EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.12.2015

COM(2015) 628 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanosta

1.Johdanto

Yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 1 vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, joilla säädellään työvoimaa koskevien otantatutkimusten yhdenmukaista tuotantoa Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa. Asetusta muutettiin vuonna 2002, 2003, 2007 ja 2014. 2

Asetuksen (EY) N:o 577/98 7 artiklassa todetaan seuraavaa:

”Komissio antaa parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta joka kolmas vuosi vuodesta 2000 alkaen. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti niiden tilastollisten menetelmien laatua, joita jäsenvaltiot aikovat käyttää tulosten tason parantamiseksi tai tutkimusmenettelyjen keventämiseksi.”

Tämä on kuudes komission kertomus parlamentille ja neuvostolle.

Osassa 2 annetaan yleiskatsaus Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta ja sen merkityksestä Euroopan unionin toimintalinjojen tukena.

Osassa 3 tarkastellaan asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja Efta-maissa.

Osassa 4 keskitytään Euroopan tilastojärjestelmässä 3 (ESS) käynnistettyihin aloitteisin, joilla parannetaan tilastojen laatua ja kevennetään työvoimatutkimuksen aiheuttamaa rasitetta.

2.Yleistä työvoimatutkimuksesta

2.1.Yleinen kuvaus

Euroopan unionin työvoimatutkimus, jäljempänä ’EU-LFS’, on yksityisten kotitalouksien jäseniä koskeva laaja otantatutkimus. Sen avulla tuotetaan sekä neljännesvuosittaiset että vuosittaiset työmarkkinatilastot työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolella olevasta väestöstä. Tutkimuksella kerätään myös monivuotisia tietoja lisätutkimuksilla (eli ad hoc moduuleilla), ja siitä saadaan materiaalia työllisyys- ja työttömyysastetta koskeviin mallipohjaisiin estimaatteihin.

Jäsenvaltioiden kansalliset tilastolaitokset vastaavat kansallisten kyselylomakkeiden laatimisesta, otoksen valitsemisesta, haastattelujen suorittamisesta ja tulosten lähettämisestä komissiolle (Eurostatille) komission asetuksella (EY) N:o 377/2008 4 vahvistetun yhteisen koodausjärjestelmän mukaisesti.

Eurostat vastaa asetuksen (EY) N:o 577/98 täytäntöönpanon seurannasta, avustaa kansallisia tilastolaitoksia, edistää yhtenäistettyjen käsitteiden ja menetelmien käyttöönottoa ja levittää vertailukelpoisia kansallisia ja eurooppalaisia työmarkkinatilastoja.

EU-LFS:n otos kattaa joka neljännesvuosi 1,3 miljoonaa 15–74-vuotiasta (EU-28:ssa 1,2 miljoonaa) 33:ssa tutkimukseen osallistuvassa maassa. 5 EU-LFS on siten suurin kotitalouksia koskeva tutkimus Euroopassa.

2.2.Relevanssi

EU-LFS on virallisten työmarkkinatilastojen merkittävin lähde Euroopan unionissa. Kaiken kaikkiaan sillä kerätään tietoja yli 100 muuttujasta, jotka liittyvät yksittäisten henkilöiden työmarkkina-asemaan, ammattiasemaan, työaikaan ja koulutustaustaan. Tietoja täydennetään vuotuisilla eri aiheita käsittelevillä lisäkysymyksillä. 6 Tutkimus perustuu kansainvälisiin standardeihin ja määritelmiin, ja sillä on relevanssia myös Euroopan unionin ulkopuolella. Sen avulla Euroopan työmarkkinatilannetta voidaan verrata muiden alueiden tai maiden tilanteeseen.

Monissa keskeisissä EU:n poliittisissa aloitteissa tukeudutaan EU-LFS:stä saatuihin tietoihin. EU-LFS on esimerkiksi yksi tärkeimmistä tietolähteistä, kun seurataan jäsenvaltioiden edistymistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 7 (SEUT) 148 artiklan nojalla hyväksyttyjen, työllisyyttä koskevissa suuntaviivoissa ja EU:n Eurooppa 2020 strategiassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Kahta Eurooppa 2020 -strategian viidestä yleistavoitteesta 8 seurataan kolmen LFS-indikaattorin (20–64-vuotiaiden työllisyysaste, opintonsa keskeyttäneiden osuus, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 30–34-vuotiaat) avulla. Eurooppa 2020 -strategian yhteinen arviointikehys hyödyntää myös monia muita LFS:ään perustuvia indikaattoreita.

