EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.7.2015
COM(2015) 374 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 862/2007 täytäntöönpanosta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1.Johdanto
Muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007, jäljempänä myös ’asetus’, päätavoitteena on muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien Euroopan tilastojen keruu ja laatiminen.
Tämä kertomus seuraa komission syyskuussa 2012 asetuksen N:o 862/2007 12 artiklan mukaisesti hyväksymää ensimmäistä kertomusta.
Asetuksen 12 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Komissio antaa viimeistään 20 päivänä elokuuta 2012 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti laadituista tilastoista ja niiden laadusta.”
Tässä kertomuksessa tarkastellaan jäsenvaltioiden ja komission (Eurostatin) edistymistä edellä mainitun asetuksen täytäntöönpanossa ensimmäisen kertomuksen jälkeen.
2.Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tilastot
Asetus (EY) N:o 862/2007 koskee muuttoliikkeeseen ja kansainväliseen suojeluun (turvapaikka-asioihin) liittyvien Euroopan tilastojen laatimista. Asetuksella säännellään ennen kaikkea seuraavia osa-alueita koskevia tilastoja:
kansainvälinen muuttoliike eriteltynä kansalaisuusryhmän, syntymämaaryhmän, edellisen/seuraavan vakinaisen asuinpaikan maaryhmän sekä iän ja sukupuolen mukaan; väestömäärät eriteltyinä kansalaisuusryhmän ja syntymämaaryhmän sekä iän ja sukupuolen mukaan sekä kansalaisuuden saaneet henkilöt eriteltyinä edellisen kansalaisuuden mukaan (3 artikla);
turvapaikkahakemukset, erilaisten kansainvälisten suojeluasemien myöntämistä tai peruuttamista koskevat päätökset, jotka on tehty ensimmäisessä asteessa tai muutoksenhaun perusteella, ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikkahakemukset, eriteltyinä kansalaisuuden mukaan, sekä tilastot ns. Dublin III -asetuksen soveltamisesta jäsenvaltioissa (4 artikla);
kolmannen maan kansalaiset, joilta maahantulo jäsenvaltion alueelle on evätty ulkorajalla, sekä kolmannen maan kansalaiset, joiden on todettu olevan jäsenvaltion alueella kansallisen maahanmuuttolainsäädännön mukaan laittomasti, eriteltyinä kansalaisuuden mukaan (5 artikla);
kolmannen maan kansalaisille myönnetyt oleskeluluvat eriteltyinä kansalaisuuden, oleskeluluvan voimassaolon pituuden sekä oleskeluluvan myöntämisperusteen (maahanmuuttokategorian) mukaan (6 artikla);
kolmannen maan kansalaiset, joille on maahanmuuttolainsäädännön nojalla annettu määräys poistua jäsenvaltion alueelta, sekä kolmannen maan kansalaiset, jotka on kirjattu poistuneiksi tällaisen määräyksen antamisen jälkeen, eriteltyinä kansalaisuuden mukaan (7 artikla).
Komissio on täytäntöönpanoprosessin aikana jatkanut läheistä yhteistyötä ja sen kehittämistä niiden eri kansallisten viranomaisten kanssa, jotka tuottavat ja toimittavat asetuksen mukaisia tietoja. Komissio (Eurostat) saa muuttoliikettä ja väestömääriä koskevat tilastot yleensä kansallisilta tilastolaitoksilta. Oleskelulupa- ja turvapaikkatilastot tulevat tavallisesti suoraan sisäasiainministeriöiltä tai maahanmuuttovirastoilta. Sisäasiainministeriöt tai maahanmuuttovirastot voivat toimittaa myös rajavalvontaa ja laittomien siirtolaisten maastapoistamista koskevia tilastoja. Niitä voi toimittaa myös poliisi.
Tilastojen pääpiirteet esitetään taulukossa 1.
