EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka I – Euroopan parlamentti

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0082/2015),

ottaa huomioon, että parlamentin tilinpitäjä totesi lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan parlamentin taloudellisesta asemasta, ja että hänen tietoonsa ei ole tullut asioita, jotka edellyttäisivät varaumien esittämistä;

B.	ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa tarkastuksessaan, ettei parlamenttia koskevilla tarkastetuilla aihealueilla tullut vuonna 2013 esiin merkittäviä puutteita ja että valvontajärjestelmät arvioitiin hallintomenojen osalta vaikuttaviksi;

ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin kyselylomake ja suurimmasta osasta saaduista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnassa talousarviosta vastaavien varapuhemiesten, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa; ottaa huomioon, että ensimmäisen kerran osaan jäsenten kysymyksistä ei saatu kirjallista eikä suullista vastausta eikä parlamentti näin ollen voinut saada asianmukaista tietoa eikä tehdä tosiseikkoihin perustuvaa päätöstä tietyistä vastuuvapauden myöntämiseen liittyvistä tärkeistä näkökohdista;

D.	katsoo, että valvontaa tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että parlamentin hallinto ja poliittinen johto on vastuullinen unionin kansalaisille; katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava jatkuvasti;

E.	ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 2014 annetussa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todetaan, että unionin talousarvioon kohdistuvat säästöt voisivat olla noin 114 miljoonaa euroa vuodessa, jos parlamentti keskittäisi toimintansa;

F.	toteaa, että parlamentti on toimielimistä ainoa, joka myöntää vastuuvapauden puhemiehelleen eikä pääsihteerille tai asiasta vastaavalle varapuhemiehelle;

Euroopan parlamentin tilinpäätös

panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2013 oli yhteensä 1 750 463 939 euroa eli 19,07 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2013, ja toteaa, että kasvu vuoden 2012 talousarviosta (1 717 868 121 euroa) oli 1,9 prosenttia;

ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2013 yhteensä 158 117 371 euroa (175 541 860 euroa vuonna 2012), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 25 991 783 euroa (22 274 843 euroa vuonna 2012);

panee merkille, että neljän luvun määrärahat yhteenlaskettuina muodostivat lopullisista sitoumuksista 70 prosenttia: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”;

panee merkille seuraavat numerotiedot, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2013 on päätetty:

a) Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)

määrärahat 2013:

1 750 463 939

erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2012:

ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelta 2012:

305 457 875

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuonna 2013:

25 991 783

käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2012:

106 900 532

Yhteensä:

2 188 814 129

b) Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2013 (euroa)

sitoumukset:

2 162 476 429

suoritetut maksut:

1 769 756 705

seuraavalle vuodelle automaattisesti siirretyt määrärahat, mukaan lukien käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat:

384 709 057

seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat:

734 000

peruuntuneet määrärahat:

33 114 755

c) Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)

saatu vuonna 2013:

158 117 371

d)	Kokonaistase 31. joulukuuta 2013 (euroa)

1 573 957 198

toteaa, että vuonna 2013 parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,02 prosenttia ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia ja että talousarvion toteutusaste oli edellisvuosien tapaan erittäin korkea;

huomauttaa, että tästä korkeasta toteutusasteesta ei kuitenkaan käy ilmi, sisältyykö siihen siirtoja, joiden tarkoituksena on siirtää kaikki vuoden lopussa käytettävissä olevat määrärahat kiinteistöjä koskeviin budjettikohtiin ja etenkin lainapääoman ennakkomaksuihin tulevien korkomaksujen vähentämiseksi; pyytää siksi, että sille ilmoitetaan, mikä talousarvion toteutusaste oli ennen keräilysiirtomenettelyn aloittamista;

panee tässä yhteydessä merkille, että alustavia määrärahoja koskevista budjettikohdista ja muista lähteistä siirrettiin yhteensä 54 000 000 euroa Konrad Adenauer (KAD) -rakennuksen laajennus- ja kunnostushankkeen eli Luxemburgissa toteutettavan suurimman rakennushankkeen rahoittamiseen;

on tietoinen siitä, että näin voidaan säästää noin 18 100 000 euroa rahoituskustannuksina rakennusaikana ja lainan kuoletusaikana; muistuttaa kuitenkin parlamentin toimivaltaisia elimiä siitä, että rakennuksiin käytettävästä ennakkorahoituksesta tai palautettavista määrärahoista tulisi sopia talousarviostrategian puitteissa; kehottaa toimivaltaisia elimiä näin ollen budjetoimaan parlamentin tulevat kiinteistöhankinnat riittävän selkeästi;

muistuttaa hallintoaan siitä, että parlamentti on toistuvasti vaatinut, että sen kiinteistöpolitiikka budjetoidaan asianmukaisesti; edellyttää, että tämä toteutuu varainhoitovuoteen 2016 mennessä;

10.

kritisoi sitä, että varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen määrärahojen määrä kasvoi vuonna 2013 edelleen 305 457 875 euroon (2012: 222 900 384 euroa);

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2013 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

11.

on tyytyväinen, että parlamenttia koskevilla aihealueilla tehdyssä tarkastuksessa ei tullut esiin merkittäviä puutteita;

12.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot;

13.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan toimintalohkoryhmän tapahtumatarkastuksessa ilmeni, että perusjoukon todennäköisin virhetaso on 1 prosentti ja näin ollen se ei ole olennainen ja että valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

14.

toteaa, että tarkastuksessa tutkittiin 153 maksutapahtuman otos, josta 95 tapahtumaa liittyi henkilöstömenoihin, 17 tapahtumaa kiinteistömenoihin ja 41 tapahtumaa muihin menoihin; korostaa, että hallinto- ja muihin menoihin liittyvän riskin katsotaan olevan alhainen, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta keskittymään analyysissään voimakkaammin riskialttiimmille aloille, joita ovat etenkin hankintamenettelyjen noudattamatta jättäminen, kiinteistömenot ja sopimusten täytäntöönpano;

15.

toteaa jälleen, että voitaisiin saada aikaan huomattavia säästöjä, jos parlamentilla olisi yksi toimipaikka;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

16.

toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli 23. heinäkuuta 2014 allekirjoitetun vuosikertomuksensa 26. tammikuuta 2015 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa ja kertoi toimittaneensa vuonna 2013 seuraavat parlamentin hallintoa koskevat tarkastukset:

—	parlamentin valiokuntien ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien edustuskulujen jakamista koskeva konsultointitoimeksianto

—	sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien monialainen seuranta – vaiheet 1 ja 2, 2013

—	STOAn (tieteellisten ja teknisten vaihtoehtojen arviointi) hankkimaa ulkoista asiantuntemusta koskeva tarkastus

—	Konrad Adenauer (KAD) -rakennushankkeen määräaikaistarkastus – vaihe 1: projektinjohto ja hallintajärjestelmät

—	uutta varainhoidon hallinnointijärjestelmää koskevan hankkeen tarkastus – vaihe 1: hankkeen soveltamisala, hallinnointi, määrärahat ja riskinhallinta

—	ulkoasioiden pääosaston hankkimaa ulkoista asiantuntemusta koskeva tarkastus

—	tiedotustoimistoja ja ennakoiden tasaamismenetelmää koskeva tarkastus;

17.

korostaa Konrad Adenauer (KAD) -rakennushankkeen tarkastusraportissa, että

—	Luxemburgin viranomaisten kanssa on jatkettava tehokasta ja vaikuttavaa yhteistyötä hankkeen koko keston ajan

—	KAD-hanketiimiin on osoitettava riittävästi henkilöstöä hankkeen koko keston ajan

—	varainhoidon ja valvonnan menettelyjä, joita noudatetaan SI KAD PE -kiinteistöyhtiön kanssa tehdyn vuokrasopimuksen täytäntöönpanossa, on tarkennettava ja selvennettävä;

18.

kehottaa laatimaan 20. toukokuuta 2015 mennessä lyhyen yhteenvedon (kolme sivua) sisäisen tarkastuksen vuosikertomukseen sisältyneistä tärkeimmistä kritiikin aiheista;

Parlamentin sisäisen valvonnan kehyksen tarkastus

19.

