15.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 13/73

Esittelijä:

Marian KRZAKLEWSKI

Toinen esittelijä:

José Custodio LEIRIÃO

1.1

Offshore-teollisuuteen kuuluu merellä tapahtuva energiantuotanto yhdessä kaasun, öljyn ja mineraalien talteenoton kanssa. ETSK toteaa, että osa nopeimmin kehittyvistä markkinoista on yhteydessä näihin aloihin, ja ne tarjoavat mahdollisuuksia pitkäaikaiseen kestävään ja älykkääseen kasvuun.

1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että offshore-teollisuuden kestävään kehitykseen tarvitaan yhdenmukaista kehystä ja EU:n strategista visiota, jolla tähdätään pitkälle vietyihin teknologisiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin kyseisen teollisuudenalan hyväksi. Teknologia on mainitun kaltaisen strategisen kehyksen ydinkysymys.

1.3

Komitea katsoo, että tällä hetkellä puuttuu koko offshore-teollisuutta ja sen toimialoja koskeva kokonaisvaltainen eurooppalainen strateginen visio. On totta, että komissio ja neuvosto ovat asteittain laajentamassa offshore-teollisuutta koskevan sääntelyn soveltamisalaa erityisesti öljyn ja kaasun offshore-tuotannon osalta, mutta nämä toimet eivät todista yhtenäisestä ja laaja-alaisesta yleiskäsityksestä.

1.4

ETSK:n näkemys on, että offshore-teollisuutta koskevan strategisen kehyksen puuttuminen on sen lisäksi osoitus riittämättömästä yhteistyöstä offshore-teollisuuden, unionin toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä. Näin ollen komitea katsoo, että juuri offshore-teollisuutta koskevan eurooppalaisen strategisen vision muotoilu ja toteuttaminen mahdollistaisi tuloksekkaan yhteistyön, joka hyödyttäisi kaikkia sidosryhmiä myös muilla aloilla, missä hyödynnetään offshore-resursseja. Mainittakoon niistä esimerkkinä matkailusektori.

1.5

ETSK viittaa aikaisempiin lausuntoihinsa ja panee huolestuneena merkille, ettei kokoontumisissa tämän nimenomaan eurooppalaista offshore-teollisuutta käsittelevän oma-aloitteisen lausunnon valmistelemiseksi – sen paremmin valmisteluryhmän kahdessa kokouksessa kuin Aberdeenissa järjestetyssä julkisessa kuulemistilaisuudessa – ollut läsnä komission edustajia.

1.6

Offshore-teollisuuden ja Euroopan meriteollisuuden välisten suhteiden kattavan analyysin pohjalta komitea toteaa, että offshore-teollisuus tuottaa eurooppalaiselle teollisuudelle erittäin voimakkaita, harvinaisen ”vihreitä” liikkeellepanevia tekijöitä, eritoten laivanrakennus- ja -korjausalalle sekä varustelualalle. Voidaan esittää teesi, että offshore-teollisuuden kysynnän ansiosta Euroopan telakkateollisuus on välttänyt sitä vähän aikaa sitten uhanneen kriittisen massan menettämisen.

1.7

Komitea katsoo, että koska merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasutuotannon turvallisuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanoprosessi etenee vitkaan, Euroopan komission pitää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa organisoida valvontajärjestelmä ja tutkia tapoja kasvattaa alan taloustoimijoiden rahoitusmahdollisuuksia korjaustoimenpiteiden kustannusten kattamiseksi onnettomuustapausten jälkeen.

1.7.1

On syytä laatia ja toteuttaa ”turvallisuuskulttuurin” ohjelma sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin offshore-teollisuuden yritysten suorittaman oppilaitosten akkreditoinnin tukemiseksi tarkoituksena laajentaa koulutusta turvallisuuskysymysten alalla ja sisällyttää siihen myös ympäristönäkökohdat. ETSK katsoo, että korkean turvallisuustason saavuttaminen offshore-teollisuudessa edellyttää myös hyviä työolosuhteita merellä.

1.8

ETSK ehdottaa, että komissio ja asiaankuuluvat jäsenvaltiot yhteistyössä ILO:n sekä työmarkkinaosapuolten kanssa ryhtyvät pohtimaan mahdollisuuksia laajentaa merityötä koskeva yleissopimus koskemaan EU:n ja Euroopan talousalueen öljy- ja kaasualan offshore-teollisuuden sekä tuulienergia-alan offshore-teollisuuden työntekijöitä.

