EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.10.2015

COM(2015) 601 final

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta euroalueelle

 

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta euroalueelle

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan yhdessä 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Samaan aikaan kun kilpailukyvyn kehityksen koordinointia ja seurantaa on tarpeen parantaa koko unionissa, äskettäinen kriisi toi esiin sen, että erityisesti jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’, voi aiheutua makrotalouden epätasapainotiloja ja niiden nopeita purkamisia, mikä saattaa heijastua myös muihin euroalueen jäsenvaltioihin. Joustavien nimellisten valuuttakurssien puuttuessa euroalueen jäsenvaltiot tarvitsevat myös asianmukaisia maakohtaisiin häiriöihin sovellettavia mukauttamismekanismeja. Kilpailukyvyn dynamiikalla on merkitystä makrotalouden epätasapainotilojen kertymisen ja korjaamisen kannalta (esimerkiksi kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä, kotimainen velka ja ulkomaanvelka) sekä tehokkaan epäsymmetrisiin häiriöihin mukautumisen kannalta. Myös potentiaalisen kasvun supistumisen taustalla voi olla kilpailukyvyn heikkeneminen, minkä johdosta suuri velka on vaikeampi maksaa takaisin. Kilpailukyvyn dynamiikkaan vaikuttavien politiikkatoimien yhteensovittamisella helpotettaisiin sen varmistamista, että kilpailukyvyn kehitys sopii yhteen talous- ja rahaliiton (EMU) häiriöttömään toimintaan tähtäävän tavoitteen kanssa. Vaikka tämä suositus osoitetaan euroalueen jäsenvaltioille, myös muita jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan vastaavia elimiä.

(2)Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja erityisesti asetuksella (EU) N:o 1176/2011 ja asetuksella (EU) N:o 1174/2011 vahvistettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely tarjoaa kehyksen yhdennetylle talouspolitiikan koordinoinnille ja seurannalle. Koska edistymistä on tarpeen tehostaa kilpailukykyä lisäävillä rakenteellisilla uudistuksilla, näitä olemassa olevia mekanismeja on tuettava vahvistamalla uudistusohjelmien kansallista omistajuutta. Tätä tarkoitusta varten vaikuttaisi perustellulta parantaa riippumatonta poliittista asiantuntemusta kansallisella tasolla ja lujittaa unionin ja euroalueen jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua politiikasta.

(3)Perustamalla kansallisia kilpailukykykomiteoita, jotka seuraavat kilpailukyvyn kehitystä ja kilpailukykyä lisääviä politiikkatoimia, on tarkoitus edistää tarvittavien politiikkatoimien ja uudistusten omistajuuden paranemista kansallisella tasolla ja unionin talouspolitiikan koordinoinnin tietämyspohjan kehitystä kilpailukyvyn osalta. Näiden komiteoiden olisi arvioitava kilpailukyvyn kehitystä ja alan politiikkatoimia sekä tarjottava uudistusten toteuttamista koskevaa toimintapoliittista ohjeistusta siten, että ne ottavat huomioon kansalliset erityispiirteet ja vakiintuneet käytännöt.

(4)Kilpailukykykomiteoiden toiminta-alan olisi katettava kilpailukyky laajasti ymmärrettynä. Komiteoiden vastuualueeseen olisi kuuluttava sekä palkkadynamiikka että muut kuin palkkaan liittyvät tekijät, tuottavuutta lisäävät tekijät ja investointeihin, innovointiin ja talouden houkuttelevuuteen yritysten kannalta liittyvät dynaamiset näkökohdat.

(5)Kilpailukykykomiteoille olisi annettava valmiudet huolehtia siitä, että niiden neuvoa-antava rooli perustuu laadukkaaseen taloudelliseen analyysiin.

(6)Kilpailukykykomiteoiden olisi oltava riippumattomia ministeriöistä ja viranomaisista, jotka käsittelevät kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä. Kilpailukykykomiteoiden olisi lisäksi oltava puolueettomia siten, että ne eivät saisi välittää pelkästään tai pääasiassa tiettyjen sidosryhmien näkemyksiä. Tällaisten riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevien vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että kilpailukykykomiteoiden neuvoa-antava rooli kuvastuu asianmukaisesti yleisen edun mukaisesti muotoilluissa asiantuntija-arvioissa.