panee merkille, että toistuvien seurantatarkastusten jälkeen vuoden 2013 lopussa oli avoinna vielä kolmetoista toimea alun perin sovituista sisäisen valvonnan kehykseen kuuluneista 452 toimesta; toteaa, että neljässä näistä kolmestatoista toimesta oli edistytty siten, että jäännösriskitaso voitiin alentaa merkittävästä kohtuulliseksi;

20.

vaatii yksiköiden johtoa ja keskusjohtoa panemaan loput avoimet toimet täytäntöön viipymättä; kehottaa niitä noudattamaan toimien toteuttamisessa tiukempia aikatauluja; kehottaa sisäistä tarkastajaa tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle näissä toimissa saavutetusta edistyksestä; pyytää niitä myös ilmoittamaan määrällisesti tässä päätöslauselmassa ehdotettujen uusien toimenpiteiden kustannukset ja niistä saatavat säästöt sekä sisällyttämään ne vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn seurantaan;

Vuotta 2012 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

21.

panee merkille talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2012 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 28. lokakuuta 2014 annetut kirjalliset vastaukset sekä pääsihteerin vastaukset useisiin vuotta 2012 koskevaan parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin ja niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa; pitää valitettavana, että joidenkin parlamentin antamien suositusten toteutusta ei ole asianmukaisesti seurattu;

22.

toteaa, että viiden vuoden ajan sovellettuja parlamentin jäsenten avustajia koskevia uusia sääntöjä olisi ollut tarkoitus arvioida vuoden 2014 loppuun mennessä, mihin pääsihteeri oli suostunut vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä annettujen parlamentin suositusten seurantaa koskevissa suullisissa ja kirjallisissa vastauksissaan; kehottaa ottamaan arviointiin mukaan sellaisten edellisen lainsäädäntökauden valtuutettujen avustajien edustajia, jotka työskentelevät parlamentissa edelleen, ja pyytää, että se esitetään ennen 30 päivää kesäkuuta 2015 ja että talousarvion valvontavaliokunnalle tiedotetaan arvioinnin tuloksista; huomauttaa, että 31. joulukuuta 2013 parlamentin palveluksessa oli 1 763 valtuutettua avustajaa;

23.

panee merkille, että catering-palvelun alijäämä oli 3 500 000 euroa vuoden 2013 lopussa; on yllättynyt siitä, että taloustilannetta ei pystytty tasapainottamaan, vaikka asiakasmäärä lisääntyi vuodesta 2002 vuoteen 2011 noin 150 prosentilla; ottaa huomioon puhemiehistön 10. kesäkuuta 2013 hyväksymän toisen hintatarkistuksen ja toistaa pyyntönsä, että parlamentin hinnoittelupolitiikka ei saisi erota muiden toimielinten käytännöstä; korostaa, että esimerkiksi komission catering-palvelun ja ruokaloiden hinnoittelurakenne on erilainen; huomauttaa lisäksi, että vaikka aterioiden hinnat ovat nousseet huomattavasti, laatu tai valikoima ei ole parantunut vaan päinvastoin huonontunut merkittävästi;

24.

ihmettelee, miksi kahvista peritään parlamentin valiokuntien joidenkin kokoushuoneiden edustalla ylihintaa: saman tuotteen hinta on 20 prosenttia korkeampi kuin hinta samantyyppisissä laitteissa muualla tai parlamentin kahviloissa; huomauttaa, että palvelusta vastaa sama ravintolapalveluja tarjoava yritys, joka vastaa myös parlamenttiin sijoitetuista Nespresso-laitteista; vaatii selitystä parlamentin ja tämän palveluntarjoajan välisen sopimuksen laajentamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista;

25.

pitää erityisen tärkeänä helpottaa pk-yritysten pääsyä käyttöoikeussopimusmarkkinoille kaikkialla unionissa; katsoo, että toimilupa, jonka parlamentti on myöntänyt ravintolapalveluista Brysselissä tällä hetkellä vastaavalle yritykselle, rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta, sillä sen vuoksi muut pk-yritykset eivät saa oikeutta ja mahdollisuutta kaupankäyntiin, johon niillä on ollut toistaiseksi vain vähäiset mahdollisuudet osallistua; kehottaa parlamenttia harkitsemaan, voidaanko sen käyttöoikeussopimuksista tehdä jossain määrin joustavia, jotta muille palveluntarjoajille jäisi todellinen mahdollisuus tarjota tiettyjä palveluja siten, ettei niitä syrjitä; katsoo, että tällä tavoin edistetään lisäksi resurssien käytön optimointia ja voidaan hyötyä paremmista palveluista parhaaseen mahdolliseen hintaan;

Parlamentin vastuuvapaus vuodelta 2013

26.

panee merkille talousarviosta vastaavien varapuhemiesten, pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan väliset keskustelut 26. tammikuuta 2015 tilintarkastustuomioistuimen jäsenen ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

27.

toteaa jälleen, että parlamentin johtoelimet ja hallinto vastaavat vastuuvapautta koskevan koko kauden ajan parlamentin käyttöön annetuista resursseista ja siksi on välttämätöntä, että kaikki päätöksenteko tapahtuu täysin avoimesti, jotta unionin kansalaiset saisivat todenmukaisen ja tarkan käsityksen parlamentin päätöksenteosta ja siitä, kuinka parlamentti käyttää sille annetut resurssit;

28.

kritisoi tässä yhteydessä sitä, että pääsihteeri ei ole vastannut lainkaan joihinkin parlamentin jäsenten kysymyksiin; tähdentää, että parlamentin talousarvion toteutuksen tehokas seuranta on aina edellyttänyt ja edellyttää myös jatkossa läheistä yhteistyötä parlamentin hallinnon ja talousarvion valvontavaliokunnan välillä; kehottaa näin ollen pääsihteeriä vastaamaan kirjallisesti seuraaviin vastaamatta jääneisiin kysymyksiin:

Euroopan parlamentin strateginen täytäntöönpanokehys

Esitellessään strategisen täytäntöönpanokehyksen parlamentille 3. kesäkuuta 2014 pääsihteeri ilmoitti, että kehys perustuu Palo Altossa (Kaliforniassa) toimivan Stanford School of Engineeringin kehittämään tieteelliseen teoriaan. Voiko pääsihteeri selittää, miten parlamentti päätyi valitsemaan tämän teorian strategisen täytäntöönpanokehyksen perustaksi? Kehitettiinkö muiden (etenkin eurooppalaisten) yliopistojen tai asiantuntijalaitosten kanssa muita teorioita tai harkittiinko, tutkittiinko ja vertailtiinko muita kansainvälisiä instituutioita ennen kuin parlamentti valitsi Stanfordin? Jos kyllä, millä perustein näistä valittiin Stanfordin School of Engineeringin teoria? Miten päätös tehtiin, ja kuka sen teki?

Voidaanko Stanfordin teoriaa käyttää ilmaiseksi, vai onko parlamentin maksettava jonkinlainen käyttöoikeusmaksu? Jos kyllä, kuinka suuri se on?

Kun strategista täytäntöönpanokehystä kehitettiin, saiko parlamentin henkilöstö erityistä koulutusta Stanfordissa tai jossain toisessa akateemisessa laitoksessa? Jos sai, ketkä henkilöstön jäsenet (palkka- ja tehtäväluokka) saivat koulutusta ja kuinka paljon koulutus maksoi henkeä kohden? Tarvitaanko jatkossa täydennyskoulutusta? Jos kyllä, mitkä ovat sen kustannukset?

Aiotaanko strategisesta täytäntöönpanokehyksestä järjestää keskusteluja yksiköiden kesken tai henkilöstökomitean ja ammattiyhdistysten kanssa? Miten ja milloin strateginen täytäntöönpanokehys toteutetaan, ja mitkä ovat sen todennäköiset kustannukset?

Strategia-asiakirjat

Pääsihteeri on jättänyt puhemiehistölle viime kuukausien aikana parlamentin toimintaan liittyviä strategia-asiakirjoja, joilla on suorat ja mittavat vaikutukset sekä hallintoon että parlamentin lähtökohtiin unionin lainsäädäntö- ja poliittisissa tehtävissä. Koska nämä asiakirjat ovat hyvin tärkeitä parlamentin työn organisoinnin ja sen tulevan kehityksen kannalta, miksei niistä aiota keskustella ja miksei niistä päätetä tasolla, jossa keskusteluun voisivat ottaa parlamentin puhemiehistön lisäksi osaa kaikki asianomaiset osapuolet?