1.9

Komitea katsoo, että Euroopan komission ja offshore-teollisuutta edustavien alakohtaisten työmarkkinaosapuolten tulee noudattaa hyvää esimerkkiä ja ottaa malliksi vuonna 2009 annettu direktiivi Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta.

1.10

Kun otetaan huomioon ennusteet, joiden mukaan EU:n ja Euroopan talousalueen offshore-teollisuudessa tulee olemaan pulaa taidoista ja osaamisesta, ETSK katsoo, että sen torjumiseksi tulee luoda hyvät työolot ja -ehdot (merityötä koskevassa yleissopimuksessa määrätyllä tavalla) ja mukauttaa pätevyysvaatimuksia ja ammatillista koulutusta sekä saada nuoria kiinnostumaan merialan työstä.

1.11

Komission ja jäsenvaltioiden pitää edistää yhteistyötä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Tämä koskee muun muassa yhteisyrityksiä, vakuuksia sekä tuotannon jakautumisen ja käyttöoikeuden periaatteita. Koordinoinnin tulee käsittää oikeuspuitteet, aluesuunnittelun- ja ympäristönsuojeluasiat sekä energiavarojen kestäväpohjaiseen käyttöön liittyvät geologiset tutkimukset.

1.12

ETSK katsoo, että yhtenä offshore-teollisuuden edistämisalan eurooppalaistamisen ulottuvuuksista on oltava se, että komissio osallistuu laajasti käsitettyyn, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään geologiseen tutkimusohjelmaan, jonka tavoitteena on hankkia aineistoa kestävyysajattelua paremmin vastaavaa, nykyistä ja tulevaa meren raaka-ainevarojen hyödyntämistä varten.

1.13

Komitean arvion mukaan offshore-teollisuuden keskeiset haasteet globaalia ja eurooppalaista kilpailua ja sääntelyä koskevia vaatimuksia ajatellen ovat seuraavat:

1.14

ETSK kehottaa ryhtymään verkkomuotoiseen yhteistyöhön, jossa ovat mukana offshore-teollisuuden toimialat, rannikkoalueet ja toimitusketjuun kuuluvat yritykset yhdessä tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti ja ”älykkään erikoistumisen” alan hankkeiden yhteydessä. Yhteistyön puitteissa on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota innovaatio- ja ekologiakysymyksiin ja käyttää eduksi Euroopan strategisten investointien rahaston avaamia mahdollisuuksia.

1.14.1

ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan rakennerahastoja tai Junckerin suunnitelmaa uudelleen sitä silmällä pitäen, että pystytään tukemaan innovointia offshore-teollisuuden piirissä.

1.15

Komitea katsoo, että on syytä saattaa Eurooppa 2020 -strategia ajan tasalle (tarkistaa), jotta se täyttää unionin vaatimukset, jotka koskevat merialan toimintaa, hankkeita, ammattitaitoisen työvoiman tarvetta, kestävän kehityksen rahoittamista ja edistämistä, ottaen huomioon offshore-toiminnan laaja-alaisuus ja siihen tarpeelliset monentyyppiset työtehtävät ja ammatilliset pätevyydet.

1.16

ETSK kehottaa Euroopan komissiota virittämään keskustelua sellaisen erityisesti Pohjanmerta koskeva strategian potentiaalista, joka kattaa eurooppalaisen, kestävällä pohjalla olevan ja kilpailukykyisen offshore-teollisuuden haasteet.

2.1

Offshore-teollisuuteen kuuluvat pääasiassa sähköenergian tuotanto sekä kaasun, öljyn ja mineraalien talteenotto meriympäristöstä. Ottaen huomioon siihen liittyvän toimitusketjun ja palvelut voidaan todeta, että offshore-teollisuus kytkeytyy seuraaviin meriteollisuuden lohkoihin: telakkateollisuus, laivankorjaussektori, alusten huolto- ja muutostyöt, laivavarusteet ja -tarvikkeet sekä merelle tarkoitetut teolliset laitokset.

