KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuosina 2010–2014

Sisältö

1............ Johdanto. 3

2............ Ohjelman hallinnointi 4

3............ Maakohtaiset raportit 7

3.1......... Bulgaria – Kozloduyn ydinvoimala. 7

3.2......... Liettua – Ignalinan ydinvoimala. 8

3.3......... Slovakia – Bohunice V1 -ydinvoimala. 9

4............ Päätelmät 10

1.           Johdanto

Tässä kertomuksessa kuvataan, miten EU:n avustusohjelmaa, jolla tuetaan ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa, toteutettiin vuosina 2010–2014. Kertomuksella täytetään sekä nykyistä8,9 että aiempia4,5,6 avustusohjelmia koskevat raportointivaatimukset.

Tarkoitus ja oikeusperusta

Liittyessään EU:hun Bulgaria, Liettua ja Slovakia sitoutuivat sulkemaan kahdeksan vanhaa neuvostovalmisteista ydinvoimalaa ennen niiden suunnitellun käyttöiän päättymistä. Unioni sitoutui puolestaan avustamaan taloudellisesti näitä kolmea jäsenvaltiota kyseisten voimaloiden käytöstäpoistossa:

Kozloduyn ydinvoimala (KNPP), yksiköt 1–4, Bulgaria,

Ignalinan ydinvoimala (INPP), yksiköt 1 ja 2, Liettua, ja

Bohunice V1 -ydinvoimala (V1 NPP), yksiköt 1 ja 2, Slovakia.

Liettualla ja Slovakialla (jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004) on eri aikataulut kuin Bulgarialla (joka liittyi vuonna 2007).

EU:n tukea on annettu eri aikoina:

1) liittymistä edeltävänä aikana Phare-ohjelman välityksellä[1]

2) liittymisen jälkeen (liittymisasiakirjojen pöytäkirjojen mukaisesti)[2],[3],[4]

3) neuvoston asetuksilla vuoteen 2013 saakka pidennettyjen avustusohjelmien aikana.[5],[6],[7]

Kahdella neuvoston asetuksella[8],[9] ja niiden oikaisuilla on luotu uusi oikeusperusta, joka mahdollistaa lisäavustuksen antamisen käytöstäpoisto-ohjelmiin vuosiksi 2014–2020.

Edellisessä avustusohjelman toteutusta käsitelleessä kertomuksessa[10] kuvataan, miten kyseiset kolme jäsenvaltiota täyttivät alkuperäisen sitoumuksensa ja miten avustusohjelmaa toteutettiin vuoteen 2009 saakka. Tässä kertomuksessa käsitellään puolestaan toimintaa ja tuloksia vuodesta 2010 alkaen 31. lokakuuta 2014 saakka lukuun ottamatta kuitenkaan rahoitustietoja, jotka ilmoitetaan 30. syyskuuta 2014 saakka.

Talousarvio ja soveltamisala

EU:n rahoitustuen käyttöönoton tavoitteena oli auttaa jäsenvaltioita poistamaan aikaistetusti suljetut reaktorit turvallisesti käytöstä (”käytöstäpoisto-osio”) sekä toteuttamaan käytöstäpoiston vaikutuksia lieventäviä energia-alan toimenpiteitä, jotka liittyvät muun muassa kapasiteetin korvaamiseen, ympäristön parantamiseen sekä uudenaikaistamiseen ja energiatehokkuuteen (”energia-osio”). Uudessa avustusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on edetä vakaasti kohti käytöstäpoistamisen loppuvaihetta. Sen vuoksi uudella rahoituskaudella (2014–2020) ei myönnetä uutta tukea energia-osion hankkeisiin, mutta aiempien käynnissä olevien hankkeiden toteutus jatkuu vielä useita vuosia.

EU:n rahoitustuella ei pyritä kattamaan käytöstäpoiston kaikkia kustannuksia eikä kompensoimaan aikaistetun sulkemisen kaikkia taloudellisia vaikutuksia, vaan se on pikemminkin osoitus EU:n ja jäsenvaltioiden välisestä solidaarisuudesta.

Käytöstäpoisto-ohjelmiin tarkoitettu rahoitustuki (miljoonaa euroa)

|| Tosiasialliset määrärahat vuoden 2009 loppuun saakka || Tosiasialliset määrärahat vuosina 2010–2013 || Vuosina 2014–2020 nykyhintoina || Yhteensä

Bulgaria (Kozloduy) || 566 || 300 || 293 || 1159

Liettua (Ignalina) || 875 || 492 || 451 || 1818

Slovakia (Bohunice) || 364 || 248 || 225 || 837

Yhteensä || 1805 || 1040 || 969 || 3814

2.           Ohjelman hallinnointi

2.1.        Toteutusmenetelmä

Komissio (energian pääosasto) on toteuttanut EU:n rahoitustukiohjelmaa kaikkien kolmen jäsenvaltion osalta niiden liittymisestä alkaen käyttämällä välillistä hallinnointia. Talousarviota toteutetaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) välityksellä, jonka kautta rahoitusosuudet maksetaan käytöstäpoiston kansainvälisiin tukirahastoihin (IDSF:t), sekä Liettuan osalta myös hankehallinnoinnin kansallisen keskusviraston (CPMA) välityksellä

Käytöstäpoiston kansainväliset tukirahastot

Vuonna 2000 Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle perustettiin kullekin oma rahastonsa. Näitä monenvälisiä rahastoja hallinnoi EBRD. Euroopan komissio on maksanut rahastojen olemassaolon aikana yli 95 prosenttia kaikesta rahoituksesta ja ollut ainoa rahoittaja vuodesta 2004 alkaen.

