EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 10.2.2016
COM(2015) 401 final/2
CORRIGENDUM
This document corrects document COM(2015)401 final of 19.8.2015
Concerns all language versions.
Correction of identified clerical errors on page 9, section 6, first paragraph.
The text shall read as follows:
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Vuosikertomus Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla 2014
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Vuosikertomus Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla 2014
1.Taustaa TTK-toimia koskevalle vuosikertomukselle
Vuosikertomus Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla laaditaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 190 artiklan nojalla. Vuosikertomuksessa esitetään yleiskatsaus vuoden 2014 keskeisiin toimiin.
2.Laajempi poliittinen asiayhteys vuonna 2014
Vuotta 2014 leimasi Euroopan unionissa suuri poliittinen muutos. Vaaleilla valittiin uusi Euroopan parlamentti, marraskuussa astui virkaan uusi komissio ja Eurooppa-neuvostossa aloitti työnsä uusi puheenjohtajavaltio – ensimmäinen uusista, vuonna 2004 liittyneistä jäsenvaltioista. Jäsenvaltiot ovat jo saavuttaneet edistystä ohjatessaan Eurooppaa kohti talouden elpymistä, ja hiljattain valitun komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker otti tämän edistyksen pohjalta käyttöön työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelman. Ohjelman kolme peruspilaria ovat rakenneuudistukset, vastuullinen finanssipolitiikka ja investoinnit, ja siinä vahvistetaan kymmenen selvää ensisijaista haastetta, joiden avulla ihmiset saadaan takaisin työelämään ja Euroopan talous kasvuun. Ehdotetulla uudella investointisuunnitelmalla pyritään lisäämään julkisia ja yksityisiä investointeja 315 miljardin arvosta seuraavien kolmen vuoden aikana. Euroopan komissio teki tammikuussa 2015 ehdotuksen Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) annettavaksi asetukseksi. EU:n ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin on tarkoitus hyväksyä se vuoden 2015 kesällä. Horisontti 2020 -ohjelman roolina on tässä osallistua ESIR:in takuurahaston rahoitukseen. Tämä mahdollistaa lisäinvestointien tekemisen tutkimus- ja innovaatioalalla.
Julkisen talouden vakauttamistoimia on jatkettu vuoden 2014 aikana, ja useimmissa jäsenvaltioissa ne ovat alkaneet tuottaa tulosta. Euroopan talous alkoi asteittain elpyä vuoden 2013 toisen vuosineljänneksen aikana ja vuonna 2014 se sai vielä lisävauhtia. EU:n bruttokansantuotteen kasvu vahvistui viime kevään notkahduksen jälkeen uudelleen vuoden 2014 loppua kohden, ja vuotuinen kasvu nousi 1,4 prosenttiin 1 .
3.Horisontti 2020 -ehdotuspyyntöjen täytäntöönpano
Joulukuussa 2013 käynnistetty Horisontti 2020 -ohjelma on EU:n tähän mennessä suurin tutkimus- ja innovointiohjelma, jonka seitsemän vuoden budjetti on lähes 80 miljardia euroa. Välittömästi ohjelman käynnistämisen jälkeen esiteltiin ensimmäinen työohjelma, jonka budjetti vuosiksi 2014–2015 on 15 miljardia euroa ja jossa on 12 niin sanottua kohdealaa. Ehdotuspyynnöt avattiin ajallaan, ja käyttäjäystävälliset Horisontti 2020 -ohjelman tietojärjestelmät olivat toiminnassa heti alusta alkaen. Uuden haasteisiin perustuvan lähestymistavan täytäntöönpanoa varten laadittiin yksinkertaistettu kaksivuotinen työohjelma. EU:n poliittiset tavoitteet otettiin työohjelmassa huomioon strategisella ohjelmasuunnitteluprosessilla, joka edistää integraatiota, kattaa tärkeimmät ominaisuudet ja uutuudet ja jolla saadaan enemmän vaikutuksia ja arvonmuodostusta. Yhteensä 34 maassa järjestettiin kattava tiedotuskampanja, jonka tapahtumat houkuttelivat noin 10 000 osanottajaa. Lisäksi järjestettiin kansallisia ja alueellisia tiedotustapahtumia.
Ensimmäiset 100 ehdotuspyyntöä sulkeutuivat 1. joulukuuta 2014. Ne keräsivät yhteensä 37 000 ehdotusta. Vuoden 2015 huhtikuun loppuun mennessä myönnettiin yli 3 200 avustusta, joissa pyydetyn rahoituksen kokonaissumma oli 5,4 miljardia euroa. Ehdotusten keskimääräinen hyväksymisaste oli 12–14 prosenttia.
