008 alulle pannussa EU:n aluepolitiikassa tunnustetaan Euroopan unionin ja alueen valtioiden välisen yhteistyön vahvistamisen merkitys; panee merkille, että kaikki nykyiset ja pitkittyneet konfliktit Moldovan tasavallassa (Transnistria), Georgiassa (Etelä-Ossetia ja Abhasia) ja Vuoristo-Karabahissa sijaitsevat Mustanmeren alueella;

B.

katsoo, että Mustanmeren alue on Euroopan unionin kannalta hyvin tärkeä ulkoraja;

C.

toteaa, että Eurooppa-neuvosto on tuominnut jyrkästi Venäjän federaation suorittaman Krimin ja Sevastopolin liittämisen alueeseensa, mikä on vastoin YK:n peruskirjaa, uutta Eurooppaa koskevaa Pariisin peruskirjaa ja Etyjin Helsingin päätösasiakirjaa samoin kuin vuonna 1994 tehtyyn Budapestin muistioon perustuvia Venäjää koskevia velvoitteita, eikä tunnusta sitä; toteaa, että Venäjä on pyrkinyt horjuttamaan Itä-Ukrainan tilannetta; toteaa, että EU:n ja Krimin välistä kauppaa on rajoitettu sen seurauksena;

D.

toteaa, että Nato on tuominnut Venäjän federaation harjoittaman sotatoimien kiihdyttämisen Krimillä, Krimin laittoman liittämisen sekä Itä-Ukrainan tasapainon jatkuvan ja tahallisen järkyttämisen kansainvälistä oikeutta loukkaavalla tavalla;

E.

toteaa, että Mustanmeren alueen sotilaallinen tasapaino on muuttunut Krimin laittoman liittämisen jälkeen ja Venäjä hallitsee nyt laittomasti satoja kilometrejä Krimin rannikkoa ja lähivesiä, jotka rajoittuvat Naton ja EU:n merirajoihin; toteaa, että Venäjä on lietsonut aggressiivisia toimia Ukrainan alueella;

F.

toteaa, että ennen laitonta liittämistä Venäjän maa- ja ilmavoimien joukot Krimillä olivat minimaaliset ja ne oli tarkoitettu lähinnä Sevastopolin, Venäjän Mustanmeren-laivaston tärkeimmän tukikohdan, sekä kahden lähellä sijaitsevan laivastotukikohdan puolustamiseen; toteaa, että Krimin liittäminen heikensi vakavasti Ukrainan armeijaa ja vaikutti erityisesti sen laivastoon, jonka Venäjän joukot ottivat haltuunsa; toteaa, että Krimillä ja Mustanmeren alueella tapahtuneen Venäjän sotilaallisen eskalaation kautta Venäjä on luonut yhdistetyt hyökkäysvoimat, jotka käsittävät laivaston, maavoimat ja ilmavoimat;

G.

toteaa, että Venäjä on nopeuttanut Mustanmeren-laivaston laajentamista ja nykyaikaistamista Krimin liittämisen jälkeen; toteaa, että Mustanmeren-laivaston nykyaikaistamissuunnitelma on yksi Venäjän valtion vuosia 2011–2020 koskevan asehankintaohjelman kunnianhimoisimmista osista; toteaa, että joulukuussa 2014 Venäjän hallitus hyväksyi uuden sotilaallisen opin, jonka mukaan Nato on Venäjän suurin turvallisuusuhka;

H.

ottaa huomioon, että Venäjä keskeytti vuonna 2007 osallistumisensa Euroopan tavanomaisten aseiden rajoittamista koskevaan TAE-sopimukseen; toteaa, että Venäjä erosi 11. maaliskuuta 2015 TAE-sopimuksen kehyksessä toimivasta yhteisestä neuvoa-antavasta ryhmästä ja irtaantui tämän seurauksena kokonaan sopimuksesta;

I.