Vuonna 2013 komissio arvioi uudelleen EBRD:n roolin IDSF-rahastojen hallinnoinnissa ja vahvisti sen vuosiksi 2014–2020.

Kansalliset virastot

Nykyään ainoastaan Liettua toteuttaa toimenpiteitä kansallisen viraston eli hankehallinnoinnin keskusviraston (CPMA) välityksellä. Tämä virasto, joka on toiminut vuodesta 2007 alkaen, on uusien hankkeiden ainoa toteutuskanava, kun taas käynnissä olevia hankkeita, jotka on aloitettu ennen vuotta 2014, toteutetaan edelleen EBRD:n välityksellä, kunnes ne saadaan päätökseen.

Slovakia ilmoitti lokakuussa 2014 haluavansa toteuttaa käytöstäpoiston avustusohjelmaa kansallisen viraston eli Slovakian innovaatio- ja energiaviraston välityksellä, ja se lähetti asiaa koskevan hakemuksen komissiolle. Komissio selvittää, onko ehdotus varainhoitoasetuksen mukainen, ja tekee siitä päätöksen vuonna 2015.

Bulgaria on tähän saakka päättänyt olla ottamatta käyttöön tällaista kansallista toteutuskanavaa.

2.2.        Menettelysäännöt ja ohjelman seuranta vuosina 2010–2013

Avustusohjelman toteuttaminen vuosina 2010–2013 jatkui nykyisissä puitteissa, joita tarkistettiin vuonna 2010 Bulgarialle myönnetyn rahoitustuen jatkamisen vuoksi.[11]

Jäsenvaltiot laativat joka vuosi ohjelma-asiakirjan, jossa määriteltiin EU:n tuen yleiset tavoitteet seuraavaksi vuodeksi. Energian pääosasto tarkasti asiakirjat ja toimitti ne jäsenvaltioiden edustajien komitealle lausuntoa varten.[12] Komissio sitoi varoja kolmen ohjelman toteuttamiseen tekemällä rahoitusta koskevan vuosittaisen komission päätöksen, johon ohjelma-asiakirjat liitettiin.

Hyväksymismenettelyssä yksityiskohtaiset hanke-ehdotukset esiteltiin erikseen energian pääosastolle tarkistusta varten ja jäsenvaltioiden edustajien komitealle lausuntoa varten. Rahoitusta myönnettiin vain hyväksytyille yksittäisille hankkeille.

Komissio maksoi EBRD:lle ja CPMA:lle varoja pyynnöstä hankkeiden toteuttamista koskevien maksuennusteiden ja hankkeiden edistymisen perusteella.

Toteuttamista seurasivat kutakin maata ja toteutuskanavaa varten perustetut seurantakomiteat: IDSF-rahastojen osalta asianomainen rahoittajien kokous ja Liettuassa CPMA:n osalta erityinen komitea. Vaikka jotkin hankkeet voidaan rahoittaa sataprosenttisesti EU:n tuella, keskeisille hankkeille, joissa tuen vastaanottaja vastaa kustannusten ylittymisistä, on vahvistettu omat yhteisrahoituksen enimmäismääränsä.

Avustusohjelmaa on tarkastettu ja arvioitu säännöllisesti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin suoritti tarkastuksen, jossa annettiin suosituksia sekä käynnissä olevasta ohjelmasta että sen tulevasta pidentämisestä.[13] Komissio teetti tukirahastoille BIDSF, IIDSF ja KIDSF ulkoisia tilintarkastuksia, kuten asiaa koskevissa neuvoston asetuksissa säädetään. Tarkastuksissa annettuja suosituksia pannaan parhaillaan täytäntöön.

2.3.        Tarkistetut toteutusmenettelyt ja ennakkoehdot

Komissio hyväksyi tarkistetut toteutusmenettelyt elokuussa 2014 ennen asetuksissa asetetun vaatimuksen määräaikaa ottaen huomioon ohjelmien toteuttamisesta edellisten kymmenen vuoden aikana saadut kokemukset sekä aiemmissa tarkastuksissa annetut suositukset.[14]

Tarkistetuissa menettelyissä määritellään kunkin käytöstäpoisto-ohjelman tavoitteet, odotetut tulokset, välitavoitteet, määräajat sekä vastaavat tulosindikaattorit ja esitetään yksityiskohtaiset käytöstäpoistosuunnitelmat, jotka käsittävät käytöstäpoisto-ohjelmat kokonaisuudessaan.15,16

Jotta voidaan luoda vankka pohja ennen vuosiksi 2014–2020 laadittujen menettelysääntöjen täytäntöönpanon käynnistymistä, neuvoston asetuksissa määritellään kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lisätuen ennakkoehdot.[15],[16] Kukin jäsenvaltio toimitti komissiolle oikea-aikaisesti asiaankuuluvat tiedot, jotka osoittivat, että kyseinen jäsenvaltio noudatti unionin säännöstöä ydinturvallisuuden alalla ja oli laatinut koko käytöstäpoisto-ohjelmalle rahoitussuunnitelman sekä yksityiskohtaisen käytöstäpoistosuunnitelman.

