EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.9.2015
COM(2015) 479 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Eurostars-yhteisohjelman (2008-2013) loppuarviointi
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.9.2015
COM(2015) 479 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Eurostars-yhteisohjelman (2008-2013) loppuarviointi
1.Johdanto
Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät heinäkuussa 2008 päätöksen 1 EU:n osallistumisesta Eurostars-yhteisohjelman (jäljempänä ’Eurostars-ohjelma’) rahoittamiseen. Tämän ns. Eurostars-päätöksen mukaan EU:n rahoitusosuus voi olla ”enintään kolmasosa osallistuvien jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden 2 todellisista rahoitusosuuksista, kuitenkin enintään 100 miljoonaa euroa”. Osallistuminen oli rajoitettu seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman voimassaoloaikaan (2008–2013). Sen jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet uuden päätöksen unionin osallistumisesta uuden Eurostars 2 -ohjelman rahoitukseen vuosina 2014–2020, jäljempänä ’Eurostars 2-päätös’ 3 .
Eurostars-ohjelman tarkoituksena on taloudellisesti tukea ylikansallisia markkinasuuntautuneita tutkimushankkeita, joita ovat käynnistäneet t&k-työtä 4 tekevät pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’ 5 . Yritysten olisi kyettävä toteuttamaan suurin osa hankkeen t&k-toiminnasta sekä hyödyntämään sen tuloksia kaupallisesti ja siten parantamaan omaa kilpailuasemaansa. Eurostars-hankkeet ovat yhteistyöhankkeita, eli jokaisessa hankkeessa olisi oltava vähintään kaksi kumppania (itsenäistä hallinnollista yksikköä) kahdesta osallistuvasta maasta, ja vähintään yhden yrityksen on oltava t&k-työtä tekevä pk-yritys. Hankkeiden enimmäiskesto on kolme vuotta, ja tutkimuksen tuotoksen olisi oltava valmiina markkinoille kahden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä.
Brysselissä toimiva Eurekan sihteeristö 6 on samanaikaisesti verkoston keskitetty tukiyksikkö sekä ohjelman erityinen täytäntöönpanorakenne. Sihteeristö järjestää ehdotuspyynnöt, varmistaa hakemusten kelpoisuuden ja valitsee rahoitettavat hankkeet. Lisäksi se vastaa EU:n rahoitusosuuden jakamisesta. Ohjelmaan osallistuvien maiden kansalliset rahoituselimet korvamerkitsevät t&k-budjetissaan Eurostars-ohjelmalle tarkoitetut kansalliset rahoitusosuudet ja rahoittavat omia kansallisia osanottajiaan. Tästä rahoitusmekanismista käytetään nimeä ”virtuaalinen yhteisrahoitus”. Lyhyesti voidaan todeta, että Eurostars-ohjelmassa sovelletaan keskitettyä arviointia mutta hajautettua rahoitusta.
Eurostars-päätöksessä edellytettiin, että komissio tekee kaksi vuotta ohjelman alkamisen jälkeen väliarvioinnin, jonka tulokset on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Väliraportti julkaistiin 10. joulukuuta 2010 7 , ja komissio tiedotti väliarvioinnin tuloksista huhtikuussa 2011 8 .
Lisäksi Eurostars-päätöksen mukaisesti oli laadittava loppuarviointi, jonka tulokset oli myös esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Suomen akatemian ylijohtajan Marja Makarowin johtama riippumattomista asiantuntijoista koostuva ryhmä toteutti loppuarvioinnin, joka julkistettiin marraskuussa 2014. 9 Työryhmä arvioi ohjelman merkityksellisyyttä, tehokkuutta, vaikutusta ja kestävyyttä kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien avulla. Väliarviointiin verrattuna hakemusten, hakijoiden ja rahoitettujen hankkeiden määrät ovat noin kolme kertaa suuremmat. Sen vuoksi Makarowin työryhmä pystyi tekemään kvantitatiivisia laskelmia ja laajoja ekonometrisia analyyseja, toisin kuin väliarvioinnissa.
Makarowin työryhmän keskeinen päätelmä oli seuraava: ”Eurostars-yhteistyöohjelma on onnistunut nopeuttamaan t&k-työtä tekevien pk-yritysten kasvua ja lisäämään innovaatiotuotoksia. Useita hallintoon ja johtamiseen liittyviä näkökohtia on kuitenkin vielä parannettava.”
Tämän kertomuksen tarkoituksena on ennen kaikkea esittää loppuarvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle Eurostars-päätöksen mukaisesti. Kertomuksessa esitetään lyhyt yhteenveto komission väliarvioinnista sekä vuoden 2011 raportista (2 jakso), minkä jälkeen esitellään Makarowin työryhmän keskeiset havainnot ja suositukset (3 jakso). Vuoden 2011 raportin mukaisesti komissio esittää myös havaintonsa loppuarvioinnin keskeisistä näkökohdista (4 jakso). Makarowin työryhmän raporttiin perustuen havainnoissa keskitytään niihin Eurostars-ohjelman osa-alueisiin, joita voidaan komission mukaan parantaa ja jotka mainittiin erityisesti jo väliarvioinnissa.
Komissio ottaa huomioon myös Eurostars 2 -päätöksen ja sen, että useat väli- ja loppuarvioinnin suosituksista on jo otettu huomioon päätöksessä sekä uudessa valtuutussopimuksessa.
2.Väliarviointi sekä komission vuoden 2011 raportti
Eurostars-päätöksen 13 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Komissio tekee kaksi vuotta Eurostars-yhteisohjelman alkamisen jälkeen Eurostars-yhteisohjelmasta väliarvioinnin, joka kattaa Eurostars-yhteisohjelman edistymisen liitteessä I asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Arviointiin sisältyy myös suosituksia soveltuvimmista tavoista, joilla voidaan entisestään edistää tieteellistä, hallinnollista ja taloudellista yhdentymistä, ja siinä tarkastellaan erityisesti t&k-työtä tekevien pk-yritysten kykyä osallistua Eurostars-yhteisohjelmaan sekä sen täytäntöönpanon laatua ja tuloksellisuutta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointipäätelmät sekä niihin liittyvät huomautuksensa ja tarvittaessa ehdotuksensa tämän päätöksen muuttamiseksi.”
Euroopan komission ja Eurekan sihteeristön vuonna 2009 tekemässä valtuutussopimuksessa esitetään, miten Eurostars-päätöksessä säädettyjä perusteita on sovellettava, sekä luetellaan tiettyjä arvioinnissa erikseen käsiteltäviä kysymyksiä. 10
Komission nimeämä riippumaton asiantuntijaryhmä 11 toimitti väliarviointia koskevan raporttinsa joulukuussa 2010. Ryhmä totesi, että ”Eurostars on hyvä ohjelma, joka täyttää tavoitteensa ja tuo lisäarvoa t&k-työtä tekeville eurooppalaisille pk-yrityksille. Sen vuoksi riippumaton asiantuntijaryhmä katsoo, että Eurostars-ohjelmaa ei ainoastaan pidä jatkaa, vaan sen budjettia olisi lisättävä tulevaisuudessa. Edistyksestä huolimatta eräitä näkökohtia voidaan myös parantaa.”