toteaa, että Turkki on EU:n ehdokasvaltio, Naton liittolainen, jolla on merkittävä laivasto, aktiivinen ulkopoliittinen toimija alueella sekä EU:n keskeinen kumppani etenkin energiaan ja rajaturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä; toteaa, että Turkin strateginen sijainti on myös erittäin merkittävä, kun on kyse toisesta sekä Natoa että EU:ta koskevasta suuresta uhasta, valtioksi julistautuneesta Da'eshista (Islamilainen valtio); toteaa, että Turkki voi olla keskeisessä asemassa torjuttaessa Mustanmeren uhkaa ja Da'eshia; toteaa, että vaikka Turkki pitää Krimin liittämistä Venäjään laittomana, Turkki ei ole toistaiseksi antanut tästä asiasta ja sen seurauksista selkeää lausuntoa; toteaa, että Turkin viimeaikaiset diplomaattiset suuntaukset, erityisesti lähialueiden konfliktien osalta, ovat jättäneet tilaa tulkinnoille ja ne eivät ole yhtenäisiä EU:n ja Naton kantojen kanssa; toteaa, että Turkki on turvallisuuden kannalta strateginen kumppani ja maalla on merkittävä rooli Mustanmeren alueella muun muassa vuonna 1936 tehdyn Montreux'n yleissopimuksen nojalla;

J.

toteaa, että EU:n reaktio Venäjän hyökkäykseen Georgiaan ja sen alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseen vuonna 2008 on saattanut kannustaa Venäjää toimimaan samoin Ukrainassa; toteaa, että EU, Nato ja Yhdysvallat ovat tuominneet Venäjän ja Abhasian separatististen viranomaisten marraskuussa 2014 tekemän ”sopimuksen” ja Venäjän ja Etelä-Ossetian separatististen viranomaisten maaliskuussa 2015 tekemän ”sopimuksen” ja toistaneet tukevansa Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; toteaa, että nämä ”sopimukset” ovat kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden ja Venäjän kansainvälisten sitoumusten vastaisia, mukaan lukien 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen mukaiset sitoumukset;

K.

toteaa, että venäläisjoukkojen suorittaman miehityksen jälkeen Abhasiassa, Tshkinvalin alueella/Etelä-Ossetiassa ja viimeksi Krimillä on tapahtunut ihmisoikeusloukkauksia; toteaa, että Krimin ihmisoikeusloukkaukset kohdistuvat vähemmistöryhmiin ja Venäjän miehityksen vastustajiin, erityisesti alkuperäisiin Krimin tataareihin, Ukrainaa puolustaviin aktivisteihin ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin ja henkilöihin, jotka haluavat säilyttää Ukrainan kansalaisuuden;

1.

tukee päättäväisesti sitä, ettei Krimin liittämistä Venäjään tunnusteta; toistaa sitoutumisensa Ukrainan riippumattomuuteen, itsemääräämisoikeuteen sekä sen alueelliseen koskemattomuuteen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja erityisesti sen 2 artiklan mukaisesti; tukee täysin Eurooppa-neuvoston päätöstä, jonka mukaan EU ei tunnusta Krimin ja Sevastopolin laitonta liittämistä; korostaa, että liittäminen on myös vastoin vuonna 1997 tehtyä Ukrainan ja Venäjän federaation välistä ystävyys-, yhteistyö- ja kumppanuussopimusta; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on puhuttava yhdellä äänellä EU:n suhteista Venäjään;

2.

panee huolestuneena merkille, että Krimin laiton liittäminen on aiheuttanut merkittävän muutoksen Mustanmeren alueen ja lähialueiden strategisessa tilanteessa; katsoo, että Venäjän hyökkäystoimet ilmentävät sen palaamista vihamieliseen blokkeihin perustuvaan lähestymistapaan; varoittaa, että miehittämällä koko niemimaan Venäjä on saanut tärkeän hyökkäysalustan sekä länteen (Balkan, Transnistria ja Tonavan suisto) että etelään (itäinen Välimeri) päin, ja se on sijoittanut alueelle pysyvät laivastojoukot; toteaa, että Krimin laiton liittäminen antaa Venäjälle ”eteläisen Kaliningradin”, toisen suoraan Naton naapurina olevan etuvartion;

3.