Taulukko 1: Asetuksen (EY) N:o 862/2007 mukaisesti toimitettujen tilastojen pääpiirteet
|
3 artikla
Muuttoliike, väestömäärät, kansalaisuuden saaneet
|
4 artikla
Turvapaikka-asiat
|
5 ja 7 artikla
Maahanmuuttolainsäädännön soveltamisen valvonta
|
6 artikla
Oleskeluluvat
|
Maantieteellinen kattavuus
|
36 maata (32 EU-/EFTA-maata)
|
32 EU-/EFTA-maata
|
32 EU-/EFTA-maata
|
32 EU-/EFTA-maata
|
Ensimmäinen tiedonkeruuvuosi
|
2008
|
2008
|
2008
|
2008
|
Tilastointijakso
|
Vuosi
|
Kuukausi/neljännesvuosi/vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Tietojen toimittamisen määräaika
|
12 kuukautta viitevuoden päättymisestä
|
2 kuukautta viiteajanjakson päättymisestä kuukausittaisten/neljännesvuosittaisten tietojen osalta
3 kuukautta viitekauden päättymisestä vuosittaisten tietojen osalta
|
3 kuukautta viitevuoden päättymisestä
|
6 kuukautta viitevuoden päättymisestä
|
Tiedontoimittajat
|
Kansalliset tilastolaitokset
|
Sisäasiainministeriöt (tai niiden alaiset maahanmuuttovirastot)
|
Sisäasiainministeriöt, maahanmuuttovirastot tai rajapoliisi
|
Sisäasiainministeriöt (tai niiden alaiset maahanmuuttovirastot)
|
3.Muu asiaa koskeva lainsäädäntö
Demografisten tilastojen alalla on sitten vuoden 2012 tullut voimaan kaksi uutta säädöstä. Niillä on merkitystä tilastoille, joita laaditaan asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan mukaisesti kansainvälisestä muuttoliikkeestä ja väestömäärästä kansalaisuusryhmän ja syntymämaaryhmän mukaan eriteltyinä, etenkin siltä osin kuin kyse on pyydettyjen tilastojen johdonmukaisuudesta.
1.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20. marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista
2.komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 205/2014, annettu 4. maaliskuuta 2014, yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta Euroopan demografisista tilastoista 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1260/2013 täytäntöönpanoa varten tietojen jaottelun, toimittamisen määräaikojen ja tarkistusten osalta
Uusia säädöksiä on tullut voimaan myös laillisen muuttoliikkeen alalla. Näillä säädöksillä on merkitystä asetuksen 6 artiklan mukaisesti oleskeluluvista laadittaville tilastoille, ja ne on integroitu (tai integroidaan lähiaikoina) tähän tiedonkeruuseen.
1.neuvoston direktiivi 2009/50/EY kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (tietoja alettiin kerätä vuonna 2013 viitevuodelta 2012)
2.Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (tietoja alettiin kerätä vuonna 2014 viitevuodelta 2013)
3.Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/36/EU kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (tietojen keruu aloitetaan vuonna 2018 viitevuodelta 2017)
4.Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (tietojen keruu aloitetaan vuonna 2018 viitevuodelta 2017).
Kun Kroatia liittyi unioniin heinäkuussa 2013, asetuksen (EY) N:o 862/2007 soveltamisesta tuli pakollista myös siellä, minkä vuoksi kaikki viittaukset pyydettyihin aggregaatteihin ovat nyt muotoa EU28.
Edellä mainittujen tuoreiden säädösten mukaisesti toimitetut tilastot eivät eri oikeusperustan vuoksi sisälly jäljempänä esitettävään laadunarviointiin. Niistä tehdään omat arviointikertomukset asianomaisten säädösten vaatimusten mukaisesti.
4.Vuoden 2012 kertomuksen jälkeinen yleinen edistyminen
Tietojen saatavuus ja täydellisyys ovat sitten vuoden 2012 kertomuksen parantuneet merkittävästi kaikissa tiedonkeruissa. Tietojen laatu on yleisesti parantunut, mikä on parantanut tietojen tarkkuutta, yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta. Jäsenvaltiot ovat parantaneet tietolähteitä ja tietojen valmistelussa käytettäviä tilastovälineitä, ja komissiolle toimitettavien tietojen tarkkuus ja kattavuus sekä toimitusten oikea-aikaisuus ovat sen ansiosta parantuneet.