Euroopan komissio valvoi ensimmäisten ehdotuspyyntöjen täytäntöönpanoa ja yksinkertaistamistoimenpiteiden toimivuutta. Valvonnan yhteydessä kuultiin jäsenvaltioita, tiedeyhteisöä, teollisuuden edustajia ja sidosryhmiä. Seuraavassa esitellään yhteenveto saaduista kokemuksista.
Ehdotuspyyntöihin saadut vastaukset
Ensimmäisiin ehdotuspyyntöihin saatujen vastausten suuri määrä vahvisti Horisontti 2020 ohjelman haasteisiin perustuvan lähestymistavan houkuttelevuuden ja sen, että rajatylittävälle tutkimus- ja innovointiyhteistyölle on kysyntää. Suurin osa sidosryhmistä, mukaan lukien pk-yritykset, suhtautui hyvin myönteisesti ensimmäisten ehdotuspyyntöjen aihealueiden laajuuteen. Osallistumisaste vuoden 2014 ehdotuspyyntöihin oli korkea. Tämän seurauksena hyväksymisaste oli pienempi kuin edellisessä puiteohjelmassa. Vaikka valikoivampi tuen myöntäminen voi edistää huippuosaamista, valikoivuus voi toisaalta myös vähentää ohjelman houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi tulevia työohjelmia varten suunnitellaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan hallita suurta kysyntää samalla kun säilytetään haasteisiin perustuva ja suuntaa-antava lähestymistapa.
Arviointiprosessin asiantuntijoiden valinnan ja kokoonpanojen korkeista vaatimuksista pidettiin kiinni, vaikka Horisontti 2020 -ohjelman ensimmäisiin ehdotuspyyntöihin saatiin paljon ehdotuksia ja arviointijärjestelmiin kohdistui paineita.
Yksinkertaistaminen
Sidosryhmät suhtautuivat erittäin myönteisesti osallistujaportaalin sähköiseen järjestelmään 2 . Järjestelmän ansiosta Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevat ehdotukset voi toimittaa yhdessä portaalissa, jossa suoritetaan myös osallistujan organisaation ja asiantuntijoiden rekisteröinnit ja maksut. Hakijoita rasittavan byrokratian määrää onnistuttiin vähentämään Horisontti 2020 -ohjelman uuden sukupolven tietojärjestelmillä, joiden avulla ehdotukset ja avustukset voidaan käsitellä ilman pitkiä paperikierroksia (sähköiset allekirjoitukset), ja yksinkertaistamalla liiketoimintaprosesseja. Ensimmäisten tilastotietojen mukaan ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksia (noin 95 prosenttia) noudatettiin vaatimusta, jonka mukaan avustuksen myöntämiseen saa kulua enintään kahdeksan kuukautta.
Tutkimus- ja innovointisykli
Yksityisen sektorin osallistumisosuus ensimmäisissä ehdotuspyynnöissä oli 31 prosenttia tehdyistä avustussopimuksista, ja sille myönnettiin 28 prosenttia EU:n rahoitustuesta. Seitsemännessä puiteohjelmassa vastaavat luvut olivat 30 ja 25 prosenttia. Yksityisen sektorin osuus oli erityisen suuri sekä teollisuuden johtoaseman että yhteiskunnallisten haasteiden pilareissa.
Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)
Horisontti 2020 houkuttelee pk-yrityksiä. Tulosten mukaan EU etenee suunnitelmien mukaisesti tavoitteessaan osoittaa 20 prosenttia aihe-alueiden ’yhteiskunnalliset haasteet’ sekä ’johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (LEIT-teknologiat)’ yhdistetyistä määrärahoista pk-yrityksille. Horisontti 2020 -ohjelman uusi pk-yrityksille kohdennettu instrumentti käynnistettiin onnistuneesti, ja se oli 8 100 hakemuksellaan (6 900 vaiheessa 1 ja 1 200 vaiheessa 2) suosituin järjestely vuonna 2014. Se houkutteli uusia tulokkaita ja pk-yrityksiä, joilla on innovoinnin ja talouden kannalta lupaavaa potentiaalia. Esimerkiksi noin 50 prosenttia vaiheen 1 ensimmäisistä tuensaajista (155 rahoitettua hanketta ensimmäiseen määräaikaan mennessä) oli jo aktiivisia eurooppalaisilla ja/tai maailmanlaajuisilla markkinoilla.