Alueellisia LFS-indikaattoreita käytetään määritettäessä EU:n koheesiopolitiikan määrärahoja ja suunniteltaessa, seurattaessa ja arvioitaessa koheesiopolitiikan ohjelmien vaikutusta.

LFS:ään perustuva kuukausittainen työttömyysaste on tärkeä lyhyen aikavälin taloudellinen indikaattori. Se on yksi Euroopan talouden pääindikaattoreista 9 , ja sitä käytetään myös työttömyysasteen vuotuisten liukuvien keskiarvojen laskemiseen talous- ja rahoitustilannetta kuvaavien indikaattoreiden tulostaulua varten. Tulostaululla pyritään makrotalouden ja kilpailukyvyn epätasapainon havaitsemiseen 10 . EU-LFS:stä saadaan myös kansantalouden tilinpitoon tietoja työttömistä ja työajasta sekä työmarkkinoiden ulkopuolisista tekijöistä, kuten koulutuksesta.

Lisäksi EU-LFS on yksi tärkeimmistä tilastollisten mikrotietojen lähteistä Euroopan tutkijoille. Laaja otos mahdollistaa työmarkkinoiden erityisryhmiä koskevien tutkimusten tekemisen. Tiedot ovat myös muun muassa maantieteellisesti, alueellisesti ja koulutustason muuttujien osalta varsin kattavia.

3.Työvoimatutkimuksen toteuttaminen

3.1.Tarkkuus

Otantatutkimuksilla saadut estimaatit ovat alttiita kahdentyyppisille virheille: otantavirheille ja muille kuin otantavirheille. Yhdessä ne määrittävät estimaattien tarkkuuden. Otantavirheitä esiintyy, koska vain yksi alaryhmä koko väestöstä tutkitaan. Muita kuin otantavirheitä ovat kaikki muut virheet, jotka eivät johdu otannasta (esimerkiksi kattavuusvirheet, mittausvirheet, käsittelyvirheet, vastauskato).

Tärkein näitä virheitä määrittävä tekijä on otoksen koko. Laajemmat otokset lisäävät tulosten tarkkuutta. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään neljännesvuosittain 15–74-vuotiaista haastateltavan otoksen koko kussakin tutkimukseen osallistuvassa maassa absoluuttisina lukuina ja suhteutettuna koko kyseisen ikäryhmän väestöön. Otannan osuus 11 vaihtelee 0,2 prosentista (Belgia, Saksa, Ranska, Kroatia, Italia, Puola, Yhdistynyt kuningaskunta ja Turkki) 1,5 prosenttiin (Malta). Keskimäärin neljännesvuosittaisen otoksen koko oli 1,3 miljoonaa ihmistä vuonna 2014 eli 0,3 prosenttia 33 osallistuvan maan 15–74-vuotiaasta kokonaisväestöstä.

Eurooppalainen työvoimatutkimus

Saavutettu otoskoko ja prosenttiosuus 15–74-vuotiaasta väestöstä (neljännesvuosittainen keskiarvo, 2014)

Maa	Neljännesvuosittainen otoskoko (tuhatta)	Otannan osuus 15–74-vuotiaista (%)	Maa	Neljännesvuosittainen otoskoko (tuhatta)	Otannan osuus 15–74-vuotiaista (%)
EU-28	1 195	0,3	MT	5	1,5
BE	20	0,2	NL	81	0,6
BG	25	0,4	AT	34	0,5
CZ	42	0,5	PL	70	0,2
DK	25	0,6	PT	32	0,4
DE	127	0,2	RO	45	0,3
EE	5	0,5	SI	12	0,8
IE	38	1,1	SK	19	0,5
EL	44	0,5	FI	31	0,8
ES	127	0,4	SE	57	0,8
FR	84	0,2	UK	74	0,2
HR	7	0,2	IS	3	1,3
IT	110	0,2	NO	19	0,5
CY	8	1,2	CH	30	0,5
LV	8	0,5	MK	8	0,5
LT	12	0,6	TR	93	0,2
LU	3	0,6
HU	49	0,6	YHTEENSÄ	1 348	0,3

EU-LFS:n kaltaisissa virallisissa tutkimuksissa käytetään todennäköisyysotosta. Näin otantavirheet voidaan mitata määrällisesti luottamusväleinä. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään estimaatit ja 95 prosentin luottamusvälit, jotka on saavutettu neljälle pääindikaattorille EU-28-tasolle aggregoituna.

