Johdanto

Eurooppa 2020 -strategia käynnistettiin vuonna 2010 toimimaan EU:n pitkän aikavälin yhdennettynä strategiana työllisyyden ja kasvun edistämiseksi. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamiseksi strategiassa asetetaan viisi yleistavoitetta, jotka liittyvät työllisyyteen, tutkimukseen ja kehittämiseen, ilmastoon ja energiaan, koulutukseen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Kukin jäsenvaltio asettaa niiden perusteella kansalliset tavoitteensa. Strategian täytäntöönpano ja seuranta ovat osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Lisäksi strategia tarjoaa kattavat toimintapuitteet erilaisille toimille sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Se on ohjannut erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen suunnittelua ja ohjelmointia kaudella 2014–2020.

Strategian täytäntöönpanon ensimmäisten vuosien jälkeen – puolivälissä vuoden 2020 loppupisteeseen nähden – komissio käynnisti julkisen kuulemisen, jossa tehdään katsaus strategian tavoitteiden toteutumiseen siihen mennessä. Eurooppa 2020 -strategian ensimmäiset toteutusvuodet osuivat yksiin vakavan rahoitus- ja talouskriisin kanssa, ja tällä oli merkittävää vaikutusta strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Se on tarkoittanut myös sitä, että toimissa on usein väistämättä asetettu etusijalle lyhyt aikaväli pidemmän aikavälin sijaan. Eurooppa 2020 -strategiaa käsittelevän tuoreimman Eurobarometri-kyselyn[1] tulokset osoittavat, että EU:n kansalaiset tukevat EU:n reagointia kriisiin. EU:n valitsemaan linjaan ja kriisistä selviämiseksi tekemiin ratkaisuihin myönteisesti suhtautuvia on vastaajissa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin siihen kielteisesti suhtautuvia.

Tässä tiedonannossa esitetään tärkeimmät havainnot touko- ja lokakuun 2014 välillä järjestetystä julkisesta kuulemisesta, jossa kerättiin sidosryhmien näkemyksiä Eurooppa 2020 -strategian suunnittelusta ja tuloksista. Sen liitteenä on ajantasainen raportti Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden tilanteesta.[2]

Tiivistelmä

Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva julkinen kuuleminen järjestettiin 5. toukokuuta ja 31. lokakuuta 2014 välisenä aikana. Tavoitteena oli kerätä sidosryhmien kokemuksia, jotta saataisiin kuva strategian ensimmäisten vuosien täytäntöönpanosta ja voitaisiin tarkistaa strategiaa.

Vastauksia saatiin 29 maasta yhteensä 755. Vastaajista suurin ryhmä olivat työmarkkinaosapuolet, eturyhmät ja kansalaisjärjestöt, joiden jälkeen tulivat jäsenvaltioiden hallitukset ja viranomaiset, yksittäiset kansalaiset sekä ajatushautomot, korkeakoulut, säätiöt ja yritykset.

Julkisesta kuulemisesta saatiin seuraavat keskeiset tulokset:

– Eurooppa 2020 -strategian katsotaan tarjoavan merkitykselliset kattavat toimintapuitteet, joilla voidaan edistää työllisyyttä ja kasvua EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Sen tavoitteet ja prioriteetit ovat merkityksellisiä, kun otetaan huomioon nykyiset ja tulevat haasteet.

– Viisi yleistavoitetta toimivat työllisyyden ja kasvun keskeisinä katalysaattoreina ja auttavat pitämään strategian oikein kohdennettuna.

– Useimmat lippulaivahankkeet ovat täyttäneet tarkoituksensa, joskin niiden näkyvyys on jäänyt vähäiseksi.

– Strategian toteutusta on varaa ja tarvetta parantaa vahvistamalla sitoutuneisuutta ja osallistumista kentällä.

1. Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan julkisen kuulemisen tausta

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2014 tiedonannon ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi”[3]. Sen tarkoituksena oli arvioida, mikä on strategian täytäntöönpanon tilanne EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa neljä vuotta strategian käynnistämisen jälkeen, ja valmistella mahdollisia strategian tarkistuksia.