Kun jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatu ja oikea-aikaisuus ovat parantuneet, komissio on voinut lyhentää tietojen levittämiseen tarvittavaa aikaa. Se taas on parantanut tietojen julkaisemisen oikea-aikaisuutta ja niiden saamista käyttäjien käyttöön.
Asetuksen 3 artiklan mukaisesti kerättävien tilastojen keruu on viitevuodesta 2013 lähtien yhdistetty asetuksen (EU) N:o 1260/2013 mukaisesti pyydettyjen tietojen kanssa. Näin pyritään johdonmukaisuuteen väestöä, väestönmuutostapahtumia ja muuttoliikettä koskevien tietojen eri väestöjaotteluissa ja mahdollisimman pitkälle myös väestörakenteessa. Myös jäsenvaltioiden pakollisesti täytettävät metatiedot on yhdistetty.
Mitä taas tulee 4–7 artiklan mukaisesti kerättäviin tilastotietoihin, tilastoyhteistyö komission sisällä sekä EU:n muiden elinten ja jäsenvaltioiden kanssa on johtanut muutoksiin asetuksen mukaisesti kerättäviä tietoja koskevissa ohjeissa. Metodologiset parannukset ovat puolestaan selkeyttäneet tilastollisia käsitteitä ja määritelmiä. Maahanmuutto- ja turvapaikkatilastoihin liittyvän lainsäädännön tuore kehitys on otettu mukaan turvapaikka- ja oleskelulupatietojen keruuta koskeviin menetelmällisiin ohjeisiin.
Komission tekemillä teknisillä parannuksilla tehostettiin tietojen validointia ja käsittelyä, ja laatutietojen laajan keräämisen ansiosta pystytään sisään tulevien tietojen laatu arvioimaan täysimääräisesti. Tarvittaessa toteutettiin säännösten noudattamatta jättämisestä johtuvia toimenpiteitä (hallinnolliset kirjeet), jotta voitiin varmistaa vaatimusten riittäväntasoinen noudattaminen.
5.Tuotettujen tilastojen laatu
5.1.Merkityksellisyys
Komissiossa maahanmuutto- ja turvapaikkatilastojen merkittävin käyttäjä on muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto. Niitä käyttävät kuitenkin usein myös muut komission yksiköt, etenkin työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ja oikeusasioiden pääosasto.
Yksi tärkeä tilastojen käyttötarkoitus on ollut niiden käyttäminen yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman rahastojen vuosittaisessa määrärahojen jakomenettelyssä jäsenvaltioittain. Rahastojen rakenne on sitten vuoden 2012 kertomuksen muuttunut, ja oikeusperusta on nyt uusi: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) perustettiin asetuksella (EU) N:o 516/2014 ja sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) asetuksella (EU) N:o 515/2014 kaudeksi 2014–2020. Uusien rahastojen mukaiset rahoitusjärjestelyt ovat monivuotisia, joten tietoja ei enää toimiteta vuosittain. Määrärahajako perustui aiemmin toimitettuihin tilastoihin. ISF:n tapauksessa on kuitenkin tehtävä välivaiheen uudelleentarkastelu.
Komissio hyödyntää muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevia tilastoja, kun se laatii säännöllisiä kertomuksia, toimintapoliittisia ehdotuksia, perussäädöksissä edellytettyjä täytäntöönpanokertomuksia ja analyyseja politiikasta. Esimerkiksi Euroopan muuttoliikeverkoston muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksiä koskevassa vuosikertomuksessa esitetään yhteenveto muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevasta keskeisestä kehityksestä sekä EU:n että kansallisella tasolla. Muuttoliikettä ja väestömääriä syntymämaan ja kansalaisuuden mukaan jaoteltuna koskevat eurooppalaiset tilastot ovat tärkeitä sellaisten julkaisujen kannalta kuin EU:n työllisyys- ja sosiaalipoliittisen neljännesvuosikatsauksen väestökehitysliite (Special Supplement on Demographic Trends of the EU Employment and Social Situation Quarterly Review).