LFS:n pääindikaattoreiden 95 prosentin luottamusväli EU-28:ssä (2014)

Työllisten lukumäärä (miljoonaa)	Työttömien lukumäärä (miljoonaa)	Työttömyysaste (%)	Keskimääräiset tosiasiallisesti tehdyt työtunnit (tuntia)
218,3 ± 0,5	24,8 ± 0,3	10,2 ± 0,3	36,8 ± 0,1

Nämä välit vastaavat neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 vahvistettuja tarkkuusvaatimuksia.

Muiden kuin otantavirheiden osalta Eurostat ja osallistuvat maat seuraavat säännöllisesti tällaisten virheiden relevantteja lähteitä, kuten vastauskatoa. Osallistuvat maat ilmoittavat Eurostatille vuosittain virheiden pääasialliset syyt sekä menetelmät niiden vähentämiseksi. Ilmoituksista julkaistaan yhteenveto vuosittaisessa EU-LFS-laatukertomuksessa. 12

Vuonna 2014 EU-LFS:ään osallistuminen oli pakollista kolmessatoista maassa (Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Malta, Itävalta, Portugali, Slovakia, Norja ja Turkki) ja vapaaehtoista lopuissa kahdessakymmenessä maassa. Maissa, joissa vastaaminen on vapaaehtoista, on yleensä suurempi vastauskato kuin maissa, joissa tutkimus toteutetaan pakollisena. 13

Osallistuminen ja vastaamatta jättäneiden osuus EU-LFS:ssä maittain, 2014

Maa	Osallistuminen	Vastaamatta jättäneiden osuus	Maa	Osallistuminen	Vastaamatta jättäneiden osuus
BE	Pakollinen	27,8	MT	Pakollinen	23,7
BG	Vapaaehtoinen	23,7	NL	Vapaaehtoinen	42,7
CZ	Vapaaehtoinen	20,6	AT	Pakollinen	5,7
DK	Vapaaehtoinen	46,2	PL	Vapaaehtoinen	31,5
DE	Pakollinen	2,3	PT	Pakollinen	14,8
EE	Vapaaehtoinen	31,3	RO	Vapaaehtoinen	9,5
IE	Vapaaehtoinen	23,9	SI	Vapaaehtoinen	21,3
EL	Pakollinen	24,6	SK	Pakollinen	11,0
ES	Pakollinen	15,2	FI	Vapaaehtoinen	28,0
FR	Pakollinen	20,9	SE	Vapaaehtoinen	35,7
HR	Vapaaehtoinen	31,3	UK	Vapaaehtoinen	39,8
IT	Pakollinen	11,8	IS	Vapaaehtoinen	21,0
CY	Pakollinen	4,2	NO	Pakollinen	19,9
LV	Vapaaehtoinen	35,7	CH	Vapaaehtoinen	18,8
LT	Vapaaehtoinen	19,6	MK	Vapaaehtoinen	24,6
LU	Vapaaehtoinen	84,6	TR	Pakollinen	9,3
HU	Vapaaehtoinen	17,2

3.2.Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastojen ajantasaisuus määritellään viitekauden ja sen ajan väliseksi ajanjaksoksi, jolloin tiedot ovat käyttäjien saatavilla. EU-LFS:n osalta tämä ajanjakso riippuu ajasta, jonka jäsenvaltiot tarvitsevat tutkimuksen suorittamiseen ja käsittelemiseen ja sen tulosten lähettämiseen Eurostatille, sekä ajasta, jonka Eurostat tarvitsee tulosten käsittelemiseen, validoimiseen ja julkaisemiseen.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot Eurostatille 12 viikon kuluessa viitevuosineljänneksen päättymisestä. Eurostat validoi kansalliset tietosarjat heti kun ne saatuaan. Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään ajanjakso viitevuosineljänneksen päättymisestä siihen asti, kun tiedot olivat Eurostatin käyttäjien saatavilla vuosina 2011–2014 verrattuna edellisen kertomuksen kattamaan viimeiseen vuoteen (2010).

LFS-tietojen ajantasaisuus on parantunut tarkastelujaksolla. Vuonna 2010 85 prosenttia jäsenvaltioiden tietosarjoista oli saatavilla 13 viikon kuluessa viitevuosineljänneksen päättymisestä tietojen poimintaa varten. Vuoteen 2014 mennessä osuus oli noussut 95 prosenttiin.