Resurssitehokkuustoimia koskeva strategia

Ennen kuin uusia kokousaikataulurajoituksia (jotka koskevat kokouksia, työkokouksia, järjestöjen ja kansalaisten kanssa järjestettyjä tapaamisia ym. epävirallisia tapaamisia) ehdotettiin ja ne otettiin käyttöön, arvioitiinko muutosten vaikutusta jäsenten toiminnan organisointiin? Miksi jäseniä ei kuultu tehtäessä päätöstä, joka vaikutti merkittävällä tavalla heidän työhönsä?

Euroopan parlamentin jäsenet

Keskitetty palvelupiste on toiminut nyt useiden kuukausien ajan. Miten tehokkaasti se on pystynyt tarjoamaan jäsenille palveluja?

Viestinnän pääosasto

Viestintästrategia ja valmistautuminen vuoden 2014 vaalien tiedotuskampanjaan

Osana kyseistä kampanjaa toukokuussa 2014 järjestettiin Euroopan nuorisotapahtuma, joka kokosi Strasbourgiin 5 000 nuorta. Otettiinko tapahtuman valmisteluissa asianmukaisesti huomioon Euroopan taloustilanne ja se, miltä tämän mittakaavan tapahtuman järjestämiseen liittyvät kulut voivat nuorten eurooppalaisten silmissä näyttää?

Onko konsepti ”Toimi. Osallistu. Vaikuta.” ollut yleisesti ottaen menestys? Millä tulosindikaattoreilla sen menestystä mitataan? Miten konseptia käytetään vaalien jälkeen, ja onko parlamentin vaali- ja arvokampanjasta laadittu yhtäkään arviointiraporttia? Jos on, tämän raportin jäljennös pyydetään toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle?

Miten on arvioitu monivuotisia tukiohjelmia 2012–2014, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta parlamentin roolista, ja voiko talousarvion valvontavaliokunta saada tällaiset arvioinnit käyttöönsä?

Parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat

Onko parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien rekrytoinnissa käytetyn sovelluksen (APA-People), joka otettiin käyttöön uuden vaalikauden alussa, tehokkuutta jo arvioitu?

Miksi joidenkin valtuutettujen avustajien kirjaaminen parlamentin postituslistoille viivästyi useita kuukausia (kahdeksannen lainsäädäntökauden avustajat, Bryssel)? He eivät tämän vuoksi saaneet työssään tarvitsemiaan tietoja. Onko tämän asian suhteen toteutettu toimia?

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

Catering-palvelu

Miksi aterioiden hinnat SQM-rakennuksessa ovat 25 prosenttia kalliimmat kuin ASP:n ruokalassa? Eikö tämä vaikuta siihen, että asiakkaat ahtautuvat mieluummin jo muutenkin täpötäyteen ASP:n ruokalaan?

Turvallisuusasioiden pääosasto

Mitä toimenpiteitä on määritetty turvallisuuden parantamiseksi etenkin äskettäin 7. lokakuuta 2014 tapahtuneiden kurdimielenosoitusten välikohtausten jälkeen? Aiotaanko uutta yleistä turvallisuusstrategiaa päivittää?

Hankkiko parlamentti sähköisen tunnistusjärjestelmän autojen rekisterikilpiin? Mitä se maksoi? Varmistetaanko tällä autotallien sisäänkäynteihin asennetulla järjestelmällä, että rekisterikilpi vastaa kulkuluvan tietoja?

29.

suosittelee avoimuuden parantamiseen sekä poliittisen ja hallinnollisen toiminnan tehostamiseen liittyvistä syistä, että kaikki parlamentin päätöstentekoelinten esityslistat ja kokouspöytäkirjat sekä kaikki niiden tekemät päätökset annetaan välittömästi ja kattavasti tiedoksi kaikille jäsenille, parlamentin henkilöstölle sekä suurelle yleisölle; palauttaa mieliin, että entinen työjärjestysvaliokunta oli hyödyllinen foorumi, jossa keskusteltiin avoimesti ja julkisesti työjärjestykseen liittyvistä menettelyistä ja parlamentin sisäisistä asioista ja kehitettiin niitä; suosittelee näin ollen, että näiden asioiden käsittelyä varten perustetaan työjärjestystä ja parlamentin sisäisiä asioita käsittelevä neutraali valiokunta, jonka päätökset vahvistetaan täysistunnossa;

30.

on erittäin huolestunut siitä, että parlamentti myönsi 17 800 000 euroa institutionaalisen vaalikampanjan nimellä kulkeneille tiedotustoimille, jotka toteutettiin vuosina 2013–2014, ja että äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa putosi jälleen ja oli tällä kertaa 42,54 prosenttia (vuonna 2009: 43 prosenttia); kannustaa hyväksymään uuden strategian, jolla lisätään Euroopan parlamentin vaalien kiinnostavuutta jäsenvaltioissa;

31.

korostaa, että kesäkuussa 2015 on määrä antaa ulkoinen jälkiarviointikertomus vuoden 2014 vaalien tiedotusstrategiasta; pyytää, että talousarvion valvontavaliokunnalle ilmoitetaan sen julkaisupäivämäärä; odottaa, että kertomuksessa annetaan yksityiskohtainen selvitys varoista;

32.

panee merkille, että parlamentin Eurobarometri-tutkimuksesta (EB/EP 82.5) käy ilmi, että vuoden 2014 vaalikampanjan aikana 23 prosentilla vastaajista oli erittäin kielteinen mielikuva parlamentista, kun taas 43 prosentilla oli neutraali mielikuva; huomauttaa, että media-analyysin mukaan kielteinen mielikuva liittyy usein parlamentin jäseniä koskeviin taloudellisiin järjestelyihin, kuten korvauksiin ja edustajanpalkkioihin, sekä parlamentin talousarvioon yleensä; on siksi vakuuttunut, että tarvitaan rakenteellisia parannuksia ja esimerkiksi yleisestä kulukorvauksesta on tehtävä selkoa täysin avoimesti, jotta saadaan lisättyä luottamusta parlamenttiin ja sen nauttimaa kannatusta;

33.

toteaa, että parlamenttiin perustettiin uusi tutkimuspalvelujen pääosasto, joka tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa pääasiassa yksittäisille jäsenille ja täydentää siten parlamentin elinten tarpeisiin vastaavien politiikkayksiköiden työtä;

34.

pitää myönteisenä yksikön perustamista arvioimaan unionin lainsäädännön vaikutusta; kehottaa yksikköä keskittymään parlamentin neuvottelemiin kompromisseihin ja komission ehdotuksiin tehtyihin parlamentin tarkistuksiin; kehottaa laatimaan 30. lokakuuta 2015 mennessä suunnitelman siitä, miten lainsäädäntöä ja sen vaikutusta arvioidaan ripeästi, samoin kuin kuvauksen yksiköstä parlamentin jäseniä varten sekä eritelmän kokonaiskustannuksista; pyytää yksikköä vaihtamaan säännöllisesti näkemyksiä komission, neuvoston ja kansallisten parlamenttien vastaavien yksiköiden kanssa;

35.

panee merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja parlamentin välisen yhteistyösopimuksen, joka allekirjoitettiin lopullisesti 5. helmikuuta 2014 ja jonka täytäntöönpano käynnistyi siten, että komiteoista siirrettiin huomattava määrä henkilöstöä Euroopan parlamentin uuden tutkimuspalvelujen pääosaston (ERPS) palvelukseen; katsoo, että toimielinten yhteistyötä olisi tehostettava ja että yhdistämällä asiantuntemusta ja ostovoimaa aloilla, joilla toimielimet tarvitsevat samantyyppistä tukea, voitaisiin parantaa tuloksia ja vähentää yleisiä kustannuksia; toivoo, että tämän sopimuksen avulla kolme toimielintä pääsee näihin tavoitteisiin tasapainoisesti ja kaikkien kolmen toimielimen yhtäläisen edun mukaisesti; pyytää kutakin toimielintä tekemään vuoden kuluttua tämän yhteistyön aloittamisesta omakohtaisen arvion sopimuksen vaikutuksista henkilöresursseihin, menoihin, synergiaan, lisäarvoon ja sisältöihin;