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet
Horisontti 2020 -ohjelmassa on laajennettu merkittävällä tavalla yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden mahdollisia osuuksia ottamalla yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet järjestelmällisesti mukaan kaikkiin yhteiskunnallisia haasteita ja LEIT-teknologioita koskeviin ohjelman osiin. Ohjelma-alueilla ’yhteiskunnalliset haasteet’, ’LEIT-teknologiat’, ’tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten’, ’huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen’ sekä ’tutkimusinfrastruktuurit’ keskimäärin 37 prosenttia aihealueista merkittiin yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kannalta merkittäviksi vuosien 2014 ja 2015 ehdotuspyynnöissä. Yhteiskuntatieteillä ja humanistisilla tieteillä oli merkittävä asema myös yhteiskunnallisten haasteiden pilarin alaisessa ’osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat’ -kokonaisuudessa, jossa 80 prosenttia aihealueista merkittiin yhteiskuntatieteiden tai humanististen tieteiden kannalta olennaisiksi. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alojen tuensaajille myönnettiin yhteensä 212 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tästä tuesta 194 miljoonaa euroa liittyi yhteiskunnallisten haasteiden pilariin ja 18 miljoonaa euroa LEIT-teknologioihin.
Lisäksi saatiin todisteita siitä, että yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asiantuntemus oli hyvin edustettuna arviointipaneeleissa. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kannalta olennaisiksi merkittyjen aihealueiden arviointia varten nimitetystä 688 arvioijasta 10 prosentilla oli tausta yhdessä tai useammassa yhteiskuntatieteisiin tai humanistisiin tieteisiin kuuluvassa oppiaineessa, kun taas 42 prosentilla oli tieteidenvälinen tausta sekä yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin että muihin tieteisiin kuuluvissa oppiaineissa tai tausta monista eri oppiaineista, joiden joukossa oli myös yhteiskuntatieteitä tai humanistisia tieteitä. Yhteensä 357 asiantuntijalla 688 asiantuntijasta – yli puolella siis – oli jonkinlaista asiantuntemusta yhteiskuntatieteistä tai humanistisista tieteistä.
Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus
Marie Skłodowska-Curie -toimien vuoden 2014 tärkein painopiste oli tutkijakoulutuksen innovatiivisten lähestymistapojen sekä tieteidenvälisen, kansainvälisen ja alojen välisen liikkuvuuden edistämisessä.
Marie Skłodowska-Curie -toimista on tullut tärkeä EU:n väline, jonka avulla edistetään innovatiivista tohtorikoulutusta. Vuonna 2014 rahoitusta myönnettiin yhteensä yli 400 miljoonaa euroa 137 tutkijakoulutusverkostolle. Tähän sisältyivät teollisuuden tohtorikoulutusohjelmat, joissa tutkimusyritykset ja yliopistot laativat yhdessä tohtoriohjelman, jossa suuri osa tohtoriopinnoista suoritetaan muulla kuin akateemisella alalla, ja tohtoritason kaksois- ja yhteistutkintoihin johtavat ohjelmat. Osallistuneita yrityksiä oli yhteensä 600. Lisäksi myönnettiin 30 miljoonaa euroa 12 tohtoriohjelman yhteisrahoitusta varten, jotta voitiin lisätä eurooppalaisten alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten rahoitusohjelmien vipuvaikutusta.
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys
Tavoitteeksi asetettiin, että vähintään 35 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman talousarviosta investoidaan ilmastotoimien tukemiseen ja 60 prosenttia EU:n kestävään kehitykseen. Tässä vaiheessa saatavilla olevat tiedot kattavat ainoastaan ohjelmasuunnittelussa olevat toimet (eli LEIT-teknologiat ja yhteiskunnalliset haasteet), mutta viimeisimmän arvion mukaan tähän mennessä saavutettu luku on kestävän kehityksen osalta 50 prosenttia ja ilmastotoimien osalta 32 prosenttia. Luonnon monimuotoisuudelle ei ole asetettu tavoitetta, ja sen osalta investointien osuudeksi arvioidaan kolme prosenttia.
Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolikysymykset mainittiin työohjelmassa 2014–2015 selvästi yli 100 aihealueessa lähes kaikilla osa-alueilla. Nämä aihealueet oli merkitty sukupuolikysymysten kannalta olennaisiksi osallistujaportaalissa, jotta hakijat löytäisivät ne helpommin. Horisontti 2020 ohjelman sukupuolten tasa-arvon saavuttamista koskeviin tavoitteisiin kuuluu muun muassa sen varmistaminen, että vähintään 40 prosenttia arviointipaneelien ja asiantuntijaryhmien jäsenistä on naisia. Tämä tavoite saavutettiin melkein, sillä alustavien tulosten mukaan 35 prosenttia arvioijista oli naisia.