Tilastojen oikea-aikaisuus määritellään ilmoitetun julkaisupäivän ja todellisen julkaisupäivän väliseksi ajanjaksoksi. Jo useiden vuosien ajan Eurostat on julkaissut suunnitellusti neljännesvuosittain ja vuosittain keskeiset EU-LFS:n indikaattorit. Vuosina 2011–2014 kaikki ilmoitetut julkaisun määräajat saavutettiin.

Eurostat aikoo edelleen parantaa EU-LFS:n tulosten levittämisen ajantasaisuutta lyhentämällä tulevaisuudessa määräaikaa tietojen toimittamisessa Eurostatille. EU-LFS-tietojen ajantasaisuus on merkittävä tekijä estimoitaessa kuukausittaisia työttömyysasteita. Heti kun Eurostat on käsitellyt kansalliset tiedot, niitä käytetään seuraavan kuukausittaisen työttömyysasteen laskemiseen. Kuukausittainen työttömyysaste julkaistaan noin 30 päivää kuukauden päättymisen jälkeen.

3.3.Saatavuus ja selkeys

Eurostat levittää EU-LFS-tilastoja monin eri tavoin. Tärkein väline on Eurostatin verkkotietokanta, joka sisältää yli 400 taulukkoa yksityiskohtaisia EU-LFS-tietoja (neljännesvuosittaiset, vuotuiset, kotitalouksien ja lisäkysymysten tiedot). Sen erityisosiossa julkaistaan myös Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita koskevat indikaattorit. 14 Nämä taulukot kattavat kuitenkin vain tärkeimmät EU-LFS-tulokset. Käyttäjien pyynnöstä Eurostat tarjoaa muita EU-LFS-muuttujien yhdistelmiä räätälöityinä taulukoina.

EU-LFS-mikrotiedot ovat erittäin relevantteja myös tieteellisiin tarkoituksiin. Yhä useammat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kansallisten tilastolaitosten tutkijat ympäri Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolella pyytävät niitä. Eurostat on toimittanut mikrotietoja maksuttomasti vuodesta 2011 lähtien. Pääsy tietoihin myönnetään komission asetuksessa (EY) N:o 557/2013 15 vahvistettujen ehtojen mukaisesti tutkimuksen vastaajien henkilötietojen suojaamiseksi. Tiedostot, jotka koostuvat yksittäisistä tietueista, puhdistetaan tunnistetiedoista, jotta henkilötietoja ei paljastettaisi laittomasti.

Yksityiskohtainen dokumentointi (metatiedot) toimitetaan käyttäjien saataville eri jakelukanavien kautta. Yleisiä tietoja annetaan yleiseen käyttöön Eurostatin verkkosivuston EU-LFS-osiossa ja seikkaperäisemmin otsikon Statistics Explained alla. 16 Tarkempaa tietoa tilastojen sisällöstä ja laadusta levitetään vuosittaisissa menetelmäjulkaisuissa, joissa kuvataan kansallisten tutkimusten ominaispiirteitä, ja vuosittaisessa laatukertomuksessa, jossa annetaan tiivistelmä EU-LFS:ssä saaduista tuloksista. 17 Eurostatin online-tietokannan kautta levittäviin tilastoihin liitetään lisäksi erityistä metadataa. Kaikkien osallistujamaiden kansallisista laatukertomuksista saatuja tietoja on vuodesta 2014 lähtien julkaistu verkossa.

Monet maat parantavat LFS:äänsä jatkuvasti joko menetelmien tai prosessien osalta. Jos tällaiset parannukset johtavat katkoksiin EU-LFS-tiedoissa, asianomaiset kansalliset tilastolaitokset ilmoittavat siitä Eurostatille. Merkittävät katkokset dokumentoidaan ja niistä ilmoitetaan Eurostatin julkaisuissa. 18 Eurostat julkaisee myös erityissarjaa ’LFS-pääindikaattorit’ (LFS main indicators), jossa aiemmat sarjat mukautetaan katkosten osalta ja satunnaiset tietoaukot täytetään.