2.2

Offshore-sektoreihin nivoutuvalla eurooppalaisella teollisuudella on lisäksi pitkälle kehittynyttä erikoistietämystä ja sen henkilöstöllä tarvittavaa potentiaalia, joiden avulla pystytään tehokkaasti hyödyntämään etuja, jotka liittyvät kuhunkin offshore-sektoriin kytkeytyviin markkinoihin.

2.3

Eurooppalaisen offshore-teollisuuden tilanteen analysoimiseksi ja sen pitkäjänteisen ja kestävän kehityksen mahdollisuuksien arvioimiseksi lausunnossa paneudutaan seuraaviin seikkoihin:

3.1

Euroopan energiataseessa öljytuotteiden ja kaasun osuus vuonna 2012 oli 26 prosenttia. Suurin osuus, 29 prosenttia, oli ydinenergialla, ja uusiutuvista lähteistä – vesivoimalat mukaan luettuina – peräisin olevan energian osuus oli 22 prosenttia.

3.1.1

EU on maailman suurin energian tuoja: se tuo vuosittain 53 prosenttia energiastaan, yhteensä 400 miljardin euron arvosta. 88 prosenttia öljystä ja 66 prosenttia kaasusta tuodaan, pääasiassa Venäjältä.

3.2

Öljyn ja kaasun offshore-tuotantosektorin merkittävin ongelma Euroopassa kiteytyy kysymykseen, pystyykö perinteinen eurooppalainen öljyn ja kaasun offshore-tuotanto vastaamaan monipuolistumisen, uusiutuvien energialähteiden kehityksen sekä kyseisten muutosten hallinnan haasteeseen.

3.3

Öljyn ja kaasun offshore-tuotantoteollisuuden ominaispiirteet Euroopassa ovat seuraavat:

3.4

Eurooppalaisen öljyn ja kaasun offshore-tuotantoteollisuuden nykyiset haasteet ovat seuraavat:

3.4.1

Toimialan uusia haasteita ovat seuraavat:

3.5

Eurooppalainen öljyn ja kaasun offshore-tuotantoteollisuus ansaitsee tukea, koska

3.6

Aberdeenissa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa (2) esiteltiin tulokset öljyn ja kaasun offshore-tuotantoteollisuutta koskevasta SWOT-analyysista. Ne esitetään keskustelussa esiin tuoduilla ehdotuksilla laajennettuina lausunnon liitteessä.

4.1

EU:n merialueilla on tätä nykyä toiminnassa noin 2 500 tuuliturbiinia yhteisteholtaan yli 8 GW, kaikkiaan 11 maassa. EU:n osuus globaalista tuotannosta on melkein 90 prosenttia. Kun 12 meneillään olevaa hanketta on viety päätökseen, kohoaa käytössä oleva kapasiteetti 10,9 gigawattiin. Koko tuulienergia kattaa tällä hetkellä 7 prosenttia EU:n energiasta, mistä yksi seitsemäsosa on merituulienergiaa.

4.2

Kehityksen ja innovoinnin nykyiset suuntaukset tällä toimialalla koskevat turbiineja, perustuksia sekä laiteasennuksia syvempiin vesiin ja kauemmaksi rannikosta.

4.3

Rahoitussuunnittelu käy alati tärkeämmäksi välineeksi merituulienergian kehityksessä. Vuonna 2014 alalla otettiin 3,14 miljardin euron (3) edestä lainoja, joihin ei tarvita henkilökohtaista takausta. Tämä on suurin summa, joka alan historian aikana on saatu. Rahoituskumppanuudet ovat avain menestykseen.

4.4

Lähivuosien näkymät viittaavat siihen suuntaan, että asennettu kapasiteetti jatkaa kasvuaan. Pidemmällä aikavälillä Euroopan tuulienergiajärjestö (EWEA) arvioi, että jo rakennusluvan saaneiden uusien tuulipuistojen kokonaiskapasiteetti on 26,4 GW. Pitkän aikavälin suunnitelmista voidaan päätellä, että kapasiteetti kasvaa 98 gigawattia.

4.5

EWEA:n tietojen mukaan vuoden 2011 lopussa Euroopan tuulivoima-alalla työskenteli 192 000 ihmistä, joista noin 30 000–40 000 merituulienergian alalla.