2.4.        Menettelysäännöt ja ohjelman seuranta vuonna 2014

Komissio hyväksyi 30. lokakuuta 2014 varojen käytön kolmeen käytöstäpoisto-ohjelmaan tekemällä rahoituspäätöksen.[17]

Vuodeksi 2014 varatut varat sidotaan tosiasiallisesti täytäntöönpanoelinten, EBRD:n ja CPMA:n, kanssa tehtävillä valtuutussopimuksilla. Näitä sopimuksia laaditaan parhaillaan (tilanne 31. lokakuuta 2014), ja ne on tarkoitus saada ajoissa valmiiksi, jotta vuoden 2014 määrärahat saadaan käyttöön.

Komissio siirtää varoja EBRD:lle ja CPMA:lle hankkeiden toteuttamista koskevien maksuennusteiden ja niiden toteutuksessa tapahtuneen edistyksen perusteella.

Vuoden 2014 aikana uusia menettelysääntöjä on kehitetty asteittain, ja kaikki sidosryhmät ovat ottaneet ne käyttöön uusien hankkeiden yhteydessä. Tarkistettuja toteutusmenettelyjä ja niiden yksityiskohtaisempia raportointivaatimuksia sovelletaan myös käynnissä oleviin, aiempien menettelysääntöjen mukaisesti käynnistettyihin hankkeisiin, jos uudet säännöt eivät ole ristiriidassa voimassa olevien virallisten järjestelyjen kanssa.

Toimenpiteiden ja rahoitustuen toteuttamista seuraavat kutakin jäsenvaltiota ja toteutuskanavaa varten perustetut seurantakomiteat.

3.           Maakohtaiset raportit

Vaikeuksista huolimatta reaktorit pysyivät suljettuina ja polttoaineen poistaminen jatkui. Polttoaine on nyt poistettu kaikista reaktoreista yhtä lukuun ottamatta. Kaikissa käytöstäpoisto-ohjelmissa on edistytty merkittävästi, mitä osoittavat erityisen selvästi turbiinihalleissa suoritetut purkutyöt, joissa on suunnitelmien mukaisesti syntynyt huomattavia määriä materiaaleja, joista suurin osa vapautetaan ja siirretään sen jälkeen tavanomaiseen kierrätykseen tai loppusijoitetaan radioaktiivisena jätteenä.

3.1.        Bulgaria – Kozloduyn ydinvoimala

Sulkemista koskeva sitoumus ja rahoituskehitys

Yksiköt 1 ja 2 ovat olleet radioaktiivisen jätteen huollosta vastaavan valtionyhtiön SERAWin valvonnassa vuodesta 2008 alkaen. Yksiköt 3 ja 4, joissa ei ole ollut polttoainetta heinäkuusta 2012 alkaen, siirrettiin maaliskuussa 2013 voimalaitoksen haltijalta SERAWille, jolle siirtyi vastuu kaikista käytöstäpoistotoimista.

Merkittävin EU:n rahoitustukeen liittyvä etu on ollut siirtyminen ”viivästetyn käytöstäpoiston” strategiasta ”välittömän käytöstäpoiston” strategiaan vuonna 2006. Sen ansiosta käytöstäpoisto nopeutuu, nykyisen henkilöstön käyttö tehostuu ja kokonaiskustannukset luultavasti pienenevät. Tuoreimmassa (vuonna 2011) ajantasaistetussa suunnitelmassa käytöstäpoiston määräaika aikaistettiin vuoteen 2030. Joissakin hankkeissa on esiintynyt viivästyksiä, mutta ne eivät ole vaikuttaneet kriittiseen polkuun, minkä vuoksi suunniteltu määräaika on yhä mahdollinen.

EU on tähän mennessä myöntänyt Bulgarialle tukea yhteensä 868 miljoonaa euroa. Liitteen taulukossa 1 esitetään tarkemmat tiedot varojen myöntämisestä Bulgarialle. Raportointikauden lopussa EU:n jäljellä olleiden maksujen määrä (868 miljoonaa euroa sitoumuksia miinus 630 miljoonaa euroa suoritettuja maksuja) oli 238 miljoonaa euroa.

Hankkeiden toteuttaminen

Purkutyöt yksiköiden 1–4 turbiinihalleissa etenevät tyydyttävästi. Toimivaltaisen viranomaisen odotetaan myöntävän piakkoin yksiköiden 1 ja 2 käytöstäpoistoluvat. Kansallisesta loppusijoituslaitoksesta on tehtävä uusi ympäristövaikutusten arviointi, minkä vuoksi ohjelma saattaa kestää suunniteltua kauemmin. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy yhä plasmasulatuslaitosta ja käytöstäpoistolupaa koskevia oikeudellisia ongelmia, jotka voivat viivästyttää ohjelmaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Vuoden 2013 lopussa noin 40 prosenttia Kozloduy-ohjelmaan sidotuista varoista oli osoitettu Bulgarian energiastrategian mukaisesti energia-alan keskeisten hankkeiden tukemiseen.[18]

Raportointikaudella tuettujen keskeisten hankkeiden edistymistä kuvataan liitteen taulukossa 2.