3.4.Vertailukelpoisuus

EU-LFS pohjautuu pitkälle yhdenmukaistettuihin käsitteisiin, määritelmiin, luokituksiin ja menettelyihin. Asetuksessa (EY) N:o 377/2008 säädetään yhteisestä koodausjärjestelmästä, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki osallistuvat maat käyttävät samoja muuttujien määritelmiä. Tutkimuksessa käytetään yhteisiä luokituksia (esimerkiksi NACE-toimialaluokitus ja ISCO-ammattiluokitus), ja aina kun luokituksia tarkistetaan, Eurostat varmistaa, että kaikki osallistuvat maat ottavat uudet luokitukset käyttöön. Lisäksi yleisissä selittävissä huomautuksissa annetaan kansallisille tilastolaitoksille yksityiskohtaisia ohjeita tarkoituksesta, koodauksesta ja täytäntöönpanosta. Menetelmäkysymyksistä keskustellaan työmarkkinatilastoja käsittelevässä työryhmässä, joka edistää kokemusten vaihtoa ja yhteisiä käytäntöjä kaikkien osallistuvien maiden kesken.

Jotta voidaan varmistaa, että työttömyyden mittaaminen on yhdenmukaista kaikissa osallistuvissa maissa, komission asetuksessa (EY) N:o 1897/2000 19 vahvistetaan työttömyyden määritelmä sekä periaatteet, joiden mukaisesti tutkimuksen työmarkkina-asemaa koskevat kysymykset on muotoiltava. Työttömyyden määritelmä on yhdenmukainen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardien kanssa, jotka hyväksyttiin 13. ja 14. kansainvälisessä työvoimatilastoja käsittelevässä konferenssissa. 20 Tällä varmistetaan, että EU-LFS-tilastot ovat vertailukelpoisia muiden maiden ja erityisesti OECD-maiden tilastojen kanssa.

3.5.Yhtenäisyys

EU-LFS:ään ja väestötilastoihin perustuvien väestöestimaattien yhtenäisyys on merkittävä kokonaislaadun tekijä. Koska EU-LFS on otantatutkimus, sen tulokset lasketaan yhden väestön alaryhmän antamista vastauksista. Sen jälkeen vastauksia verrataan koko väestöön. Väestötiedot perustuvat parhaisiin mahdollisiin laatimisajankohtana käytettävissä oleviin estimaatteihin (eriteltyinä sukupuolen ja iän mukaan prosessin tarkkuuden parantamiseksi). Periaatteessa tällä vertailuprosessilla varmistetaan EU-LFS:n ja väestötilastojen yhtenäisyys. Poikkeuksellisissa olosuhteissa eroja voi kuitenkin esiintyä. Esimerkiksi joka kymmenes vuosi saadaan käyttöön uudet väestönlaskennan tulokset. Jos uudesta väestönlaskennasta saadaan lukuja, jotka poikkeavat aiemmista väestöestimaateista, aiempaa sarjaa on ehkä tarkistettava. Tällaisessa tapauksessa väestötilastojen ja EU-LFS:n tarkistukset voidaan tehdä kestoltaan ja ajoitukseltaan erilaisina sen mukaan, miten yksityiskohtaisia tietoja väestönlaskentojen väliseltä kymmeneltä vuodelta on saatavilla. Monissa Euroopan maissa viimeisin väestönlaskenta toteutettiin vuonna 2011, ja noin 20 maassa sillä oli seurausvaikutuksia LFS:ään. Maat, joita tämä koskee, sopivat tietojensa tarkistamisesta takautuvasti vähintään vuoteen 2010, jolloin varmistetaan, ettei EU-LFS-tietoihin perustuvien Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita koskevien indikaattoreiden sarjoihin tule katkosta. Kaikki tarvittavat takautuvat tietojen tarkistukset on määrä saada päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä.

Työttömyysestimaattien yhtenäisyyden osalta monet maat julkaisevat myös tilastoja työvoimatoimistoihin rekisteröityjen ja työtä hakevien määrästä. LFS:n työttömyysluvut ja rekisteröityjen työnhakijoiden määrät eroavat toisistaan, koska kerätyt tiedot ovat luonteeltaan erilaisia. EU-LFS perustuu kotitalouksia koskevien tutkimusten yhtenäistettyihin menettelyihin siltä osin kuin on kyse kotitalouksien työssä käynnistä ja työhön käytettävyydestä, kun taas työvoimatoimistojen hallinnolliset rekisterit käsittävät kattavan luettelon rekisteröidyistä henkilöistä ja heidän oikeuksistaan työttömyysetuuksiin. Koska rekisteröitymisen kriteerit riippuvat kansallisesta sosiaalipolitiikasta, rekisteröityjä työnhakijoita koskevat tilastot eivät ole vertailukelpoisia eri maiden välillä eivätkä ajallisesti.

