EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.10.2015
COM(2015) 484 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman
ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
{SWD(2015) 191 final}
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman
ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
I
EDISTYMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA
Energiainfrastruktuurit ja innovointi ovat Euroopan energia-alan elvytysohjelman liikkeelle panevia voimia, ja ne ovat edelleen yhtä tärkeitä kuin vuonna 2009, jolloin elvytysohjelma perustettiin.
Tietoja energia-alan elvytysohjelman kaikista vuonna 2010 hyväksytyistä hankkeista on näkyvillä energian pääosaston laatimalla interaktiivisella kartalla, joka on saatavilla pääosaston verkkosivulla seuraavan linkin kautta:
http://ec.europa.eu/energy/eepr/projects/
.
Tässä kertomuksessa kuvataan edistystä, jota on saavutettu hankkeiden toteuttamisessa Euroopan energia-alan elvytysohjelman kullakin osa-alueella sekä Euroopan energiatehokkuusrahaston (EEEF) toteuttamisessa. Se on jatkoa vuonna 2014 hyväksytylle kertomukselle
ja kattaa hankkeiden toteuttamisen 31. elokuuta 2014 ja 30. kesäkuuta 2015 välisenä aikana sekä samana ajanjaksona suoritetut maksut.
II
HANKKEIDEN YLEINEN TOTEUTUS
Kesäkuun 2015 lopussa saatettiin päätökseen 34 hanketta 59:stä, ja tuensaajille maksettiin yhteensä 1 860 487 739 euroa (yhteensä 112 085 349 euron perintämääräysten vähentämisen jälkeen).
Useimmat hankkeet ovat valmistuneet, ja niiden toteuttajien odotetaan esittävän loppumaksupyynnön ennen tämän vuoden loppua. Kaasu- ja sähköinfrastruktuurien osalta tilanne on yleisesti ottaen myönteinen; jäljellä olevat kahdeksan hanketta etenevät suunnitellusti, ja yksi hanke on tällä hetkellä keskeytetty.
Eräitä ongelmia on kuitenkin edelleen etenkin merituulivoiman verkkointegroinnin ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla. Ne johtuvat erityisesti uusien teknologioiden korkeista kustannuksista ja asiaan liittyvästä alkuperäisiä odotuksia korkeammasta taloudellisesta riskistä.
Komissio on päättänyt jatkaa investoijille myöntämäänsä taloudellista tukea kunnes on selvää, että lopullinen investointipäätös on mahdollinen.
1.
Kaasu- ja sähköinfrastruktuuri
Elvytysohjelman infrastruktuuri-alaohjelmasta annetaan tukea 44 hankkeelle kolmella keskeisellä toiminta-alalla.
Hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavat kunkin jäsenvaltion siirtoverkonhaltijat tai hankkeiden toteuttajat. Hankkeisiin on osoitettu yhteensä 2 267 574 462 euron määrärahat, joista 1 094 297 460 euroa oli maksettu tuensaajille 30. kesäkuuta 2015 mennessä. Maksujen ehtona on, että hankkeiden toteuttajat sitoutuvat vahvasti lopullisella investointipäätöksellä panemaan hankkeet täytäntöön.
Hankkeet kattavat seuraavat kolme alaa:
- Kaasuinfrastruktuureja ja kaasun varastointia koskevat hankkeet:
Kaasuinfrastruktuuri muodostaa tuottajalta loppukuluttajille ulottuvan energiantoimitusketjun selkärangan. Siirtoputkistot, varastointijärjestelmät ja nesteytetyn maakaasun jälleenhöyrystysterminaalit ovat fyysisiä elementtejä, joilla varmistetaan aina ja kaikkialla kaasutoimitukset asiakkaille. Kaasuinfrastruktuuria on edelleen kehitettävä ja tehostettava tulevina vuosina. Puuttuvien yhteyksien rakentaminen jäsenvaltioiden välille auttaa turvaamaan toimitusvarmuuden ja vastaamaan yhä lisääntyviin uusiin joustavuusvaatimuksiin.