(7)Kilpailukykykomiteoiden ominaisuuksien olisi oltava perussopimuksen 152 artiklan mukaiset, ja niiden yhteydessä olisi otettava huomioon kansalliset palkanmuodostuksen käytännöt ja siihen osallistuvat instituutiot. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan mukaisesti komiteoiden toiminnan ei pitäisi vaikuttaa työntekijöiden ja työnantajien tai niiden järjestöjen oikeuteen neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia asianmukaisella tasolla tai ryhtyä työtaistelutoimiin unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

(8)Komission olisi koordinoitava kilpailukykykomiteoiden toimintaa edistääkseen koko euroaluetta koskevien tavoitteiden saavuttamista ja otettava kilpailukykykomiteajärjestelmän panos huomioon unionin talouspolitiikan koordinoinnin yhteydessä.

(9)Kilpailukykykomiteoiden olisi koottava analyysinsä ja ohjeistuksensa yhteen ja julkaistava ne vuosikertomuksessa. Sen varmistamiseksi, että euroalueen ja unionin tavoitteet otetaan huomioon komiteoiden työssä, komission ja komiteoiden olisi kuultava toisiaan näiden kertomusten laadinnan yhteydessä sekä jäsenvaltioihin tehtävien tiedonhankintamatkojen aikana. Kertomuksia hyödynnetään talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä tehtävissä komission analyyseissä.

(10)Ylikansallisella tasolla suoritettavan koordinoinnin helpottamiseksi kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava yksi selkeästi tunnistettava kilpailukykykomitea. Jotta kilpailukykykomiteat voisivat toteuttaa toimintaansa asianmukaisesti, ne voivat kuitenkin puolestaan tukeutua erillisiin olemassa oleviin elimiin, edellyttäen, että ne täyttävät edellä esitetyt yhteiset periaatteet.

(11)Maakohtaisten suositusten seurannan ja täytäntöönpanon valvonnan olisi säilyttävä unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 vahvistetun makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

I. Tavoitteet ja soveltamisala

1.Tämän suosituksen tavoitteena on perustaa kansallisia kilpailukykykomiteoita, jotka seuraavat kilpailukyvyn kehitystä ja kilpailukykyä lisääviä politiikkatoimia, minkä kautta ne edistävät jatkuvaa talouden lähentymistä ja parantavat välttämättömien uudistusten omistajuutta kansallisella tasolla.

2.Tämä suositus on osoitettu euroalueen jäsenvaltioille. Myös muita jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan vastaavia elimiä.

II. Kilpailukykykomiteoiden perustaminen

3.Kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava kilpailukykykomitea, jonka tehtävänä on

a)    seurata kilpailukyvyn kehitystä kyseisessä jäsenvaltiossa ottaen huomioon tekijät, jotka voivat vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen hintoihin ja sisällön laatuun suhteessa maailmanlaajuisiin kilpailijoihin lyhyellä aikavälillä (mukaan lukien työvoimakustannukset), sekä pitkän aikavälin tekijät, kuten tuottavuus- ja innovaatiovalmiudet, jotka ovat merkityksellisiä sekä talouden suhteellisen suorituskyvyn kannalta että myös sen kasvumahdollisuuksien ja investointien, yritysten ja inhimillisen pääoman houkuttelukyvyn kannalta;

b)    vaikuttaa kansallisen tason palkanmuodostusprosesseihin tarjoamalla asiaan liittyviä tietoja;

c)    seurata asianomaisen jäsenvaltion kilpailukykyyn liittyviä politiikkatoimia, myös osallistumalla politiikkatoimien jälkiarviointiin; sekä

d)    arvioida toimintapolitiikan haasteita ja laatia kilpailukykyä lisääviä toimintapolitiikkoja koskevaa ohjeistusta. Kilpailukykykomiteoiden antamassa ohjeistuksessa olisi otettava huomioon koko euroalueen ja unionin ulottuvuus. Komiteoiden olisi muun muassa annettava ohjeita niiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta, jotka neuvosto on antanut kyseiselle jäsenvaltiolle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

4.Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi kilpailukykykomitea, joka puolestaan voisi tukeutua erilaisiin olemassa oleviin elimiin.