Väliarviointi toteutettiin vuonna 2010. Väliraportti sisältää tietoja, jotka ovat peräisin neljältä ensimmäiseltä määräajalta: määräajoista kaksi oli vuonna 2008, yksi vuonna 2009 ja yksi vuonna 2010. 12 Neljään ensimmäiseen määräaikaan mennessä oli jätetty yhteensä 1 127 hakemusta, ja hakijoita oli 3 790. Raportissa esitetyt rahoitusta koskevat tiedot koskevat vain kolmea ensimmäistä määräaikaa. Rahoitusta myönnettiin 264 hankkeelle, ja hankkeiden yhteenlasketut kustannukset olivat 386 miljoonaa euroa. Vain 14 hanketta oli saatu loppuun. Kevääseen 2010 mennessä, eli kun ohjelman käynnistymisestä oli kulunut kaksi vuotta, Eurostars-ohjelman puitteissa oli saatu käyttöön korvamerkittyä julkista rahoitusta yhteensä 231,1 miljoonaa euroa, josta 173,5 miljoonaa euroa oli peräisin osallistuvilta mailta ja 57,6 miljoonaa euroa EU:lta.
Ensimmäisen kahden määräajan osalta keskimääräinen sopimuksentekoaika 13 oli 11,4 kuukautta. Sopimuksentekoaika vaihteli huomattavasti: 5,3 kuukaudesta 26,8 kuukauteen ensimmäisen määräajan osalta (keskimäärin 11,8 kk), ja 6,3 kuukaudesta 17,2 kuukauteen toisen määräajan osalta (keskimäärin 11,0 kk). Valtuutussopimuksen liitteessä (5 kohta, ”Arvioidut tulokset ja indikaattorit”) asetetaan tavoitteeksi kuuden kuukauden sopimuksentekoaika, johon olisi päästävä ohjelman puoliväliin mennessä.
Asiantuntijaryhmä tarkasteli ohjelman kolmea keskeistä vahvuutta seuraavasti:
1)hakemusten määrät ovat suuret, ja ohjelmaan kohdistuva kysyntä on ylittänyt alkuperäiset odotukset; hakemuksia ovat esittäneet etupäässä t&k-työtä tekevät pk-yritykset, joiden hankkeet ovat lähellä markkinoita ja tarvelähtöisiä;
2)ohjelman hallinnointi on parantunut tarvittavan logistiikan ja infrastruktuurin järjestämisen osalta, ja kansalliset viranomaiset ja osanottajat ovat aiempaa tyytyväisempiä;
3)keskitettyä arviointia pidetään parhaana käytäntönä, koska se on järjestetty selkeästi ja läpinäkyvästi ja toteutettu aikataulussa.
Asiantuntijaryhmä katsoo kuitenkin, että seuraavilla viidellä alalla on vielä parantamisen varaa:
1)kansallisten menettelyjen yhdenmukaistaminen ja synkronointi;
2)hakijoiden määrän lisääminen; tämä koskee erityisesti pk-yrityksiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä;
3)teknisten asiantuntijoiden poolin osalta parempi maantieteellinen tasapaino osallistuvien maiden kesken sekä parempi tasapaino teknisen ja markkina-asiantuntemuksen välillä;
4)parempi näkyvyys sekä valmiudet rahoittaa enemmän hankkeita;
5)lisätoimet virtuaalisen yhteisrahoituksen järjestämiseksi.
Komissio totesi väliraportissaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, että asiantuntijaryhmän arviointikertomus kattoi kaikki Eurostars-päätöksen 13 artiklan 2 kohdassa mainitut näkökohdat ja että kertomuksessa esitettiin myös lisätietoja, huomautuksia ja suosituksia. Komissio katsoi, että kertomus on kokonaisuudessaan olennainen osa 13 artiklan 2 kohdan mukaista väliarviointimenettelyä. Komissio korosti huomautuksissaan ainoastaan keskeisimpiä tuloksia sekä suosituksia tulevista toimista.
Komission väliarvioinnista esittämät huomautukset, joilla on edelleen merkitystä myös loppuarvioinnin osalta, koskivat erityisesti keinoja lisätä edelleen tieteellistä, hallinnollista ja taloudellista yhdentymistä sekä parantaa Eurostars-ohjelman toteutuksen laatua ja tehokkuutta.
Komissio oli yhtä mieltä asiantuntijaryhmän suosituksista yhdentymisprosessin nopeuttamiseksi. Komissio kehotti Eurostars-maita ottamaan ohjelman integraatiotavoitteen huomioon yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla rahoituskelpoisuussääntöjä ja mukauttamalla rahoitus- ja maksukäytäntöjään samoille linjoille. Komissio korosti, että Eurostars-kelpoisuusperusteita olisi sovellettava yhdenmukaisesti kaikissa osallistuvissa maissa, eikä yksikään maa saisi asettaa Eurostars-perusteita pidemmälle meneviä kelpoisuusperusteita. Lisäksi komissio hyväksyi ehdotuksen testata yhteisrahoituksen periaatetta käytännössä osalla ohjelmaan osoitetuista varoista (10 % kaikista korvamerkityistä varoista).
Toteutuksen laadun ja tehokkuuden osalta komissio tuki ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan keskitettyä arviointimenettelyä puolueettomuuden, laadun ja viiveettömyyden varmistamiseksi. Asiantuntijoilla on oltava tarvittava asiantuntemus, ja parantamalla arvioijien hakijoille antaman palautteen laatua voidaan varmistaa läpinäkyvyys. Komissio hyväksyi myös suositukset sopimuksentekoajan lyhentämiseksi.
Neuvosto esitti näkemyksensä väliarvioinnista 31. toukokuuta 2011 antamissaan päätelmissä 14 . Se ”SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI työryhmän näkemykseen siitä, että Eurostars on Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukainen, täydentää seitsemännessä puiteohjelmassa pk-yrityksille tarjottuja mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja on osoittautunut kohderyhmää kiinnostavaksi tavoittamalla menestyksellisesti T&K-toimintaa harjoittavat eurooppalaiset pk-yritykset;” ”PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että työryhmä suosittelee Eurostars-ohjelman jatkamista vuoden 2013 jälkeen, AIKOO TARKASTELLA ohjelman jatkamista, kun tutkimuksen ja innovoinnin yhteisen strategiakehyksen tulevaa rahoitusta pohditaan yleisesti.” 15
3.Loppuarviointi
3.1.Johdanto
Eurostars-päätöksen 13 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Eurostars-yhteisohjelman päättyessä komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”
Komissio laati tehtävänkuvauksen, jossa esitettiin loppuarvion toimeksianto, laajuus ja tavoitteet. Yhdessä Eurostars-päätöksen ja valtuutussopimuksen kanssa tehtävänkuvaus muodosti perustan Makarowin työryhmän toiminnalle, ja siinä vahvistettiin sovellettavat lähestymistavat ja tarkasteltavat kysymykset.