3.2.        Liettua – Ignalinan ydinvoimala

Sulkemista koskeva sitoumus ja rahoituskehitys

Vaikea poliittinen tilanne, jossa oli paineita käynnistää yksikkö 2 uudelleen vuonna 2012, on ohi, ja Liettua on pysynyt liittymissitoumuksissaan. Kumpaakin yksikköä pidetään turvallisesti yllä, ja niiden käytöstäpoisto on käynnissä. Yksiköstä 2 polttoaine on kuitenkin poistettu vain osittain.

Valtionyhtiö INPP, joka käytti kyseisiä reaktoreja, vastaa nykyään kummankin reaktoriyksikön turvallisesta ylläpidosta ja käytöstäpoistosta. Edellisessä kertomuksessa käsitelty muutoksenhallintaprosessi eli siirtyminen sähköntuotannosta käytöstäpoiston organisointiin on tuottanut tulosta, ja Liettua ja INPP ovat ottaneet vastuun käytöstäpoistoprosessista. INPP jatkaa yhä yrityksen modernisointia.

EU on tähän mennessä myöntänyt Liettualle tukea yhteensä 1 367 miljoonaa euroa. Liitteen taulukossa 3 esitetään tarkemmat tiedot varojen myöntämisestä Liettualle. Raportointikauden lopussa EU:n jäljellä olleiden maksujen määrä (1 367 miljoonaa euroa sitoumuksia miinus 1 085 miljoonaa euroa suoritettuja maksuja) oli 282 miljoonaa euroa.

Hankkeiden toteuttaminen

EU:n tuen kohteiksi määriteltiin reaktoriyksiköiden turvallinen ylläpito, käytöstäpoiston valmistelu (strategia-asiakirjat mukaan luettuina) sekä jätteen käsittely- ja varastointitilojen rakentaminen. Vuodesta 2009 alkaen INPP ja Liettua ovat hallitusten vaihtuessa ottaneet paljon laajemmin vastuuta käytöstäpoistoprosessista ja myös osallistuneet siihen enemmän.

Kaksi keskeistä infrastruktuuri-investointihanketta, ”käytetyn polttoaineen välivarastointi” ja ”kiinteän jätteen käsittely- ja varastointitilat” ovat aiheuttaneet kaupallisia ja teknisiä riitoja INPP:n ja toimittajien välillä. Vuodesta 2013 alkaen kiistanalaisia kysymyksiä on käsitelty aktiivisesti ja ratkaistu vähitellen, sovituissa puitteissa. Tilanne on kuitenkin johtanut vakaviin viivästyksiin ja lisäkustannuksiin: käytöstäpoistoprosessin odotetaan nyt päättyvän vuonna 2038 (alun perin vuonna 2030), ja uusi kaupallinen sopimus lisää kustannuksia 72,9 miljoonalla eurolla.

INPP:n oman työvoiman suorittamassa työssä keskitytään turbiinihallin purkamiseen, jossa on saavutettu näkyvää edistystä. Tässä rakennuksessa paloittelu- ja dekontaminointilaitteistot ovat nyt rutiinikäytössä. Koska käsiteltävää materiaalia on kasautunut liikaa, laitteistoja käytetään väliaikaisesti kolmessa vuorossa.

Vuoden 2013 lopussa noin 25 prosenttia Ignalina-ohjelmaan sidotuista varoista oli osoitettu Liettuan energiastrategian mukaisesti energia-alan keskeisten hankkeiden tukemiseen.[19]

Raportointikaudella tuettujen keskeisten hankkeiden edistymistä kuvataan liitteen taulukossa 4.

3.3.        Slovakia – Bohunice V1 -ydinvoimala

Sulkemista koskeva sitoumus ja rahoituskehitys

Bohunice V1 -ydinvoimalassa on kaksi VVER 440/230 -tyyppistä reaktoria. Valtionyhtiö JAVYS vastaa V1-ydinvoimalan sulkemisen jälkeisestä valvonnasta ja käytöstäpoistosta. Yksikkö 1 suljettiin lopullisesti vuoden 2006 lopussa ja yksikkö 2 vuoden 2008 lopussa.

EU on tähän mennessä myöntänyt Slovakialle tukea yhteensä 612 miljoonaa euroa. Liitteen taulukossa 5 esitetään tarkemmat tiedot varojen myöntämisestä Slovakialle. Raportointikauden lopussa EU:n jäljellä olleiden maksujen määrä (612 miljoonaa euroa sitoumuksia miinus 362 miljoonaa euroa suoritettuja maksuja) oli 250 miljoonaa euroa.

Hankkeiden toteuttaminen

Ensimmäisen vaiheen käytöstäpoistolupa, joka mahdollistaa purkutyöt valvottujen alueiden ulkopuolella, myönnettiin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2011. Purkaminen on edistynyt asiaankuuluvilla alueilla, kuten turbiinihalleissa, ja edistyminen on ollut merkittävää. Käytöstäpoiston valmistelutöitä on toteutettu. Käytöstäpoistostrategiaa päivitettiin vuonna 2012.