Euroopan muuttoliikeverkosto EMN on edelleen merkittävä Eurostatin muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen käyttäjä. Se hyödyntää niitä vuotuisissa EU:n ja kansallisen tason tilastollisissa ja analyyttisissä kertomuksissaan.
Sitten vuoden 2012 kertomuksen eurooppalaisia tilastoja on käytetty yhä enemmän muuttoliikkeeseen liittyvien Euroopan unionin virastojen työssä. Tällaisia virastoja ovat esimerkiksi Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO). Eurostat tekee näiden virastojen kanssa erittäin tiivistä yhteistyötä tietojen keruun ja siihen liittyvien tilastollisten menetelmien kehittämisessä.
Asetuksen mukaisesti tuotettuja tilastoja käyttävät säännöllisesti kansalliset viranomaiset, kansainväliset järjestöt, tutkijat ja kansalaisjärjestöt, joiden toiminta liittyy esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumiseen, kansallisten turvapaikka- ja maahanmuuttomenettelyjen kehitykseen ja seurantaan tai väestöä ja työvoimaa koskeviin ennusteisiin.
5.2.Tarkkuus
Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen tarkkuus on sitten vuoden 2012 kertomuksen parantunut huomattavasti. Turvapaikkamenettelyihin, maahanmuuton valvontaan ja väestön rekisteröintiin liittyvien hallintojärjestelmien laaja uudistaminen on suuresti lisännyt tilastotietojen tarkkuutta etenkin asetuksen 4–7 artiklan mukaisten tilastojen kohdalla. Monet jäsenvaltiot ottavat edelleen käyttöön yhtenäisempiä ja kattavampia hallintojärjestelmiä, jotka perustuvat ajanmukaiseen tieto- ja viestintätekniikkaan. Uudet järjestelmät vastaavat paremmin Eurostatin tiedonkeruihin sovellettavia menetelmällisiä ja teknisiä vaatimuksia. Jäsenvaltiot ovat pitäneet Eurostatin ajan tasalla hallintojärjestelmiinsä tehtävistä muutoksista ja pyytäneet neuvoja ja vahvistusta siitä, että tiedot täyttävät muutoksen jälkeen asetuksen vaatimukset.
Eurostat kerää metatietoja, etenkin tietojen tarkkuuteen liittyviä tietoja, joista ilmenevät muun muassa tietolähteet ja menettelyt, tietoihin mahdollisesti sovelletut arviointi- tai mallintamismenettelyt sekä näiden menettelyjen mahdolliset vaikutukset asetuksen määritelmien noudattamiseen. Eurostat on lisäksi laatinut erityisiä laatukyselylomakkeita, joilla kerätään tarkempia tietojen laatuun liittyviä tietoja.
Puuttuvien ja epätäydellisten tietojen määrä on sitten vuoden 2012 kertomuksen vähentynyt merkittävästi. Jotkin kansalliset viranomaiset ovat ottaneet käyttöön parempia menettelyjä sen varmistamiseksi, että tarvittavat tiedot kerätään maahanmuuttoa koskevissa hallintomenettelyissä, sekä parantaneet tietoteknisiä järjestelmiä, joista nämä tiedot ovat helposti saatavissa ja siirrettävissä tilastotietoihin.
Parannuksista huolimatta 3 artiklan osalta on edelleen tiettyjä tarkkuusongelmia, jotka liittyvät alipeittoon (henkilöt eivät rekisteröi asumistaan) ja ylipeittoon (henkilöt eivät poista itseään rekisteristä, koska usein siihen ei ole velvollisuutta tai kannustinta).
Turvapaikkatilastoihin liittyvät alkuvaiheen ongelmat (joissakin jäsenvaltioissa ei ollut saatavilla tai oli saatavilla vain rajoitetusti hallinnollisiin rekistereihin perustuvia ikä- ja sukupuolitietoja) on ratkaistu, ja tiedot ovat täydelliset. Asetuksen mukaisten tiedonkeruiden alkuvuosien tiedoissa on edelleen aukkoja myös oleskelulupatilastojen osalta. Teknisten rajoitusten vuoksi näitä aukkoja ei enää voida täyttää. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan kattamissa tilastoissa (Dublin-tilastot) on edelleen tiettyjä tarkkuusongelmia, jotka liittyvät jäsenvaltioiden välisiin eroihin ilmoitusviiveissä ja -menettelyissä. Tuloksena on, etteivät tulevia ja lähteviä siirtopyyntöjä koskevat tiedot ole täysin johdonmukaisia.