4.6

Valtamerienergiakapasiteettia on asennettu EU:hun noin 1,5 GW (kuusi kertaa vähemmän kuin merituulienergiakapasiteettia, mutta sen on ennustettu kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3,6 gigawattiin). Tämä käsittää laitteita, jotka hyödyntävät aaltojen, vuoroveden ja merivirtauksien energiaa ja osmoosienergiaa sekä laitteita valtameren lämpöenergian muuntamiseksi sähköenergiaksi.

5.1

Alustilausten kokonaisarvo oli vuonna 2014 yhteensä 370 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mistä 170 miljardia dollaria oli offshore-alusten tilauksia. On arvioitu, että erilaisia offshore-aluksia tarvitaan vuosina 2014–2025 maailmanlaajuisesti 1 230–1 970 kappaletta. Vedenalaisten teollisuuskäyttöön tarkoitettujen alusten kysyntä kasvaa 180 prosenttia; asennusalusten, tuulipuistoihin tarvittavien alusten sekä kelluvien offshore-alusten osuus on 50–60 prosenttia.

5.2

Kaikenlaisten alustyyppien tilausten ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 3,7 prosenttia. Offshore-aluksia koskevat moninkertaisesti suuremmat ennusteet osoittavat, miten merkittävä rooli offshore-teollisuudella on telakkateollisuudessa nyt ja tulevaisuudessa. Offshore-alusten osuus telakoiden koko rakennustuotannosta oli 30 prosenttia vuonna 2014 Euroopassa.

5.3

Vastaavanlainen tiivis yhteys offshore-teollisuuteen on eurooppalaisella laivanvarusteteollisuudella, joka on maailman johtava offshore-teollisuuden tarvitsemien porausmoduulien, moottorien, vintturien, nosturien ja elektroniikan tuottaja.

5.4

Merienergia on meriteollisuuden ”vihreä” liikkeellepaneva voima. Sen maailmanlaajuisen kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan yli 19 miljardia euroa vuosina 2012–2022 (noin 2 miljardia euroa vuodessa). Nämä arviot perustuvat niiden alusten ja varusteiden lukumäärään, joita tarvitaan suunniteltujen tuulipuistojen rakentamiseen ja käyttöön.

5.5

Euroopan meriteollisuuden tuotteille ja palveluille on lisäksi ilmaantumassa uudenlaista kysyntää, kun toimintaa siirretään syvemmille vesille etupäässä offshore-öljy- ja -kaasualalla sekä merienergia-alalla.

5.6

Jään sulaminen arktisilla alueilla avaa mahdollisuuksia raaka-aineiden hankkimiseen ja merireitteihin (joskaan kyse ei ole täysin ”vihreästä” edistyksestä). Tähän suuntaukseen liittyy muun muassa ennakoitu kysyntä jäänmurtajien ja jäänkestävien kuljetus- ja palvelualusten rakentamiselle.

5.7

Hiljattain aloittanut valtamerienergiasektori on myös yhä merkittävämpi ”vihreä” Euroopan meriteollisuuden veturi, erityisesti SEAEuropeen liittyvillä aloilla.

5.8

Telakkateollisuuden offshore-öljy- ja -kaasuteollisuudelle tarjoama tuotevalikoima kytkeytyy kyseisen teollisuudenalan elinkaareen seuraavasti:

5.9

Offshore-porausten määrää on lisättävä huomattavasti tulevien öljy- ja kaasutoimitusten varmistamiseksi. Tähän liittyy teknisesti edistyksellisten porauslauttamoduulien sekä erityyppisten laitteiden ja offshore-poraustornien korjaamisen ja konversion huomattava kysyntä, ja nämä palvelut tuovat huomattavia voittoja EU:n telakoiden rakennus- ja korjausalalle.

5.10

Laivanrakennuksen uusi erikoisala tuo kiinnostavia mahdollisuuksia: alukset eivät ainoastaan kuljeta kelluvaa nesteytettyä maakaasua (FLNG) vaan tarjoavat myös erilaisia palveluja offshore-öljy- ja -kaasuteollisuudelle; niillä voidaan esimerkiksi korvata kiinteät LNG-terminaalit liikkuvilla terminaaleilla. Tämä koskee nesteytetyn maakaasun kelluvia tuotanto-, varastointi- ja purkuyksikköjä (FPSO LNG) sekä kelluvia varastointi- ja höyrytysyksikköjä (FSRU).