Kansainvälinen yhteistyö ja kansainväliset sopimukset
Horisontti 2020 -ohjelma on kokonaan avoin kansainvälisille osallistujille, ja lisäksi ohjelman kohteena ovat strategiset yhteistyöalueet tärkeimpien kansainvälisten kumppanimaiden ja -alueiden kanssa. Työohjelman 2014–2015 kaikista aihealueista 20 prosenttia merkittiin erityisen olennaisiksi kansainvälisen yhteistyön kannalta. Kohdennettujen toimien intensiteetti vaihteli eri osien mukaan. Tukea ehdotettiin kansainvälisen yhteistyön lippulaivahankkeille, kuten tarttuviin tauteihin varautumiseen liittyvää maailmanlaajuista tutkimusyhteistyötä edistävälle aloitteelle, kroonisia sairauksia koskevalle maailmanlaajuiselle yhteenliittymälle, kansainväliselle harvinaisten sairauksien tutkimusyhteenliittymälle 3 sekä EU:n ja Japanin väliselle yhteistyölle kriittisten verkkojen ja laskenta-alustojen alalla. Siirtymällä laajempiin ja vähemmän ohjaileviin aihealueisiin pyrittiin lisäämään kannustimia tukikelpoisuusvaatimusten sijasta kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi. Koska toimijat viidestä suuresta nousevan talouden maasta (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Meksiko) eivät voi enää saada automaattisesti rahoitusta Horisontti 2020 ohjelmista, alustavien havaintojen mukaan osallistujien kokonaismäärä kansainvälisistä kumppanimaista laski.
Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyi assosiaatiosopimuksilla yhteensä 12 maata vuoden 2014 aikana. Norjasta ja Islannista tuli assosioituneita maita toukokuussa 2014. Viisi Länsi-Balkanin maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia), Moldovan tasavalta, Turkki ja Israel allekirjoittivat sopimukset Euroopan unionin kanssa kesällä 2014. Joulukuussa 2014 allekirjoitettiin assosiaatiosopimus Färsaarten kanssa. Assosiaatiosopimusten myötä näiden maiden tutkimusyksiköt voivat hyödyntää Horisontti 2020 -ohjelman tarjoamat rahoitusmahdollisuudet.
Sveitsi assosioitui tiettyihin Horisontti 2020 -ohjelman osiin 5. joulukuuta 2014 allekirjoitetulla kansainvälisellä sopimuksella. Sveitsi allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se assosioidaan Horisontti 2020 -ohjelman huipputason tieteen pilariin (johon kuuluvat Euroopan tutkimusneuvosto, tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat, tutkimusinfrastruktuurit ja Marie Skłodowska-Curie -toimet), huippuosaamisen levittämistä ja laajempaa osallistumista koskevan erityistavoitteen alaisiin toimiin sekä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan ja ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten toimivan eurooppalaisen yhteisyrityksen kaudella 2014–2020 suorittamiin toimiin. Tämän assosiaatiosopimuksen on tarkoitus olla voimassa 31. joulukuuta 2016 asti. Tuolloin, riippuen siitä, ratifioiko Sveitsi pöytäkirjan, jolla laajennetaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus koskemaan myös Kroatiaa, seuraava askel on kokonaisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen tai Sveitsin säilyminen kolmansiin maihin kuuluvana maana.
Osallistumisen laajentaminen
Horisontti 2020 -ohjelmassa on otettu käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla huippuosaamista levitetään ja osallistumista laajennetaan niihin jäsenvaltioihin ja niille alueille, joiden tutkimus- ja innovaatiotulokset ovat suhteellisen vähäiset. Horisontti 2020 ohjelmasta rahoitetaan seuraavia toimintalinjoja: tutkimuslaitosten tiimiyttäminen (huippuyksiköiden luominen tai kehittäminen), jonka osalta saatiin 167 tukikelpoista hakemusta kaikista laajentumisen kohteena olevista jäsenvaltioista; ERA-oppituolit (jotka houkuttelevat poikkeuksellisen hyviä tutkijoita tutkimuslaitoksiin, joilla on suuri huipputason tutkimuksen potentiaali), joiden osalta saatiin 85 tukikelpoista hakemusta lähes kaikista laajentumisen kohteena olevista jäsenvaltioista; Twinning-toiminta (jossa vahvistetaan merkittävästi määritellyn alan tutkimusta luomalla yhteyksiä kansainvälisesti johtavassa asemassa oleviin laitoksiin), jota tuettiin vuonna 2014 avatulla ehdotuspyynnöllä, mutta joka suljetaan vuonna 2015. Tukea saa myös COST (Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyö), joka kuuluu Euroopan vanhimpiin hallitustenvälisiin tieteen, teknologian ja innovoinnin yhteistyökehyksiin. Näitä toimia varten on varattu 800 miljoonaa euroa seitsemäksi vuodeksi.
4. Kumppanuus teollisuuden kanssa
Innovaatioalan investointipaketti 4
Euroopan komissio esitteli vuonna 2013 useita julkisen ja yksityisen sektorin välisiä ja julkisen sektorin sisäisiä kumppanuusaloitteita. Jäsenvaltiot hyväksyivät virallisesti innovaatioalan investointipaketin vuotta myöhemmin toukokuussa 2014.