5.3.Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tiedot on tietotyypin mukaan toimitettava 2–12 kuukauden kuluttua viitepäivästä tai viitejakson päättymisestä.
Tietotoimitusten oikea-aikaisuus on sitten vuoden 2012 kertomuksen parantunut huomattavasti. Automatisoidun tiedonhaun käyttöönotto kansallisella tasolla ja Eurostatin suorittama säännöllinen vaatimustenmukaisuuden valvonta ovat johtaneet siihen, että tiedot toimitetaan oikea-aikaisesti. Joitakin yksittäisiä, kertaluonteisia ongelmia esiintyy vielä silloin tällöin esimerkiksi henkilöstön vaihtumisen yhteydessä tai kun tietoteknisten järjestelmien muuttuminen on aiheuttanut häiriöitä.
Koska asetuksen mukaisia tietoja toimitetaan nyt oikea-aikaisemmin ja täydellisempinä, Eurostatkin on kyennyt nopeuttamaan omaa tietojenkäsittelyään ja tiedonlevitystään. Aika, joka kuluu tietojen vastaanottamisesta siihen, kun validoidut tiedot julkaistaan Eurostatin tietojen levittämiseen tarkoitetulla sivustolla, on lyhentynyt sitten vuoden 2012 kertomuksen. Käsittelyaikaa on lyhentänyt myös se, kun on vaiheittain otettu käyttöön automatisoidut sisäiset validointimenettelyt ja mahdollisista virheistä annettava palaute kansallisille tiedontoimittajille.
5.4.Saavutettavuus
Kaikkia neljää osa-aluetta (i – muuttoliike, väestömäärät, kansalaisuuden saaneet, ii – turvapaikka-asiat, iii – maahanmuuttolainsäädännön soveltamisen valvonta, iv – oleskeluluvat) koskevat muuttoliiketiedot (ja metatiedot) ovat maksutta saatavissa Eurostatin verkkosivuston osioista Population (Demography, migration and projections) ja Asylum and managed migration. Tiedot sisältyvät koostejulkaisuihin, kuten Eurostatin vuosikirjaan, sekä yksityiskohtaisiin julkaisuihin, joissa käsitellään muuttoliikkeeseen liittyviä yksittäisiä aiheita. Vuoden 2012 kertomuksesta lähtien Eurostat on edistänyt Statistics Explained -artikkelien käyttöä antamalla enemmän tietoa tilastoista, suuntauksista ja niiden tulkinnasta. Tällaisia artikkeleita laaditaan ja päivitetään säännöllisesti kaikkien asetuksen mukaisesti kerättyjen tietojen osalta.
Eurostatin verkkosivuston osiossa Population on asetukseen perustuvia tilastoja. Sen käyttäjämäärä on kasvussa (kolmen viime vuoden aikana kuukausittainen kävijämäärä on noussut 50 000:sta 60 000:een ja osuus kaikista Eurostatin sivukäynneistä 5,7 prosentista 7,2 prosenttiin. Näin osio on Eurostatin toiseksi käytetyin.
5.5.Vertailukelpoisuus ja yhdenmukaisuus
5.5.1.Määritelmät
Yhdenmukaistettujen määritelmien käyttö kaikissa asetukseen perustuvissa tiedonkeruissa on vuoden 2012 kertomuksen jälkeen parantanut tietojen vertailukelpoisuutta huomattavasti.