Toinen yhtenäisyyden kannalta merkittävä osa-alue on työllisyysestimaatit, jotka voidaan laatia sekä LFS:n että kansantalouden tilinpidon tiedoista. Estimaatit eivät tällöin välttämättä ole samanlaisia. Tämä johtuu paitsi menettelyllisistä eroista (käsitteet ja kattavuus eivät vastaa toisiaan) myös erilaisista laatimisprosesseista. Kansantalouden tilinpito laaditaan vertailemalla ja yhdistelemällä kaikki oleelliset tietyssä maassa käytettävissä olevat tietolähteet ja ottamalla mukaan kunkin lähteen parhaat ominaisuudet, jotta saadaan kattava tulos. Niissä pyritään myös työllisyyden ja tuotannon (bruttokansantuote eli BKT) yhtenäisyyteen. LFS on tässä prosessissa yksi tietolähde. Muita tietolähteitä ovat esimerkiksi yritystutkimukset, työllisyysrekisterit ja sosiaaliturvarekisterit. LFS:n ja kansantalouden tilipidon johdonmukaisuutta on käsitelty työvoimatilastoja käsittelevässä työryhmässä. Eurostat seuraa näiden kahden estimaatin eroja, ja monet kansalliset tilastolaitokset ovat analysoineet erojen syitä ja suuruutta. Joissakin tapauksissa ne ovat julkaisseet näiden kahden tietosarjan välisiä täsmäytystaulukoita.

Verrattaessa LFS:ää kansantalouden tilinpitoon voidaan todeta, että LFS soveltuu paremmin työmarkkinoille osallistumisen (esimerkiksi työllisyys- ja työttömyysasteet ja työvoimaosuus) mittaamiseen sekä väestön tiettyjen sosioekonomisten ryhmien tilanteen analysoimiseen (esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutustason mukaan).

4.Työvoimatilastojen lisäkehittämiseen tähtäävät aloitteet

4.1.LFS ja sosiaalitilastojen nykyaikaistettu järjestelmä

Vuonna 2009 annetun komission tiedonannon EU:n tilastojen uusi tuotantotapa: visio tulevalle vuosikymmenelle 21 pohjalta käynnistettiin aloite Euroopan sosiaalitilastojen nykyaikaistamiseksi. Vuonna 2011 Wiesbaden-muistiossa 22 esitettiin siihen pohjautuva konkreettinen strategia. Sovittiin, että sosiaalitilastojen tuotantoa olisi tehostettava ja samalla pidettävä yllä korkeaa laatutasoa yhtenäistämällä Euroopan sosiaalitilastojen arkkitehtuuria.

Sosiaalitilastojen nykyaikaistaminen vaikuttaa myös työvoimatutkimuksiin. Euroopan tilastojärjestelmässä toteutetaan parhaillaan kaikkien EU-LFS-muuttujien kattavaa tarkistusta, jolla pyritään sopeuttamaan tutkimuksessa kerättävät tiedot käyttäjien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. EU-LFS:ssä on esimerkiksi pantava täytäntöön työllisyyttä, työttömyyttä ja työn muita muotoja mittaavat ILO:n tarkistetut standardit, jotka hyväksyttiin 19. kansainvälisessä työvoimatilastoja käsittelevässä konferenssissa, joka pidettiin Genevessä, Sveitsissä 2.–11. lokakuuta 2013 23 .

Euroopan sosiaalitilastojen nykyaikaistamisprosessin myötä Eurostat ja jäsenvaltiot pyrkivät myös edelleen yhdenmukaistamaan eri tutkimusten tietoja. Näin on tarkoitus mahdollistaa kerättyjen tietojen laajempi käyttö, esimerkiksi yhdistämällä eri tietolähteiden tietoja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi standardoidaan parhaillaan määritelmiä, käsitteitä ja koodeja osasta niitä muuttujia, joita kerätään useammassa kuin yhdessä eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa.

EU-LFS:n tarkistamiseen kuuluu lisäksi ajantasaisuuden parantaminen tietojen toimituksissa Eurostatille, tarkkuusvaatimusten tarkistus sekä menetelmiä koskevan työn jatkaminen.

Edellä kuvattujen käytännön muutosten lisäksi sosiaalitilastojen nykyaikaistamisella on tarkoitus saada aikaa muutoksia myös lainsäädäntöpuitteissa. Parhaillaan valmistellaankin uutta sosiaalitilastojen puiteasetusta, jonka piiriin EU-LFS kuuluu.