Paketilla luodaan julkisten ja yksityisten kumppanuuksien uusi sukupolvi, jota varten kootaan yhteen tutkimus- ja innovointi-investointeja yhteensä 22 miljardin euron edestä. Paketti sisältää yhdeksän yhteistä teknologia-aloitetta, jotka järjestävät oman tutkimusohjelmansa ja myöntävät rahoitusta hankkeille avointen ehdotuspyyntöjen perusteella. Näistä aloitteista seitsemän oli jo käynnistetty heinäkuussa 2014, kuten myös neljä julkisen sektorin sisäistä kumppanuutta (185 artiklan mukaiset aloitteet). EU:n yhdeksän miljardin euron osuus paketista mahdollistaa 10 miljardin euron investoinnit yksityiseltä sektorilta ja neljän miljardin euron investoinnit jäsenvaltioilta.
Sopimussuhteiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet
Euroopan komissio käynnisti joulukuussa 2013 kahdeksan sopimussuhteista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, joilla on strateginen merkitys Euroopan teollisuudelle. Toisin kuin yhteiset teknologia-aloitteet, sopimussuhteiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet eivät järjestä omia ehdotuspyyntöjään, vaan komissio myöntää rahoituksen Horisontti 2020 -ohjelman työohjelman ehdotuspyyntöjen puitteissa. Näiden kahdeksan sopimussuhteisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden perustamiseksi tehtyjen sopimusten allekirjoittajina olivat komissio ja yli tuhatta suurta ja pientä yritystä eri puolilta Eurooppaa edustavien varta vasten perustettujen teollisuuden tutkimus- ja innovointijärjestöjen puheenjohtajat. Yhdeksäs sopimussuhteinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus käynnistettiin lokakuussa 2014. Nämä yhdeksän sopimussuhteista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta käynnistettiin myöntämällä niille alustava 6,7 miljardin euron komission rahoitus ohjelman keston ajaksi. Vuosien 2014–2015 työohjelmassa teollisuuden osallistumista edistettiin muun muassa myöntämällä 800 miljoonaa euroa sopimussuhteisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia varten.
5.Eurooppalainen tutkimusalue (ERA)
Komissio esitteli syyskuussa 2014 ERA:sta toisen tilannekatsauksensa 5 , jossa esitettiin yleiskuva ERA:n täytäntöönpanon edistymisestä jäsenvaltioissa ja muutamassa assosioituneessa maassa. Tilannekatsauksesta käy ilmi, että ERA-kumppanuus on onnistunut ja että seuraavat neljä ERA:n onnistumisen edellytystä ovat toteutuneet:
jäsenvaltiot ottavat käyttöön yhä useammin toimenpiteitä ERA:n tukemiseksi;
ERA:n sidosryhmäfoorumin sidosryhmäjärjestöt tekevät yhteistyötä täysin toimivan ERA:n aikaansaamiseksi;
politiikan tukitoimenpiteet ovat käytössä EU:n tasolla, ja ERA on sisällytetty osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa;
ERA:n valvontamekanismi on toiminnassa ja tarjoaa asteittain enemmän ja enemmän luotettavaa tietoa.
Kansallisten tutkimusohjelmien koordinointi
Horisontti 2020 -ohjelman myötä EU osallistui enemmän ehdotuspyyntöihin, joita pantiin täytäntöön jäsenvaltioiden ohjelmissa uuden eurooppalaisen tutkimusalueen verkostojen (ERA-NET) välineen avulla. Lisäksi Horisontti 2020 -ohjelmassa tuetaan kymmentä neuvoston käynnistämää yhteistä ohjelma-aloitetta. Yhteisissä ohjelma-aloitteissa kansalliset ohjelmat sovitetaan yhteen EU:n laajuisten strategisten tutkimusohjelmien kanssa. Nämä aloitteet ovat tärkeitä ERA:n toteutumisen varmistamiseksi.
6.Poliittinen kehys
Eurooppalainen ohjausjakso
Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettiin tutkimusta ja innovointia koskevia maakohtaisia suosituksia. Vuonna 2014 annettiin maakohtaiset suositukset, jotka koskivat tutkimukseen ja innovointiin liittyvän yritystoiminnan puitteiden parantamista, tutkimukseen ja innovointiin tehtävien julkisten investointien painottamista, näiden investointien tehokkuuden lisäämistä ja niiden vipuvaikutusta tutkimukseen ja innovointiin liittyvälle yritystoiminnalle älykkään erikoistumisen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön avulla.
Tiedonanto tutkimuksesta ja innovoinnista tulevan kasvun lähteinä 6
Kesäkuussa 2014 aiheesta ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” annetussa tiedonannossa esiteltiin vahvat poliittiset perusteet tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien laadun merkityksestä Euroopalle. Tiedonannossa esiteltiin kolme painopistealuetta, joihin jäsenvaltioiden olisi keskityttävä: laadukas strategioiden kehittäminen ja poliittinen päätöksentekoprosessi, ohjelmien laatu (mukaan lukien keskittyminen resursseihin ja parempiin rahoitusmekanismeihin) sekä tutkimuksen ja innovaatioita tuottavien laitosten laatu.