Makarowin työryhmän esittämät tiedot kattavat kaikki 10 määräaikaa vuosina 2008–2013. Eurekan sihteeristö vastaanotti 3 548 hakemusta, joissa oli yhteensä 11 733 hakijaa. Suurin osa hakijoista oli pk-yrityksiä (72 %), ja konsortion keskimääräinen koko oli 3,3 osanottajaa. Rahoitusta myönnettiin 783 hakemukselle yhteensä 1 130 miljoonaa euroa. Hakemusten määrä kasvoi jatkuvasti Eurostars-ohjelman voimassaoloaikana. Rahoitusta saaneiden hakemusten määrä ei kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, eli käytännössä onnistumisaste 16 laski 42 prosentista (2008) 17 prosenttiin (2013). Arvioitu julkisen rahoituksen kokonaismäärä vuosina 2008–2013 oli 472 miljoonaa euroa, ja EU:n rahoituksen (100 milj. euroa) suhde kansalliseen rahoitukseen (372 milj. euroa) oli siten 26,9 prosenttia (tai 21,2 % kaikesta julkisesta rahoituksesta).
Keskimääräinen sopimuksentekoaika on lyhentynyt verrattuna tilanteeseen väliarvioinnin tekohetkellä. Esimerkiksi kolmannen määräajan osalta (2009) keskimääräinen sopimuksentekoaika oli 435 päivää, kun se oli kahdeksannen määräajan kohdalla (2012) lyhentynyt 282 päivään. Sopimuksentekoaika on edelleen kuitenkin melko pitkä useissa maissa. Makarowin työryhmä katsoo, että sopimuksentekoaikaa on lyhennettävä kiireesti, sillä osallistuvien maiden väliset merkittävät eroavuudet kyseenalaistavat koko järjestelmän.
3.2.Menetelmät
Makarowin työryhmä käytti loppuarvioinnissa sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia välineitä. Keskeiset menetelmät olivat asiakirjatutkimus, sidosryhmien ja pk-yritysten haastattelut, verkkokysely Eurostars-ohjelmasta rahoitusta hakeneille pk-yrityksille sekä kvantitatiiviset analyysit.
Asiakirjatutkimuksessa työryhmä keräsi asiakirjoja useilta sidosryhmiltä sekä analysoi Eurostars-arviointikriteerien kannalta keskeisiä tietoja. Asiakirjatutkimuksen avulla työryhmä määritti Eurostars-ohjelman toteutuksen kannalta keskeiset ongelmat, haasteet ja kysymykset. Lähdeaineistoon sisältyi lainsäädäntötekstejä ja monialaisia asiakirjoja, Eurekan korkean tason työryhmän kokouspöytäkirjoja, tilastotietoja sekä Eurekan sihteeristöltä saatuja tietoja.
Makarowin työtyhmä järjesti Brysselissä haastatteluja, joissa oli mukana kaksi komission edustajaa, kolme Eurekan edustajaa sekä Eurekan sihteeristön ylintä johtoa. Yksittäiset työryhmän jäsenet tekivät henkilökohtaisesti tai puhelimitse haastatteluja, joihin osallistui 20 edustajaa Eurostars-ohjelman kansallisista hallintoelimistä sekä 12:ssa eri maassa toimivien 26 pk-yrityksen ylintä johtajaa. Työryhmä laati haastatteluja varten ohjeet, joita mukautettiin vastaamaan kunkin haastateltavan tehtäviä. Kaikki haastattelut kirjattiin muistiin, ja niissä käsiteltiin monenlaisia aiheita.
Arvioinnin yhteydessä osanottajilta kyseltiin verkkokyselyn avulla heidän kokemuksiaan Eurostars-ohjelmasta. Verkkokyselyn kohderyhmäksi rajattiin t&k-työtä tekevät pk-yritykset ja muut pk-yritykset. Verkkokysely toteutettiin 9. toukokuuta – 10. heinäkuuta 2014 lähettämällä 6 620 pk-yritykselle sähköpostiviesti, jossa oli linkki verkossa olevaan kyselylomakkeeseen. Kyselyä varten laadittiin kaksi erilaista lomaketta: ensimmäinen lomake koski rahoitettuja hankkeita, toinen hankkeita, joille ei ollut myönnetty rahoitusta. Yhteenlaskettu vastausprosentti oli 46 prosenttia (72 % rahoitusta saaneiden ja 39 % ilman rahoitusta jääneiden pk-yritysten osalta).
Eurostars-ohjelman vaikutusten laajuuden selvittämiseksi Makarowin työryhmä kehitti ekonometrisen vaihtoehtoisen vaikutustenarvioinnin. Ekonometrisessa tutkimuksessa keskityttiin ensisijaisesti työpaikkojen luomiseen ohjelmaan osallistuvissa pk-yrityksissä sekä innovaatiotuotokseen patenttihakemusten määrällä mitattuna. Tietojen keräämisen osalta Eurekan sihteeristöllä olevat, rahoitusta hakeneita pk-yrityksiä koskevat tiedot täsmäytettiin Bureau van Dijkin Amadeus-tietokannan kanssa, josta kerättiin työllisyysasteita koskevia tietoja. Lisäksi Eurekan sihteeristöllä olevat, rahoitusta hakeneita pk-yrityksiä koskevat tiedot täsmäytettiin Euroopan patenttiviraston maailmanlaajuisen tilastollisen patenttitietokannan kanssa. Näin saadussa tietokannassa yhdistyvät hakijoita koskevat tiedot sekä työllisyyttä ja patenttihakemuksia koskevat aikasarjatiedot, joiden avulla voidaan arvioida ekonometrisen käsittelyn vaikutuksia.
3.3.Havainnot ja arviointi
Ohjelman kohderyhmä ja soveltamisala
Makarowin työryhmä huomauttaa, että Eurostars-ohjelmaan osallistuvien pk-yritysten sekä ohjelman hallintoelinten mukaan ohjelmalla on merkitystä kohderyhmän tarpeiden ja tavoitteiden kannalta. Pk-yritysten vahva kysyntä ohjelmaan osoittaa, että se on strategisesti asianmukainen. Lähes kaikki Eurostars-ohjelmaan osallistuneet pk-yritykset aikovat hakea uudelleen rahoitusta, sillä ohjelma vastaa heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan. Suuri enemmistö Eurostars-ohjelman osallistujista on t&k-työtä tekeviä pk-yrityksiä, ja niiden osuus rahoituksesta oli noin 75 prosenttia. Ohjelmalla onnistuttiin myös tavoittamaan uudet yritykset, pienet yritykset ja mikroyritykset.
Ohjelmaan osallistuvilla pk-yrityksillä on jo kokemusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoitusohjelmista, ja suurin osa niistä on jo aiemmin luonut kansainvälisiä yhteyksiä. Makarowin työryhmä kuitenkin havaitsi, että hakemuksilla, joihin osallistuu korkeakouluja tai julkisia tutkimusorganisaatioita, on paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. Tämä saattaa johtua siitä, että korkeakoulun tai julkisen tutkimusorganisaation mukanaolo on merkki ehdotuksen korkeasta laadusta tai kyseisillä organisaatioilla on enemmän kokemusta hakemusasiakirjojen valmistelusta tai kyseisissä hakemuksissa on ollut paras tasapaino tieteellisen asiantuntemuksen ja markkina-asiantuntemuksen välillä.