36.

panee merkille turvallisuusasioiden pääosaston perustamisen; palauttaa mieliin, että vuonna 2013 saatiin aikaan 195 000 euron säästöt, kun parlamentin turvallisuuspalvelut siirrettiin suoritettavaksi toimielimen sisällä, ja säästöjen odotetaan nousevan vuosina 2013–2016 yli 11 miljoonaan euroon; katsoo, että Belgian valtion kanssa olisi neuvoteltava maan osallistumisesta enemmän parlamentin turvallisuusjärjestelyjen rahoittamiseen, koska sille on taloudellista etua siitä, että unionin toimielimet sijaitsevat sen alueella; kehottaa tekemään arvioinnin, jossa tarkastellaan turvallisuuspalvelujen laatua ennen turvallisuusasioiden pääosaston perustamista ja sen jälkeen, ja toimittamaan sen talousarvion valvontavaliokunnalle viimeistään 30. syyskuuta 2015; vaatii tekemään vertailevan selvityksen muiden toimielinten turvallisuusjärjestelmistä;

37.

muistuttaa, että parlamentin kiinteistöjen ja niiden välittömän ympäristön turvallisuuden ylläpitämisen on oltava ehdoton prioriteetti; pyytää, että osana tätä työtä parannetaan pysäköintialueiden turvallisuutta;

38.

on huolissaan parlamentin hallinnossa vallitsevasta epätasa-arvosta: 31. joulukuuta 2013 yksikönpäälliköistä naisia oli 29 prosenttia, johtajista 34 prosenttia ja pääjohtajista 33 prosenttia; kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin nopeasti korjattua;

39.

vaatii, että parlamentin hallinnon ylimpien virkojen täyttämisessä noudatetaan maantieteellisen tasapainon periaatetta; edellyttää, että vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan kertomus siitä, miten tämän tavoitteen toteuttamisessa on edistytty;

40.

pyytää toimittamaan vuoden 2015 loppuun mennessä selvityksen vuosittaisesta henkilöstömäärän ja -kustannusten kehityksestä palkkaluokittain ja hallintotasoittain; pyytää parlamentin hallintoa tarkastelemaan, voisiko parlamentille olla työssään hyötyä kansainvälisten parlamentaaristen edustuslaitosten tekemistä vastaavista tutkimuksista; huomauttaa, että selvityksiin olisi avoimuuden ilmapiirin edistämiseksi sisällytettävä myös asiantuntijoille ulkoistettu työ, ja toteaa, että tämä palvelisi äänestäjienkin etua; panee huolestuneena merkille, että Euroopan parlamentin puhemiehen kabinetissa on suuri määrä henkilöstöä, yhteensä 35, mukaan lukien kaksi autonkuljettajaa ja henkilökohtainen vahtimestari, mikä on erittäin kyseenalaista, ja pitää tätä huonona esimerkkinä kustannusten vähentämisestä ja finanssipoliittisesta vastuusta parlamentin sisällä;

41.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 15. huhtikuuta 2013 jäsenten menettelysääntöjä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet; on kuitenkin huolestunut puutteellisesta täytäntöönpanosta ja tulkintaeroista, joista eräs kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä (1) raportoi, ja kehottaa vahvistamaan neuvoa-antavan komitean asemaa myöntämällä sille oikeus käynnistää satunnaistarkastuksia jäsenten antamista sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista;

42.

pitää myönteisenä, että julkisessa virassa toimiessaan jäsenten on ilmoitettava sivutoimistaan avoimemmin; palauttaa kuitenkin mieliin, että Euroopan parlamentin jäsenten, kuten myös kansallisten parlamenttien jäsenten, edustajantoimi ei sulje pois muuta toimintaa ja he voivat näin ollen harjoittaa myös ammatillista toimintaa; katsoo, että avoimuutta voitaisiin parantaa ja mahdolliset eturistiriidat voitaisiin välttää, jos jäsenten käytössä olisi yksityiskohtaisempi ilmoitusmalli; pyytää pääsihteeriä perustamaan yksittäisten jäsenten kaikki sivutoimet sisältävän julkisen tietokannan, johon pääsee parlamentin verkkosivustolta;

43.

korostaa, että parlamentin jäsenten yleiseen kulukorvaukseen liittyvissä asioissa on noudatettava entistä suurempaa avoimuutta; pyytää puhemiehistöä määrittelemään entistä tarkempia sääntöjä, jotka koskevat tilivelvollisuutta tämän korvauksen nojalla sallituista menoista, aiheuttamatta parlamentille lisäkustannuksia;

44.

pitää huolestuttavana, että jäsenten virka-autojen käytöstä ei tehdä jälkitarkastuksia, ja suhtautuu varauksellisesti siihen, että parlamentin puhemiehellä on käytössään kaksi virka-autoa;

45.

pitää myönteisenä, että vuonna 2013 säästettiin 4 miljoonaa euroa (5 prosentin leikkaus) jäsenten matkakuluissa ja henkilöstön virkamatkakuluissa; katsoo, että on jatkettava matkakulujen tiukkaa vähentämispolitiikkaa neuvottelemalla sopimuksia lentoyhtiöiden kanssa; kehottaa pääsihteeriä tekemään asiaa koskevia ehdotuksia;

Vierailijaryhmiä koskevan avustusjärjestelmän hallinnointi

46.

panee erittäin huolestuneena merkille, että unionin varainhoitoa koskevassa yleiskatsauksessaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että vierailijaryhmiin liittyvien kustannusten korvausten maksaminen käteisellä on suuri riski; korostaa, että 73 prosenttia avustuksista maksettiin vuonna 2013 käteisellä ja vain 27 prosenttia pankkisiirtoina; pitää vierailijaryhmille suoritettavia käteismaksuja suurena riskinä parlamentin maineelle ja huomattavana turvallisuusriskinä;

47.

korostaa, että on tarpeen ja tärkeää tiedottaa vierailijaryhmille ennen matkaa kestävistä liikennemuodoista, joita voi käyttää matkustettaessa parlamenttiin; suosittelee, että korvauksen määrä määräytyisi valitun liikennemuodon ja sen päästöluokituksen mukaan;

48.

korostaa, että jotta saataisiin aikaan pitkäaikaisia säästöjä unionin talousarvioon, parlamentin ja neuvoston on tarkasteltava tarvetta laatia yhden toimipaikan järjestelmää koskeva etenemissuunnitelma, kuten parlamentti on todennut useissa aiemmissa päätöslauselmissaan;

Sisäasioiden pääosasto ja ulkoasioiden pääosasto

49.

huomauttaa, että valtuuskuntien, yhteisten parlamentaaristen edustajakokousten, tilapäisten valtuuskuntien ja unionin ulkopuolelle lähetettyjen vaalitarkkailuvaltuuskuntien kustannukset vuonna 2013 olivat noin 5 794 360 euroa; kehottaa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä selvityksen kyseisten kustannusten jakautumisesta vuosina 2005–2015;

50.

panee huolestuneena merkille, että yhden parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan kustannukset olivat 493 193 euroa; kehottaa puhemiehistöä kehittämään yksinkertaisia mutta tehokkaita periaatteita valtuuskuntavierailujen kustannusrakenteen parantamiseksi ottaen eritoten huomioon niiden poliittisen merkityksen, keston ja tulokset;

Parlamenttien väliset valtuuskunnat

51.

pitää kiireellisenä ja tärkeänä parlamenttien välisten valtuuskuntien verkkosivustojen kehittämistä ja sisällön tuottamista niitä varten; pitää myös erittäin tärkeänä, että valtuuskuntien julkiset kokoukset lähetetään suoratoistolähetyksenä – talousarvion asettamissa rajoissa – samalla tavoin kuin parlamentin valiokuntien kokoukset;

Viestinnän pääosasto

52.