Tärkeisiin hankkeisiin liittyneillä viivästyksillä ei ole ollut vaikutusta käytöstäpoiston kriittiseen polkuun. Yleisesti katsoen edistyminen on ollut aikataulun mukaista, ja kaikki toimet on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2025.

Käytöstäpoisto-ohjelmassa on tapahtunut selvää edistymistä: vaikeat hankkeet (kuten ensiöpiirien dekontaminointi) ovat jo edenneet pitkälle, ja toisen vaiheen käytöstäpoistolupa, joka on merkittävä virstanpylväs, on odotettavissa ennen vuoden 2014 loppua. Parhaillaan valmistellaan suuria tarjouskilpailuja, jotka koskevat valvotulla alueella olevien järjestelmien sekä reaktorivesijärjestelmän suurten osien purkamista.

Vuoden 2013 lopussa noin 35 prosenttia Bohunice-ohjelmaan sidotuista varoista oli osoitettu Slovakian energiastrategian mukaisesti energia-alan keskeisten hankkeiden tukemiseen.[20]

Raportointikaudella tuettujen keskeisten hankkeiden edistymistä kuvataan liitteen taulukossa 6.

4.           Päätelmät

Edellisessä kertomuksessa kuvatut poliittiset vaikeudet on suurelta osin voitettu, ja kaikista sulkemissitoumuksista on pidetty kiinni. Sen vuoksi painopiste on siirtynyt peruuttamattomasti käytöstäpoiston toteuttamiseen. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman käytöstäpoiston avustusohjelmaa.

Liettua, Slovakia ja Bulgaria ovat sulkemissitoumuksensa mukaisesti jatkaneet suljettujen reaktoreiden käytöstäpoistotöitä. Joistakin viivästyksistä huolimatta on saavutettu merkittävää edistystä paitsi valmistelutöissä ja organisaatiomuutoksissa myös rakennusten ja laitteiden varsinaisessa purkamisessa.

Käytöstäpoisto-ohjelmien loppuun saattamiseen liittyvät rahoitustarpeet on määritetty. Rahoitussuunnitelmat osoittavat, missä määrin rahoitustarpeet ovat suuremmat kuin jo varmistetut rahoitusvarat, joista merkittävä osa on peräisin EU:n avustusohjelmasta. Tarvittavien lisävarojen hankinta edellyttää huolellista seurantaa.

Käytöstäpoisto-osio

Kuten kolmessa käytöstäpoistosuunnitelmassa kuvataan, painopistettä siirretään vähitellen valmisteluluonteisesta työstä purkamiseen sekä siihen liittyvän jätteen käsittelyyn. Käytöstäpoistoon sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn ja varastointiin tarvittavien laitosten rakentaminen on käynnissä. Lupa-asiakirjoja laaditaan parhaillaan, ja purkaminen on aloitettu. Bulgariassa ja Slovakiassa täydelliset käytöstäpoistoluvat myönnetään todennäköisesti piakkoin. Vaikka joissakin käytöstäpoistohankkeissa on esiintynyt viivästyksiä, niihin on puututtu aktiivisesti, jotta ne vaikuttaisivat mahdollisimman vähän käytöstäpoiston kriittiseen polkuun. Liettuassa ei ole kuitenkaan pystytty välttämään kokonaisaikatauluun liittyviä viivästyksiä.

Energiaosio

Kansallisten energiapolitiikkojen mukaiset hankkeet ovat vaikuttaneet myönteisesti energia-alaan. Raportointikaudella painopiste siirtyi käytöstäpoistoon, vaikka Bulgariassa merkittävä osa rahoitustuesta myönnettiinkin energia-alalle. Jo käynnissä olevien hankkeiden toteutus jatkuu vielä useiden vuosien ajan, mutta tukea ei myönnetä enää energia-alan uusille hankkeille.

Tulevaisuudennäkymät

Bulgariassa ja Slovakiassa toisen vaiheen käytöstäpoistolupien myöntäminen mahdollistaa keskeisten järjestelmien purkamisen. Tämän tulisi johtaa siihen, että ydinlaitoksista poistetaan ensi vuonna yhä enemmän materiaalia.

Toteutusmenettelyissä määritellyt yksityiskohtaiset tavoitteet ja indikaattorit antavat mahdollisuuden seurata tarkasti työn edistymistä määrällisten tietojen avulla. Ansaittu arvo -menetelmän (Earned Value Management, EVM)[21] suunniteltu käyttöönotto kyseisissä kolmessa ohjelmassa tukee projektinhallintaa paikallisella tasolla ja tehostaa komission harjoittamaa seurantaa ja raportointia. Tarkempi ja kvantitatiivisempi kuvaus työohjelman liittyvän työn toteutuksesta perustuu vuodesta 2015 alkaen luotettaviin, yhdenmukaisiin ja vertailukelpoisiin indikaattoreihin.

Komission yksiköt (energian pääosasto ja sen yhteinen resurssilinja) valmistelevat parhaillaan Slovakiassa ehdotetun kansallisen viraston tarkastamista ja tukevat yleisesti kehitystä, jossa vastuu käytöstäpoistotoiminnasta siirtyy kokonaan kansalliselle tasolle.