Tarvelähtöisen lähestymistapansa mukaisesti Eurostars-ohjelmalla voidaan työryhmän mukaan tukea monenlaisia innovatiivisia teknologioita tieto- ja viestintätekniikasta ja sen sovelluksista lääketieteelliseen biotekniikkaan, (uusiutuvaan) energiaan sekä ohjaus- ja valvontateknologiaan.
Hallintorakenne
Makarowin työryhmä toteaa, että Eurekan sihteeristön katsotaan yleisesti olevan onnistunut erityinen täytäntöönpanorakenne. On kuitenkin tarpeen parantaa hallinnollisia menettelyjä, lisätä henkilöstön pätevyyttä, kehittää ja toteuttaa markkinointi- ja tiedotusstrategia sekä luoda hyvin organisoitu tiedonhallintajärjestelmä ja tietokanta sihteeristön ja muiden Eurostars-ohjelman hallintoelinten käyttöön ja ylläpitää niitä.
Työryhmä katsoo, että Eurostars-hallintojärjestelmä toimii asianmukaisesti ja että kansallisten ja keskushallintoelinten välinen vuorovaikutus on tuloksellista. Eurostars-ohjelman kansainvälinen ulottuvuus edellyttää kuitenkin monimutkaisempaa hallintojärjestelmää.
Eurekan korkean tason ryhmässä keskustellaan säännöllisesti useista Eurostars-ohjelman onnistumisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Korkean tason ryhmässä ei kuitenkaan välttämättä päästä yksimielisyyteen toteutettavista toimista eikä sovita kaikkia maita sitovista säännöistä. Rahoituksen synkronoinnista ja yhdenmukaistamisesta, kelpoisuussäännöistä ja kansallisten budjettien riittävyydestä on laadittu perusteellisia analyyseja ja käyty keskustelua. Makarowin työryhmä katsoo, että on tarpeen lisätä korkean tason työryhmän vastuuta Eurostars-ohjelmasta ja osallistumista siihen. Tämä on keskeistä synkronoinnin ja yhdenmukaistamisen edistämiseksi. Vastaavasti kansalliset rahoituselimet osallistuvat hallintorakenteeseen vain rajallisessa määrin. Ne olisi otettava tiiviimmin mukaan, jotta voitaisiin lisätä synkronointia ja yhdenmukaistamista.
Eurostars-ohjelma on lisännyt pk-yritysten mukanaoloa Eurekassa ja edistänyt niiden näkyvämpää roolia Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin parantamisessa. Tällä tavalla Eurostars-ohjelmalla on ollut merkittävä ja kestävä myönteinen vaikutus Eureka-verkostoon.
Hallinto ja toiminta
Makarowin työryhmä katsoo, että virtuaalinen yhteisrahoitus on toiminut hyvin ja on suositeltavin rahoitusmekanismi, koska se houkuttelee maita osoittamaan varoja Eurostars-ohjelmaan. Ohjelman suosion johdosta useat maat ovat kasvattaneet merkittävästi rahoitusosuuksiaan alun perin sovitusta. Eurostars-ohjelmassa ei kuitenkaan ole vielä täysin hyödynnetty kaikkia virtuaalisen yhteisrahoituksen hyötyjä, koska eräät maat, erityisesti Saksa ja Espanja, eivät vielä osoita riittävästi varoja ohjelmaan. Sen takia osa laadukkaista hankkeista, joille on jo päätetty antaa rahoitusta, jää ilman rahoitusta. Tämä aiheuttaa turhautumista rahoitusta hakeneiden pk-yritysten keskuudessa.
Työryhmä toteaa, että rahoituksen synkronointi on edelleen Eurostars-ohjelman suurin haaste, vaikka joitakin parannuksia on jo saatu aikaan. Joissakin tapauksissa osallistuvilla pk-yrityksillä on suuria vaikeuksia pitkän sopimuksentekoajan takia. Lisäksi eräät kansalliset rahoituselimet soveltavat rinnakkaisia haku- ja arviointivaatimuksia ja kaksinkertaisia raportointivelvollisuuksia.
Toinen keskeinen Eurostars-ohjelman haaste on rahoitussääntöjen yhdenmukaistaminen. Korkean tason ryhmä katsoo, että tämä haaste olisi ratkaistava soveltamalla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa menettelyä kansallisten ministeriöiden ja EU:n aloitteesta. Kansallisten projektikoordinaattorien mukaan täysimääräinen yhdenmukaistaminen on mahdotonta: koordinaattorit eivät esimerkiksi voi muuttaa rahoituksen prosenttiosuutta tai ylärajaa kunkin pk-yrityksen osalta erikseen. Lisäksi on tarpeen yhdenmukaistaa korkeakouluja ja julkisia tutkimusorganisaatioita koskevia alihankintasääntöjä.
Eurostars-ohjelman keskitetty arviointimenettely on toiminut hyvin. Makarowin työryhmä katsoo kuitenkin, että on tarpeen lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa avoimuusmekanismia sekä yksinkertaistaa menettelyä, jotta voidaan lyhentää alkuperäisestä hakemuksesta arviointiraportin valmistumiseen kuluvaa aikaa. Sopimuksentekoaika oli melko pitkä Eurostars-ohjelman käynnistyessä, mutta se lyheni huomattavasti ensimmäisen vaiheen aikana.
Vaikka teknisten asiantuntijoiden ja markkina-asiantuntijoiden lukumäärä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2012, maantieteellistä ja sukupuolten välistä tasapainoa voidaan vielä parantaa. Kansalliset projektikoordinaattorit haluaisivat myös osallistua asiantuntijatietokannan kehittämiseen. Pk-yritykset ovat tyytyväisiä tietoihin, joita niille toimitetaan niiden hankkeita koskevasta arvioinnista. Ne pitävät raportoinnin aiheuttamaa työtaakkaa ja seurantamenettelyä asianmukaisina. Lisäksi niiden mukaan arviointiprosessi on selkeä, läpinäkyvä ja oikea-aikainen.
Rahoitus
Makarowin työryhmä korostaa sitä, että yksi Eurostars-ohjelman onnistumisen indikaattori oli hakemusten määrän merkittävä kasvu ja siten julkisen rahoituksen lisääntynyt kysyntä. Vuosittain jätettyjen hakemusten määrä nousi 215:stä (2008) 948:aan (2013). Eurostars-ohjelman koko voimassaoloaikana tämä kuitenkin tarkoitti sitä, että rahoitusta saaneiden hakemusten osuus pieneni. Onnistumisaste laski 42 prosentista (ensimmäinen määräaika) 17 prosenttiin (kymmenes määräaika). Myös laatukynnyksen ylittäneiden ja rahoitusta saaneiden hankkeiden osuus supistui 68 prosentista (määräaika 1) 55 prosenttiin (määräaika 10). Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osuus laadukkaista hankkeista jäi ilman rahoitusta. Makarowin työryhmä katsoo, että hakemusten lukumäärän vuotuinen kasvu oli ”merkittävä” ja ”vaikuttava”.