Määritelmien tiukkaan soveltamiseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen on ollut vaikeinta muuttoliike- ja kansalaisuuden saaneet -tilastoissa, joista säädetään asetuksen 3 artiklassa. Juuri näiden tietojen kohdalla erot ovat kansallisissa järjestelmissä suurimmat, koska käytetyt tietolähteet eroavat toisistaan. Asiaa pyritään korjaamaan, mutta eräät maat evät kyenneet käyttämään 12 kuukauden aikaperustetta maahan- ja maastamuuttovirtojen määritelmissä, koska maahanmuuton kansallisessa tilastollisessa määritelmässä aikaperusteena käytettiin pysyvää oleskelua oman maan kansalaisten kohdalla tai kuutta kuukautta eräiden ETA-maiden kansalaisten kohdalla (pohjoismainen sopimus). Neljä maata ei pystynyt käyttämään maassa asumisen perustetta kansalaisuuden saamiselle, koska siihen kuului kansalaisuuden myöntäminen maassa asumattomille tai maassa pysyvästi asuville.
Asetuksen 3 artiklan piiriin kuuluvien tilastojen johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta suhteessa demografisiin tiedonkeruisiin on parannettu sopimalla jäsenvaltioiden kanssa samoista ikämääritelmistä ja -jaotteluista sekä EU:n tason aggregaattien määritelmästä unionin laajentumisen tapauksessa – Kroatia liittyi unioniin vuonna 2013.
Määrittelyjen, menetelmien ja tietolähteiden suhteen tapahtuneen parantumisen taustalla on hyödyllistä tietoa tarjonnut vuonna 2011 toteutettu EU:n laajuinen väestö- ja asuntolaskenta yhdessä vertailutilastojen kanssa. Tietojen vertailukelpoisuuteen kuitenkin vaikuttaa se, että käytetään pelkkää pysyvän rekisteröinnin käsitettä ilman oleskeluaikaperustetta.
Asetuksen 4–7 artiklan mukaisia tiedonkeruita varten otettiin käyttöön uudet menetelmäohjeet. Uusissa ohjeissa selostetaan tarkemmin ja selvemmin määritelmien ja käsitteiden soveltamista turvapaikka-asioita, oleskelulupia ja maahanmuuttolainsäädännön noudattamisen valvontaa koskeviin tiedonkeruisiin. Niissä on otettu huomioon myös lainsäädännön tuorein kehitys. Esimerkiksi turvapaikka-asioihin liittyvät uudet vuosina 2011–2013 hyväksytyt uudelleenlaaditut säädökset näkyivät 4 artiklan mukaisia tiedonkeruita koskevien menetelmäohjeiden tarkistamisessa.
5.5.2.Tietolähteet
Sitten vuoden 2012 kertomuksen maat ovat parantaneet Eurostatille toimittamiensa 3 artiklan mukaisten tilastojen laatua käyttämällä lisälähteitä (sairausvakuutusrekisterit, verorekisterit, vuoden 2011 väestö- ja asuntolaskenta) ja etenkin kumppanimaiden ilmoittamia peilikuvavirtoja korjatakseen kattavuusvirheitä, jotka johtuvat haluttomuudesta ilmoittautua rekistereihin ja niistä pois, mikä puolestaan johtaa maastamuuttovirtojen aliarviointiin ja joidenkin väestömäärien kohdalla kaksinkertaiseen laskemiseen. Eurostat on seurannut näitä toimia käymällä syvällisiä keskusteluja kansallisten tilastolaitosten kanssa ja helpottamalla tiedonvaihtoa maiden välillä.
Komissiolle (Eurostatille) on ilmoitettu, että kansalliset tiedontoimittajat ovat tehostaneet ja muokanneet hallinnollisia rekistereitä siltä osin kuin kyse on turvapaikka-asioista, oleskeluluvista ja maahanmuuttolainsäädännön noudattamisen valvonnasta. Parannuksilla pyrittiin lähinnä modernisoimaan rekistereitä, kuten parantamaan vastaavuutta suhteessa asetuksen mukaisten tiedonkeruiden menetelmällisiin ja teknisiin vaatimuksiin. Eräissä jäsenvaltioissa tällaiset tekniset kehitystoimet aiheuttivat katkoja tietojen toimittamiseen. Katkoista ilmoitetaan ennakolta Eurostatille, ja lopulta tietojen laatu paranee.