5.Kilpailukykykomiteoiden toiminnan olisi oltava jatkuvaa. Niiden olisi julkaistava analyysinsä ja ohjeistuksensa vuosikertomuksessa. Niiden olisi pidettävä yhteyttä komissioon ja muiden jäsenvaltioiden kilpailukykykomiteoihin näkemysten koordinoimiseksi.

III. Kilpailukykykomiteoiden ominaisuudet

6.Kilpailukykykomiteoiden olisi oltava rakenteellisesti riippumattomia tai toiminnallisesti itsenäisiä suhteessa kaikkiin kyseisen jäsenvaltion viranomaisiin, jotka vastaavat kilpailukykyyn liittyvistä asioista (erityisesti ministeriöt, hallinnon yksiköt, julkiset laitokset ja elimet). Kilpailukykykomiteoiden toiminnan olisi perustuttava kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan laaja toiminnallinen itsenäisyys ja vastuuvelvollisuus. Näihin kuuluu muun muassa

a)järjestelmä, joka perustuu kansallisiin lakeihin, asetuksiin tai sitoviin hallinnollisiin määräyksiin;

b)pidättyminen ottamasta vastaan ohjeita kilpailukykyyn liittyvistä asioista vastaavilta viranomaisilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä;

c)kyky hoitaa julkista tiedotusta oikea-aikaisesti;

d)menettelyt jäsenten nimittämiseksi näiden kokemuksen ja pätevyyden perusteella;

e)riittävät resurssit ja asianmukainen tiedonsaanti niiden tehtävien hoitamiseksi.

7.Kilpailukykykomiteoiden olisi kuultava asianomaisia sidosryhmiä (esimerkiksi kansallisia toimijoita tai toimijaryhmiä, kuten työmarkkinaosapuolia, jotka osallistuvat säännöllisesti jäsenvaltioissa käytävään taloudelliseen ja sosiaaliseen vuoropuheluun), mutta ne eivät saisi välittää pelkästään tai pääasiassa tietyn sidosryhmien ryhmän näkemyksiä ja intressejä.

8.Kilpailukykykomiteoilla olisi oltava mahdollisuus toteuttaa laadukkaita taloudellisia ja tilastollisia analyysejä, jotka esimerkiksi tunnustetaan myös tiedeyhteisön piirissä.

IV. Yhteys talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon

9.Komission olisi helpotettava kansallisten kilpailukykykomiteoiden toiminnan keskinäistä koordinointia ja vaihdettava näkemyksiä niiden kanssa, erityisesti sen varmistamiseksi, että niiden työskentelyn yhteydessä otetaan huomioon euroalueen ja EU:n tavoitteet. Yhteydenpitoa olisi harkittava ennen komiteoiden vuosikertomusten laadintaa ja jäsenvaltioihin tehtävien tiedonhankintamatkojen aikana.

10.Komiteoiden tarjoamaa riippumatonta asiantuntemusta, jota esitetään myös niiden vuosikertomuksissa, hyödynnetään jäsenvaltioiden ja komission analyyseissä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä.

V. Vastuuvelvollisuus ja avoimuus

11.Kilpailukykykomiteoiden laatimat analyysit olisi pääsääntöisesti julkistettava.

VI. Loppumääräykset

12.Jäsenvaltioita pyydetään panemaan tässä suosituksessa vahvistetut periaatteet täytäntöön viimeistään [suosituksen hyväksymispäivä + kuusi kuukautta].

13.Komissiota pyydetään laatimaan [suosituksen hyväksymispäivä + 12 kuukautta] mennessä jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella tilannekatsaus, joka koskee tämän suosituksen täytäntöönpanoa ja asianmukaisuutta ja muun muassa sitä, vaikuttaako sitovien säännösten antaminen tarpeelliselta.

Tehty Brysselissä