4.2.EU-LFS:n laajentaminen uusiin ehdokasmaihin

EU-LFS:ään osallistuu nyt 33 maata (EU-28, kaksi ehdokasmaata ja kolme Efta-maata), jotka toimittavat tiedot Eurostatille neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 mukaisesti. Kyseiset osallistuvat ehdokasmaat ovat Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Eurostat tekee tiivistä yhteistyötä muiden ehdokasmaiden tilastotoimistojen kanssa tukeakseen niitä, kun ne pyrkivät täyttämään tutkimuksen sisältöä ja laatua koskevat neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 vaatimukset. Montenegro ja Serbia ovat jo aloittaneet LFS-tietojen toimittamisen Eurostatille. Kun näiden maiden kansalliset tutkimukset täyttävät Euroopan säännösten vaatimukset, Eurostat alkaa levittää myös niiden tietoja.

4.3.Uusien tilastotuotteiden kehittäminen

Tilastot, joilla kuvataan työmarkkinoiden dynamiikkaa

Ihmisten työmarkkina-aseman muutokset ovat erityisen kiinnostavia, sillä niistä saadaan lisätietoja työmarkkinoiden yleistilanteesta, myös työmarkkinoiden joustavuudesta tai jäykkyydestä ja erityisryhmien tilanteesta. Tällaiset tiedot työmarkkinoiden dynamiikasta mahdollistavat esimerkiksi analyysit siitä, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä ihmisiä on tietyllä ajanjaksolla joutunut työttömäksi tai löytänyt työpaikan. Näin voidaan määrittää ryhmiä, joilla on paremmat mahdollisuudet työn löytämiseen tai jotka ovat haavoittuvammassa asemassa ja vaarassa joutua työttömäksi tai pysyä työttömänä.

Työmarkkina-aseman muutoksia voidaan mitata käyttämällä virtatilastoja. Näiden tietotarpeiden täyttäminen EU-LFS:llä ei ole yksinkertaista, sillä tutkimus suunniteltiin alun perin perustietojen keräämiseksi (esimerkiksi työttömien määrä tiettynä ajankohtana) eikä niinkään tietojen saamiseksi muutoksista seuraamalla yksittäisiä ihmisiä ajan myötä. Vaikka tähän uuteen merkittävään työmarkkinatilastojen alaan liittyy menetelmiä koskevia haasteita, työssä on viime vuosina edistytty. Odotetaan, että EU-LFS-tietoihin perustuvien virtaestimaattien julkaiseminen mahdollistaa työmarkkinoilla tapahtuvien siirtymisten seurannan vuoden 2015 lopulta alkaen.

EU-LFS:n pääindikaattoreiden tarkistus

EU-LFS:n pääindikaattorit kootaan EU-LFS:n tärkeimmistä tuloksista, ja niitä levitetään Eurostatin online-tietokannan kautta. Niistä käyttäjät saavat keskeiset työmarkkinoita kuvaavat tilastotiedot. EU-LFS:n pääindikaattoreita tarkistetaan parhaillaan niiden laadun parantamiseksi. Tähän kuuluu takautuvien tietojen estimointi, tietoaukkojen täyttäminen, katkosten poistaminen aikasarjoista, kun se on mahdollista, ja ennen kaikkea kausitasoitus, mikä mahdollistaa vuosineljännesten vertailun. Koska EU-LFS on neljännesvuosittainen tutkimus, näin tarjotaan politiikan päättäjille ja muille sidosryhmille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ajantasaisia EU-LFS-tietoja. Näiden parannettujen sarjojen ensimmäisiä julkaisuja on suunniteltu vuodeksi 2016.

Lisätietoja EU-LFS-tulosten tarkkuudesta

EU-LFS:n kaltaiset kyselytutkimukset antavat koko väestöä koskevia estimaatteja eri indikaattoreista sattumanvaraisesti valitun väestöotoksen pohjalta. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota estimaatin lisäksi myös tietoa sen tarkkuudesta. Tällaiset laatuindikaattorit ovat muodoltaan keskivirheitä tai luottamusvälejä. Eurostat ja jäsenvaltiot laativat parhaillaan menetelmiä ja menettelyitä, joilla arvioidaan EU-LFS:n pääindikaattoreiden tilastollista tarkkuutta. Näiden yhdenmukaistettujen laatuindikaattoreiden pitäisi parantaa EU-LFS:ään pohjautuvaa EU:n työmarkkinapolitiikan toimintalinjojen arviointia.