katsoo, että Mustanmeren alueen geostrategisen tilanteen muutos ja kehittyvä sotilaallinen tilanne sekä Krimin liittäminen Venäjään voimatoimin ovat merkki kylmän sodan jälkeisiin normiperusteisiin Euroopan turvallisuuden rakenteisiin kohdistuvista entistä laajemmista ja systeemisistä haasteista; katsoo, että EU:lla ja jäsenvaltioilla on oltava näihin haasteisiin turvallisuuteen liittyvä vastaus ja niiden on tarkasteltava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa uudelleen tämän perusteella ja että nämä haasteet on otettava huomioon tarkistetussa Euroopan turvallisuusstrategiassa, Euroopan unionin merellisessä turvallisuusstrategiassa ja Mustaamerta koskevassa unionin strategiassa; on huolestunut Venäjän painostuksen lisääntymisestä unionin itärajalla, mukaan lukien Romaniaan, Puolaan ja Baltian maihin kohdistuva painostus, ja pitää sitä merkittävänä riskinä;

4.

korostaa, että unionin olisi myös vahvistettava omia valmiuksiaan ja vastattava informaatiosotaa ja tietoturvallisuutta koskevaan haasteeseen; suhtautuu myönteisesti 19. ja 20. maaliskuuta 2015 kokoontuneen neuvoston päätökseen käynnistää hanke, jolla torjutaan venäläistä propagandaa, myös rahoittamalla useita venäjänkielisiä tv-kanavia;

5.

on hyvin huolissaan Venäjän sotilaallisten puolustus- ja hyökkäysvalmiuksien tämänhetkisestä lisäämisestä sekä Venäjän Mustanmeren-laivaston suunnitellusta laajentamisesta ja nykyaikaistamisesta, joka käsittää kuusi uutta ja nykyaikaista ”Rostov-na-Donu”-tyyppistä dieselsukellusvenettä ja kuusi uutta Amiraali Grigorovitš -tyyppistä fregattia; muistuttaa, että hyökkäyskykyisten lentojoukkojen sijoittaminen ja Krimin sotilaallisen infrastruktuurin nykyaikaistaminen lisäävät Venäjän sotilaallista hyökkäävää asennetta sekä sen kykyä käyttää voimaa sen oman alueen ulkopuolella;

6.

panee huolestuneena merkille, että Venäjä lisää jatkuvasti sotilaallisia valmiuksiaan miehitetyssä Abhasiassa, Tskhinvalissa/Etelä-Ossetiassa ja Georgian alueilla; toteaa, että tämä pitkän kantaman sotilaallinen puolustus- ja hyökkäysinfrastruktuuri uhkaa koko Mustanmeren aluetta;

7.

on huolissaan siitä, että Venäjä on tehostanut merkittävästi ilmavoimiensa ja laivastonsa puolustuskykyä Mustanmeren alueella, ottanut käyttöön uusia (alusten torjuntaan tarkoitettuja) meripuolustusohjuksia (joiden kantama on 600 kilometriä ja joilla voidaan saavuttaa Bosporin salmi) ja varmistanut, että Venäjän hävittäjäkoneet pystyvät valvomaan noin kahta kolmasosaa Mustanmeren alueen ilmatilasta (käytännössä kolminkertaistamalla Krimin lentokenttien määrän); panee tässä suhteessa merkille, että Venäjä on lisännyt sekä strategista että taktista kapasiteettiaan; toteaa, että Venäjällä on pitkän toimintasäteen strategisia pommikoneita, jotka pystyvät kuljettamaan risteilyohjuksia, sekä tiedustelulentokoneita, jotka toimivat lähellä Mustanmeren läntisiä rannikkoalueita ja voivat tunkeutua syvälle Keski-Eurooppaan; toteaa että kaksi taktista merijalkaväen prikaatia, joita voidaan tukea Mistral-tyyppisillä helikopteritukialuksilla, muodostavat merkittävän mahdollisen maihinnousuun liittyvän uhan; panee tyytyväisenä merkille Ranskan päätöksen harkita uudelleen Mistral-luokan maihinnousutukialusten toimittamista Venäjälle ja Ranskan neuvottelut tämän kaupan peruuttamisesta yksiselitteisesti ja lopullisesti;

8.