Vuoden 2020 määräajan puolivälissä työllisyyteen ja kasvuun liittyvien tavoitteiden toteutuminen on vaihtelevaa, mikä johtuu varsinkin kriisin vaikutuksista. Kriisin seuraukset ovat edelleen varsin akuutteja, etenkin työmarkkinoilla: työttömyys on erittäin korkealla tasolla EU:ssa ja tilanteet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Suurimpia huolenaiheita ovat edelleen korkealla pysyttelevä nuorisotyöttömyys useissa jäsenvaltioissa ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yhteiskunnalliselta kannalta kriisi on johtanut köyhyys- ja syrjäytymisalttiuden kasvuun ja eriarvoisuuden lisääntymiseen. Tilanne on erityisen vaikea joissakin jäsenvaltioissa, joissa vakava aineellinen puute ja työttömien kotitalouksien osuus ovat kasvaneet. Kriisin ollessa pahimmillaan julkisten menojen saaminen kuriin rajoitti tutkimukseen ja kehittämiseen käytettäviä varoja monissa jäsenvaltioissa. Nyt kun ollaan vähitellen siirtymässä kriisiajan hätätilanteista vankan perustan rakentamiseen työpaikkoja ja kasvua varten, on tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat etusijalle kasvua vahvistavat menot, kuten investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen. Myös monet pitkän aikavälin suuntaukset vaikuttavat edelleen kasvuun, esimerkiksi väestörakenteen muutos, globalisaatio ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa käytävä kilpailu, tuottavuuteen ja digitalisointiin liittyvät haasteet sekä resursseihin ja ympäristönäkökohtiin liittyvät paineet.

Kriisi on vaikuttanut myös Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamiseen. Kriisillä on ollut selvä kielteinen vaikutus työllisyyteen ja köyhyyden tasoon. Lisäksi se on hidastanut joidenkin muiden tavoitteiden saavuttamista; myönteisenä poikkeuksena on sivuvaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. Kriisistä huolimatta on tapahtunut myös myönteistä rakenteellista kehitystä: muun muassa koulutustaso on noussut, energialähteitä yhdistellään aiempaa kestävämmällä tavalla ja talouden hiili-intensiteetti on vähentynyt. Tämän tuloksena EU on yleisesti saavuttamassa koulutusta, ilmastoa ja energiaa koskevat tavoitteensa tai on lähellä niiden saavuttamista. Näin ei kuitenkaan ole työllisyyttä, tutkimusta ja kehittämistä sekä köyhyyden vähentämistä koskevissa tavoitteissa, joissa kriisin vaikutukset näkyvät pahimmin. Kaikilla aloilla tarvitaan jatkuvia ponnisteluja, jotta saavutettu edistys vakiintuu ja lisätuloksia saadaan aikaan.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ovat poliittisia sitoumuksia.[4] Tavoitteiden poliittinen luonne kuuluu olennaisesti strategiaan ja osoittaa, että strategiassa on varattu johtava rooli kansallisille hallituksille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Useimmilla aloilla kansalliset tavoitteet eivät kuitenkaan ole riittävän kunnianhimoisia, jotta EU-tason tavoitteet voitaisiin saavuttaa kumulatiivisesti. Vaikka esimerkiksi kaikki jäsenvaltiot pääsisivät yksilöllisiin kansallisiin tavoitteisiinsa, aggregoidut investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen EU:n tasolla olisivat 2,6 prosenttia BKT:sta vuoteen 2020 mennessä, mikä on alle EU:ssa asetetun 3 prosentin tavoitteen. Nämä sitoumusten vaihtelevat tasot tulevat esiin myös eriasteisina poliittisina toimina ja kunnianhimona EU:ssa.

Vaihteleva edistyminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa johtuu osaksi myös viiveestä, jolla rakenneuudistusten täysi vaikutus näkyy taloudessa. Rakenneuudistusten tahti ja laatu vaihtelee jäsenvaltioittain, mutta useimmat niistä ovat ryhtyneet toteuttamaan merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla lisätäkseen niiden iskunkestävyyttä jatkossa, tavara- ja palvelumarkkinoilla parantaakseen niiden toimintaa ja edistääkseen voimavarojen tehokasta käyttöä sekä julkishallinnossa lisätäkseen sen tehokkuutta. Kestää kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin nämä uudistukset tuottavat näkyviä tuloksia, joten niiden nopea ja perinpohjainen täytäntöönpano on tärkeää.