- Kaasun vastakkaisvirtaushankkeet:
Venäjän ja Ukrainan välisen vuoden 2009 kaasuntoimituskriisin aikana toimitukset useimpiin Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioihin katkaistiin, eikä kaikkea tuontikysyntää voitu täyttää. Tämä ei johtunut siitä, ettei Euroopassa olisi ollut kaasua, vaan siitä, ettei silloisissa infrastruktuureissa ollut teknisiä laitteita ja valmiuksia kääntää kaasuvirtausta itä–länsi-suunnasta länsi–itä-suuntaiseksi. Elvytysohjelmalla tuettiin tämän puutteen korjaamista, ja vastakkaisvirtaus on nyt käytössä Keski- ja Itä-Euroopassa.
- Sähköinfrastruktuurihankkeet:
Kasvava sähköntuotanto erilaisista uusiutuvista energianlähteistä edellyttää huomattavia investointeja uuteen infrastruktuuriin. Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat edelleen käytännössä energiasaarekkeita, koska niillä ei juuri ole yhteyksiä naapurimaihin ja energian sisämarkkinoihin.
1.1
Edistyminen tähän mennessä
Kaikkiaan 44:stä infrastruktuurihankkeesta on tähän mennessä saatu päätökseen 31 (vuoden 2014 alussa määrä oli 27), kahdeksan hanketta on käynnissä ja yksi on keskeytetty. Lisäksi rahoitustuki lakkautettiin neljältä hankkeelta syyskuussa 2014 (Nabucco, Galsi, Poseidon ja Romanian vastakkaisvirtaushanke). Sähköalalla on saatu päätökseen yhdeksän hanketta. Loput neljä hanketta edistyvät hyvin, ja osan niistä odotetaan valmistuvan tämän vuoden aikana tai viimeistään vuonna 2016. Kaasualalla on saatu päätökseen 22 hanketta; viisi hanketta etenee aikataulun mukaan, yksi on tällä hetkellä keskeytetty ja neljä lakkautettu. Kaikki Keski- ja Itä-Euroopan vastakkaisvirtaus- ja yhteenliitäntähankkeet on saatu päätökseen lukuun ottamatta Romanian vastakkaisvirtaushanketta, jonka komissio lakkautti syyskuussa 2014.
Hankkeita on elvytysohjelman rahoituksella autettu turvaamaan oma rahoituksensa, jolloin voidaan välttää viivästykset tai lyhentää niitä. Näin on parannettu verkkojen turvallisuutta ja luotettavuutta, lisätty toimitusvarmuutta ja monipuolistettu toimituslähteitä sekä poistettu kriittisiä pullonkauloja.
Edellisen EEPR-ohjelman vuoden 2014 täytäntöönpanokertomuksen jälkeen sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeissa on tapahtunut merkittävää edistymistä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 maksettu taloudellinen tuki auttoi vahvistamaan Tanskan kaasunsiirtoverkkoa, jota koskeva hanke valmistui vuoden 2014 lopussa. Uusi infrastruktuuri lisää kaasunsiirtokapasiteettia Tanskan ja Saksan rajalla sijaitsevasta Ellundin saapumispaikasta ja mahdollistaa toimivan yhteyden Saksan kaasuverkon ja Tanskan siirtoverkon välillä. Lisäksi uusi putkiyhteys parantaa merkittävästi maakaasun toimitusvarmuutta Tanskassa. Tämä kompensoi offshore-kenttien taantumisen vaikutuksia ja lujittaa maakaasun toimitusvarmuutta Tanskaan, Ruotsiin ja Baltian alueen maihin lisäämällä markkinoiden yhdentymistä.
Toinen menestystarina oli vuoden 2014 lopussa toteutettu Nordbalt 2 -hanke, jonka avulla saatiin päätökseen Liettuan sisäisen siirtoverkon tarvitsemat parannustoimet yhdysjohdon kautta tapahtuvan sähkön virtauksen helpottamiseksi.
Toinen päätökseen saatu hanke oli Puolan kaasunsiirtoverkon kehittäminen ja nykyaikaistaminen Puolan ja Saksan välisellä rajalla olevassa liityntäkohdassa. Elvytysohjelman rahoituksella tuettiin Lasowin solmukohdan ja Puolan yhdysjohtojen nykyaikaistamis- ja rakennustöitä.