Lisäksi vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä korostettiin tarvetta uudistuksille, joiden avulla parannetaan tutkimukseen ja innovointiin tehtävien julkisten investointien laatua ja tehokkuutta ja edistetään tutkimukseen ja innovointiin liittyville liiketoimille ja investoinneille suotuisaa ympäristöä.
Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot)
Horisontti 2020 -ohjelma ja Euroopan rakenne- ja investointirahastot ovat tärkeitä työkaluja tutkimukseen ja innovointiin liittyvien investointien edistämiseksi EU:n talousarvion puitteissa, ja ne nostavat esille mahdollisuudet löytää synergioita näiden kahden poliittisen kehyksen välillä tutkimus- ja innovointihankkeiden rahoittamiseksi. ERI-rahastoista myönnetään vuosina 2014–2020 yli 100 miljardia euroa avustuksia innovoinnille sen laajassa merkityksessä, mukaan lukien noin 40 miljardin euron tuki tärkeimmille tutkimus- ja innovointitoimille.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin 7 talousarvio kaudelle 2014–2020 on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n mukaan 2,38 miljardia euroa. EIT:n ensimmäisen aallon osaamis- ja innovointiyhteisöjen budjetit kasvoivat ja toiminnot ja tulokset lisääntyivät tasaisesti vuonna 2014. EIT-yhteisöä kasvatettiin lisäksi perustamalla kaksi uutta osaamis- ja innovointiyhteisöä terveellisen elämän ja aktiivisen ikääntymisen (EIT Health) sekä raaka-aineiden kestävän etsimisen, hankkimisen, käsittelyn, kierrättämisen ja korvaamisen aloilla (EIT Raw Materials).
Rahoitusvälineet
Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) esittelivät EU:n uuden rahoitusvälineen kesällä 2014. InnovFin – EU Finance for Innovators -väline auttaa pk-yrityksiä, suuria yrityksiä ja muita innovatiivisia yrityksiä saamaan helpommin rahoitusta. InnovFin-välineen perustana on seitsemännen puiteohjelman yhteydessä kehitetyn riskinjakorahoitusvälineen onnistuminen. InnovFin-tuotteiden avulla saataville tarjotaan 24 miljardia euroa rahoitusta tutkimusta ja innovointia varten. InnovFin koostuu erilaisista tuotteista, jotka ulottuvat pk-yrityksille lainoja myöntävien välittäjien takeista yrityksille suoraan myönnettäviin lainoihin, minkä avulla tuetaan EU:n ja Horisontti 2020 -ohjelmaan assosioituneiden maiden pieniä ja suuria tutkimus- ja innovointihankkeita.
Innovointi ja yrittäjyys
Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelma esiteltiin vuonna 2014 eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen tarkistamisen seurauksena. Suunnitelmassa on määritelty toimenpiteet, joilla tuetaan, edistetään ja seurataan yrittäjyyttä Euroopassa (mukaan lukien digitaalinen yrittäjyys). Suunnitelmaan kuuluvan Startup Europe -aloitteen avulla pyritään vahvistamaan yrittäjiä varten verkkotekniikoihin ja tieto- ja viestintätekniikoihin liittyvää liiketoimintaympäristöä siten, että yrittäjien ideat ja yritykset voivat saada alkunsa ja kasvaa EU:ssa. Innovaatiotutka on vuonna 2014 esitelty kokeiluhanke, jonka tavoitteena on tunnistaa suuren potentiaalin innovaatiot ja tärkeimmät innovaatioiden kehittäjät seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman hankkeissa.
Avoin tiede
Tutkijat ovat alkaneet suosia viimeisten parin vuoden aikana tieteellisten tietojen avointa saatavuutta, kansalaisia on osallistettu enemmän tutkimuksen tekemisessä, ja massadatan murros avaa uusia tapoja tehdä tutkimusta. Komissio käynnisti heinäkuussa 2014 kuulemisen ”Tiede 2.0”, jonka tavoitteena oli arvioida, missä määrin sidosryhmät ovat tietoisia avoimeen tieteeseen kohdistuvista suuntauksista, ja tunnistaa mahdolliset seuraukset politiikoille ja toimenpiteille Euroopan tiede- ja tutkimusjärjestelmän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kuulemisen tulokset julkaistaan verkossa Sinun äänesi Euroopassa sivustolla 8 .