Jäsenvaltioiden välillä ja usein niiden sisällä esiintyvien erojen kasvu on vaikeuttanut Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Kriisi on kasvattanut entisestään eroa parhaiten ja heikoiten suoriutuvien jäsenvaltioiden välillä sen sijaan, että taloudet olisivat lähentyneet toivotulla tavalla. Lisäksi alueiden väliset erot ovat kasvaneet jäsenvaltioiden sisällä ja välillä. Esimerkiksi vuonna 2013 ero korkeimman ja alimman työllisyysasteen (20–64-vuotiaat) välillä oli 26,9 prosenttiyksikköä, ja työllisyysasteet vaihtelivat Kreikan 52,9 prosentista Ruotsin 79,8 prosenttiin. Tätä voidaan verrata tilanteeseen vuonna 2000, jolloin ero oli 22,7 prosenttiyksikköä (Bulgaria 55,3 prosenttia ja Tanska 78,0 prosenttia).

EUROOPPA 2020 -STRATEGIAN TAVOITTEET EU:N TASOLLA || TUOREIMMAT TIEDOT

Nostetaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vähintään 75 prosenttiin || 68,4 % (2013)

Lisätään investoinnit T&K:hon 3 prosenttiin BKT:stä || 2,02 % (2013)

Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta || 17,9 % (2012)

Nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta || 14,1 % (2012)

Parannetaan energiatehokkuutta 20 prosenttia (primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen perusteella mitattuna) || Primäärienergian kulutus: 11,9 %:n lisäys energiatehokkuuteen (2013) Energian loppukulutus: 12,8 %:n lisäys energiatehokkuuteen (2013)

Lasketaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin || 12,0 % (2013)

Nostetaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin || 36,9 % (2013)

Poistetaan ainakin 20 miljoonaa ihmistä köyhyys- ja syrjäytymisriskistä (vastaa 96,6 miljoonan tavoitetta) || 121,6 miljoonaa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevaa henkilöä (2013)[5]

Lähde: Euroopan komissio

Tätä taustaa vasten yksi julkisen kuulemisen tavoitteista oli saada perusteellisempaa tietoa strategian toteutumisesta kentällä. Strategia toteutetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden kumppanuutena, ja sen onnistuminen riippuu kansallisten hallitusten, parlamenttien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, muiden sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien sitoutumisesta ja osallistumisesta siihen. Näin ollen oli tärkeää saada esiin kaikkien strategian toteutukseen osallistuvien tahojen näkökannat ja kuulla niiden kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.

2. Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan julkisen kuulemisen keskeisiä numerotietoja

Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva julkinen kuuleminen järjestettiin 5. toukokuuta ja 31. lokakuuta 2014 välisenä aikana. Siinä hyödynnettiin eri välineitä, joilla pyrittiin lisäämään näkyvyyttä ja osallistumista. Sen lisäksi, että kuulemisesta tiedotettiin ”Sinun äänesi Euroopassa” -verkkosivuston kautta, Eurooppa 2020 -strategian omalla verkkosivustolla[6] tarjottiin mahdollisuus täyttää kyselylomake tai esittää erillinen kannanotto ja annettiin linkkejä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyviin keskeisiin asiakirjoihin. Komission laatimalla kyselylomakkeella kerättiin näkemyksiä strategian ensimmäisistä toteutusvuosista ja ideoita sen kehittämistä varten. Kuulemiseen lähetetyt vastaukset ovat nähtävänä verkkosivustolla.[7]

Julkiseen kuulemiseen toimitettiin 755 vastausta. Maakohtaisesta tarkastelusta käy ilmi, että eniten vastauksia saatiin Belgiasta, jossa Euroopan tason sidosryhmät sijaitsevat. Osallistumisaste oli erittäin alhainen Keski- ja Itä-Euroopan maissa. EU:n ulkopuolelta kuulemiseen saatiin vastauksia Norjasta, Sveitsistä, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Osallistujat edustivat Eurooppa 2020 -strategian sidosryhmien laajaa kirjoa. Vastaajista suurin ryhmä olivat työmarkkinaosapuolet, eturyhmät ja kansalaisjärjestöt (41 %), joiden jälkeen tulivat jäsenvaltioiden hallitukset ja viranomaiset, mukaan luettuina alue- ja paikallisviranomaiset (20 %), yksittäiset kansalaiset (19 %) sekä ajatushautomot, korkeakoulut ja säätiöt (14 %). Yritysten osuus vastaajista oli 6 prosenttia, mikä on melko vähän; tätä tosin tasapainottaa yrityksiä edustavien eturyhmien suuri osuus.