on erittäin huolestunut presidentti Putinin lausumasta, jonka mukaan hän oli valmistautunut asettamaan Venäjän ydinasevoimat hälytystilaan Krimin valtauksen yhteydessä, jos länsivallat olisivat puuttuneet liittämiseen; on myös erittäin huolestunut korkeiden venäläisviranomaisten uhkaavaan sävyyn esittämistä lausumista, joiden mukaan Venäjällä on oikeus sijoittaa ydinaseita Krimille ja hallita niitä, koska tällä olisi maailmanlaajuisia seurauksia; toteaa huolestuneena, että Venäjä sijoitti maaliskuussa 2015 Krimille sotilaallisen harjoituksen aikana strategisia ydinaseiden kuljettamiseen soveltuvia TU22M3-pommikoneita, joiden määrä ei ole tiedossa; on huolissaan Venäjän uudesta joulukuussa 2014 käyttöön otetusta sotilasopista, jonka mukaan ydinaseita voidaan käyttää sellaista valtiota vastaan, jolla niitä ei ole;

9.

toteaa, että Venäjän Krimille mahdollisesti sijoittamat kaksikäyttöasejärjestelmät herättävät epäilyksen Venäjän hyvistä aikeista pyrittäessä saavuttamaan edistystä monenvälisessä ydinaseiden riisuntaa koskevassa ohjelmassa, kun ydinaseiden leviämistä koskevaa yleissopimusta pian tarkistetaan, ja tämä on asiassa jo toteutettujen toimien vastaista;

10.

katsoo, että Venäjän taistelukoneiden äskettäiset Naton sota-alusten sekä Mustanmeren porauslauttojen läheltä suoritetut ylilennot ovat selvä merkki Venäjän entistä aggressiivisemmasta toiminnasta Mustanmeren alueella, ja varoittaa tilanteen kärjistymisen yhä suuremmasta riskistä; kehottaa ottamaan käyttöön suoria sotilaallisia viestintäkanavia, jotta vältetään valitettavat väärinymmärrykset, joilla saattaisi olla kauaskantoisia sotilaallisia ja turvallisuuteen liittyviä seurauksia;

11.

on hyvin huolissaan Itä-Ukrainan äärimmäisen vakavasta tilanteesta sodan johtaessa Ukrainan ja koko alueen epävakauteen, mihin liittyy mahdollinen uhka maakäytävästä, joka yhdistäisi Venäjän alueen Krimiin separatistien hallinnassa olevan alueen läpi Azovin meren länsirannalla (Mariupol) ja joka saattaisi johtaa siihen, että Ukrainalla ei olisi lainkaan meriyhteyksiä; kehottaa Ukrainaa ja Moldovan tasavaltaa ryhtymään toimiin ase- ja sotavarusteiden toimitusten estämiseksi Transnistriaan sekä maitse että lentoteitse;

12.

tuomitsee Venäjän suoran ja epäsuoran tuen Ukrainan separatistiryhmien toimille, mukaan lukien joukkojen aseistamisen ja värväämisen, koska tuki edesauttaa sodan jatkumista; on huolissaan ilmoituksista, jotka koskevat Venäjän tukemien separatistien alueella tekemiä sotarikoksia, mukaan lukien matkustajakone MH-17:n alasampuminen, jota koskeva riippumaton ja kansainvälinen tutkinta on käynnissä; kehottaa Venäjää vetämään välittömästi kaiken sotilasvoimansa Ukrainan alueelta ja noudattamaan Minskin sopimuksia; kehottaa Venäjää ja kaikkia osapuolia käyttämään vaikutusvaltaansa sotatoimien lopettamiseksi, uusien sotarikoksien estämiseksi ja uusien uhrien välttämiseksi; toteaa uudelleen, että tehdyt sotarikokset eivät voi kuulua armahduksen piiriin;

13.

pitää valitettavana, että Mustanmeren alueelliset turvallisuusyhteistyöaloitteet BLACKSEAFOR ja Black Sea Harmony, joiden avulla oli tarkoitus osoittaa ulkomaailmalle, että rantavaltiot pystyvät ottamaan päävastuun turvallisuudestaan ja säilyttämään kykynsä mahdolliseen tulevaan keskinäiseen yhteistyöhön, ovat tällä hetkellä pysähdyksissä;

14.