Eurostars-ohjelmaa koskevat kansalliset talousarviot vaihtelevat edelleen valtavasti. Tämä kuvastaa kunkin maan suhteellista kokoa ja kansallisen julkisen rahoitusjärjestelmän rakennetta sekä tietyn maan pk-yritysten kysyntää Eurostars-rahoitusta kohtaan. Näillä eroavuuksilla oli huomattava negatiivinen vaikutus virtuaalisen yhteisrahoituksen toimintaan. Useimmat osanottajat ja ohjelman hallintohenkilöstö pitävät kuitenkin osanottajakohtaisen rahoituksen määrää riittävänä.
Makarowin työryhmä katsoo, että Euroopan rahoitus- ja talouskriisillä oli kielteinen vaikutus Eurostars-ohjelman kansallisiin rahoitusosuuksiin useimmissa maissa. Kynnysarvon ylittävien hankkeiden lukumäärä väheni merkittävästi varojen puutteen takia. Sen vuoksi eräät maat eivät osallistuneet viimeisimpään tarjouspyyntöön. Myös ne maat, joilla oli riittävästi rahoitusta, ilmoittivat kriisin vaikuttaneen niihin negatiivisesti, koska niiden tukemilla pk-yrityksillä oli kumppaneina pk-yrityksiä rahoitusvaikeuksissa olevissa maissa.
Väliarviointiraportissa esitettyjen suositusten huomioon ottaminen
Makarowin työryhmä arvioi, oliko väliarviointiraportissa esitetyt suositukset otettu huomioon. Työryhmä katsoo, että viimeistään vuonna 2013 toteutettavista 21 suosituksesta seitsemän on pantu täytäntöön kokonaisuudessaan, 10 suosituksen täytäntöönpano on aloitettu tai ne on pantu osittain täytäntöön, ja neljää suositusta ei ole pantu täytäntöön lainkaan.
Nämä neljä suositusta koskevat seuraavia toimia:
1)vahvistetaan yhteinen määräaika avustussopimusten allekirjoittamiselle;
2)annetaan Eurekan korkean tason työryhmälle aktiivinen rooli sopimuksentekoajan seurannassa sekä sen varmistamisessa, että hitaammat maat tehostavat menettelyjään;
3)osoitetaan kokeeksi 10 prosenttia kaikista ohjelmaan korvamerkityistä varoista ”todelliseen yhteisrahastoon”;
4)varmistetaan, että Eurekan sihteeristö tarkastelee mahdollisuutta integroida Eureka-klusterialoitteet, jotta voidaan saada integroinnista kokemuksia, joiden avulla voidaan edistää Eurostars-ohjelman sekä t&k-toimintaa tukevien kansallisten hankkeiden integrointia.
3.4.Suositukset
Makarowin työryhmän raportissa esitetään 28 suositusta.
Ohjelman kohderyhmä ja soveltamisala
1)Eurekan sihteeristön olisi laadittava toimintasuunnitelma, jolla edistetään Eurostars-ohjelman osanottajien yhteyksiä etupäässä hankkeen valmisteluvaiheeseen osallistuvien, t&k-toiminnan ja innovaatioiden välittäjien kanssa.
2)Sihteeristön olisin edistettävä Eurostars-ohjelman osanottajien ja erityyppisten Eureka-hankkeiden välisiä yhteyksiä tukeakseen hankkeiden vuorovaikutusta klusterien, sateenvarjohankkeiden ja muiden temaattisten tai yksittäisten hankkeiden kanssa.
3)Sihteeristön olisi järjestettävä Eurostars-ohjelman osanottajat ja rahoituslaitokset yhteen tuovia välitystapahtumia, kuten myyntipuhekilpailuja, joiden avulla voidaan parantaa kelpoisuusehdot täyttävien hankkeiden mahdollisuuksia saada jatkorahoitusta yksityiseltä sektorilta. Tulosten levittämistä varten olisi luotava strategia, jonka kohteena ovat rahoittajat, muut pk-yritykset sekä kansalliset ja kansainväliset hallintoelimet.
4)Sihteeristön olisi korostettava Eurostars-ohjelmasta tukea saaville pk-yrityksille innovaatioiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen tärkeyttä.
5)Sihteeristön ja kansallisten projektikoordinaattoreiden olisi varmistettava, että ohjelma tavoittaa myös sellaiset pk-yritykset, joilla ei ole aiempia kansainvälisiä suhteita, suunnittelemalla ja toteuttamalla markkinointi- ja edistämisstrategia.
6)Sihteeristön ja korkean tason ryhmän olisi sovittava Eurostars-ohjelmassa sovellettavasta ”markkinoita lähellä olevien t&k-hankkeiden” määritelmästä ja tällaisten hankkeiden kehittämisajasta siten, että ne ovat riippumattomia eri teknologioiden tai markkinoiden erityispiirteistä.
7)Euroopan komission ja Eurekan sihteeristön olisi tarkasteltava mahdollisuuksia luoda yhteyksiä Eurostars-ohjelman ja uuden Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-yrityksille kohdennetun välineen välille, jotta voitaisiin hyödyntää Eurostars-ohjelmaan osallistuvien pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kilpailukykyisiä tuloksia.
Hallintorakenne
1)Korkean tason ryhmän päätösten pohjalta olisi välittömästi laadittava täytäntöönpanosuunnitelmat, joissa määritellään käytännön tavoitteet, tehtävät ja vastuunjako käyttäen SMART-lähestymistapaa (täsmällinen, mitattava, saavutettava, realistinen ja aikasidonnainen).
2)Korkean tason ryhmän olisi saatava selville ne maat, jotka soveltavat Eurostars-hankkeisiin rinnakkaisia haku- ja arviointivaatimuksia ja kaksinkertaisia raportointivelvollisuuksia, ja päästävä niiden kanssa yhteisymmärrykseen kansallisten menettelyjen poistamisesta. Korkean tason ryhmän olisi varmistettava tämän tavoitteen toteutuminen ennen Eurostars 2 -ohjelman kevään 2016 määräaikaa.
3)Sihteeristön olisi lisättävä keskitetyn arviointiprosessin ja palautemekanismien läpinäkyvyyttä hakijoiden, kansallisten rahoituselinten ja kansallisten projektikoordinaattoreiden kannalta. Koordinaattoreilla olisi oltava pääsy riippumattoman arviointipaneelin konsensusraportteihin sekä teknisten arvioijien yksittäisiin kertomuksiin, jotta koordinaattorit voisivat antaa hakijoille yksityiskohtaista palautetta.
4)Sihteeristön olisi huolehdittava teknisten asiantuntijoiden tasapainoisemmasta maantieteellisestä jakautumisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten projektikoordinaattoreiden kanssa. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota sukupuolten väliseen tasapainoon. Sihteeristön olisi myös laajennettava sellaisten teknisten asiantuntijoiden poolia, joilla on asianmukaista markkina-asiantuntemusta.
Hallinto ja toiminta
1)Eurekan sihteeristön olisi jatkossakin vahvistettava kaksi määräaikaa vuodessa.
2)Sihteeristön olisi lyhennettävä hakemisesta (määräaika) arviointiin kuluvaa aikaa 4–5 kuukauteen, jotta keskitetyn arvioinnin tulokset olisivat kansallisten projektikoordinaattoreiden ja hakijoiden käytettävissä viimeistään viiden kuukauden (150 päivän) sisällä. Kaikkien kansallisten rahoituselinten on allekirjoitettava rahoitussopimukset 2–3 kuukauden kuluessa. Suositellaan, että Eurekan sihteeristö yhdessä korkean tason ryhmän puheenjohtajan ja kansallisten rahoituselinten johtajien kanssa tarkistaa ohjelman hallintomenettelyt niiden kansallisten rahoituselinten osalta, jotka saattavat viivästyä määräajasta, ja sopivat niiden kanssa toimenpiteistä menettelyn lyhentämiseksi.