Elvytysohjelmalla tuettiin myös vastakkaisvirtauskaasujohdon rakentamista Portalegre-Guardan ja Cantanhede-Mangualden väliselle 48 kilometrin pituiselle osuudelle, joka valmistui vuoden 2014 lopussa. Hankkeella parannetaan toimitusvarmuutta Iberian niemimaalla, koska sitä on tarkoitus kehittää edelleen toteuttamalla kolmas siirtoyhteys Espanjan kaasuverkkoon.
Toisella päätökseen saadulla hankkeella, Ranskan ja Espanjan välisellä siirtoyhteydellä, liitetään verkkoon uusiutuvat energialähteet ja edistetään Ranskan ja Espanjan sähkömarkkinoiden yhdentymistä sekä lisätään sähkön toimitusvarmuutta alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.
Keväällä 2015 avattiin uusi merenalainen 225 MW:n kaapeliyhteys Italian ja Maltan välille. Hanke lopetti Maltan sähköverkon eristyneisyyden muusta Euroopasta, ja se tuottaa tarvittavaa varavoimaa, jolla täydennetään uusiutuvien energiamuotojen tuotannon jaksottaisuutta. Se lisää toimitusvarmuutta, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edistää uusiutuvien energiamuotojen käytön leviämistä Maltalla.
EU:n laajuisen energiainfrastruktuurijärjestelmän toteuttaminen etenee, koska pullonkauloja on voitu poistaa ja energiasaarekkeet, kuten kolme Baltian maata, Iberian niemimaa, Irlanti, Sisilia ja Malta, on voitu yhdentää tiiviimmin järjestelmään.
Tällä hetkellä ennakoidaan, että enemmistö käynnissä olevista kahdeksasta hankkeesta saadaan päätökseen vuosina 2015 ja 2016 ja että vain kahden hankkeen odotetaan jatkuvan vuoteen 2018 ja 2019 asti.
Elvytysohjelmalla tuetaan tärkeiden eurooppalaisten energiainfrastruktuurihankkeiden kehittämistä osana nykyisen energiapolitiikan tärkeimmistä painopisteistä. Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoissa
esitetään toimenpiteitä yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi viipymättä kahdeksalla määritellyllä ensisijaisella käytävällä. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan erityisesti nopeutettuja lupamenettelyjä (enintään kolme ja puoli vuotta) ja sääntelyllisiä kannustimia rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi, ja ne voivat saada rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä
.
Energian osuus 30,44 miljardin euron kokonaistalousarviosta kaudelle 2014–2020, joka kattaa liikenne-, energia- ja televiestintäalat, on 5,35 miljardia euroa.
Verkkojen Eurooppa -välineen päätavoitteena on Euroopan energiapolitiikan kannalta erityisen tärkeiden hankkeiden tukeminen. Lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineen käytön rahoitusta koskevat säännöt ovat hyvin tiukat: hanke voi hyödyntää rahoitusta ainoastaan viimeisenä keinona silloin, kun muut välineet, kuten rahoitus palvelumaksujen avulla tai pitkän aikavälin rahoitus velkainstrumentteja käyttäen, eivät ole riittäviä investoinnin toteuttamiseen.
2. Merituulivoimahankkeet
2.1 Edistys tähän mennessä
Euroopan energia-alan elvytysohjelman merituulivoiman alaohjelma käsittää yhdeksän hanketta, joille annetaan 565 miljoonaa euroa tukea kahdella päätoiminta-alalla:
innovatiivisten turbiinien ja merituulivoimaloiden perustusten laajamittainen testaaminen, valmistus ja käyttöönotto (6 hanketta); sekä
moduulipohjaisten verkkointegrointiratkaisujen kehittäminen laajamittaisen tuulisähkötuotannon liittämiseksi verkkoon (3 hanketta).
Näistä yhdeksästä hankkeesta kolme on saatettu loppuun ja kaksi on lopetettu kesken. Hankkeille on maksettu 237 603 431 euroa.
2.2 Alakohtainen edistyminen tähän mennessä
2.2.1 Edistyminen innovatiivisten turbiinien ja offshore-rakenteiden alalla
Nordsee Ost -hanke on viivästynyt jossakin määrin johtuen vuoden 2014/2015 epäsuotuisista sääoloista ja verkkoliitäntään ja tuuliturbiineihin liittyvistä teknisistä ongelmista. Määräaikaa on jatkettu vuoden 2015 loppuun asti.