[1]  Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustusohjelma.

[2]  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33 ja s. 944.

[3]  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33 ja s. 954.

[4]  EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11 ja s. 38.

[5]  EUVL L 411, 30.12.2006, s. 10.

[6]  EUVL L 131, 23.5.2007, s. 1.

[7]  EUVL L 189, 22.7.2010, s. 9.

[8]  EUVL L 346, 20.12.2013, s. 1, ja EUVL L 8, 11.1.2014, s. 31.

[9]  EUVL L 346, 20.12.2013, s. 7, EUVL L 8, 11.1.2014, s. 30, ja EUVL L 121, 24.4.2014, s. 59.

[10]  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Liettualle, Slovakialle ja Bulgarialle aikaistetun sulkemisen piiriin kuuluvien ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon liittymisasiakirjojen nojalla myönnettyjen rahoitusvarojen käytöstä kaudella 2004–2009, KOM(2011) 432 lopullinen.

[11]  Commission Decision on the procedures related to the programming and monitoring of the measures and financial assistance under the Bohunice and Ignalina and Kozloduy programmes for the period 2007 to 2013, C(2010) 6885.

[12]  Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avustusohjelmakomitea (NDAPC).

[13]  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/011, ”Ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitettu EU:n taloudellinen tuki Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle”.

[14]  Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 7. päivänä elokuuta 2014, Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskeviin ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmiin liittyvistä soveltamissäännöistä kaudella 2014–2020, C(2014) 5449 final.

[15] EUVL L 346, 20.12.2013, s. 1, ja EUVL L 8, 11.1.2014, s. 31.

[16] EUVL L 346, 20.12.2013, s. 7, EUVL L 8, 11.1.2014, s. 30, ja EUVL L 121, 24.4.2014, s. 59.

[17] Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä lokakuuta 2014, rahoituspäätöksen hyväksymisestä Bohunicen, Ignalinan ja Kozloduyn ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien täytäntöönpanemiseksi vuonna 2014.

[18]  Bulgarian energiastrategia vuoteen 2020, julkaistu virallisessa lehdessä N:o 43, 7.6.2011.

[19]  Päätöslauselma kansallisen energiastrategian hyväksymisestä, 18.1.2007, N:o X-1046, Vilna.

[20]  Slovakian energiapolitiikka, hyväksytty Slovakian tasavallan hallituksen päätöslauselmalla N:o 29, 11.1.2006.

[21] Projektinhallintatekniikka, jolla mitataan hankkeen tuloksellisuutta ja edistymistä.

Bulgaria

Taulukko 1 – Tiivistelmä Bulgariaa koskevista rahoitustiedoista (milj. euroa)

|| Vuoteen 2009 || Vuodet 2010–2013 || Tammikuu–syyskuu 2014 || Yhteensä

EU:n rahoitusosuus || 568 || 300 || 0 || 868

Rahoitusosuus muista lähteistä || 15 || 0 || 0 || 15

Korko || 23 || 6 || 0 || 29

Määrärahat yhteensä || 606 || 306 || 0 || 911

|| || || ||

EU:sta siirretty rahoitus || 363 || 188 || 79 || 630

Muista lähteistä siirretty rahoitus || 14 || 0 || 0 || 14

Korko || 23 || 6 || 0 || 29

Hyvitetyt käteisvarat yhteensä || 400 || 194 || 80 || 673

|| || || ||

Hankkeisiin jaetut || 513 || 384 || -36* || 861

Allekirjoitetut sopimukset || 328 || 229 || 51 || 608

Allekirjoitettuja sopimuksia vastaan maksetut || 173 || 255 || 37 || 465

Kumulatiiviset kustannukset || 5 || 3 || 0 || 8

(*) Erästä käytöstäpoistohanketta supistettiin huomattavasti, ja toinen hanke, joka koski lämpövoimalan rakentamista, peruutettiin. Vastaavat yhteensä 41 miljoonan euron avustussopimukset päätettiin, ja vastaavat varat vapautettiin.

Taulukko 2 – Tärkeimmät Bulgariassa tuetut hankkeet

Käytöstäpoisto-osio ||

Dekontaminointi ja purkaminen || Tähän mennessä turbiinihalleissa 1–4 on purettu noin 4 000 tonnia materiaalia, mikä on ollut yleisesti katsoen tavoitteen mukaista. Kozloduyn ydinvoimalan yksiköitä 1 ja 2 koskevat käytöstäpoistoluvat myönnettiin marraskuussa 2014.

Kuvaus || Yksiköiden 1–4 radiologinen inventaario on käynnissä: aktivoitumista ja kontaminaatiota koskevat laskelmat on saatu päätökseen, ja näytteenotto nuklidivektorien määrittämiseksi on käynnissä.

Jätteen käsittely ja pakkaaminen || Kaikki plasmasulatuslaitosta koskevat liiteasiakirjat on toimitettu, ja lopullinen rakennuslupa myönnetään arvion mukaan vuonna 2014. Alustavat rakennustyöt on käynnistetty. Näytteenotto höyrystimen konsentraateista on saatu päätökseen. Samalla kun odotetaan näyteanalyysien valmistumista, käsittelyvaihetta koskevasta toimeksisaajan rahoitusehdotuksesta tehdään parhaillaan riippumatonta arviointia. Hajotus- ja dekontaminointitilojen rakentamiseen myönnettiin lupa. Rakennustyöt aloitettiin välittömästi sen jälkeen.