pitää valitettavana, että vuosien 2012–2014 monivuotisen avustusohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan parlamentin roolista, kustannukset olivat noin 14 500 000 euroa; epäilee, kuuluuko avustusohjelma parlamentin keskeiseen toimivaltaan ja tehtäviin, jotka johtuvat sen lainsäädäntö-, talousarvio- ja vastuuvapausoikeuksista; kehottaa hallintoa esittämään talousarvion valvontavaliokunnalle ulkopuolisen arvion tästä avustusohjelmasta hyvissä ajoin ennen vuotta 2014 koskevaa vastuuvapausmenettelyä;

53.

pyytää toimittamaan täydellisen selvityksen kaikista viestintähankkeisiin myönnetyistä parlamentin talousarviosta rahoitetuista avustuksista, mukaan lukien tiedot asianomaisista määristä ja rahoituksen saajista;

54.

pyytää toimittamaan selvityksen parlamentin talousarviosta järjestöille ”MEP Ranking” ja ”Vote Watch Europe” myönnetyistä määrärahoista; pitää valitettavana, että nämä järjestöt arvioivat Euroopan parlamentin jäsenten työtä määrällisten kriteerien perusteella, mikä voi toimia vääränlaisena kannustimena ja johtaa ylimääräiseen työhön; katsoo, että parlamentin jäseniin kohdistuva byrokratia lisääntyy ja heidän vapautensa hoitaa tehtäväänsä on yhä rajoitetumpaa;

EuroparlTV

55.

palauttaa mieliin, että EuroparlTV:lle osoitettiin vuoden 2013 talousarviossa 8 000 000 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 5 000 000 euroa ja että palvelun teho on parantunut uusien toimintojen ja hankkeiden myötä; panee merkille, että vuodesta 2012 vuoteen 2014 videoiden keskimääräinen kuukausittainen katsojamäärä nousi 53 000:sta 400 000:een;

56.

muistuttaa, että puhemiehistön 12. joulukuuta 2012 tekemän päätöksen mukaan vuonna 2014 käynnistettiin ulkoinen tutkimus, jonka tarkoituksena on kannustaa kehittämään parlamentin internetvideopalvelua (EuroparlTV:tä); panee merkille, että tämän tutkimuksen suositukset aiotaan panna täytäntöön vuoden 2015 alkupuolella;

LUX-elokuvapalkinto

57.

panee merkille, että LUX-elokuvapalkintoon liittyvät menot vuonna 2013 olivat 448 000 euroa eli lähes samat kuin vuonna 2012 (434 421 euroa) ja että niistä katettiin

—	ehdokkaiden virallinen valintamenettely ja kilpailu

—	viestintä Brysselissä ja Strasbourgissa

—	tiedottaminen jäsenille ja alan mediakumppaneille sekä suurelle yleisölle

—	kustannukset tekstittämisestä 24 viralliselle kielelle

—	voittajaelokuvan sovittaminen kuulo- ja näkövammaisille

—	parlamentin osallistuminen Euroopan tärkeimpiin elokuvatapahtumiin LUX-palkinnon tunnetuksi tekemiseksi;

58.

kehottaa tutkimaan, mitä tehostamismahdollisuuksia sen talousarviosta löytyy;

59.

kehottaa teettämään vuoden 2015 loppuun mennessä parlamentin jäsenten keskuudessa edustavan kyselyn, jolla pyritään selvittämään, tunnetaanko LUX-elokuvapalkinto kunkin omassa jäsenvaltiossa ja miten siihen siellä mahdollisesti suhtaudutaan;

Tiedotustoimistot

60.

panee huolestuneena merkille, että tiedotustoimistojen virkamatkakulut vuonna 2013 olivat 1 839 696 euroa, joista Strasbourgiin tehtyjen virkamatkojen osuus oli 1 090 290 euroa; pitää valitettavana, että Strasbourgiin suuntautuneiden tiedotustoimistojen virkamatkojen kulut lisääntyivät noin 7 prosentilla vuodesta 2012, ja toteaa, että lisäksi uuden tiedotustoimiston perustaminen Kroatiaan aiheutti 2 prosentin lisäyksen; pyytää toimittamaan tiedot tärkeimmistä syistä tiedotustoimistojen henkilökunnan virkamatkoille Strasbourgiin ja Brysseliin; pyytää toimittamaan selvityksen kunkin tiedotustoimiston henkilökunnan virkamatkoista vuosina 2005, 2010 ja 2015 vertailujen mahdollistamiseksi; pitää videoneuvottelujen käytön etusijalle asettamista ehdottoman tärkeänä, koska näin leikattaisiin parlamentin talousarvion rakenteellisia kustannuksia ja vähennettäisiin ympäristövaikutuksia haittaamatta parlamentin toimintaa;

61.

huomauttaa, että useiden jäsenvaltioissa sijaitsevien tiedotustoimistojen verkkosivustoja ei ole päivitetty vaalien jälkeen; pyytää kiinnittämään huomiota siihen, miten tämä voi vaikuttaa parlamentin uskottavuuteen suuren yleisön silmissä; vaatii teettämään tutkimuksen tiedotustoimistoille myönnettyjen varojen käytöstä ja antamaan selvityksen siitä, miksi internetyhteyksien kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri jäsenvaltioiden välillä;

Parlamentin logo

62.

panee merkille, että Euroopan parlamentin logoa on muutettu; korostaa, ettei se voi hyväksyä, ettei sille taaskaan tiedotettu päätöksestä riittävän ajoissa; vaatii asiasta vastaavia yksiköitä selittämään, miksi logoa muutettiin, minkä menettelyn mukaan asiasta päätettiin ja kuinka paljon logon muuttaminen tuli maksamaan;

63.

kehottaa esittämään yksityiskohtaisen selvityksen Euroopan historian talosta Euroopan parlamentille aiheutuvista kaikista ulkoisista ja sisäisistä kustannuksista sekä erittelemään suunnittelukustannukset (mukaan lukien alustava suunnittelu), investointikustannukset ja juoksevat kustannukset (mukaan lukien rakentamiseen ja kunnossapitoon varatut määrät, henkilöstömenot ja näyttelykustannukset); panee merkille, että komissio tukee Euroopan historian talon rahoittamista vuosittain 800 000 eurolla; huomauttaa, että Euroopan historian talon myönteiset vaikutukset ulottuvat unionin toimielinten lisäksi Belgian valtioon, joka saa uusia tuloja tästä uudesta matkailukohteesta; suosittelee siksi, että Belgian valtiota pyydetään tukemaan Euroopan historian talon perustamista;

Henkilöstöasioiden pääosasto

64.

toteaa, että periaatteessa parlamenttiin voidaan ottaa henkilöstöä (vakituisia virkamiehiä) vain järjestämällä avoimia kilpailuja ja että kilpailun läpäisseiden osuus on noin 10 prosenttia ehdokkaista ja keski-ikä 34 vuotta; toteaa huolestuneena, että vaikka nuorisotyöttömyys on yksi unionin pääpainopisteistä, unionin toimielimet, parlamentti mukaan luettuna, eivät ole ottaneet käyttöön minkäänlaisia toimia, joilla kannustetaan alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymistä;

65.

korostaa, että erityisesti joistakin jäsenvaltioista virkamiehiä tai toimihenkilöitä ei ole helppo saada palvelukseen; panee merkille, että toimielinten nykyiset palkka- ja pääsyehdot eivät houkuttele uutta henkilöstöä; korostaa, että palkat eivät ole kilpailukykyisiä eikä urakehitys ole houkutteleva monien EU-15-jäsenvaltioiden kansalaisille, ja katsoo, että tämä koskee etenkin niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, joista lähtöisin olevien virkamiesten eläkeikä lähestyy; tähdentää, että tämä tilanne, jossa unionin virkamieskuntaa on pakko supistaa, johtaa lähitulevaisuudessa tarjottujen palvelujen laadun murenemiseen ja saattaa johtaa maantieteellisen tasapainon vääristymiseen entisestään;

66.

pyytää laatimaan henkilöstökomitean järjestämästä ja rahoittamasta toiminnasta selvityksen, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot toiminnan lajista, aiheutuneista menoista ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta;

67.