5.5.3.Yhdenmukaisuus
Silloin kun tietojen vertailu on mahdollista, tulokset viittaavat siihen, että tiedot ovat erittäin yhdenmukaisia muissa yhteyksissä kerättyjen ja julkaistujen ja kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen keräämien ja julkaisemien tietojen kanssa. Eurostat pyrkii tiiviissä yhteistyössä EASOn ja FRONTEXin kanssa huolehtimaan siitä, että näiden EU:n virastojen keräämät tiedot ovat täysin yhdenmukaisia. Erot Eurostatille toimitettujen ja kansallisten viranomaisten julkaisemien tilastojen välillä selittyvät määritelmäeroilla: jäsenvaltiot ovat voineet päättää käyttää erilaisia määritelmiä kansallisesti julkaistuissa tilastoissa. Asetuksen (EU) N:o 1260/2013 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että väestötiedot vastaavat niitä, joita edellytetään asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklassa.
5.6.Toimenpiteet laadun parantamiseksi
Komissio toteuttaa edelleen asetuksen säännösten noudattamatta jättämisestä aiheutuvia toimenpiteitä. Joissakin tapauksissa jonkin maan toimittamat tiedot olivat epätäydellisiä tai heikkolaatuisia tai niitä ei toimitettu lakisääteisissä määräajoissa. Toimenpiteet toteutetaan Eurostatin säännöllisesti järjestämän säännösten noudattamista koskevan vuotuisen seurannan yhteydessä.
Sitten vuoden 2012 kertomuksen nämä toimenpiteet ovat saaneet jäsenvaltiot edistymään huomattavasti tietojen täydellisyydessä, laadussa ja oikea-aikaisuudessa. Tämä näkyy siinä, että kansallisille tilastoviranomaisille säännösten noudattamatta jättämisen vuoksi lähetettyjen hallinnollisten kirjeiden määrä on vähentynyt (taulukko 2).
Taulukko 2: Yleiskatsaus: niiden jäsenvaltioiden määrä, joille on lähetetty sääntöjen noudattamatta jättämisestä kirje sääntöjen noudattamisen seurannan yhteydessä
|
3 artikla
Muuttoliike, väestömäärät, kansalaisuuden saaneet
|
4 artikla
Turvapaikka-asiat
|
5 ja 7 artikla
Maahanmuuttolainsäädännön soveltamisen valvonta
|
6 artikla
Oleskeluluvat
|
2011
|
6
|
5
|
3
|
5
|
2012
|
0
|
1
|
0
|
1
|
2013
|
2
|
1
|
0
|
3
|
2014
|
1
|
1
|
0
|
0
|
Koska tietojen laadun arviointia oli tarpeen tehostaa, tietojen käsittelyssä otettiin käyttöön uusi yleinen tietojenvalidointiväline. Tämä automatisoitu väline on myös kansallisten tietojentoimittajien käytettävissä, ja varmennukset perustuvat Eurostatin ja jäsenvaltioiden sopimiin validointisääntöihin.
Arvioidakseen sisään tulevien tietojen laatua tarkemmin Eurostat on käynnistänyt toimet laajempien meta- ja laatutietojen keräämiseksi. Vuodesta 2014 lähtien on laadittu Euroopan tilastojärjestelmän laatustandardien mukaisia alakohtaisia laatukyselylomakkeita, jotka liittyvät turvapaikka-asioita, oleskelulupia ja lainsäädännön noudattamisen valvontaa koskeviin tilastoihin. Kansallisia laatukertomuksia käytetään laaduntarkastuksiin, arviointeihin ja parannustoimiin, ja ne ovat yleisön saatavilla.