5.Päätelmät

Eurostat seuraa asetuksen (EY) N:o 577/98 noudattamista. Komissio katsoo, että EU-LFS:n täytäntöönpano tapahtuu tyydyttävästi ja että jäsenvaltiot toimivat täysin tai lähes täysin tämän lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Avoimista kysymyksistä neuvotellaan jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa laaditaan yhdessä toimintasuunnitelmia. EU-LFS:n kokonaislaatu on hyvä.

Euroopan tilastojärjestelmässä pyritään jatkuvasti kehittämään EU-LFS:n prosesseja ja menetelmiä. Edistystä on edelleen saavutettu huolimatta vaikeasta toimintaympäristöstä, jossa resurssit ovat niukkoja ja budjettia on merkittävästi leikattu. EU-LFS:ään tehdään jatkuvasti parannuksia sosiaalitilastojen nykyaikaistamisen tai erillisten EU-LFS-hankkeiden yhteydessä, jotta tutkimusta voidaan sopeuttaa käyttäjien muuttuviin tarpeisiin ja uusiin haasteisiin. Tätä työtä jatketaan tulevina vuosina.

(1) EYVL L 77, 14.3.1998, s. 3.

(2) Komission asetus (EY) N:o 2104/2002 (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 14), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 1991/2002 (EYVL L 308, 9.11.2002, s. 1), (EY) N:o 2257/2003 (EUVL L 336, 23.12.2003, s. 6), (EY) N:o 1372/2007 (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 42) ja (EU) N:o 545/2014 (EUVL L 163, 29.5.2014, s. 10).

(3) Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164) artiklan mukaan ESS on kumppanuus, johon osallistuvat unionin tilastoviranomainen, joka on Euroopan komissio (Eurostat), sekä kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat kussakin jäsenvaltiossa Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta.

(4) EUVL L 114, 26.4.2008, s. 57.

(5) Tutkimukseen osallistuvat maat ovat 28 jäsenvaltiota, Islanti, Norja, Sveitsi, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki.

(6) Vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 lisäkysymysten aiheet olivat:2011: Vammaisten henkilöiden työllisyys 2012: Työelämästä eläkkeelle siirtyminen2013: Työtapaturmat ja muut työhön liittyvät terveysongelmat2014: Maahanmuuttajien ja heidän lastensa työmarkkinatilanne.

(7) Ks. neuvoston päätös 2014/322/EU, annettu 6. toukokuuta 2014, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2014 (EUVL L 165, 4.6.2014, s. 49).

(8) Eurooppa 2020 strategian yleistavoitteet: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Europe_2020_headline_indicators  

(9) http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-statistical-books/-/KS-81-08-398 (Principal European Economic Indicators — A statistical guide, Eurostat 2009).

(10) Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostaulua käytetään maakohtaisesti uusien ja jatkuvien makrotalouden ongelmien tunnistamiseen. Se kuuluu osana vuosittaiseen arviointiin, jossa ensimmäinen vaihe on varoitusmekanismia koskevan kertomuksen kokoaminen. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011 (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(11) Otannan osuus on määritelty otoskoon (otokseen kuuluvien otosyksiköiden määrä) ja väestön määrän (otosyksiköiden kokonaismäärä kohdeväestössä) suhteena.

(12) http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/publications/quality-reporting

(13) Vastaamatta jättäneiden osuudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Useimmissa maissa vastauskato lasketaan kotitalouksien määrän pohjalta, lukuun ottamatta Tanskaa, Suomea, Ruotsia, Islantia, Norjaa ja Sveitsiä, joissa vastauskatolaskelma pohjautuu henkilöiden lukumäärään.

(14) http://ec.europa.eu/eurostat/web/europe-2020-indicators/europe-2020-strategy/headline-indicators-scoreboard

(15) EUVL L 164, 18.6.2013, s. 16.

(16) http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/overview http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/EU_labour_force_survey

(17) http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/publications/quality-reporting  

(18) EU-LFS:n sarjojen katkoksia koskevat asiakirjat ovat saatavilla seuraavasta osoitteesta: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/EU_labour_force_survey (Chapter 1).

(19) EYVL L 228, 8.9.2000, s. 18.

(20) Hiljattain 19. kansainvälisessä työvoimatilastoja käsittelevässä konferenssissa hyväksyttyjen työllisyyttä ja työttömyyttä koskevien ILO:n määritelmien täytäntöönpanoa kuvataan 4 luvussa.

(21) KOM(2009) 404.

(22) https://www.destatis.de/EN/AboutUs/Events/DGINS/Document_Memorandum.pdf?__blob=publicationFile

(23) http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---dgreports/---stat/documents/normativeinstrument/wcms_230304.pdf