pyytää henkilöstöasioiden pääosastoa ja asianomaisia yksiköitä toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että parlamentin korkeisiin virkoihin saataisiin naisia, tai arvioimaan syitä sille, että naisia on niissä vähemmän kuin miehiä, ja esittämään sen jälkeen toimenpiteitä, joilla helpotetaan naisten saamista parlamentin hallinnon korkeisiin virkoihin;

68.

panee merkille ”Away Days” -tilaisuuksista ja muista henkilöstölle järjestetyistä vastaavankaltaisista tilaisuuksista vuonna 2013 aiheutuneet korkeat kustannukset (kahdeksan tilaisuutta maksoi yhteensä 140 730 euroa); katsoo, että kriisin ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien kustannuksia on suhteutettava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa, sillä kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

Parlamentin jäsenten avustajat

69.

kannattaa toimenpiteitä, joilla organisoitiin noin 1 700 valtuutetun avustajan sopimusten päättymiseen liittyvä hallinnointi seitsemännen vaalikauden päättyessä ja kahdeksannen alkaessa ja erityisesti APA-People-sovelluksen käyttöönotto; katsoo kuitenkin, että valtuutettujen avustajien sopimusten tekemisessä mukana olevien yksiköiden hallinnollisia resursseja olisi täytynyt lisätä toimien nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi; huomauttaa, että käyttöön ei annettu riittävästi henkilöresursseja ja teknisiä resursseja eikä joidenkin avustajien sopimusten allekirjoittamisen viivästymistä ja jopa joidenkin sopimusten katkeamista pystytty näin ollen välttämään ja että myös päivärahojen ja muiden korvausten laskemisessa ja tämän seurauksena palkkojen maksussa oli viivästyksiä; toteaa kuitenkin, että menettelyt ovat parantuneet merkittävästi vuodesta 2009, mutta toteaa myös, että parlamentin on nopeutettava ja tehostettava palvelukseenottomenettelyjään edelleen; panee huolestuneena merkille, että kysymys, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, joiden oikeuksia loukattiin lyhentämällä heidän työsopimustensa kestoa vähintään yhdellä kuukaudella Euroopan parlamentin vaalien aikaisen ajankohdan vuoksi, on edelleen ratkaisematta; vaatii mukauttamaan eläkeoikeuksien kertymiseen tarvittavaa aikaa koskevaa lainsäädäntöä parlamentin vaalikauden todellisen keston mukaisesti;

70.

pitää valitettavana, ettei parlamentin henkilöresursseja vuonna 2013 koskevaan katsaukseen – kuten ei aiempiinkaan katsauksiin – sisällytetty juuri lainkaan parlamentin jäsenten valtuutettuihin avustajiin liittyviä tietoja, vaikka heidän osuutensa parlamentin koko henkilöstöstä on 29,4 prosenttia; pyytää parlamenttia korjaamaan tämän asian ottaen huomioon, että kyseinen asiakirja on keskeinen toimielimen henkilöstöhallinnon kehittämisen kannalta;

71.

pitää valitettavana virkamiestuomioistuimen 12. joulukuuta 2013 antamaa tuomiota asiassa F-129/12, ja pitää erittäin valitettavana, että parlamentin katsottiin laiminlyöneen tuen tarjoamisen parlamentin jäsenen valtuutetuille avustajille häirintätapauksissa ja laittomissa lomautuksissa; panee merkille, että puhemiehistö päätti 14. huhtikuuta 2014 perustaa häirinnästä tehtyjä valituksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean, jotta vältettäisiin valtuutettujen avustajien ajautuminen tällaisiin tilanteisiin; on kuitenkin huolissaan komitean epätasapainoisesta kokoonpanosta: komitea koostuu kolmesta kvestorista, yhdestä hallinnon edustajasta ja yhdestä valtuutettujen avustajien edustajasta; panee merkille, että marraskuuhun 2014 mennessä komitea oli käsitellyt kolme tapausta, joista kvestorit olivat päättäneet, ettei asian käsittelyä ollut syytä jatkaa; pyytää näin ollen puhemiehistöä tarkistamaan päätöstään ja tasapainottamaan komitean kokoonpanoa siten, että siinä olisi vähintään kaksi valtuutettujen avustajien edustajaa;

72.

panee huolestuneena merkille, että valtuutetut avustajat jättävät kielikursseja kesken huomattavasti useammin (32 prosenttia) kuin muu henkilöstö (8 prosenttia); pyytää muuttamaan kielikurssitarjontaa siten, että valtuutetuille avustajille tarjotaan heidän erityisiin työskentelyolosuhteisiinsa paremmin mukautettuja kielikursseja;

73.

pyytää tutkimaan, miksi valtuutetut avustajat ja muu henkilöstö käyttävät sairauslomapäiviä hyvin eri lailla;

74.

kiinnittää huomiota siihen, että parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille maksetaan virkamatkoista Strasbourgiin noin 30–45 prosenttia vähemmän päivärahoja kuin parlamentin muulle henkilöstölle; huomauttaa, että lisäksi valtuutetuille avustajille maksetut korvaukset jakautuvat kolmeen ryhmään ja aina matkasta Strasbourgiin ei edes makseta korvausta; pyytää puhemiehistöä toteuttamaan tarvittavat toimet epätasa-arvon poistamiseksi ja kyseisen korvauksen maksamiseksi valtuutetuille avustajille samalla tavalla kuin muulle henkilöstölle;

75.

on huolissaan siitä, että paikallisten avustajien määrä vaihteli jäsenkohtaisesti huomattavasti nollasta 43:een vuonna 2013; kehottaa tutkimaan, onko palvelukseenottomenettelyjä noudatettu tapauksissa, joissa paikallisten avustajien määrä oli suuri, ja arvioimaan, mikä on ollut syynä heidän suureen määräänsä; pyytää arvioimaan paikallisten avustajien palvelukseenottomenettelyjä ja tekemään ehdotuksia niiden järkeistämiseksi, jotta vältytään siltä, että paikallisia avustajia olisi liiallinen määrä jäsentä kohden; kehottaa varmistamaan, että paikallisten avustajien palkkaamisessa ja palveluntarjoajien valinnassa noudatetaan entistä suurempaa avoimuutta; kehottaa julkaisemaan internetissä jäsenten käyttämien palveluntarjoajien nimet;

76.

korostaa, että heinäkuussa 2008 hyväksyttyjen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden 43 artiklan d alakohdan mukaan jäsen ei voi palkata avustajakseen puolisoaan, muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuolta, vanhempiaan, lapsiaan tai sisaruksiaan;

77.

on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa parlamenttia panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

Parlamentin kiinteistöpolitiikka

78.

ottaa huomioon, että kolmella työskentelypaikkakunnallaan parlamentilla on käytössään 1,1 miljoonaa neliömetriä tilaa ja se omistaa 81 prosenttia tästä tilasta; pitää äärimmäisen tärkeänä vahvistaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan parlamentin rakennusten kestävyys kunnossapitokustannusten kasvaessa;

79.

kehottaa parlamenttia ja komissiota tekemään Eurooppa-talojen yhteistä hallinnointia koskevan yhteistyösopimuksen, jonka perusteella voidaan ensinnäkin määritellä monivuotinen suunnittelukehys kiinteistöjen hankintaan tai vuokraukseen liittyviä kiinteistökartoituksia varten ja toisaalta yksinkertaistaa talojen päivittäisiä hallinto- ja rahoitusmenettelyjä;

80.

toteaa, että Sofian Eurooppa-talo on ollut täysin toiminnassa heinäkuusta 2013 lähtien; panee merkille, että myyjä velvoitettiin korjaamana rakennusvirheet ja rakennusmääräysten vastaiset rakenteet ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista;

Tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto sekä käännöstoiminnan pääosasto

81.

panee tyytyväisenä merkille, että resurssitehokasta monikielisyyttä koskevan puhemiehistön päätöksen täytäntöönpano tuotti 15 miljoonan euron säästöt tulkkaustoiminnan alalla ja 10 miljoonan euron säästöt käännöstoiminnan alalla vuonna 2013 mutta ei vaikuttanut monikielisyyden periaatteeseen eikä heikentänyt parlamentin työn laatua; toteaa jälleen, että toimielinten välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta voitaisiin vaihtaa parhaita käytäntöjä, jotka edistävät tehokkuutta ja mahdollistavat säästöjen aikaansaamisen;