Avoin saatavuus on yksi tärkeimmistä muuttuvan tiedejärjestelmän piirteistä. Horisontti 2020 -ohjelman vaatimuksena on, että tieteelliset julkaisut ovat avoimesti kaikkien edunsaajien saatavilla. Tutkimustietojen osalta on myös käynnissä joustava kokeilu tutkimustietojen avoimesta saatavuudesta. Kokeilu perustuu joustavaan ”suostumis-/kieltämisjärjestelmään”, jossa otetaan huomioon tarve löytää tasapaino avoimuuden ja tieteellisten tietojen suojelun, kaupallistamisen, teollis- ja tekijänoikeuksien, yksityisyyteen liittyvien huolenaiheiden, turvallisuuden sekä tietojen hallintaa ja säilyttämistä koskevien kysymysten välillä.
Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) kokoontui vuonna 2014 ja julkaisi viidennen arviointiraporttinsa (AR5) 2. marraskuuta 2014. Useilla kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman yhteydessä rahoitetuilla EU:n tutkimushankkeilla oli tärkeä asema arvioinnin päätelmissä.
Raportin ”Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability” 9 päätelmissä todetaan, että ilmastonmuutokseen liittyvissä toimissa on kyse riskejä koskevien valintojen tekemisestä muuttuvassa maailmassa. Tämä raportti on ratkaisevan tärkeä tulevien ilmastonmuutosneuvottelujen kannalta.
Ebola-epidemia
Länsi-Afrikan ebola-epidemia oli yksi vuoden 2014 vakavimmista kansainvälisistä terveyteen liittyvistä hätätilanteista. Euroopan komissio tuki välittömästi kiireellistä ebola-tutkimusta käyttämällä ensimmäistä kertaa (tutkimustoimissa) varainhoitoasetuksen poikkeuksellista perustetta asianmukaisesti perustellusta hätätapauksesta ja allekirjoittamalla avustussopimukset alle kahden kuukauden kuluessa ehdotusten vastaanottamisesta. Horisontti 2020 -ohjelmasta osoitettiin 24,4 miljoonaa euroa ebola-tutkimukseen Maailman terveysjärjestön määrittelemien painopistealueiden mukaisesti ja yhteistyössä muiden kansainvälisten rahoittajien kanssa. Lisäksi komissio käynnisti yhdessä lääketeollisuuden kanssa IMI Ebola+ -ehdotuspyynnön innovatiivisia lääkkeitä koskevaan aloitteeseen (IMI) liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden välityksellä. Horisontti 2020 ohjelmasta myönnettiin rahoitusta 140 miljoonaa euroa, minkä avulla saatiin lisäksi 101 miljoonaa euroa lääketeollisuudelta.
7.Yhteinen tutkimuskeskus (YTK)
Vuonna 2014 YTK vastasi entistä useampaan pyyntöön, jotka koskivat tieteellistä tukea komission poliittisten yksikköjen politiikoille ja liittyivät EU:n painopistealueisiin erityisesti Eurooppa 2020 -kasvustrategian puitteissa. YTK tarjosi suoraa tieteellistä tukea eri aihealueilla, joita olivat muun muassa talous- ja rahaliitto, sisämarkkinat, innovointi, kasvu ja työpaikat, vähähiilinen talous, resurssitehokkuus, maatalous ja maailmanlaajuinen elintarviketurva, kansanterveys, turvallisuus, ydinturvallisuus (Euratomin ohjelma) ja parempi sääntely ja vaikutustenarviointi.
8.
Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
Seitsemäs puiteohjelma
10
Seitsemännen puiteohjelman seitsemän vuoden aikana toteutettuun 487 ehdotuspyyntöön saatiin lähes 136 000 ehdotusta, joissa oli mukana yli 601 000 hakijaa. Näistä 97 prosenttia luokiteltiin arviointimenettelyssä tukikelpoisiksi. Neuvottelut käynnistettiin yli 25 000 ehdotuksesta, joissa oli mukana yli 130 000 osallistujaa. EU:lta pyydetyn rahoituksen kokonaismäärä oli 41,7 miljardia euroa. Ehdotusten keskimääräinen hyväksymisaste oli 19 prosenttia. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumisesta mainittakoon, että 18,6 prosenttia kaikista vuonna 2013 tehdyistä avustussopimuksista koski pk-yrityksiä.
Seitsemännen puiteohjelman hankkeissa on tuotettu tähän mennessä 32 461 julkaisua sen jälkeen, kun ohjelma käynnistettiin vuonna 2007. Hyödynnettävissä olevan innovaatiopotentiaalin hyvä indikaattori on patenttihakemusten kumulatiivinen määrä, joka oli vuoden lopussa 1 185 11 .