3)Hakijoille olisi tarjottava vakiomuotoinen konsortiosopimus, jotta voidaan nopeuttaa hankkeiden osanottajien sopimusvaatimuksia.
4)Sihteeristön olisi luotava tehokas keskitetty Eurostars-tietokanta, johon kerätään ja jossa varastoidaan ja käsitellään luotettavia tietoja hankkeista ja tuensaajista. Lisäksi sihteeristö vastaisi tietokannan ylläpidosta. Sihteeristön olisi otettava käyttöön laatutarkastukset tiedoille, jotka esitetään hakulomakkeissa sekä lomakkeissa, jotka koskevat hankkeiden edistymistä, loppuraporttia ja markkinavaikutuksia. Loppuraporttien toimittamiselle asetettu määräaika olisi lyhennettävä vuoteen, ja markkinavaikutuksia koskevien raporttien olisi oltava käytettävissä kahden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä.
5)Sihteeristön olisi muokattava hakulomaketta, loppuraporttia koskevaa lomaketta sekä lomakkeita, joilla raportoidaan hankkeiden edistymisestä ja markkinavaikutuksista. Lomakkeista olisi tehtävä loogisempia tarkistamalla yksityiskohtaisesti lomakkeissa nykyisin esitettävät kysymykset ja lomakkeiden otsakkeet, järjestämällä joitakin kysymyksiä uudelleen tai poistamalla tai lisäämällä kysymyksiä. Myös lomakkeita koskevia ohjeita olisi mukautettava vastaavasti.
6)Sihteeristön olisi laadittava erityinen hakulomake ja sitä koskevat ohjeet hakemuksen uudelleen toimittamista varten. Hakemuksen uudelleen toimittamisen yhteydessä on annettava selvitys siitä, mitä muutoksia hakemukseen on tehty erityisesti niiden aiemmissa arvioinneissa esitettyjen huomautusten perusteella, joita kansalliset projektikoordinaattorit ovat toimittaneet hakijoille.
7)Sihteeristön olisi suunniteltava ja toteutettava institutionaalinen kehittämissuunnitelma, jolla vahvistetaan sen soveltamia hallinto- ja organisointimenettelyjä. Tarkoituksena on parantaa Eurostars-ohjelman toteutusta kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti sekä palkata ja pitää palveluksessa pätevää henkilöstöä, jolla on kokemusta t&k- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista, sekä tarjota henkilöstölle asianmukaisia kannustimia. Sihteeristön olisi saatava mentorointitukea verkoston kansallisilta rahoituselimiltä, joilla on asianmukaiset valmiudet.
8)Sihteeristön olisi otettava käyttöön yksilöllinen tunniste kaikille organisaatioille. Vaatimus ei koske pelkästään pk-yrityksiä ja suuryrityksiä, vaan myös korkeakouluja, julkisia tutkimusorganisaatioita ja muita t&k-työtä tekevien pk-yritysten kumppaneita. Jos organisaatiolla on jo Horisontti 2020 -ohjelman mukainen osallistujan tunnistuskoodi (Participant Identification Code), se on ilmoitettava. Hakulomakkeessa olisi oltava tiedot siitä, onko hanke esitetty jo aiemmin jonkin toisen kansallisen tai EU:n ohjelman yhteydessä.
9)Sihteeristön olisi kerättävä kaikilta mailta tiedot maksamisajoista ja toimitettava ne korkean tason ryhmälle sekä sovittava sitovasta määräajasta, jonka kuluessa tiedot on kerättävä ja toimitettava.
10)Tiedot hankkeiden tarkasta alkamis- ja päättymispäivästä on syötettävä keskitettyyn Eurostars-tietokantaan. Kansallisten projektikoordinaattoreiden olisi viipymättä ilmoitettava Eurekan sihteeristölle allekirjoitetut avustussopimukset, mukaan lukien hankkeiden alkamis- ja päättymispäivät.
11)Sihteeristön, korkean tason ryhmän ja kansallisten rahoituselinten olisi varmistettava, että sopimuksentekoaika on enintään seitsemän kuukautta (210 päivää), kuten Budapestin asiakirjassa on sovittu Eurostars 2 -ohjelman osalta.
12)Kevään 2016 määräajasta lähtien sihteeristön, korkean tason ryhmän ja kansallisten rahoituselinten olisi sovittava, että vähintään puolessa hankkeista kansallisen rahoituselimen ja ohjelman osanottajien väliset avustussopimukset allekirjoitetaan 210 päivän kuluessa määräajasta. Kaikkiaan 90 prosentissa hankkeista kaikki avustussopimukset olisi allekirjoitettava vuoden kuluessa määräajasta.
13)Sihteeristön ja kansallisten projektikoordinaattorien olisi yhdessä määritettävä ja kehitettävä välineet, joilla edistetään niiden keskinäistä tietojenvaihtoa, parannetaan käytettävissä olevien tietojen laatua ja lisätään niiden määrää, mahdollistetaan hankkeiden kaikkien vaiheiden seuranta ja vähennetään kahdenvälisestä tietojenvaihdosta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia.
14)Euroopan komission olisi harkittava sitä, että niille Eurostars-hankkeille, joiden osalta kaikkia avustussopimuksia ei ole allekirjoitettu vuoden kuluessa määräajasta, ei myönnetä rahoitusta, ellei allekirjoittamisen viivästyminen johdu rahoitettavan konsortion jäsenistä.
Rahoitus
1)Korkean tason ryhmää kehotetaan vakavasti sopimaan rahoitussääntöjen yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta ja huolehtimaan siitä, että kukin osallistuva maa noudattaa sovittua tasoa. Enimmäisrahoitusosuuksien olisi oltava kaikissa maissa samat tietyntyyppisen kumppanin osalta. Korkean tason ryhmän olisi seurattava prosessia tarkasti, ja prosessi olisi saatava päätökseen vuoden 2016 ensimmäiseen määräaikaan mennessä.
2)Korkeakoulujen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden rahoitusta olisi yhdenmukaistettava siten, että ne osallistuvat ohjelmaan ulkomaisten t&k-työtä tekevien pk-yritysten kumppaneina eivätkä pelkästään samassa maassa t&k-työtä tekevien pk-yritysten alihankkijoina.
4.Komission huomautukset
4.1.Johdanto
Komissio katsoo, että Makarowin työryhmän raportissa käsitellään niitä tärkeimpiä näkökohtia, jotka oli Eurostars-päätöksen, valtuutussopimuksen ja tehtävänkuvauksen mukaisesti tarkoitus kattaa arvioinnissa.
Koska jäsenvaltiot ja muut osallistuvat maat ovat kasvattaneet rahoitusosuuttaan Eurostars-ohjelmaan (arviolta 372 milj. euroa), EU:n osuus (100 milj. euroa) suhteessa siihen on nyt 26,9 prosenttia eli täyttää Eurostars-päätöksen vaatimuksen, jonka mukaan unionin rahoitus voi olla enintään kolmasosa jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden rahoitusosuuksista.