Aberdeen Offshore Wind Farm ja Wind Deployment Centre -hankkeiden toteuttamiseen liittyy edelleen suuria vaikeuksia. Aberdeenissa hanketta ovat viivästyttäneet vaikeudet rakennusluvan saamisessa sekä merellä että maalla (koska luvat on riitautettu), ja lopullinen investointipäätös voidaan parhaiden arvioiden mukaan tehdä vuoden 2016 toisella neljänneksellä (käyttöönotto vuonna 2019). Global Tech I -hankkeeseen ei ole löydetty toista investoijaa, minkä vuoksi komissio vahvisti huhtikuussa 2015 takautuvasti hankkeen lakkauttamisen.
2.2.2 Edistyminen tuulivoiman integroinnissa verkkoon
Yksi hanke, HVDC-keskittymä, on lopetettu. Kaksi muuta hanketta, Kriegers Flak ja Cobra Cable, ovat edelleen käynnissä useampia vuosia kestäneiden teknisten ja taloudellisten vaikeuksien jälkeen.
Kriegers Flak -hankkeen osalta yritysten esittämä uusi ehdotus on yhteensopiva elvytysohjelman kanssa. Hankekumppanit tekivät lopullisen investointipäätöksen uudesta teknisestä konseptista allekirjoittamalla tammikuussa 2015 päivitetyn yhteistyösopimuksen. Yhdysjohdon käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.
Cobra Cable -hankkeen avustussopimusta on muutettu, ja hankkeen toteuttamisaikaa on jatkettu joulukuuhun 2017. Muuttajien ja kaapelin hankintamenettely on käynnistetty, ja sopimus on määrä tehdä marraskuussa 2015. Lopullinen investointipäätös tehdään vuoden 2016 toisella neljänneksellä, mikäli kaikki linjaukseen liittyvät tarvittavat luvat varmistuvat ja kaapelin ja muuttaja-asemien toimittajien kanssa tehtävät sopimukset ovat yhteensopivia 621 miljoonan euron talousarvion kanssa. Jos nämä edellytykset täyttyvät, kaapelin pitäisi olla käytössä kaksi vuotta myöhemmin.
3. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
Elvytysohjelman CCS-alaohjelma käsittää kuusi hanketta. Siinä annetaan 1 miljardi euroa tukea hankkeille, joiden tavoitteena on demonstroida koko hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointiprosessia.
Yksi hanke on saatettu päätökseen, ja sen tuloksena on saatu operatiiviset pilottisuunnitelmat talteenottoa, siirtoa ja varastointia varten. Kolme hanketta on lopetettu kesken, ja kaksi hanketta on käynnissä. Näille hankkeille on maksettu 426 982 066 euroa.
CCS-hankkeiden edistyminen
Kahdella muulla hankkeella, ROAD (Alankomaissa) ja Don Valley (Yhdistyneessä kuningaskunnassa), on edelleen huomattavia vaikeuksia tarvittavan rakennus- ja toimintarahoituksen hankkimisessa.
Don Valley -hanke on edistynyt hyvin yhdessä NER300-ohjelmasta yhteisrahoitettavan White Rose -hankkeen ja muiden mahdollisten Humberin suiston alueella toteutettavien CCS-hankkeiden kanssa käytettävän hiilidioksidin siirrossa ja varastoinnissa tarvittavan infrastruktuurin kehittämisessä. CCS-voimalahankkeen tulevaisuus sitä vastoin on kokonaan riippuvainen siitä, että se saa operatiivista tukea Yhdistyneen kuningaskunnan hinnanerosopimusjärjestelmästä (CfD). Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus julkaisi elokuussa 2014 politiikan arviointiasiakirjan, jossa hahmotellaan hallituksen seuraavia CCS-hankkeisiin liittyviä toimia ja jossa käsitellään myös Don Valley -hankkeen kaltaisiin CCS-hankkeisiin soveltuvan hinnanerosopimusjärjestelmän kehittämistä. Komissio jatkaa keskusteluja sekä hankekumppaneiden että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa hankkeen toteutusaikataulusta ja mahdollisuuksista saada aikaan myönteinen lopullinen investointipäätös. Se keskustelee myös avustussopimuksen muuttamisesta CfD-järjestelmässä ja niiden hiilidioksidin talteenottotekniikan kehittämisessä tapahtuneiden viivästysten huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat siitä, että hankekoordinaattoriksi tuli uusi sijoittaja joulukuussa 2014.