korostaa, että suhteiden Venäjään, joka on merkittävä kansainvälinen toimija, olisi pitkällä aikavälillä yleisesti perustuttava yhteistyöhön vastakkainasettelun asemesta; katsoo kuitenkin, että Venäjän viimeaikaisia toimia seuranneen luottamuspulan vuoksi yhteistyön mahdollisen jatkamisen on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vakaasti perustuttava ensisijaisesti Naton itäisille jäsenilleen myöntämiin vahvoihin strategisiin takuisiin ja toiseksi Venäjän Ukrainan-politiikan muuttamiseen, erityisesti syyskuussa 2014 ja helmikuussa 2015 tehtyjen Minskin sopimuksien (joita sovelletaan pelkästään Itä-Ukrainan konfliktiin) täysimääräiseen ja ehdottomaan täytäntöönpanoon ja Krimin palaamiseen osaksi Ukrainaa, millä palautetaan aiemmin vallinnut tila ja Ukrainan viranomaisten hallintavalta koko maan alueella sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti;

15.

toivoo, että 12. helmikuuta 2015 tehty Minskin tulitaukosopimus kestää ja antaa näin aikaa neuvotellulle poliittiselle ratkaisulle; on huolissaan lukuisista ilmoituksista, joiden mukaan venäläinen osapuoli ja separatistit ovat rikkoneet sopimusta; korostaa, että nykyistä kansainvälistä oikeudellista kehystä on kunnioitettava täysimääräisesti;

16.

katsoo, että jos Venäjä ei pane Minskin tulitaukosopimuksia kokonaisuudessaan täytäntöön vaan jatkaa Itä-Ukrainan epävakauttamista ja Krimin laitonta liittämistä, Venäjän federaation vastaisia pakotteita olisi jatkettava ja tiukennettava ja Ukrainan tukemista sen parantaessa puolustuskapasiteettiaan olisi jatkettava ja vahvistettava; tähdentää, että EU:n on osoitettava yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja sitoutuneisuutta määrättäessä pakotteita Venäjän toiminnan johdosta, joka on sovellettavan kansainvälisen oikeuden vastaista;

17.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita pysyttelemään lujina ja yhtenäisinä sitouduttaessa Venäjän vastaisiin sovittuihin pakotteisiin, myös jäädyttämällä kaiken sotilaallisen ja puolustusalan yhteistyön sekä peruuttamalla sopimukset, kuten Mistral-luokan maihinnousutukialusten luovuttamista Venäjälle koskevan sopimuksen; odottaa tämän sopimuksen purkamista koskevien neuvottelujen menestyksellistä päättämistä;

18.

pitää myönteisenä toteutettavaa EU:n energiapolitiikkaa, jolla pyritään edistämään kaikkien jäsenvaltioiden energiavarmuutta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet energiariippuvuuden vähentämiseksi ja öljyn ja kaasun hyödyntämisen ja siirtämisen turvallisuuden takaamiseksi Mustanmeren alueella; kehottaa osana energiaomavaraisuusstrategiaa unionia ylläpitämään aloitteita, jotka koskevat Mustanmeren energiavarojen monipuolistamista, myös investointi- ja rahoitustoimien avulla; kehottaa komissiota jatkamaan Nabucco-kaasuputken rakentamiseen tähtäävä työtä; katsoo, että rakentava ja luottamukseen perustuva suhde naapurimaihin on paras keino jäsenvaltioiden energiavarmuuden takaamiseksi;

19.

on huolissaan siitä, että Mustallamerellä tapahtuvan öljyn ja kaasun pumppaamisen ja siirtämisen hyödyt riippuvat entistä enemmän militarisoitumisesta, jonka pani alulle Venäjä liitettyään Krimin laittomasti itseensä ja lisättyään sen jälkeen valmiuksiaan kyseisellä alueella; vahvistaa uudelleen, että kun otetaan huomioon potentiaaliset epävarmuustekijät ja erityisesti unionin riippuvuus Mustastamerestä energiavarojen kauttakulkualueena, on unionin strategisten etujen mukaista estää alueellisten toimijoiden poliittinen uhkapeli ja siksi sen on mahdollisesti otettava Mustallamerellä käyttöön meri- ja ilmavoimansa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet öljyn ja kaasun hyödyntämisen ja siirtämisen turvallisuuden takaamiseksi Mustanmeren alueella;

20.

korostaa, että nykyinen kriisi vaikuttaa yhteistyöhön muilla tärkeillä aloilla, kuten rajavalvonnassa (erityisesti siirtolaisuuden valvonta), kaupankäynnissä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa;

21.