Varainhoidon pääosasto

Vapaaehtoinen eläkerahasto

82.

toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston varojen perusteella laskettu arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä kasvoi 197,5 miljoonaan euroon vuoden 2013 lopussa; korostaa, että kyseiset tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle;

83.

toteaa, että viime kädessä on mahdotonta arvioida, johdetaanko rahastoa tehokkaasti ja asianmukaisesti, ja kehottaa teettämään asiasta ulkoisen arvioinnin;

84.

toteaa kuitenkin, että tämä herättää huolta rahaston varojen mahdollisesta ehtymisestä ja että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan;

85.

panee merkille, että unionin tuomioistuin hyväksyi vuonna 2013 päätöksen nostaa rahaston jäsenten eläkeikä 60 vuodesta 63 vuoteen, jotta pääomaa ei käytetä loppuun liian aikaisin, ja päätöksen mukauttaa rahastoa uusiin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin;

Jäsenille tarjottavat palvelut

86.

kehottaa parlamenttia asettamaan palveluntarjoajien nimet ja tiedot jäsenille tarjottavista palveluista julkisesti saataville parlamentin jäsenten kotisivuille samaan paikkaan, jossa esitetään tiedot valtuutetuista avustajista ja paikallisista avustajista;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

87.

panee merkille innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston henkilöstön ottamisen parlamentin henkilöstöksi sekä lupauksen alentaa kustannuksia ja parantaa tietoteknisen henkilöstön asiantuntemuksen tasoa; muistuttaa, että asiantuntemuksen parantaminen pysyvien innovaatioiden osalta esitettiin myös syyksi alan ulkoistamiselle muutama vuosi sitten; kehottaa pääsihteeriä tekemään yhteistyötä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston kanssa etsiäkseen keinoja nopeuttaa palvelukseenottomenettelyä ja houkutellakseen tietotekniikan ja -turvallisuuden alan parhaita asiantuntijoita;

88.

palauttaa mieliin, että tiettyjen jäsenten, avustajien ja virkamiesten henkilökohtaisten ja luottamuksellisten sähköpostilaatikkojen tietoturva vaarantui, kun parlamentti joutui niin kutsutun epärehellisen välittäjän hyökkäyksen (man-in-the-middle attack) kohteeksi ja hakkeri kaappasi yksityisten älypuhelinten ja parlamentin julkisen langattoman lähiverkon välisen tietoliikenneyhteyden;

89.

panee merkille, että riippumaton kolmas osapuoli toteutti tieto- ja viestintätekniikan turvallisuustarkastuksen kaikissa parlamentin tietoteknisissä ja televiestintäjärjestelmissä, jotta voitaisiin laatia selkeä etenemissuunnitelma tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuteen liittyvien toimien parantamiseksi vuonna 2015; huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden tarkastuksen määräaika oli joulukuussa 2014; muistuttaa, että tämän olisi oltava prioriteetti, kun otetaan huomioon turvallisuuteen viime aikoina kohdistuneet uhat, ja pyytää, että talousarvion valvontavaliokunnalle tiedotetaan tuloksista heti, kun raportti on saatu valmiiksi;

90.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 9. joulukuuta 2013 välittömät ja keskipitkän aikavälin toimenpiteet, joilla vahvistetaan mobiililaitteiden käyttöä koskevia Euroopan parlamentin turvallisuussääntöjä;

91.

painottaa, että parlamentin on jatkettava yhteistyötään komission tietotekniikan pääosaston kanssa vanhojen tietoteknisten välineiden ja infrastruktuurien korvaamiseksi siten, että edetään kohti avoimia, yhteensopivia ja myyjästä riippumattomia ratkaisuja, joilla pyritään saamaan aikaan kustannustehokas, korkealaatuinen tietotekniikkaympäristö Euroopan parlamentille;

92.

on tyytyväinen jo joitakin vuosia käytössä olleeseen at4am-sovellukseen, joka on hyödyllinen ja onnistunut tarkistusten esittämissovellus; pitää tarpeellisena parantaa ja päivittää erityisesti kyseisen sovelluksen eräitä erittäin hyödyllisiä toimintoja, kuten automaattisia korjauksia ja varmuuskopiointitoimintoa;

93.

pyytää, että avoimuuden ja asiakirjojen tasapuolisen saatavuuden edistämiseksi ePetition-sovellus, jonka avulla on mahdollista tutustua kaikkiin kansalaisten parlamentin vetoomusvaliokunnalle esittämiin vetoomuksiin, avataan kaikille parlamentin jäsenille, ei ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenille ja/tai varajäsenille;

Ympäristöystävällinen parlamentti

94.

on tietoinen parlamentin uudesta ”New World of Work” -konseptista, EMAS-akkreditoinnista ja -prosessista ja paperittomuuteen tähtäävästä ohjelmasta, johon kuuluvat eCommittee- ja eMeeting-sovellukset; kehottaa tehostamaan tätä ohjelmaa saatavilla olevin älypuhelin- ja taulutietokonesovelluksin;

95.

huomauttaa, että ajankäyttöä voitaisiin tehostaa ja parlamentin ympäristöjalanjälkeä pienentää teleneuvottelujen ja etätyöskentelyn avulla ja samalla voitaisiin vähentää hallinto- ja matkakustannuksia;

96.

toteaa, että kasvihuonekaasupäästöt parlamentin henkilöstön matkoista Brysselin, Luxemburgin ja Strasbourgin välillä ovat pudonneet 34 prosentilla vuosien 2006 ja 2012 välillä; kehottaa puhemiehistöä huolehtimaan täydestä avoimuudesta ja ottamaan huomioon myös päästöt, joita aiheutuu, kun jäsenet matkustavat kotimaistaan Brysseliin ja Strasbourgiin; panee tyytyväisenä merkille toimenpiteet, joilla pyritään kompensoimaan päästöjä, joita ei voida vähentää ja joita on mahdoton välttää; suosittelee panemaan täytäntöön myös muita kompensointitoimenpiteitä toteuttamalla YK:n tunnustaman puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) Gold Standard -luokituksen mukaisia hankkeita;

97.

kehottaa pääsihteeriä suunnittelemaan, miten kuljetusarkkujen määrää voitaisiin vähentää parlamentin virkamatkoilla; ehdottaa, että käyttöön otettaisiin pienempiä kuljetusarkkuja tai arkkuja jaettaisiin useamman henkilön kesken, mikä vähentäisi kustannuksia ja pienentäisi hiilijalanjälkeä;

98.

kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä kehittämään kestävän ja yhdenmukaisen konseptin, jonka avulla hyödynnetään täysimääräisesti budjettikohtaa 239 maksimimäärän käyttämiseksi hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen, jotta saadaan kompensoitua parlamentin niitä hiilidioksidipäästöjä, jotka eivät ole vältettävissä, YK:n tunnustaman puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) Gold Standard -luokituksen mukaisilla hankkeilla;

99.

pyytää, että ilmastointijärjestelmässä keskityttäisiin energiatehokkuuteen, jotta ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset;

Tehtyjä sopimuksia koskeva vuosikertomus

100.

panee merkille, että vuonna 2013 tehtiin yhteensä 264 hankintasopimusta, joista 120 – arvoltaan 465 miljoonaa euroa – tehtiin avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ja 144 – kokonaisarvoltaan 152 miljoonaa euroa – tehtiin neuvottelumenettelyssä; toteaa, että vaikka neuvottelumenettelyssä tehtyjen sopimusten määrä laski vuonna 2013 yhteensä 37 prosenttia (144 sopimusta, kun vuonna 2012 tehtiin 241 sopimusta), niiden arvo ei muuttunut arvoltaan merkittävästi;

101.