ROAD-hankkeessa hiilidioksidin alhainen hinta johti rahoitusvajeen syntymiseen alkuperäisiin laskelmiin verrattuna. Euroopan komissio on ponnistellut merkittävästi saadakseen asianomaiset jäsenvaltiot, teollisuuskumppanit ja Norjan löytämään yhdessä ratkaisun. Niiden tuloksena hankkeessa ryhdyttiin tarkastelemaan sillä välin esiin tullutta vaihtoehtoista varastointimallia, joka lähempänä rannikkoa olevan sijaintinsa ansiosta vähentäisi huomattavasti hiilidioksidin siirto- ja varastointikustannuksia. Komissio sai myös Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen ERA-NET-yhteisrahoituksen perustamista koskevia konkreettisia ilmoittautumisia toiminnan tukemiseksi ja jälkipolttoon perustuvan CCS-teknologian soveltamista kaupallisessa mittakaavassa toimivaan hiilivoimalaan koskevan ensimmäistä eurooppalaisesta hankkeesta saatavien tulosten levittämismahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Tämä merkitsisi samalla sellaisen teknologian onnistunutta demonstrointia, jolla voidaan toteuttaa jälkiasennustyöt olemassa olevissa hiilivoimaloissa.
III
EUROOPAN ENERGIATEHOKKUUSRAHASTO (EEEF)
Joulukuussa 2010 Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta (EEPR) osoitettiin 146,3 miljoonaa euroa kestäviä energiahankkeita koskevaan rahoitusvälineeseen. Tästä 125 miljoonaa euroa käytettiin EU:n rahoitusosuuteen heinäkuussa 2011 perustetussa Euroopan energiatehokkuusrahastossa (EEEF), jonka suuruus on tähän mennessä kaikkiaan 265 miljoonaa euroa
. Rahastoa tukee teknisen avun avustusväline, jonka budjetti on 20 miljoonaa euroa, ja lisäksi 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu tiedotustoimiin.
Euroopan energiatehokkuusrahastosta myönnetään kohdennettua rahoitusta (velkainstrumenttien ja oman pääoman ehtoisien välineiden muodossa) energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja puhtaan kaupunkiliikenteen hankkeiden tukemiseksi. Edunsaajia ovat paikalliset tai alueelliset julkisyhteisöt taikka niiden puolesta toimivat yksityiset yhteisöt.
1. Edistyminen tähän mennessä
Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF)
Vuonna 2014 allekirjoitettiin kaksi uutta hanketta Ranskassa ja Alankomaissa. Ranskassa rahastosta myönnetään 5 miljoonaa euroa Rhône-Alpesin alueen omistamalle yksityiselle yritykselle julkisten rakennusten (korkeakoulujen, koulujen ja lukioiden) kunnostustöiden rahoittamiseen rakennusvaiheen aikana sekä pitkän aikavälin lisärahoituksen valmistelemiseen. Yrityksen toimintaperiaate on hyvä esimerkki yhdistämismekanismeista, joita tarvitaan Euroopan energiatehokkuusinvestointien lisäämiseksi.
Alankomaissa Venlon kaupunki teki 8,5 miljoonan euron suuruisen pitkän aikavälin rahoitussopimuksen katuvalaistuksen parantamiseksi. Tavoitteena on asentaa vähintään 16 000 valaistuspisteeseen (73 % kaupungin valaistuspisteistä) led-valot ja saavuttaa yli 40 prosentin energiansäästöt.
Perustamisestaan lähtien rahasto on tehnyt 31. joulukuuta 2014 mennessä sopimukset yhdeksästä hankkeesta; niiden arvo on 115 miljoonaa euroa ja ne ovat tuottaneet 216 miljoonan euron lopulliset investoinnit. Lisäksi 70 miljoonaa euroa on myönnetty kolmeen hankkeeseen.