Asetuksen (EU) N:o 1260/2013 8 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä toteutettavuustutkimuksia ”vakinaisen asuinpaikan” määritelmän käytöstä väestötietojen tapauksessa. Tutkimuksissa mm. analysoidaan nykyisiä ja potentiaalisia tietolähteitä, tietojen käsittelyä ja mahdollisuutta estimoida tarvittavia tilastoja. Päätavoitteena on parantaa käsitteiden ja määritelmien vertailukelpoisuutta, jolloin myös tietojen laatu ja vertailukelpoisuus paranisivat. Komissio hyödyntää tutkimuksia asetuksesta (EU) N:o 1260/2013 laadittavassa kertomuksessaan, jonka se antaa vuoden 2018 loppuun mennessä. Edellä mainituilla toteutettavuustutkimuksilla ja kertomuksella on vaikutusta Euroopan väestötilastoihin ja sitä myötä myös asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan mukaisesti toimitettaviin tietoihin.
6.Päätelmät
Asetuksella (EY) N:o 862/2007 on saatu aikaan merkittäviä parannuksia muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskeviin Euroopan tilastoihin. Tietojen saatavuus, täydellisyys, laatu ja oikea-aikaisuus ovat sitten vuoden 2012 kertomuksen parantuneet entisestään. Asetukseen perustuvien tiedonkeruiden menetelmällisiä ja teknisiä näkökohtia on kehitetty lisää, minkä pohjalta on parannettu jäsenvaltioille annettavia ohjeita. Asetuksen mukaisesti saatujen tietojen laatu on parantunut myös asetuksen (EU) N:o 1260/2013 ja siihen liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantulon sekä vuoden 2011 väestö- ja asuntolaskennan ansiosta. Pyrkimyksiä laadun parantamiseksi olisi edelleen jatkettava. Tämä koskee erityisesti tietojen oikea-aikaisuutta ja tarkkuutta sekä ali- ja ylipeitto-ongelmaa.
EU:n ja kansallisen tason viralliset elimet, valtioista riippumattomat järjestöt ja kansalaiset ovat ryhtyneet yhä enemmän käyttämään kaikkia näitä tilastoja.
Asetuksen nojalla vaadittavien tietojen olisi kuvastettava käyttäjien muuttuvia tarpeita, kuitenkin niin, että otetaan huomioon tiedontoimittajien valmiudet. Tämä voi johtaa ehdotuksiin asetuksen muuttamiseksi siten, että siihen lisätään uusia tietoryhmiä tai tiettyjä erittelyjä ja/tai siitä poistetaan tietovaatimuksia, joita pidetään vähemmän hyödyllisinä. Komissio on havainnut uusia tietoaukkoja, joihin on puututtu muilla tiedonkeruumalleilla, kuten herrasmiessopimuksilla (esim. tietojen kerääminen ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakeneista, laittomien muuttajien palauttamisen tyypeistä sekä oleskeluluvista iän ja sukupuolen mukaan jaoteltuina ja muiden jaottelujen kanssa ristiinluokiteltuina). Eräitä muita tietoaukkoja ei pystytä paikkaamaan vapaaehtoisten sopimusten puitteissa. Tällaisia ovat 3 artiklan mukaisten väestötietojen jaottelu kansalaisuusmaan mukaan sekä maahan- ja maastamuuton jaottelu edeltävän tai seuraavan oleskelumaan mukaan.
Pitemmällä aikavälillä, kun Euroopan väestötilastoja kehitetään vuoden 2021 tuolle puolen ja kun mahdollisesti siirrytään tiheämpiin (vuotuisiin) tilastoihin, muuttoliikkeen eri osatekijöistä saataneen käyttöön lisää tietoja. Sen pitäisi auttaa myös täyttämään muuttoliikkeeseen liittyviä tilastoja koskevat muuttuvat ja kehittymässä olevat tarpeet.
Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelmansa puitteissa komissio toteuttaa toimia, joilla pyritään yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja supistamaan sääntelyyn liittyviä kustannuksia ja luomaan selkeä, vakaa ja ennakoitavissa oleva sääntelykehys, joka tukee kasvua ja työllisyyttä. Väestöön ja muuttoliikkeeseen liittyvässä voimassa olevassa lainsäädännössä on jo havaittu joitakin tilastoraportointiin liittyviä päällekkäisyyksiä (esim. oleskelulupatilastojen kohdalla), joihin voitaisiin puuttua yksinkertaisemmalla lainsäädännöllä.