EU:n ohjelmien ja hankkeiden vaikutus ja lisäarvo 12
EU:n tuella tutkimukselle ja innovoinnille on yksi ensisijainen tavoite: vaikutusten saavuttaminen. EU pyrkii tutkimusta ja innovointia tukemalla saavuttamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, edistämään kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkojen luomista sekä ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita. EU tukee tutkimusta ja innovointia vain siinä tapauksessa, että se on tehokkaampaa kuin kansallisen rahoituksen myöntäminen. Alla on esitetty muutama esimerkki seitsemännen puiteohjelman yhteydessä rahoitetuista onnistuneista hankkeista, jotka osoittavat myönnetyn tuen synnyttämän eurooppalaisen lisäarvon, konkreettiset tulokset ja saavutetut vaikutukset.
EU:n tukema ”eurooppalainen kliinisten tutkimusten infrastruktuuriverkosto (ECRIN)” on kehittänyt yhtenäisen eurooppalaisen kliinisen tutkimuksen alueen liittämällä kansalliset kliiniset tutkimuslaitokset EU:n laajuiseen verkostoon, joka voi tukea mitä tahansa lääketieteen osa-aluetta erikoistuneiden palvelujen ja infrastruktuurin avulla. Tällä hankkeella on luotu tai vahvistettu kansallisia infrastruktuureja. Lisäksi sen avulla parannetaan terveydenhoitoa ja Euroopan tieteellistä ja teollista kilpailukykyä.
Yhteisiin eurooppalaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin on paras puuttua EU:n tasolla. WeSenseIt-hankkeessa kehitettiin kansalaisten vesiseurantaryhmä, jossa kansalaiset – esimerkiksi vapaaehtoiset tulvavahdit Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja pelastustoiminnan vapaaehtoiset Italiassa – voivat osallistua matkapuhelinten ja sosiaalisen median avulla vedenkorkeuden mittaamiseen, arviointiin ja ilmoittamiseen. Näin säästetään kustannuksia ja tarjotaan varhaisvaroitusjärjestelmät ylikuormitetuille paikallisille viranomaisille.
EU:n rahoittamassa SOLAR-JET-tutkimushankkeessa onnistuttiin valmistamaan ensimmäistä kertaa maailmassa ”aurinkolentopetrolia” pelkästä vedestä ja hiilidioksidista. Kyseessä on lupaava teknologia, jonka avulla parannetaan energiatehokkuutta ja torjutaan samalla ilmastonmuutosta muuntamalla kasvihuonekaasut hyödylliseksi resurssiksi. Hanke on vielä kokeiluvaiheessa, mutta tähän mennessä saadut tulokset osoittavat mahdollisuuden tuottaa turvallista, kestävää ja skaalautuvaa lentopetrolia sekä myös dieseliä, bensiiniä ja jopa muoveja. .
Horisontti 2020 -ohjelman tulosten levittäminen
Horisontti 2020 -ohjelman hankkeissa saatujen tulosten tehokas hyödyntäminen ja levittäminen on tärkeää uuden puiteohjelman lisäarvon ja vaikutuksen maksimoimiseksi. Tulosten hyödyntämistä varten tarkoitettuja erityistoimenpiteitä on käynnistetty jo Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa kannustinpalkinnot, pk-yrityksiä koskeva väline, esittelyhankkeet ja InnovFin-rahoitusvälineet.
9. Näkymät vuodelle 2015
Komissio on yhä sitoutunut Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Lippulaivahankkeen ”Innovaatiounioni” 13 sitoumusten edistymistä on arvioitu. Tämä koskee erityisesti sellaisten toimien täytäntöönpanon edistymistä, jotka on otettu käyttöön sitoumusten noudattamiseksi, sekä esimerkkejä siitä, miten näitä toimia on pantu täytäntöön.
Vuonna 2014 työohjelman syklissä vuosiksi 2016–2017 alettiin ottamaan huomioon puheenjohtaja Junckerin poliittiset painopisteet. Horisontti 2020 -ohjelmasta on näin määrä myöntää 2,2 miljardia euroa Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahastoa varten. Työohjelmassa 2016–2017 otetaan myös huomioon Horisontti 2020 -ohjelman ensimmäisistä ehdotuspyynnöistä saadut kokemukset ja se, että aihealueiden lähtökohta on edelleen haasteisiin perustuva lähestymistapa. Työohjelmassa otetaan tehokkaammin huomioon kansainvälisen yhteistyön, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sekä sukupuoliulottuvuuden kaltaiset aihealueet, ja työohjelmassa hyödynnetään paremmin kaikkia rahoitusvälineitä, joiden avulla voidaan edistää innovointia koko Horisontti 2020 ohjelman osalta.
Lisäksi suoritetaan arviointi tulevista Horisontti 2020 -ohjelman ehdotuspyynnöistä, jotta voidaan varmistaa, että Horisontti 2020 -ohjelmasta saatavat tieteelliset, sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset vaikutukset ovat sitä edeltäneillä ohjelmilla saatuja parempia.