Vastaajien jakautuminen sidosryhmittäin

 

Lähde: Euroopan komissio

Käsiteltyjen osa-alueiden jakautumisessa tulee esiin Eurooppa 2020 -strategian osallistavuus. Suurin osa vastaajista käsitteli vastauksissaan kaikkia strategian osa-alueita, kuten taloutta ja rahoitusta, kilpailukykyä, teollisuutta, sisämarkkinoita, työllisyyttä, tutkimus‑, kehittämis- ja innovointitoimia, digitaalitaloutta, ilmastoa, energia- ja resurssitehokkuutta, koulutusta sekä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Yksittäisiä osa-alueita koskevat kannanotot jakautuivat tasaisesti.

Julkiseen kuulemiseen saatujen virallisten vastausten lisäksi myös EU ja kansalliset instituutiot ovat antaneet panoksensa strategian tarkistusta koskevaan keskusteluun. Neuvoston puheenjohtajavaltiona toimineen Italian aloitteesta tarkistuksesta keskusteltiin useimmissa neuvoston alakohtaisissa kokoonpanoissa. Puheenjohtajavaltio esitti näiden keskustelujen perusteella tiivistelmän asiasta yleisten asioiden neuvostossa joulukuussa 2014.[8] Euroopan parlamentilla on ollut tärkeä asema strategian käynnistämisestä lähtien, ja se on mm. aktivoinut kansallisia parlamentteja hoitamaan osansa. Eurooppa 2020 -strategiasta ja sen jatkokehittämisestä on vaihdettu näkemyksiä kansallisten parlamenttien kanssa viime kuukausien aikana.

Strategian tarkistusta koskevat pohdinnat ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja aktivoineet sidosryhmiä osallistumaan strategian täytäntöönpanoon. Erityisen aktiivisia ovat olleet alueiden komitea seurantafooruminsa toiminnan kautta ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, ja ne ovat järjestäneet erilaisia keskustelutilaisuuksia Eurooppa 2020 ‑strategiaan liittyvistä aiheista. Myös jäsenvaltioissa on järjestetty EU-ohjausjaksosta vastaavien Euroopan komission erityisasiantuntijoiden tuella erilaisia tapahtumia joko koko strategiasta tai joistakin sen osa-alueista. Näillä tapahtumilla on tuotu lisäpontta kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun, rakennettu siltoja sidosryhmäverkostojen välille ja kerätty käytännön kokemuksia ja hyviä toimintatapoja strategian tarkistusta varten.

3. Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan julkisen kuulemisen keskeiset tulokset

3.1 Eurooppa 2020 -strategian laajuus ja tavoitteet ovat edelleen relevantteja

Kasvua ja työllisyyttä edistävälle EU-strategialle on erittäin laaja tuki. Suurin osa vastaajista (86 %) katsoo, että Eurooppa tarvitsee kasvua ja työllisyyttä koskevan kattavan keskipitkän aikavälin strategian tuleville vuosille, kun vain melko harvalla (14 %) oli asiasta vaihteleva tai negatiivinen näkemys. Viimeksi mainitut, pääasiassa yksittäiset kansalaiset, katsoivat, että EU:n olisi keskityttävä nykyisten välineiden täytäntöönpanoon tai että sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristön kehitys on tärkeämpää kuin kasvu itsessään tai että päättäjien olisi hylättävä ajatus rajattomasta kasvusta. Valtaosa vastaajista näkee strategian yhteyden toiminta-alaansa ja arvostaa sen kattavuutta. ”Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun” kolminaisuutta pidetään merkityksellisenä ja siihen suhtaudutaan myönteisesti.

Eurooppa 2020 -strategialla puututaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Julkiseen kuulemiseen saadut vastaukset osoittavat, että vastaajien yksilöimien ja Eurooppa 2020 ‑strategiaan sisältyvien prioriteettialojen välillä on tiivis suhde.

3.2 Nykyiset viisi yleistavoitetta ovat merkityksellisiä ja toisiaan vahvistavia

Vastaajat pitävät erittäin yleisesti tavoitteita hyödyllisenä välineenä strategian toteutusta varten. Useimmat (87 %) pitävät tavoitteita hyödyllisenä välineenä strategian täytäntöönpanossa ja seurannassa, koska ne toimivat vertailuarvoina, joilla voidaan kiinnittää huomiota eri avainaloihin. Joissakin vastauksissa (10 %) tuodaan esiin parannuskohteita, vaikkakin niissä tunnustetaan, että tavoitteet ovat arvokas väline. Joissakin vastauksissa korostetaan, että on tärkeää välttää liian monia tavoitteita ja pitää näin lähestymistapa oikein kohdennettuna. Tavoitteita pitävät hyödyttöminä vain harvat vastaajat (3 %). Jotkin vastaajat korostavat lisäksi, että on tärkeää täydentää tavoitteiden saavuttamisen edistymiseen liittyviä kvantitatiivisia analyysejä kvalitatiivisilla analyyseillä. Komissio on samaa mieltä kvalitatiivisten analyysien ja arvioiden merkityksestä, ja sellaisia tehdään etenkin EU-ohjausjakson yhteydessä.