tuomitsee ihmisoikeusloukkaukset, joita Krimillä on tapahtunut venäläisjoukkojen miehitettyä alueen, mukaan lukien pelottelun ja tahdonvastaisten katoamisten (10) lisääntymisen, sananvapauden sensuroinnin ja vähemmistöjen, etenkin etnisten ja kansallisten vähemmistöjen, vainoamisen; tuomitsee erityisesti sellaisten alkuperäisten Krimin tataarien järjestelmällisen vainoamisen, jotka ovat osallistuneet mielenosoituksiin ilmaistakseen tukensa Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle; muistuttaa, että tuhannet Krimin tataarit ovat paenneet kotimaastaan vainojen pelossa ja pyrkineet turvaan Ukrainan muille alueille; ilmaisee heille solidaarisuutensa ja vaatii tilanteen pikaista parantamista; kehottaa Venäjän viranomaisia lopettamaan välittömästi Krimin tataarien toimeenpanevan elimen eli Mejlisin häirinnän; kehottaa Venäjää kunnioittamaan täysimääräisesti Krimin paikallisväestön ihmisoikeuksia ja kehottaa Ukrainaa, EU:ta ja sen jäsenvaltioita seuraamaan Krimin ihmisoikeustilannetta;

22.

kehottaa tutkimaan kaikkia vakavia ihmisoikeusrikkomuksia Krimillä ja parantamaan kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mahdollisuuksia puuttua niihin; kehottaa Ukrainan hallitusta käyttämään kaikkia sen käytettävissä olevia keinoja Ukrainan alueella tehtyjen sotarikosten tutkimiseksi ja syytteeseen asettamiseksi; kehottaa kansainvälistä yhteisöä, mukaan lukien Haagin kansainvälinen tuomioistuin, käynnistämään tutkinnan mahdollisista Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin aikana suoritetuista rikoksista;

23.

kiinnittää huomion Mustanmeren alueen ympäristön äärimmäiseen haavoittuvuuteen; korostaa, että sotilaallisen toiminnan lisääntyessä alueella herkkä ekosysteemi on entistä enemmän uhattuna, ja kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaan välikohtausten ehkäisymekanismin, johon liittyy luotettava tiedonvaihtojärjestelmä ja jota voidaan hätätilassa hyödyntää kaikkien rannikkovaltioiden välillä;

24.

muistuttaa, että unionin on pysyttävä yhtenäisenä ja puhuttava yhdellä äänellä vastustaakseen Venäjän Ukrainassa käymää hybridisotaa; on voimakkaasti sitä mieltä, että yhtenäisyyden avulla pystytään vastaamaan tehokkaasti kaikkiin turvallisuusuhkiin ja poliittisiin haasteisiin, jotka johtuvat Venäjän sotilaallisesta ja muusta kuin sotilaallisesta toiminnasta Ukrainassa;

25.

korostaa, että Mustanmeren alueen olisi oltava EU:n todellinen prioriteettialue; pitää tämänhetkistä Mustanmeren synergiaa vanhentuneena; kehottaa jälleen komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa laatimaan mahdollisimman nopeasti kattavan Mustanmeren aluetta koskevan EU-strategian; korostaa, että Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian säännöksiä olisi sovellettava myös Mustanmeren tapauksessa; kehottaa tarkistamaan Euroopan turvallisuusstrategiaa ja odottaa, että Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistamisen myötä otetaan huomioon kaikki relevantit aluetta koskevat ohjelmat ja lisätään YTPP:hen liittyvää yhteistyötä Mustanmeren rannalla sijaitsevien kumppanivaltioiden kanssa;

26.

korostaa, että vaikka Mustanmeren synergia on käytännössä pysähdyksissä, tehokasta yhteistyötä Mustanmeren alueen valtioiden kanssa on jatkettava; pitää myönteisinä käynnissä olevia YTPP-tehtäviä, kuten EU:n tarjoamaa neuvontaa, seurantaa ja rajavalvonta-apua, sillä ne ovat tärkeitä osia EU:n panoksessa alueen pitkittyneiden konfliktien ratkaisemiseksi; pitää myönteisinä jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan Mustanmeren rannikkovaltioiden sotilaallisia valmiuksia ja pyritään siten lisäämään niiden mahdollisuuksia vastata alueella syntyviin kriisitilanteisiin; katsoo, että EU tarvitsee rohkeaa ja tulospainotteista lähestymistapaa, erityisesti talouden, puolustuksen ja turvallisuuden aloilla, jotta vahvistetaan unionia sisäisesti, saatetaan ajan tasalle ja parannetaan olemassa olevia välineitä ja laajennetaan unionin kykyä reagoida naapurialueidensa tapahtumiin, jotka vaikuttavat turvallisuuteen Euroopassa;