Eurostars-päätöksessä mainitaan pk-yritysten merkitys Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Hakemusten suuri ja jatkuvasti kasvava määrä sekä rahoitusta saaneiden pk-yritysten aikaansaamat tulokset osoittavat, että Eurostars-ohjelma on tärkeä t&k-työtä tekevien pk-yritysten kasvun kannalta.
Useat ohjelman osatekijöistä kehittyivät sen käynnistymisestä vuonna 2008 aina vuoden 2013 loppuun saakka. Esimerkiksi sopimuksentekoaika lyheni ja yhdenmukaistamista ja synkronointia lisättiin. Komissio pitää tätä kehitystä hyvänä ja arvostaa Eurekan sihteeristön ja kansallisten rahoituselinten ponnisteluja.
Makarowin työryhmän keskeinen johtopäätös on, että Eurostars-ohjelma on onnistunut nopeuttamaan t&k-työtä tekevien pk-yritysten kasvua ja lisäämään niiden innovaatiotuotoksia. Työryhmä kuitenkin katsoo myös, että useita hallintoon ja johtamiseen liittyviä näkökohtia on vielä parannettava.
Johtopäätöksen ensimmäistä osaa tukee myös perusteellinen ekonometrinen vaikutustenarviointi. Sen mukaan Eurostars-ohjelmasta rahoitusta saaneiden, t&k-työtä tekevien pk-yritysten työllisyys kasvoi lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tukea hakeneiden mutta ilman rahoitusta jääneiden pk-yritysten työllisyys. Johtopäätöksen toisesta osasta työryhmä puolestaan totesi, että yhdenmukaisten rahoitussääntöjen ja synkronoitujen kansallisten menettelyjen puute aiheutti tehottomuutta. Työryhmä katsoo myös, että keskushallinnon ja muun hallinnon sekä toiminnan tuloksellisuutta on parannettava.
Komissio katsoo, että loppuarvioinnissa esitetyt havainnot, arviot ja suositukset on perusteltu vakuuttavasti. Komissio on samaa mieltä Makarowin työryhmän keskeisestä päätelmästä.
Useat väli- ja loppuarvioinnin suosituksista on jo otettu huomioon Eurostars 2 -päätöksessä (2014–2020) 17 .
Koska Makarowin työryhmän raportti on olennainen osa arviointiprosessia, komissio ei kommentoi raporttia yksityiskohtaisesti seuraavissa huomautuksissa. Komissio soveltaa ennakoivaa lähestymistapaa, minkä vuoksi nämä huomautukset koskevat lähinnä niitä Eurostars-ohjelman osa-alueita, joilla komissio katsoo olevan eniten parantamisen varaa, eli Makarowin työryhmän johtopäätöksen toista osaa.
4.2.Ohjelman kohderyhmä ja soveltamisala
Sekä väliarvioinnissa että Makarowin työryhmän raportissa todetaan, että Eurekan sihteeristön ja kansallisten projektikoordinaattoreiden olisi varmistettava, että Eurostars-ohjelma tavoittaa myös sellaiset pk-yritykset, jotka eivät ole vielä luoneet kansainvälisiä suhteita. Komissio hyväksyi tämän suosituksen vuonna 2011 ja on edelleen samaa mieltä vuonna 2015. Vaikka suositus on osoitettu sekä sihteeristölle että koordinaattoreille, useat muut suositukset, jotka koskevat Eurostars-ohjelman edistämistä tai siitä tiedottamista, on osoitettu pelkästään sihteeristölle (vrt. suositukset 3, 4, 5 ja 7 edellä). Komissio on samaa mieltä näistä suosituksista. Vaikka Eurekan sihteeristöllä on keskeinen rooli, myös osallistuvat Eurostars-maat ja kansalliset rahoituselimet ovat vastuussa siitä, että ohjelmalla saavutetaan yhä enemmän ja yhä laadukkaampia t&k-työtä tekeviä pk-yrityksiä, joilla on kasvupotentiaalia.
Makarowin työryhmä kehottaa komissiota ja sihteeristöä pohtimaan mahdollisuutta luoda yhteyksiä Eurostars-ohjelman ja uuden Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-yrityksille kohdennetun välineen välille (vrt. suositus 6). Vaikka ei ole selvää, mitä ”yhteyksillä” tarkkaan ottaen tarkoitetaan, komissio analysoi eri välineiden strategista sijoittelua siinä yhteydessä, kun se esitti Eurostars 2 -ohjelmaa koskevan ehdotuksen 18 . Komissio katsoo, että kyseisistä välineistä annettava tuki kohdistuu eri vaiheisiin pk-yritysten tutkimus- ja yritysideoiden kehittelyssä suhteessa markkinoihin. Eurostars-ohjelma on Horisontti 2020 -ohjelman pk-yrityksille tarkoitetusta välineestä erillinen väline ja täydentää, ei korvaa sitä. Valtuutussopimuksessa todetaan myös, että kansallisten rahoituselinten olisi toteutettava tehokkaita toimenpiteitä estääkseen lopullisia edunsaajia saamasta hankkeilleen kaksinkertaista rahoitusta muista EU:n rahoituslähteistä. Eurekan sihteeristön, Euroopan komission ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) on ilmoitettava selvästi, että Eurostars-ohjelmalla ja pk-yrityksille tarkoitetulla välineellä on eri kohderyhmät.
4.3.Hallinto
Makarowin työryhmä toteaa, että Eurekan korkean tason ryhmässä keskustellaan säännöllisesti monenlaisista Eurostars-ohjelman onnistumisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Kaikkien kysymysten osalta ei välttämättä kuitenkaan päästä yksimielisyyteen toteutettavista toimista eikä kaikkia maita sitovista säännöistä. Työryhmä pitää välttämättömänä lisätä korkean tason työryhmän vastuuta Eurostars-ohjelmasta ja osallistumista siihen.
Komissio on yhtä mieltä tästä arviosta ja suosituksesta, jonka mukaan korkean tason ryhmän olisi tehtävä päätöksensä noudattaen SMART-lähestymistapaa (täsmällinen, mitattava, saavutettava, realistinen ja aikasidonnainen) (suositus 8). Eräs käytännön esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on suositus 9, joka koskee rinnakkaisten haku- ja arviointivaatimusten ja kaksinkertaisten raportointivelvollisuuksien poistamista ennen vuoden 2016 ensimmäistä määräaikaa. Komissio tukee täysin tätä suositusta.
Makarowin työryhmä kannustaa lisäksi voimakkaasti Eurekan korkean tason ryhmää sopimaan rahoitussääntöjen yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta (suositus 27). Työryhmä katsoo, että kyseinen toimenpide olisi saatava päätökseen vuoden 2016 ensimmäiseen määräaikaan mennessä. Komissio katsoo, että kansallisten rahoitusosuuksien ja -sääntöjen yhdenmukaistamisessa on vielä parantamisen varaa. Sen vuoksi komissio tukee täysin tätä suositusta.