Nykyisten viiden yleistavoitteen säilyttäminen sellaisenaan saa voimakasta tukea. Enemmistö vastaajista (78 %) pitää nykyisiä tavoitteita riittävinä. Jotkin vastaajat ehdottavat uusien tavoitteiden lisäämistä, kun taas toiset kyseenlaistavat korkea-asteen koulutukseen liittyvän tavoitteen merkityksellisyyden ja korostavat, että on tärkeää mukauttaa taidot työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta vältetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. On tärkeää muistaa, että tavoitteiden ei ole tarkoitus heijastaa kaikkia EU:n toimia tai pyrkimyksiä – ne ovat edustavia mittareita sen tyyppisestä muutoksesta, johon Eurooppa 2020 -strategialla pyritään. Jotkin vastaajien ehdottamista tavoitteista, kuten energiatehokkuutta ja yritysten osuutta BKT:stä koskevat viitteelliset tavoitteet, on jo sisällytetty muuhun EU-politiikkaan. Julkisen kuulemisen perusteella ei ole nähtävissä mitään selvää hierarkiaa tavoitteiden välillä. Noin puolet vastaajista katsoo, että tavoitteet ovat yhtä tärkeitä, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia ja että ne kaiken kaikkiaan edistävät kasvua ja työllisyyttä.

3.3 Lippulaivahankkeet ovat täyttäneet tarkoituksensa

Lippulaivahankkeet ovat yleisesti täyttäneet tarkoituksensa, ja toimia niiden aloilla on jatkettava muissa muodoissa. Vastaajat katsovat yleisesti, että lippulaivahankkeiden tarkoituksena on parantaa EU:n suorituskykyä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Huomattavalla osalla vastaajista (32 %), joihin kuului muun muassa hallituksia ja edustavia organisaatioita, arviot kuitenkin vaihtelivat: lippulaivahankkeiden katsottiin täyttäneen tarkoituksensa antamalla pontta eri prioriteettitoimille. Niiden lisäarvo on kuitenkin jäänyt varjoon tiedon puutteen ja päällekkäisten toimien vuoksi, jotka puolestaan ovat tehneet niistä tarpeettomia. Jotkin vastaajat toivat esiin, että lippulaivahankkeet eivät ole yhteydessä laajempiin toiminta-aloihin, ja jotkin katsovat, että tavoitteet ovat sumentuneet päällekkäisyyksien ja priorisoinnin puutteen vuoksi. Tämän vuoksi vastaajat katsoivat, että lippulaivahankkeet olisi korvattava johdonmukaisemmin organisoiduilla ja kattavilla toimintaohjelmilla.

3.4 Strategian toteutuksen parantaminen olisi tärkeää ja suotavaa

Eurooppa 2020 -strategian toteutuksessa on parantamisen varaa. Kysyttäessä, onko Eurooppa 2020 -strategialla saatu aikaan vaikutusta, suurin osa vastaajista (60 %) antoi myönteisen vastauksen, mutta monet (40 %) vastasivat kielteisesti ja toivat esiin useita aukkoja täytäntöönpanossa sekä tapoja niihin puuttumiseksi.

Strategian täytäntöönpanossa onnistumiseen ovat vaikuttaneet puutteet sen tunnettavuudessa, toteutukseen osallistumisessa ja täytäntöönpanon valvonnassa. Julkiseen kuulemiseen annetuissa vastauksissa tulee esiin tietoisuuden puute strategiasta, joko eksplisiittisesti vastaajien todetessa, etteivät ne pysty vastaamaan joihinkin kysymyksiin, tai implisiittisesti, kun vastauksissa tulkitaan väärin strategian sisältöä tai tavoitteita. Alle puolet vastaajista (46 %) sanoo osallistuvansa ja kolme neljännestä (77 %) ilmoittaa olevansa halukas lisäämään osallistumistaan strategian toteutukseen. Vastauksista käy ilmi myös joitakin hyödyllisiä hyviä toimintatapoja, kuten Tanskan hallituksen perustama sidosryhmäkomitea, jonka toimintaan osallistuu noin 30 organisaatiota liike-elämän järjestöistä ja ammattiyhdistyksistä kuntiin ja kansalaisjärjestöihin. Vastaajat tukevat tiiviimpää täytäntöönpanon valvontaa, jolla varmistetaan, että strategia tuottaa tuloksia oikeantasoisen kunnianhimon ja valvontavälineiden kautta. Yli puolet vastaajista (58 %) pitää kansallisia tavoitteita tärkeänä ja asianmukaisena, mutta lähes kolmannes (28 %) korostaa, että tavoitteiden olisi oltava riittävän kunnianhimoisia ja että EU:n olisi tiivistettävä jäsenvaltioiden sitoutumista vahvistamalla seurantaprosessejaan.