27.

pitää erittäin tärkeänä, että tätä koordinoidaan Naton, etenkin siihen kuuluvien Mustanmeren rantavaltioiden ja Yhdysvaltojen kanssa, koska Mustanmeren alue on euroatlanttisen turvallisuuden keskeinen osatekijä; korostaa, että EU:n ja Naton jäseninä olevien Mustanmeren rantavaltioiden sotilaallisen kapasiteetin nykyaikaistaminen ja lisääminen on hyvin merkittävää alueen turvallisuuden ja vakauden varmistamiseksi; pitää myönteisenä Naton sitoutumista tukemaan Mustanmeren rantavaltioiden alueellisia toimia, joilla pyritään turvallisuuden ja vakauden takaamiseen; korostaa EU:n ja Naton tuen merkitystä, jotta ylläpidetään Mustanmeren asemaa avoimena talousalueena; kehottaa Etyjiä laajentamaan Mustanmeren turvallisuutta koskevien toimien soveltamisalaa; kehottaa EU:ta tukemaan Etyjin läsnäolon vahvistamista sekä alueella toteutettavia uusia Etyjin aloitteita, joilla pyritään helpottamaan turvallisuustilannetta;

28.

muistuttaa, että erityisesti Mustanmeren alueen turvallisuustilanteesta johtuen kaikilla unionin jäsenvaltioilla on oltava sama turvallisuustaso SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

29.

pitää myönteisenä Naton jäsenvaltioiden sitoutumista kollektiiviseen turvallisuuteen ja Washingtonin sopimuksen 5 artiklan täytäntöönpanoon tarvittaessa; pitää myönteisenä Naton Walesin huippukokouksen päätöstä strategisista rauhoittavista toimista ja valmiussuunnitelmasta, jotka ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä Naton jäsenvaltioille, joihin tilanne vaikuttaa eniten; kehottaa Natoa jatkamaan kyber- ja ohjuspuolustusvalmiuksiensa kehittämistä myös Mustanmeren alueella ja kehottaa sitä kehittämään valmiussuunnitelmia epäsymmetrisen sodankäynnin ja hybridisodankäynnin ennaltaehkäisemiseksi ja siihen vastaamiseksi;

30.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita niiden määrittäessä ratkaisuja, jotka liittyvät niiden puolustusmäärärahojen korottamiseen kahteen prosenttiin; pitää myönteisenä, että liittoutuman jäsenet sitoutuivat Naton viimeisimmässä Newportin huippukokouksessa varmistamaan, että niiden puolustusmäärärahojen osuus on vähintään kaksi prosenttia BKT:stä vuoteen 2024 mennessä; on huolissaan, siitä, että eräät liiton jäsenet ovat ilmoittaneet leikkaavansa puolustusmenojaan lisää; muistuttaa tässä yhteydessä Washingtonin sopimuksen 3 artiklasta;

31.

muistuttaa, että vaikka Nato-jäsenyyteen liittyvää toimintasuunnitelmaa koskevia Georgian ja Ukrainan hakemuksia ei hyväksytty vuonna 2008, Nato ilmoitti Bukarestin huippukokouksessa, että Georgiasta ja Ukrainasta tulee liittoutuman jäseniä; toteaa, että vuoden 2008 Georgian sodan ja vuonna 2014 tapahtuneen Krimin laittoman liittämisen seurauksena Venäjä on rampauttanut kyseiset maat alueellisesti, minkä vuoksi ne eivät täytä Naton jäsenyysedellytyksiä; katsoo, että vaikka Nato ei voi suoraan puolustaa niitä, sillä on moraalinen velvollisuus tukea Georgiaa ja Ukrainaa niiden oman puolustautumiskyvyn säilyttämiseksi;

32.

korostaa, että Naton on säilytettävä yleinen ylivoimansa merellä ja ilmassa Mustanmeren alueella ja pidettävä yllä alueen valvontakapasiteettiaan;

33.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kaikille Mustanmeren valtioille.