4.4.Hallinto ja toiminta
Sopimuksentekoaikaan ja osallistuvien maiden välisiin eroihin sopimuksentekoajoissa kiinnitettiin huomiota sekä väliarvioinnissa että Makarowin työryhmän analyysissa.
Sopimuksentekoaika määräytyy kahdella tasolla. Ensiksi keskitetyn arvioinnin toteuttaa ja sitä koordinoi Eurekan sihteeristö. Toiseksi rahoituksen kohdentaminen ja sopimusneuvottelut tapahtuvat kansallisella tasolla. Sekä väliarvioinnissa että Makarowin työryhmän raportissa todettiin, että keskitetty arviointi on laadultaan melko hyvä ja toimii moitteettomasti.
Makarowin työryhmä kuitenkin suosittaa useita käytännön toimenpiteitä kummallakin tasolla sopimuksentekoajan lyhentämiseksi (vrt. suositukset 14, 15 ja 16 edellä). Komissio on samaa mieltä näistä suosituksista, mutta on selvää, että suurin ongelma ovat valtavat erot kansallisella tasolla. Komissio katsoo, että Eurekan korkean tason työryhmän ja sihteeristön sekä kansallisten rahoituselinten olisi asetettava näiden erojen vähentäminen etusijalle.
Makarowin työryhmä suosittaa myös, että komissio harkitsisi avustusten myöntämättä jättämistä silloin kun jossakin Eurostars-hankkeessa ei ole allekirjoitettu kaikkia avustussopimuksia vuoden kuluessa määräajasta (suositus 17 edellä).
Budapestin asiakirjassa todetaan, että Eurostars 2 -ohjelman kansallisten rahoituselinten olisi pyrittävä siihen, että sopimuksentekoaika on enintään 7 kuukautta määräajan jälkeen, mutta mieluummin aiemmin. Vuoden 2014 Eurostars 2 -päätöksessä asetetaan tavoitteeksi tehostaa julkista rahoitusta ”lähentämällä, yhdenmukaistamalla ja synkronoimalla osallistujavaltioiden kansallisia rahoitusmekanismeja” (3 artikla). Päätöksessä myös todetaan selvästi, että unionin rahoitusosuus edellyttää sitä, että osallistujavaltiot osoittavat perustaneensa Eurostars 2 -ohjelman 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vastaavat määräykset olisi sisällytettävä myös Eurekan sihteeristön ja kansallisten rahoituselinten kahdenvälisiin sopimuksiin. Tällaisiin sopimuksiin ”on sisällyttävä unionin rahoitusosuuden siirtoa koskevat säännöt sekä säännöt, jotka koskevat toimintaa koskevia vähimmäistavoitteita ja kansallisen tason edistymisen välitavoitteita, kun pyritään lisäämään kansallisten ohjelmien integroimista ja synkronointia, mukaan luettuna sopimusten tekoon kuluvan ajan lyhentäminen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti” (liite I, 11 kohta). Horisontti 2020 -ohjelmassa vahvistetaan myös selkeät säännöt sopimuksentekoajasta: hakijoille on ilmoitettava heidän hakemuksensa tieteellisen arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta ehdotusten jättämispäivästä, ja avustussopimukset on allekirjoitettava tai avustuspäätökset on annettava tiedoksi kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona hakijoille ilmoitetaan hakemuksen hyväksymisestä 19 . Sen vuoksi komissio tukee täysin Makarowin työryhmän suositusta 17 ja kehottaa osallistuvia valtioita noudattamaan antamiaan sitoumuksia sopimuksentekoajan lyhentämiseksi.
Makarowin työryhmä esitti myös useita suosituksia Eurekan sihteeristön tietokannasta, mukaan lukien tietojen keräämistavoista ja tietokantaan syöttämisestä (vrt. suositukset 19–24 edellä).
Komissio on samaa mieltä siitä, että Eurekan sihteeristön hakumenettelyä ja tietokantaa olisi parannettava. Lomakkeiden, jotka hakijoiden on täytettävä, olisi oltava mahdollisimman loogisia ja ymmärrettäviä. Laskutoimituksia sisältäviä kenttiä varten olisi otettava käyttöön loogiset tarkistukset, joiden avulla voidaan vähentää väärien arvojen syöttämisen todennäköisyyttä. Terminologian osalta tarvitaan yhdenmukaista lähestymistapaa sekä lomakkeissa että käyttäjille tarkoitetuissa ohjeissa. Teknologian alan luokittelussa olisi noudatettava EU:n tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) nimikkeistöä, jotta varmistetaan yhteinen perusta EU:n eri rahoitusohjelmien vertailukelpoista arviointia varten.
4.5.Korkeakoulujen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden rooli
Makarowin työryhmä suosittaa korkeakoulujen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden rahoituksen yhdenmukaistamista, jotta ne osallistuisivat ohjelmaan kumppaneina eivätkä pelkästään alihankkijoina (vrt. suositus 27).
Komissio ymmärtää tämän suosituksen niin, että hankkeeseen tai konsortioon voisi kuulua esimerkiksi pk-yritys yhdessä maassa, korkeakoulu toisessa maassa ja julkinen tutkimusorganisaatio kolmannessa maassa. Komissio katsoo, että tämä todennäköisesti vahvistaisi korkeakoulujen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden roolia Eurostars-hankkeissa sekä lisäisi niiden osuutta talousarviosta.
Eurostars-päätöksen mukaan ohjelman tärkein toimintamuoto on t&k-toiminta, jota vetää yksi tai useampi t&k-työtä tekevä pk-yritys. Vaikka myös korkeakoulut, julkiset tutkimusorganisaatiot ja suuryritykset voivat osallistua ohjelmaan, sen varsinaisen kohderyhmän muodostavat t&k-työtä tekevät pk-yritykset.
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa osoitetaan kuitenkin huomattavasti rahoitusta Euroopan sisäisille tutkimusyhteistyöhankkeille sellaisten toimijoiden välillä, jotka kuuluvat tutkimuksen, liike-elämän ja korkeakoulutuksen muodostamaan osaamiskolmioon, Marie Skłodowska-Curie -toimien ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kautta.
Sen vuoksi komissio ei tue tätä suositusta.
5.Päätelmä
Eurostars-ohjelmalla on kyetty onnistuneesti nopeuttamaan t&k-työtä tekevien pk-yritysten kasvua ja lisäämään niiden innovaatiotuotoksia. Loppuarviointi osoittaa, että Eurostars-ohjelmaa tarvitaan ja että se saavuttaa kohderyhmänsä.
Komissio on kuitenkin Makarowin työryhmän kanssa samaa mieltä siitä, että Eurostars-ohjelman suurin haaste on synkronoida rahoitus ja yhdenmukaistaa rahoitussääntöjä. Vaikka edistystä on tapahtunut, ohjelman pitkän aikavälin vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että Eurekan korkean tason ryhmä ja sihteeristö sekä kansalliset rahoituselimet pyrkivät tehokkaammin nopeuttamaan synkronointia ja yhdenmukaistamista Eurostars-ohjelmassa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 553/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä alulle panemaan, tutkimus- ja kehitystyötä tekevien pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen tähtäävään tutkimus- ja kehitysohjelmaan (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 1–13):
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014D0553&from=FI