Jätteen välivarastointi ja loppusijoitus || Käytetyn polttoaineen varasto otettiin aktiiviseen käyttöön, kun kuusi täyttä säiliötä otettiin vastaan. Operatiivista lupaa koskevan hakemuksen valmistelu on loppuvaiheessaan. Kansallisesta loppusijoituslaitoksesta on tehtävä uusi ympäristövaikutusten arviointi, mikä viivästyttää laitoksen rakentamista. Valmistelutyöt, kuten loppusijoituspaikan valvonta ja infrastruktuurin valmistelu, etenevät kuitenkin aikataulun mukaisesti.

Energiaosio ||

Maritza East 2 ‑lämpövoimalan kunnostaminen || Kipsin kuivatusjärjestelmä saatiin asennettua. Jäähdytyspumppuaseman kunnostaminen saadaan päätökseen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Kansallisen sähkönjakelujärjestelmän kunnostaminen ja laajentaminen || Tsarevetsin, Burgasin, Metalurgichnan, Zlatitsan ja Mayakin sähköasemien kunnostaminen on saatu päätökseen ja asemat otettu käyttöön. Kavarnan sähköasemasta on annettu luovutuspöytäkirja, ja operatiivinen hyväksyntä saadaan arvion mukaan lokakuun 2014 loppuun mennessä.

Suurpainekaasuputkistojen ja kaasupaineensäätöyksiköiden rakentaminen || Rakennustyöt on lähes saatu päätökseen lukuun ottamatta lyhyttä putkiston osaa Suhata Rekan suojelualueella.

Energiatehokkuus julkisissa rakennuksissa. || Rusen yliopiston päärakennuksen kunnostaminen on ollut suuri hanke, joka on saatu päätökseen. Lokakuun 5. päivänä 2014 tilanne oli se, että yhteensä 168 julkisesta rakennuksesta 120:ssa energiatehokkuustoimet oli toteutettu kokonaan. Energiatehokkuustoimet saatiin päätökseen Burgasin, Plovdivin ja Stara Zagoran kaikissa 49 julkisessa rakennuksessa vuonna 2013.

Liettua

Taulukko 3 – Tiivistelmä Liettuaa koskevista rahoitustiedoista (milj. euroa)

|| Vuoteen 2009 || Vuodet 2010–2013 || Tammikuu–syyskuu 2014 || Yhteensä

EU:n rahoitusosuus || 875 || 492 || 0 || 1367

Rahoitusosuus muista lähteistä || 33 || 0 || 0 || 33

Korko || 49 || 7 || 0 || 56

Määrärahat yhteensä || 957 || 499 || 0 || 1456

|| || || ||

EU:sta siirretty rahoitus || 712 || 324 || 50 || 1085

Muista lähteistä siirretty rahoitus || 33 || 0 || 0 || 33

Korko || 49 || 7 || 0 || 56

Hyvitetyt käteisvarat yhteensä || 794 || 331 || 50 || 1174

|| || || ||

Hankkeisiin jaetut || 862 || 348 || -16 || 1194

Allekirjoitetut sopimukset || 772 || 356 || 9 || 1137

Allekirjoitettuja sopimuksia vastaan maksetut || 422 || 449 || 94 || 965

Kumulatiiviset kustannukset || 6 || 6 || 0 || 12

Taulukko 4 – Tärkeimmät Liettuassa tuetut hankkeet

Käytöstäpoisto-osio ||

Dekontaminointi ja purkaminen || Ensiöpiirin dekontaminointi on toistaiseksi keskeytetty epäonnistuneen dekontaminointiyrityksen jälkeen. Oikeustoimet ovat käynnissä toimeksisaajaa vastaan. Laitoksen haltija jatkaa hankkeen elvytysstrategian kehittämistä. Turbiinihallissa on vuodesta 2010 alkaen purettu toistaiseksi yli 8 000 tonnia materiaalia.

Jätteen käsittely ja pakkaaminen || Kiinteän jätteen huolto- ja varastointitilat: Rakennus- ja asennustyöt etenevät ilman merkittäviä viiveitä. Kylmätestien valmisteluun liittyvät tekniset toimet ja lupatoimet edistyvät tarkistetun aikataulun mukaisesti.

Jätteen välivarastointi ja loppusijoitus || Käytettyjen polttoainenippujen välivarastointi: Maa- ja vesirakennustyöt on saatu päätökseen, ja asennettujen laitteiden kylmätestaus on käynnissä. Tekniset työt ja säiliöiden valmistus edistyvät tarkistetun aikataulun mukaisesti. Käytetyn polttoaineen varastointiallashallin nosturien uudistaminen edistyy toimeksisaajan ja INPP:n käynnissä olevista kaupallisista riidoista huolimatta. Kyseinen hanke kuuluu polttoaineen poistamistoimien kriittiseen polkuun Ignalinan ydinvoimalan yksikössä 2. Maanpinnan läheisyydessä olevia ydinjätevarastoja koskevassa hankkeessa saavutetaan luultavasti merkittävä välitavoite, kun toimeksisaaja toimittaa tekniset suunnitteluasiakirjat ennen vuoden 2014 loppua. Kaatopaikkalaitosta koskeva hanke on viivästynyt ja edelleen hankintavaiheessa.