5.11

Eurooppalaiset satamat voivat myös hyödyntää offshore-teollisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Tämä koskee palveluja, jotka liittyvät yleiseen rahtiin ja merituulivoiman rakenneosiin, joita ovat mastonosat, generaattorit ja roottorin lavat sekä muut offshore-teollisuuden tilaamat varusteet.

6.1

Eurooppalaiset investoinnit innovointiin olivat vielä kuluneella vuosikymmenelläkin vähäisemmät kuin suuremmilla kilpailijoilla (USA). Tämä vaikuttaa kaikkiin teollisuudenaloihin, myös offshore-öljy- ja -kaasuteollisuuteen.

6.2

Yksi öljy- ja kaasualan suurimmista haasteista on ikääntyvien omaisuuserien turvallisen hyödyntämisen varmistaminen. Keskimäärin 30 prosenttia maailman porauslautoista on ollut toiminnassa yli 20 vuotta, ja monet niistä ovat ylittäneet alkuperäisen suunnitellun elinikänsä.

6.3

Tärkeimmät seikat, jotka vaativat toimia ikääntyvien omaisuuserien yhteydessä offshore-öljy- ja -kaasualalla ovat

6.4

Alan kasvu riippuu talteenottoa tukevista innovatiivisista tekniikoista, jotka antavat mahdollisuuden ”puristaa” ikääntyvistä laitoksista irti mahdollisimman paljon ja pidentää joidenkin tuotantokenttien käyttöikää.

6.4.1

Uusilla tekniikoilla on keskeinen rooli myös syvänmeren esiintymien etsinnässä ja tuotannossa, jotka edellyttävät miljardi-investointeja. Uusia tekniikoita on kehitettävä kustannusten ja toimintariskien pienentämiseksi, ja lisäksi on kehitettävä porausreikien hyödyntämistä olosuhteissa, joissa lämpötila ja paine ovat korkeammat.

6.5

ETSK katsoo, että komission pitäisi harkita rakennerahastojen ja/tai Junckerin suunnitelman mukauttamista sitä silmällä pitäen, että pystytään tukemaan innovointia offshore-teollisuuden piirissä, lähinnä seuraavilla aloilla:

6.6

Liuskekaasun kehittämisestä, kun samalla täytetään ekologiset vaatimukset, on tulossa yhä houkuttelevampi mahdollisuus myös offshore-öljy- ja -kaasualalle. Tämä johtuu huomattavista parannuksista vedenalaisen kiviaineksen vesisärötysteknologiassa. Hiilidioksidin talteenotto merellä voisi myös olla seuraava offshore-teollisuuden vihreä kasvutekijä pyrittäessä kehittämään vähäpäästöistä taloutta.

6.7

Muita uusia kehitysaloja ovat teollisten monitoimilauttojen toteuttaminen pilottihankkeiden jälkeen (seitsemäs puiteohjelma) ja täysimittaisten varusteiden ja laitteiden rakentaminen aalto- ja merivirtaenergian hyödyntämiseksi.

6.8

EU:n päättäjien haasteena on valjastaa Horisontti 2020 -puiteohjelman potentiaali tutkimuksen ja innovoinnin (4) maksimoimiseksi Euroopan offshore-teollisuudessa.

7.1

Euroopan offshore-teollisuus toimii jatkuvasti lisääntyvän sääntelyn vaikutuksen alaisena. Alaan eniten vaikuttavia säädöksiä ovat muun muassa

7.2

Direktiivi merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta tuli voimaan vuonna 2013, ja se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä heinäkuuhun 2015 mennessä; teollisuuden on mukauduttava uusiin vaatimuksiin heinäkuuhun 2016 mennessä.

7.2.1

Jotta vaikutus on maailmanlaajuinen ja jotta suuria onnettomuuksia Euroopassa ja kauempana voidaan seurata, komission, jäsenvaltioiden ja erikoistuneiden yritysten on tehtävä yhteistyötä seuraavilla aloilla:

7.3

Teollisuuden edustajat pitävät tällä hetkellä arkaluontoisena sääntelykysymyksenä työtä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan (BREF) parissa, jossa käsitellään suuritehoisella vesisärötyksellä tapahtuvaa hiilivetyjen etsintää ja tuotantoa EU:ssa.