On kehitetty hiilidioksidiekvivalenttia ja primäärienergian säästöjä koskevat hankkeiden arviointi- ja raportointipuitteet. Vuoden 2014 lopussa EEEF:n investointien avulla on saavutettu 96 000 hiilidioksiditonnin säästö, joka vastaa 12 000 EU-kansalaisen vuotuista hiilidioksidimäärää vastaavia päästöjä.
Teknisen avun väline
Vuonna 2014 seitsemälle paikalliselle julkisyhteisölle myönnettiin 5,5 miljoonan euron lisämäärä hankkeiden kehittämiseen liittyvien toimintojen rahoittamiseen. Vipuvaikutuksen ansiosta sen odotetaan johtavan 127 miljoonan euron investointeihin, mikä on 23 kertaa enemmän kuin alkuperäinen investointi.
Kaiken kaikkiaan komission rahoittaman teknisen avun välineen avulla on tuettu 16 hankkeen rakennesuunnittelua yhteensä 17 miljoonan euron edestä. Kohdentamatta jääneet määrät voivat selittyä useammalla tekijällä. Ensinnäkin rahaston käynnistämisvaiheessa yksilöityjen hankkeiden edistymisvaihe/kypsyysaste oli korkea, minkä vuoksi ne eivät edellyttäneet teknistä apua. Lisäksi teknisen avun välineestä saatu kokemus on osoittanut, että energiatehokkuuden alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen liittyy monia haasteita. Avustuspyynnöt on esimerkiksi valmisteltu rahaston perustamisvaiheessa oletettua puutteellisemmin (harvat saaduista teknistä apua koskevista hakemuksista täyttivät kaikki niiden jättämiselle asetetut edellytykset), hankkeisiin oli tehty muutoksia poliittisten voimasuhteiden vaihduttua tai niitä oli jouduttu mukauttamaan ensimmäisten toteutettavuustutkimusten perusteella.
Tiedotustoimet
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien asiantuntijakeskus (EPEC)
on saanut valmiiksi tiedotuskampanjan, jossa keskitytään kolmeen näkökohtaan: tuetaan energiatehokkuussopimusten kehittämistä jäsenvaltioissa, edistetään rakenne- ja koheesiorahastojen optimaalista käyttöä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ja levitetään tietoa politiikan viimeaikaisista muutoksista ja painopisteistä vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä. Erilaisten tiedotteiden ja maakohtaisten strategioiden valmistelun pohjalta eri jäsenvaltioissa järjestettiin räätälöityjä työpajoja ja jatkotoimia.
Tärkeimmät päätelmät ja näkymät
EEEF pyrkii laajentamaan maantieteellistä kattavuuttaan erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa, jotta se voi vastata Euroopan paikallis- ja aluehallintojen erilaisiin tarpeisiin.
Rahasto on tähän mennessä saavuttanut vakuuttavia tuloksia kannattavista investoinneista, ja se hakee aktiivisesti uusia investoijia, jotta EU:n rahoituksella saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus.
IV
Yleiset päätelmät
Euroopan energia-alan elvytysohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Useimmat hankkeet on saatu päätökseen, erityisesti kaasu- ja sähköinfrastruktuureiden alalla. Komissio on päättänyt tarvittaessa hankkeiden lopettamisesta ja valvoo edelleen tarkkaan hankkeiden toteuttamista ja seurantaa.
Merituulivoimaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen on osoittautunut odotettua monimutkaisemmaksi, ja viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana on saatu paljon uutta teknistä tietoa. Sama koskee CCS-hankkeita, joiden osalta myös ongelmat tarvittavan täydentävän rahoituksen löytämisessä ovat viivästyttäneet hankkeiden toteuttamista tai keskeyttäneet sen.
Myös Euroopan energiatehokkuusrahasto on ollut menestys: se perustettiin kaupalliselta pohjalta toimivaksi rahastoksi, joka kasvaa edelleen ja tarjoaa rahoitusratkaisuja ja tuottaa voittoa, joka kattaa hallintokustannukset, osakkaiden osingot ja perustamiskustannusten takaisinmaksun.