Vastaajat tuovat esiin keinoja, joilla Eurooppa 2020 -strategian toteutusta voitaisiin parantaa. Vastaajien suosimia vaihtoehtoja ovat paremmin kohdennettu tiedotus ja viestintä, kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon lisääminen jäsenvaltioiden välillä, kaikentasoisten sidosryhmien ottaminen mukaan, edistyksen tiivis seuranta ja sellaisten kannustimien käyttöönotto, joilla lisätään sitoutumista strategian tavoitteisiin.

3.5 Tiivistelmä saaduista tärkeimmistä kokemuksista

Saatujen vastausten perusteella komissio katsoo, että Eurooppa 2020 -strategiaan liittyy seuraavia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.

VAHVUUDET • Kasvua ja työllisyyttä edistävää EU-strategiaa tuetaan erittäin laajasti • Eurooppa 2020 -strategian kattamat alat vastaavat haasteita, joihin olisi paneuduttava • Tavoitteet ovat merkityksellisiä ja toisiaan vahvistavia • Jo saavutettu konkreettinen edistys: EU on saavuttamassa koulutusta, ilmastoa ja energiaa koskevat tavoitteensa tai on lähellä niiden saavuttamista. || HEIKKOUDET • Lippulaivahankkeiden näkyvyyden puute • Tarve parantaa strategian toteutusta ja täytäntöönpanoa • Asiaan liittyvien sidosryhmien riittämätön osallistuminen • Työllisyyteen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä köyhyyden vähentämiseen liittyvistä tavoitteista ollaan kaukana

MAHDOLLISUUDET • Toimijat ovat halukkaita osallistumaan aktiivisesti strategian toteutukseen • Strategian tiivis seuranta EU-ohjausjakson kautta • Eurooppa 2020 -strategian linjaaminen komission prioriteetteihin (työllisyys, kasvu ja investointi) || UHKAT •  Kriisi on kasvattanut eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä •  Tavoitteiden poliittinen luonne ja kunnianhimon puute jäsenvaltioissa

Päätelmät

Komissio ottaa huomioon julkisen kuulemisen tulokset tarkastellessaan, miten Eurooppa 2020 -strategiaa olisi vietävä eteenpäin. Julkisen kuulemisen tulosten lisäksi komissio ottaa huomioon myös Euroopan parlamentilta, neuvostolta, kansallisilta parlamenteilta, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta ja alueiden komitealta saadut kannanotot. Mahdollisia ehdotuksia tehdessään komissio varmistaa, että ne ovat johdonmukaisia talous- ja rahaliiton syventämiseen tähtäävien toimien kanssa.

Vuoden 2015 työohjelmansa mukaisesti komissio esittää ehdotuksia Eurooppa 2020 ‑strategian tarkistamiseksi ennen vuoden loppua.

[1] Eurobarometri 81 – kevät 2014 – Eurooppa 2020 -raportti.

[2] "Smarter, greener, more inclusive? Indicators to support the Europe 2020 strategy", Eurostat 2015.

[3] COM(2014) 130 final.

[4] Poikkeuksena ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevat tavoitteet: näitä tuetaan EU:n tason sitovilla lainsäädäntöpuitteilla, jotka sisältävät myös tasot, joihin kansallisella tasolla on päästävä.

[5] Tavoitteen laskennan perustana on 27 jäsenmaan EU, sillä Kroatiasta ei ole saatavilla vuoden 2008 eli perusvuoden tilastoja.

[6] http://ec.europa.eu/europe2020/public-consultation/index_en.htm (Eurooppa 2020 -strategian verkkosivusto)

[7] http://ec.europa.eu/europe2020/public-consultation/contributions/index_en.htm

[8] http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-16559-2014-INIT/en/pdf