7.4

Sääntelyn vaikutukseen offshore-teollisuuden kaikkien sektorien kehittämiseen liittyy myös se, että teollisuuden on noudatettava uusinta direktiiviä (heinäkuu 2014) merten aluesuunnittelusta.

7.5

Raaka-ainepolitiikasta annetulla tiedonannolla COM(2008) 699, jolla pyritään tiivistämään kansainvälistä yhteistyötä kansallisten geologisten tutkimusten alalla EU:n tietopohjan kasvattamiseksi, on todennäköisesti myös epäsuora vaikutus offshore-talteenottoteollisuuteen.

7.6

Seuraavat sääntelyyn ja politiikkaan liittyvät kysymykset ovat myös yhtä tärkeitä ja vaikuttavat Euroopan koko offshore-teollisuuteen:

8.1

Euroopan offshore-teollisuuden moninaisuus ja globalisaation merkittävä vaikutus tähän taloudenalaan, samoin kuin sosiaaliseen polkumyyntiin ja tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamiseen liittyvät, edelleen ratkaisemattomat ongelmat, ovat saaneet aikaan työoikeudellisten asioiden osalta monimutkaisen tilanteen. Tämä yhdistyy ongelmiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, kollektiivisten työsuhteiden ja sosiaalisten standardien aloilla.

8.1.1

Näihin ongelmiin voitaisiin puuttua kokonaisvaltaisesti vuonna 2006 tehdyn ja juuri voimaan tulevan merityöyleissopimuksen ja sen täytäntöön panemiseksi annetun EU:n asetuksen pohjalta.

8.1.2

Valitettavasti mahdollisuudet soveltaa tätä yleissopimusta laajasti offshore-teollisuudessa ovat edelleen vähäiset. Tämä johtuu sekä siitä, ettei yleissopimuksessa ole tarkkoja määräyksiä offshore-työntekijöistä, että hallitusten, operaattoreiden ja omistajien asenteesta. Tilanteeseen yhdistyvät lisäksi EU:n alusten ja kelluvien teollisuuslaitteiden rekistereihin liittyvät ongelmat.

8.2

Komitea katsoo, että Euroopan komission ja offshore-teollisuutta edustavien alakohtaisten työmarkkinaosapuolten tulee noudattaa hyvää esimerkkiä ja ottaa malliksi vuonna 2008 annettu direktiivi ECSAn ja ETF:n merityötä koskevasta yleissopimuksesta tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta.

8.2.1

Mallina voitaisiin käyttää kansainvälisen kuljetustyöläisten liiton (ITF) offshore-teollisuudelle laatimaa työehtosopimusta. Tällä hetkellä sen täytäntöönpanoa hankaloittaa kansallisten viranomaisten haluttomuus. Ongelmia ovat alusten rekisterit, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun epätyydyttävä tila ja se, että työmarkkinoille osallistuu suuri määrä nk. roskasopimusten pohjalta työllistettyjä ihmisiä sekä näennäisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia.

9.1

Öljy- ja kaasuteollisuutta on kehitetty nyt 50 vuotta, ja arvioidaan, että jäljellä on vielä toiset 50 vuotta. Ala joutuu nykyisin kohtaamaan merkittäviä energiaympäristön muutoksia, joita voidaan kuvata seuraavasti:

Kysymys onkin seuraava: Pystyykö perinteinen öljy- ja kaasuala vastaamaan suureen haasteeseen ja monipuolistamaan toimintaansa siirtymällä uusiutuvien energialähteiden alalle ja pitämään tuon muutoksen hallinnassaan?

9.2

Pohjanmeren komission on tarkoitus tehdä yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen kanssa saadakseen Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan edistämään yhdennettyä lähestymistapaa merten aluesuunnitteluun nähden Pohjanmeren alueella sekä laatimaan viestintäasiakirjan ja -strategian, joilla havainnollistetaan Pohjanmeren energiansiirtoverkon edut suurelle yleisölle.

9.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota virittämään keskustelua sellaisen erityisesti Pohjanmerta koskeva strategian potentiaalista, joka kattaa eurooppalaisen, kestävällä pohjalla olevan ja kilpailukykyisen offshore-teollisuuden haasteet. Se käsittäisi seuraavat seikat: