20.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 355/146

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom (1),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2),

—

ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) (rahoituskehysasetus),

—

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

—

ottaa huomioon talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – komissio, 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman (5),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman (6),

—

ottaa huomioon komission 24. kesäkuuta 2015 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 (COM(2015)0300),

—

ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2015 vahvistaman ja 17. syyskuuta 2015 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 (11706/2015 – C8-0274/2015),

—

ottaa huomioon varainhoitovuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman (7),

—

ottaa huomioon komission 23. syyskuuta 2015 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle antaman tiedonannon nimeltä ”Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet” (COM(2015)0490),

—

ottaa huomioon oikaisukirjelmän nro 1/2016 (COM(2015)0317) ja oikaisukirjelmän nro 2/2016 (COM(2015)0513) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0298/2015),

1.

korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2016 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 11. maaliskuuta 2015 yleisistä suuntaviivoista ja 8. heinäkuuta 2015 trilogin neuvotteluvaltuuksista antamissaan päätöslauselmissaan; muistuttaa, että niihin kuuluu sisäinen ja ulkoinen solidaarisuus, etenkin tehokas puuttuminen muuttoliike- ja pakolaiskriisiin, sekä kilpailukyvyn parantaminen luomalla säällisiä ja laadukkaita työpaikkoja ja kehittämällä yritystoimintaa ja yrittäjyyttä koko unionissa;

2.

painottaa, että unionilla on nyt ratkaistavanaan monia vakavia hätätilanteita, ennen kaikkea ennennäkemätön muuttoliike- ja pakolaiskriisi; on ehdottomasti sitä mieltä, että unionin talousarvioon on otettava tarvittavat varat, joiden avulla voidaan vastata poliittisiin haasteisiin ja unioni voi täyttää näihin kriiseihin liittyvät sitoumuksensa ja reagoida niihin tehokkaasti, äärimmäisen kiireellisesti ja ensisijaisesti; ymmärtää, että muuttoliike- ja pakolaiskriisiä ei voida ratkaista pelkästään rahoituksellisin keinoin ja että tarvitaan sekä kriisin sisäiseen että sen ulkoiseen ulottuvuuteen liittyviä kokonaisvaltaisia toimia; toteaa, että poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia toimia ja että tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista, jotta tähän tarkoitukseen varmistetaan uudet määrärahat; korostaa tässä yhteydessä, että solidaarisuus on EU:n talousarvion perusperiaatteita; on huolestunut siitä, että pakolaiskriisissä solidaarisuus ilmenee epätasaisesti jäsenvaltioiden välillä; pyytää komissiota tekemään ehdotuksen siitä, miten EU:n talousarviolla voidaan kannustaa jäsenvaltioita omaksumaan tasapainoisempi asenne solidaarisuuteen;

3.

panee merkille, että parlamentti on vuoden 2016 talousarviomenettelyn alusta lähtien painottanut erityisesti muuttoliikkeeseen ja pakolaisiin liittyviä kysymyksiä; palauttaa mieliin aiemmat lausuntonsa, joiden mukaan muuttoliikevirtojen hallitsemiseksi toteutettavat toimet sijoittuvat sisäisen ja ulkoisen yhteisvastuun leikkauspisteeseen ja käyttöön olisi otettava yhdennetysti myös ulkoisia rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin puuttua unionin tämänhetkisten ongelmien perimmäisiin syihin; palauttaa mieliin yhteiset perussopimukset ja muut sopimukset, kuten Schengenin säännöstö ja Dublinin asetus (8), sekä komission ehdotuksen kriisitilanteita koskevasta velvoittavasta siirtomekanismista (COM(2015)0450);

4.

on näin ollen päättänyt esittää viipymättä kattavan tarkistuspaketin korottaakseen talousarvioesityksen määrärahoja otsakkeessa 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) ja otsakkeessa 4 (globaali Eurooppa) 1 161 miljoonalla eurolla ja vastatakseen näin muuttoliikekriisistä aiheutuneisiin ensimmäisiin tarpeisiin; korostaa, että kriisin sisäinen ulottuvuus otettiin jo huomioon parlamentin tarkistuksissa, joihin sisällytettiin kokonaisuudessaan kaksi turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin liittyvää mukautettua pakettia ja joissa ehdotetaan samalla uusia lisäyksiä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä alalla toimivien unionin erillisvirastojen määrärahoihin; tähdentää, että ulkoista ulottuvuutta vahvistettiin lisäämällä määrärahoja otsakkeen 4 tietyissä erityisohjelmissa, kuten Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline, humanitaarisen avun väline ja liittymistä valmisteleva tukiväline;

5.

korostaa silti, että kyseisiä tarkistuksia olisi tarkasteltava samassa yhteydessä kuin komission oikaisukirjelmää nro 2/2016, joka sisältää toisen sisäisiä siirtoja koskevan paketin lisäksi edellä mainitussa komission 23. syyskuuta 2015 antamassa tiedonannossa vahvistetut lisätoimenpiteet; pitää valitettavana, että parlamentilla ja neuvostolla ei ole enempää aikaa tutkia tämän oikaisukirjelmän tarkoituksenmukaisuutta, mutta ymmärtää, että tilanteeseen on reagoitava välittömästi ja että aikataulu on erittäin tiukka; tähdentää, että parlamentti tukee täysin näitä uusia toimenpiteitä ja aikoo puolustaa niiden rahoittamista uusista määrärahoista jopa ylittämällä parlamentin omassa vuoden 2016 talousarviota koskevassa kannassa ehdotettu taso;

6.

aikoo lisäksi toteuttaa toimia ratkaistakseen eurooppalaisia maanviljelijöitä ja etenkin maidontuottajia koskevan tämänhetkisen kriisin ja sisällyttää jo tässä vaiheessa vuoden 2016 talousarviota koskevaan kantaansa 500 miljoonan euron tuen komission ilmoittamille kiireellisille toimenpiteille; luottaa siihen, että komission oikaisukirjelmässä nro 2/2016 voidaan määritellä tarkalleen budjettikohdat, joihin tämän vuoksi osoitetaan lisärahoitusta; on tyytyväinen, että komissio päätti siirtää kriisivaraukseen vuoden 2015 talousarviossa osoitetut, käyttämättä jääneet määrärahat vuoden 2016 talousarvioon, ja toteaa, että näistä käyttämättä jääneistä varoista maksetaan korvaukset asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisten suorien tukien saajille;

7.

toteaa, että unionin talousongelmien ratkaisu edellyttää kosolti enemmän toimia kilpailukyvyn, kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen edistämiseksi; pitää tässä mielessä keskeisenä mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten sekä sosiaalisten yritysten toimintaa; lisää siksi COSME-ohjelman määrärahoja 16,5 miljoonalla eurolla; on päättänyt lisäksi ehdottaa vuodeksi 2016 uusia nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamista koskevia sitoumuksia, koska hankkeen kaikki määrärahat on myönnetty vuosina 2014–2015 etupainotteisesti; toteaa tyytyväisenä, että ohjelma on ollut erittäin tärkeä työttömyyden torjunnan kannalta, ja haluaa ehdottomasti varmistaa, että siihen osoitetaan tarvittavat varat, jotta sen täytäntöönpano ei häiriintyisi rahoituksen puutteen vuoksi; hyväksyy näin ollen 473,2 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2016 määrärahoihin ja toteaa, että se vastaa nuorisotyöllisyysaloitteen alkuperäistä vuotuista maksuosuutta;

8.

toistaa näkemyksensä, jonka mukaan uusia aloitteita ei saisi rahoittaa unionin talousarviosta unionin nykyisten ohjelmien ja politiikkojen kustannuksella ja aiemmin tehdyistä poliittisista sitoumuksista piittaamatta; antaa ja vahvistaa täysin laajamittaisen poliittisen ja taloudellisen tuen Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) käynnistämiselle mutta aikoo noudattaa ESIR-neuvottelujen aikana tekemäänsä sitoumusta minimoida vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä mahdollisimman pitkälle Horisontti 2020 -ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen kohdistuvat vaikutukset; ehdottaa näin ollen, että näiden kahden ohjelman määrärahoihin vuonna 2016 ESIR-takuurahaston rahoittamista varten tehdyt leikkaukset (1 326 miljoonaa euroa) korvataan kokonaan, jotta ohjelmat voisivat saavuttaa täysin tavoitteensa, joista sovittiin vasta kaksi vuotta sitten, kun niiden oikeusperustat hyväksyttiin;

9.

korostaa, että parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymää yhteistä lausumaa maksusuunnitelmasta vuosiksi 2015–2016 on noudatettava kaikilta osin, ja toteaa, että se perustuu yhteiseen sitoumukseen vähentää vuosien 2007–2013 koheesio-ohjelmien maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrä noin 2 miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä; kritisoi tässä yhteydessä neuvoston ehdottamia leikkauksia, jotka eivät vastaa lainkaan tätä maksusuunnitelmaa; korostaa lisäksi, että tulevaisuudessa on vältettävä vastaavien kestämättömän suuruisten maksurästien muodostumista, ja kehottaa komissiota tekemään tätä koskevia konkreettisia ehdotuksia; katsoo, että tästä syystä ennakoimattomat maksutarpeet olisi rahoitettava uusista määrärahoista ja että 1 miljardin euron etupainotteinen rahoitus Kreikalle vuonna 2016 olisi näin ollen rahoitettava monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevasta maksujen enimmäismäärästä; korostaa kantanaan olleen jo pitkään, että joustovälineeseen liittyvistä maksusitoumuksista johtuvat maksut olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi;

10.

palauttaa kaikki talousarvioesityksen määrärahat, joihin neuvosto esitti leikkauksia (563,6 miljoonaa euroa maksusitoumuksiin ja 1 421,8 miljoonaa euroa maksuihin); ei pidä ehdotettuja leikkauksia perusteltuina esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kohdalla, koska näiden kahden ohjelman määrärahoja on jo siirretty ESIRiin, eikä kehitys- tai naapuruuspolitiikan kohdalla, etenkään viimeaikaisten tapahtumien valossa; on huolissaan siitä, että ehdottaessaan talousarvioesitykseen tällaisia tuntuvia leikkauksia neuvosto mitätöi laajalti unionin talousarvion kiistattoman lisäarvon; ei hyväksy missään tapauksessa neuvoston aikomusta kohdentaa leikkaukset budjettikohtiin, joiden toteutus tai vastaanottokyky on ollut heikko, sillä pelkät talousarvion toteutusluvut eivät ole riittävä peruste eikä huomioon oteta eri ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

11.

pitää valitettavana, että komission asiantuntijaryhmät eivät ole edelleenkään tasapainoisia, sillä yritysten edut ovat liian vahvasti edustettuina;

12.

toteaa, että nämä kiireiset tarpeet edellyttävät asianmukaista rahoitusta ja että monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat vuonna 2016 erittäin niukat, ja katsoo, että käyttöön on näin ollen otettava kaikki rahoituskehysasetuksessa säädetyt joustavuusvälineet, mukaan luettuna joustoväline täysimääräisenä; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin; korostaa tässä yhteydessä, että monivuotisen rahoituskehyksen sitoumusten koko liikkumavara vuonna 2015 olisi otettava käyttöön heti kun oikeudelliset vaatimukset täyttyvät; odottaa, että tästä asiasta päästään alustavaan sopimukseen neuvoston ja komission kanssa;

13.

muistuttaa unionin kolmen toimielimen yhteisestä lausumasta, joka annettiin tehtäessä poliittista sopimusta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja jonka mukaan vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon olisi oltava toimia tukeva horisontaalinen periaate, ja vaatii ottamaan sukupuolinäkökohtia korostavan budjetoinnin kattavasti käyttöön; pitää lisäksi myönteisenä ensimmäisiä aloitteita unionin talousarvion viherryttämiseksi: korostaa tarvetta edetä edelleen tähän suuntaan, jotta saavutettaisiin ilmasto- ja ympäristömyötäistä varainkäyttöä koskevat hyväksytyt tavoitteet;

14.

vahvistaa vuoden 2016 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 157 427,3 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 146 459,3 miljoonaa euroa;

15.

toteaa, että neuvosto leikkasi tänäkin vuonna tuntuvasti alaotsakkeen 1 a määrärahoja: maksusitoumuksia vähennettiin 140,9 miljoonaa euroa ja maksuja 435,4 miljoonaa euroa talousarvioesityksen määrärahoista; korostaa, että noin puolet näistä leikkauksista kohdentuu Horisontti 2020 -ohjelmaan, jonka määrärahat näin ollen vähenevät vuonna 2016 entisestään sen jälkeen, kun osa määrärahoista kohdennettiin uudelleen ESIRiin;

16.

toteaa, että neuvosto leikkasi monien alaotsakkeen 1 a ohjelmien määrärahoja sillä perusteella, että niiden hyödyntämisvalmiudet olivat kesäkuussa 2015 heikot, mutta korostaa, että määrärahat on johdonmukaisesti palautettava, koska kyseisten ohjelmien toteutus on nopeutunut huomattavasti syyskuussa 2015; pitää tätä tavanomaisena, näiden ohjelmien elinkaaresta johtuvana suuntauksena; on näin ollen päättänyt palauttaa sekä maksusitoumukset että maksut neuvoston leikkaamissa budjettikohdissa talousarvioesityksen tasolle;

17.

ottaa huomioon vuotta 2016 koskevat painopisteensä – työllisyyden, yritykset ja yrittäjyyden – ja arvioituaan tarkkaan varojen tähänastiset hyödyntämisvalmiudet on päättänyt ehdottaa tiettyjä korotuksia COSME-ohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) sekä Erasmus+ -ohjelman määrärahoihin talousarvioesityksen tasoon nähden sen lisäksi, että Horisontti 2020 -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä korvataan täysimääräisesti ESIRin yhteydessä tehdyt leikkaukset;

18.

korostaa erityisesti, että COSME-ohjelman rahoituksen etupainotteisuus vuosina 2014–2015 on osoittautunut todella hyödylliseksi, kun otetaan huomioon, että pk-yritykset ovat viime vuosina tarvinneet jatkuvasti enemmän tukea markkinoille pääsyssä ja rahoituksessa; vastustaa näin ollen talousarvioesityksessä ehdotettua COSMEn määrärahojen vähentämistä vuoteen 2015 verrattuna ja on päättänyt lisätä tämän ohjelman määrärahoja yli talousarvioesityksen määrien; muistuttaa, että komissio on jo viitannut COSMEn rahoitusvälineiden vajeeseen vuosina 2015, 2016 ja 2017, mikä osoittaa, että käytettävissä olevien sitoumusten ja odotetun kysynnän välillä on kuilu; pyytää COSMEn yhteydessä tuntuvaa lisäystä Erasmus nuorille yrittäjille -aloitteen määrärahoihin, koska käytettävissä olevat resurssit eivät riitä kattamaan ohjelmaan osallistumiseen liittyvää suurta kysyntää;

19.

kehottaa komissiota arvioimaan pakollisiin hyväksyntä- ja toimilupamenettelyihin liittyvistä maksuista ja palkkioista aiheutuvaa taloudellista rasitusta; kehottaa painokkaasti komissiota laatimaan asianmukaisen arvion kyseisten kustannuserien vaikutuksesta teollisuusyritysten ja pk-yritysten kilpailukykyyn;

20.

on päättänyt korottaa kolmen valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) sekä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston määrärahoja talousarvioesityksen määristä, jotta näillä viranomaisilla olisi riittävät resurssit hoitaa lisääntyviä tehtäviään;

21.

vahvistaa kannattavansa ITER-ohjelmaa ja on sitoutunut varmistamaan sen asianmukaisen rahoituksen; on kuitenkin huolissaan ohjelman mahdollisista lisäviivästyksistä ja -kustannuksista sekä näistä unionin talousarvioon mahdollisesti koituvista seurauksista; pitää näin ollen valitettavana, ettei parlamentti voinut verrata vuoden 2016 ITER-määrärahojen tasoa ajan tasalla olevaan maksusuunnitelmaan ja -aikatauluun, jotka on määrä esittää ITER-organisaation neuvostolle vasta marraskuussa 2015; odottaa kuitenkin tarkistetulta suunnitelmalta riittävää näyttöä siitä, että vuoden 2013 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa (9) esitetyt parlamentin suositukset on otettu asianmukaisesti huomioon ja että varainhoidon moitteettomuus ja menojen vaikuttavuus varmistetaan; aikoo nostaa tämän asian esiin vuoden 2016 talousarviosovittelussa; painottaa lisäksi, että ITER-ohjelman fuusioenergiahankkeen (Fusion for Energy) rahoitusosuuteen liittyvien maksuosuuksien käytön on tapahduttava täysin avoimesti; kehottaa ottamaan käyttöön asianmukaisen vastuuvelvollisuusmekanismin, jossa esitetään selkeästi kansainvälisen hankkeen käytössä olevat rahoitusresurssit ja arvioidaan niiden käytön tehokkuutta;

22.

varaa osan määrärahoista tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvään standardointiin ja vaatii panemaan täytäntöön Maystadtin raportissa annetut suositukset, jotka koskevat Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) tehtävää ja vastuita, millä myös lisättäisiin unionin vaikutusvaltaa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja annettaessa; on huolestunut myös siitä, että unioni rahoittaa IFRS-säätiötä huomattavalla määrällä mutta rahoitukseen ei liity vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja demokraattisuutta koskevia tarvittavia parannuksia;

23.

lisää näin ollen alaotsakkeessa 1 a talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 1 405,5 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 491,5 miljoonaa euroa (johon on luettu pilottihankkeet ja valmistelutoimet), jolloin maksusitoumusten enimmäismäärä ylittyy 1 316,9 miljoonalla eurolla, ja toteaa, että käytettävissä olevien liikkumavarojen ehtymisen jälkeen tämä lisäys on rahoitettava käyttäen hyväksi kaikkia rahoituskehysasetuksessa säädettyjä joustavuusvälineitä;

24.

ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 3,1 miljoonan euron leikkausta otsakkeen 1 b maksusitoumuksiin eikä varsinkaan 220,1 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin, mukaan luettuina aiempien toimien loppuun saattamista koskevat kohdat; vaatii neuvostoa selittämään, miten nämä leikkaukset sopivat yhteen maksattamatta olevien maksujen määrän vähentämistä koskevan tavoitteen ja toisaalta sen tavoitteen kanssa, että olisi vältettävä kielteisiä seurauksia ja tarpeettomia viivästyksiä vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoon; muistuttaa, että koheesiopolitiikka on unionin keskeinen investointipolitiikka, jonka tavoitteena on Euroopan alueiden välisten erojen tasaaminen lujittamalla taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; korostaa, että Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kaltaisilla välineillä on suuri merkitys edistettäessä lähentymistä, kavennettaessa kehityseroja ja tuettaessa laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomista;

25.

panee merkille jäsenvaltioiden viimeisimpiin ennusteisiin perustuvan komission alustavan arvion, jonka mukaan koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpano todennäköisesti viivästyy vuonna 2016; toteaa huolestuneena, että jos varoista suuri osa jää käyttämättä uusien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kolmantena toteutusvuonna, jolloin ohjelmien olisi jo oltava täydessä vauhdissa, käytännön toiminnasta saatavat tulokset viivästyvät ja myöhempinä vuosina voi syntyä vakavia maksupaineita ja ehkä myös uusi maksurästien suma; vaatii kyseisiä jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisia toimia, joilla puututaan näiden täytäntöönpanoviivästysten taustalla oleviin syihin, esimerkiksi nimeämällä nopeasti ohjelmista vastaavat viranomaiset ja vähentämällä ja yksinkertaistamalla kansallisia hallintomenettelyjä; kehottaa komissiota – maksusuunnitelman mukaisesti – valvomaan tarkkaan alaotsakkeeseen 1 b liittyvien ohjelmakauden 2014–2020 maksujen kehitystä, muun muassa laatimalla niitä koskevia yksityiskohtaisia ja säännöllisin väliajoin päivitettäviä ennusteita, joista keskustellaan asiaa koskevissa toimielinten välisissä kokouksissa, ja tekemään tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia;

26.

huomauttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat käytettiin vuosina 2014–2015 etupainotteisesti eikä komissio ole ehdottanut sille vuonna 2016 lainkaan maksusitoumusmäärärahoja; toteaa, että Euroopan sosiaalirahastoasetuksessa (10) annetaan mahdollisuus tällaisiin jatkotoimiin, ja on päättänyt lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 473,2 miljoonalla eurolla eli määrällä, joka vastaa tälle ohjelmalle alun perin ehdotettua vuotuista maksuerää; on sitä mieltä, että tämän unionin polttavimpiin ongelmiin puuttuvan tärkeän ohjelman rahoitus ei saisi päättyä vuoteen 2015; korostaa, että lisärahoitusta olisi käytettävä ohjelman laajentamiseen siten, että yhä useampi nuori saisi apua säällisten ja pysyvien työpaikkojen etsimiseen; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa nopeuttaakseen aloitteen täytäntöönpanoa käytännössä, jotta siitä olisi välitöntä hyötyä eurooppalaisille nuorille; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille unionin rahoittamista toimenpiteistä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja toimenpiteiden avulla saavutetuista tuloksista;

27.

ottaa huomioon pilottihankkeet ja valmistelutoimet ja lisää alaotsakkeessa 1 b talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoja 482,7 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 1 164 miljoonaa euroa, jolloin maksusitoumusten enimmäismäärä ylittyy 467,3 miljoonalla eurolla, ja toteaa, että lisäys on rahoitettava käyttäen hyväksi kaikkia rahoituskehysasetuksessa säädettyjä joustavuusvälineitä;

28.

panee merkille, että neuvosto vähensi myös otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 199,9 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 251,1 miljoonalla eurolla, myös maaseudun kehittämisen määrärahoista, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Life-ohjelmasta; katsoo, että oikaisukirjelmää nro 2/2016 olisi pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa vastaavat talousarvioesityksen määrärahat;

29.

pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt 500 miljoonan euron suuruisen kattavan paketin kiireellisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan eurooppalaisia maanviljelijöitä ja erityisesti maitoalaa, kun hyödykkeiden hinnat laskevat ja maidontuotanto lisääntyy; painottaa, että seuraukset kohdistuvat vakavimmin syrjäisimmille alueille, joilla maidontuotannon sosioekonominen vaikutus on kiistämätön; sisällyttää tämän määrän käsittelyynsä osoittaakseen tukea komission ilmoitukselle ja odottaa, että sovittelumenettelyssä määrä sisällytetään talousarvioon kokonaan oikaisukirjelmän nro 2/2016 perusteella; korostaa, että tällä paketilla olisi täydennettävä toimia, joilla lievennetään niitä tappioita ja pitkän aikavälin vaikutuksia, joita Venäjän maataloustuotteille asettama tuontikielto aiheuttaa eurooppalaisille maanviljelijöille, kun otetaan huomioon, että Venäjä on ollut tähän saakka unionin maataloustuotteiden toiseksi suurin vientikohde;

30.

pitää vientitukia kauppaa vääristävinä ja unionin kehitystavoitteiden vastaisina; kannattaa siksi niiden poistamista kokonaan;

31.

toistaa kantansa, että YMP:n määrärahoja tai mitään muitakaan talousarviomäärärahoja ei pitäisi käyttää tappavien härkätaisteluiden rahoittamiseen; muistuttaa, että tällainen rahoitus on selkeästi ristiriidassa tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (neuvoston direktiivi 98/58/EY (11)) kanssa;

32.

korostaa unionin lisääntyneitä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyviä tehtäviä; palauttaa näin ollen kalataloutta koskevaan tieteelliseen neuvontaan ja tietämykseen osoitetut määrärahat vuoden 2015 talousarvion tasolle, sillä päätöksentekoa varten on tärkeää kerätä tietoa, ja lisää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) määrärahoja tukeakseen sen tehtävää yhteisen kalastuspolitiikan koordinoinnissa ja täytäntöönpanossa;

33.

lisää näin ollen otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoihin 510,4 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 520,6 miljoonaa euroa (johon on luettu pilottihankkeet ja valmistelutoimet), jolloin otsakkeen maksusitoumusten enimmäismäärään jää 647,2 miljoonaa euroa liikkumavaraa;

34.

palauttaa mieliin, että talousarvioesityksessä esitettiin lisäyksiä turvallisuuden ja muuttoliikkeen alalle, mukaan luettuna 150 miljoonan euron määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevien 40 000 ihmisen siirtämiseksi, ja että tämän vuoksi komissio on ylittänyt otsakkeen enimmäismäärän 124 miljoonalla eurolla, ja ehdottaa vastaavansuuruista joustovälineen varojen käyttöönottoa; panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto on periaatteessa hyväksynyt joustovälineen käyttöönoton tässä tarkoituksessa; toteaa kuitenkin, että pakolaiskriisi edellyttää pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa ja että asiaa käsitellään myös uudistettaessa monivuotista rahoituskehystä;