Energiaosio ||

Kombivoimalaitos || Uusi 455 MW:n kombivoimalaitos on ollut toiminnassa 15. lokakuuta 2012 alkaen Liettuan siirtoverkonhaltijan LITGRID AB:n kysyntäkäyrän mukaisesti.

Visaginasin kaukolämpö || Kaukolämpöjärjestelmän kaksi kaasukäyttöistä kattilaa on vaihdettu, ja puolet rakennuksista on varustettu uusilla lämmönsiirtimillä.

Usean asunnon asuinrakennusten ja julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen || Ignalinassa on edistytty hyvin parantamalla 33 rakennuksen energiatehokkuutta sovituista 67 rakennuksesta. Zarasain and Visaginasin hankkeiden kehittämisessä on ollut vaikeuksia.

Liettuan ja Puolan väliset siirtoyhteydet || LitPol Link -hankkeen rakennustyöt edistyvät hyvin Euroopan komission myöntämän yhteisrahoituksen turvin. Hankkeen ensimmäisen (500 MW:n) osan valmistumisen määräaikana on yhä joulukuun 2015 loppu.

Slovakia

Taulukko 5 – Tiivistelmä Slovakiaa koskevista rahoitustiedoista (milj. euroa)

|| Vuoteen 2009 || Vuodet 2010–2013 || Tammikuu–syyskuu 2014 || Yhteensä

EU:n rahoitusosuus || 364 || 248 || 0 || 612

Rahoitusosuus muista lähteistä || 11 || 0 || 0 || 11

Korko || 11 || 3 || 1 || 15

Määrärahat yhteensä || 386 || 251 || 1 || 638

|| || || ||

EU:sta siirretty rahoitus || 168 || 158 || 36 || 362

Muista lähteistä siirretty rahoitus || 11 || 0 || 0 || 11

Korko || 11 || 3 || 1 || 15

Hyvitetyt käteisvarat yhteensä || 190 || 161 || 36 || 388

|| || || ||

Hankkeisiin jaetut || 272 || 275 || 76 || 623

Allekirjoitetut sopimukset || 87 || 193 || 19 || 299

Allekirjoitettuja sopimuksia vastaan maksetut || 65 || 144 || 28 || 237

Kumulatiiviset kustannukset || 5 || 3 || 0 || 8

Taulukko 6 – Tärkeimmät Slovakiassa tuetut hankkeet

Käytöstäpoisto-osio ||

Dekontaminointi ja purkaminen || Näkyviä tuloksia on saavutettu erityisesti turbiinihallin tyhjentämisessä metallilaitteista (97 prosenttia tyhjennetty) sekä betonirakenteista. Ensiöpiirin dekontaminointiin tarvittavat laitteet on toimitettu ja asennettu, ja ensimmäiset testit on saatu onnistuneesti päätökseen. Dekontaminonti on määrä saada päätökseen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Käytöstäpoistoluvan ensimmäinen vaihe päättyi vuonna 2014. Toisen vaiheen, joka mahdollistaa purkamisen saastuneilla alueilla, on tarkoitus alkaa tammikuussa 2015.

Jätteen käsittely ja pakkaaminen || Jätevesilietteen ja sorbenttien käsittelyä koskevaa hanketta on muutettu, koska määrät ovat olleet suuremmat ja toiminta mittavampaa kuin alun perin arvioitiin. Hanke etenee hyvin ja aikataulun mukaisesti.

Jätteen välivarastointi ja loppusijoitus || Hankkeet, jotka koskevat erittäin matala-aktiivisen jätteen uuden loppusijoituspaikan suunnittelua sekä lyhytikäisen matala- ja keskiaktiivisen jätteen nykyisen loppusijoituspaikan laajennusta, etenevät aikataulun mukaisesti.

Energiaosio ||

Voimansiirtojärjestelmän uudistaminen || TR Bošáca – muuntaja T402. Puutteiden ilmoittamisen määräaika päättyi 3. elokuuta 2014. Muunto 400/110 kV TR Medzibrodissa. Puutteiden ilmoittamisen määräaika on meneillään ja päättyy 29. syyskuuta 2015. Tähän mennessä ei ole ilmoitettu yhtään puutetta. ES Medzibrodin 400 kV:n siirtojohdot. Puutteiden ilmoittamisen määräaika on meneillään ja päättyy 29. syyskuuta 2015. Kaikki toistaiseksi tiedossa olevat puutteet on korjattu. Uudelleenistutus- ja elvytystyöt metsäalueilla, joihin hankkeet ovat vaikuttaneet, saatiin päätökseen 30. syyskuuta 2014.

Kestävän energian rahoitusväline || Laskelmat osoittavat, että asuinrakennuksiin tehdyillä investoinneilla on saavutettu keskimäärin 33 prosentin energiansäästöt ja teollisuusrakennuksiin tehdyillä investoinneilla keskimäärin 17 prosentin energiansäästöt.

Energiatehokkuus julkisissa rakennuksissa. || Kaikki hankkeet on saatu päätökseen.