korostaa tässä yhteydessä, että kaikissa sopimuksissa ja tarjouskilpailuissa on pantava täytäntöön ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeva konsepti; kehottaa ottamaan käyttöön yhä enemmän kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita ympäristöä säästävien sopimusten tekemiseksi, etenkin elintarvike- ja cateringpalvelujen, ajoneuvojen ja kuljetuksen, saniteetti- ja vesilaitteiden, paperin, jätehuollon, tietotekniikka- ja kuvauslaitteiden, valaistuksen, siivouksen ja kalusteiden alalla;

102.

panee merkille, että suurin osa (61 prosenttia) vuonna 2013 tehdyistä sopimuksista oli palvelusopimuksia, joiden kokonaisarvo on 374 miljoonaa euroa, ja että kolme pääosastoa teki 14 sopimusta, joiden arvo oli yli 10 miljoonaa euroa; pitää tärkeänä varmistaa, että kyseisiä arvoltaan merkittäviä sopimuksia varten on olemassa asianmukaiset tarkastusjärjestelmät, joilla toimeksiantojen toteuttamista valvotaan jatkuvasti;

103.

panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2013 ja 2012 tehdyt hankintasopimukset esitetään sopimustyypin mukaan:

Sopimustyyppi	2013		2012
Sopimustyyppi	Määrä	Osuus (%)	Määrä	Osuus (%)
Palvelut	189	72	242	70
Hankinnat	48	18	62	18
Urakat	19	7	36	12
Kiinteistöt	8	3	4	1
Yhteensä	264	100	344	100

Sopimustyyppi	2013		2012
Sopimustyyppi	Arvo (euroina)	Osuus (%)	Arvo (euroina)	Osuus (%)
Palvelut	374 147 951	61	493 930 204	57
Hankinnat	91 377 603	15	145 592 868	17
Urakat	15 512 763	2	48 386 872	5
Kiinteistöt	136 289 339	22	180 358 035	21
Yhteensä	617 327 656	100	868 267 979	100
(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2013, s. 7)

104.

panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2013 ja 2012 tehdyt hankintasopimukset esitetään menettelytyypin mukaan:

Menettelytyyppi	2013		2012
Menettelytyyppi	Määrä	Osuus (%)	Määrä	Osuus (%)
Avoin	106	40	98	28
Rajoitettu	14	5	5	2
Neuvottelu	144	55	241	70
Kilpailu	—	—	—	0
Poikkeus	—	—	—	0
Yhteensä	264	100	344	100

Menettelytyyppi	2013		2012
Menettelytyyppi	Arvo (euroina)	Osuus (%)	Arvo (euroina)	Osuus (%)
Avoin	382 045 667	62	381 116 879	44
Rajoitettu	83 288 252	13	245 156 318	28
Neuvottelu	151 993 737	25	241 994 782	28
Kilpailu	—	—	—	0
Poikkeus	—	—	—	0
Yhteensä	724 297 066	100	603 218 807	100
(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2013, s. 9)

Poikkeuksellinen neuvottelumenettely

105.

panee merkille, että poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn osuus oli 39 prosenttia vuonna 2013 käynnistetyistä neuvottelumenettelyistä; panee huolestuneena merkille, että parlamentti käytti poikkeuksellista neuvottelumenettelyä vuonna 2013 yhteensä 56 sopimuksessa, ja vaatii, että sopimusten kokonaismäärän ilmoittamisen lisäksi myös niiden yhteisarvo ilmoitetaan;

106.

katsoo, että tulojen ja menojen hyväksyjien olisi perusteltava poikkeuksellisen neuvottelumenettelyn käyttö perusteellisesti ja avoimesti; kehottaa varainhoidon keskusyksikköä kokoamaan kyseiset tiedot vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimitettavaan hankintasopimuksia koskevaan vuosikertomukseen;

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

107.

toteaa, että vuonna 2013 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavalla tavalla:

Ryhmä	2013					2012
Ryhmä	Määrärahat vuodessa (*1)	Omat ja siirretyt varat	Maksut	Vuotuisten määrärahojen käyttöaste (%)	Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat	Määrärahat vuodessa	Omat ja siirretyt varat	Maksut	Vuotuisten määrärahojen käyttöaste (%)	Seuraavalle kaudelle (2011) siirretyt määrärahat
PPE	21 680	4 399	18 437	85,04	7 642	21 128	2 024	18 974	89,81	4 178
S;D	15 388	6 849	17 649	114,69	4 588	14 908	6 313	14 520	97,40	6 702
ALDE	6 719	2 172	7 142	106,30	1 749	6 673	2 281	6 855	102,72	2 100
Verts/ALE	4 366	1 787	4 778	109,44	1 375	4 319	1 460	4 002	92,65	1 778
GUE/NGL	2 658	1 076	3 317	124,79	416	2 563	1 094	2 602	101,52	1 055
ECR	4 046	1 602	4 598	113,64	1 050	3 765	1 219	3 407	90,51	1 577
EFD	2 614	939	2 422	92,65	1 132	2 538	881	2 494	98,29	925
Sitoutumattomat jäsenet	1 316	367	931	70,74	441	1 362	413	963	70,73	367
Yhteensä	58 786	19 193	59 274	100,83	18 394	57 255	15 687	53 817	94,00	18 680

Euroopan tason poliittiset puolueet ja poliittiset säätiöt

108.

toteaa, että vuonna 2013 alamomentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti (2):

Puolue	Lyhenne	Omat varat (*2)	EP:n avustus	Tulot yhteensä	EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)	Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen) tai tappio
Euroopan kansanpuolue	PPE	1 439	6 464	9 729	85	192
Euroopan sosialidemokraattinen puolue	PES	1 283	4 985	6 841	85	118
Euroopan liberaali- ja demokraattipuolue	ALDE	518	2 232	3 009	85	33
Euroopan vihreä puolue	EGP	461	1 563	2 151	78	– 36
Euroopan konservatiivien ja reformistien liitto	AECR	307	1 403	1 970	85	45
Euroopan vasemmistopuolue	EL	233	948	1 180	68	– 258
Euroopan demokraattinen puolue	EDP	91	437	528	85	0
EU-demokraatit	EUD	48	197	245	85	12
Euroopan vapaa allianssi	EFA	93	439	592	85	12
Euroopan kristillinen poliittinen liike	ECPM	61	305	366	85	8
European Alliance for Freedom	EFA	68	384	452	85	1
Euroopan kansallisten liikkeiden liitto	AEMN	53	350	403	85	– 38
Vapauksien ja demokratian Euroopan liike	MELD	107	594	833	85	0
Yhteensä		4 762	20 301	28 299	83	89

109.

toteaa, että vuonna 2013 alamomentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti (3):

Säätiö	Lyhenne	Liittyy puolueeseen	Omat varat (*3)	EP:n avustus	Tulot yhteensä	EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista menoista (enintään 85 %)
Eurooppa-tutkimuksen keskus	CES	PPE	772	3 985	4 757	85
Foundation for European Progressive Studies	FEPS	PSE	491	2 762	3 253	85
European Liberal Forum	ELF	ALDE	214	1 108	1 322	85
Green European Foundation	GEF	EGP	158	881	1 039	85
Transform Europe	TE	EL	130	538	668	85
Institute of European Democrats	IED	PDE	50	219	269	85
Centre Maurits Coppieters	CMC	EFA	50	227	277	85
New Direction – Foundation for European Reform	ND	AECR	183	645	828	85
European Foundation for Freedom	EFF	EFA	39	210	249	85
Organisation For European Interstate Cooperation	OEIC	EUD	20	123	143	85
European Christian Political foundation	ECPF	ECPM	31	170	201	85
Foundation for a Europe of Liberties and Democracy	FELD	MELD	60	280	340	85
Identités & Traditions europénnes	ITE	AEMN	31	177	208	85
Yhteensä		—	2 229	11 325	13 554	85

(1) ALTER-EU: Mind the Gap (http://www.alter-eu.org/sites/default/files/documents/Mind%20the%20Gap%20briefing.pdf)

(*1) kaikki määrät tuhansia euroja

(2) Lähde: PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.295/BUR) ja PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.297/BUR), kohta 12.

(*2) kaikki määrät tuhansia euroja

(3) Lähde: PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.295/BUR) ja PV BUR. 20.10.2014 (PE 538.297/BUR), kohta 12.

(*3) kaikki määrät tuhansia euroja