35.

on päättänyt keskittää määrärahalisäykset turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle ottaen huomioon tämänhetkisen poikkeuksellisen maahanmuuttajien ja pakolaisten virran; tukee tässä mielessä voimakkaasti toista 780 miljoonan euron pakettia vielä 120 000 ihmisen siirtämiseksi; on päättänyt sisällyttää tarvittavat varat käsittelyynsä ja mukauttaa sisäisten siirtojen ensimmäistä pakettia toisen perusteella lisäämällä kuljetuskustannuksiin 20 miljoonaa euroa (500 euroa jokaista Italiaan ja Kreikkaan tulevaa siirtolaista kohden); hyväksyy ylimääräisen 79 miljoonan euron lisäyksen, jolla vahvistetaan yleisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoja; tähdentää, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle on osoitettava riittävät rahoitusmahdollisuudet myös tulevina vuosina; palauttaa mieliin, että toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti osoitetusta määrästä voidaan poiketa kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana enemmän kuin 10 prosenttia, jos ilmenee uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja;

36.

panee merkille, että tällaiset toimenpiteet ovat vasta ensimmäinen askel unionin perusperiaatteena olevan solidaarisuuden periaatteen täysimääräistä toteutumista ajatellen; kehottaa komissiota ja neuvostoa panemaan edellä mainitussa komission 23. syyskuuta 2015 antamassa tiedonannossa ehdotetut suunnitelmat täysin täytäntöön ja osoittamaan selkeästi sitoumuksensa noudattaa ihmisoikeuksia Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti; painottaa, että palautusoperaatioihin on varattava asianmukainen rahoitus perusoikeuskirjan ja palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti, jotta palautuspolitiikka olisi tehokasta ja estäisi ja vähentäisi laitonta maahanmuuttoa; pitää tärkeänä, että pakolaisia tuetaan lähellä heidän kotimaitaan ja että jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyjä helpotetaan;

37.

on päättänyt lisätä muuttoliikkeen alalla toimivien erillisvirastojen määrärahoja yhteensä 26 miljoonalla eurolla, josta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto saa suurimman osuuden eli 12 miljoonaa euroa enemmän kuin sille myönnettiin määrärahoja talousarvioesityksessä; huomauttaa, että virastolla on keskeinen koordinointitehtävä kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamisessa ja jäsenvaltiot, joita asia koskee, pyytävät sen apua yhä useammin;

38.

pitää tervetulleena komission 23. syyskuuta 2015 antamaa tiedonantoa ja oikaisukirjelmässä nro 2/2016 esitettyjä vastaavia toimenpiteitä, etenkin 600 miljoonan euron lisäystä hätärahoitukseen kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville jäsenvaltioille; on tyytyväinen, että komissio on ottanut tässä suhteessa ohjat käsiinsä ja vahvistaa näin parlamentin käsittelyssään hyväksymän kannan; on valmis harkitsemaan sovittelussa uusia täydennyksiä määrärahoihin;

39.

pitää valitettavana, että neuvosto vähentää maksusitoumusmäärärahoja 25,1 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 33,6 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä; katsoo, että nämä vähennykset vaarantavat otsakkeen 3 ohjelmien ja toimien asianmukaisen täytäntöönpanon; muistuttaa tässä yhteydessä, että vaikka osa ehdotetuista leikkauksista saattaa vaikuttaa vähäisiltä, tietyt tärkeät ja arvokkaat ohjelmat kärsivät suhteellisen pienen kokonsa vuoksi erityisen paljon näistä leikkauksista; on näin ollen päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat;

40.

pitää lisäksi tarpeellisena lisätä kulttuuri- ja media-alan alaohjelmien maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 10,5 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen määristä, kun otetaan huomioon, että ne ovat tärkeitä unionille arvokkaiden kulttuurialojen ja luovien toimialojen tukemisen kannalta, ja toteaa, että näihin alaohjelmiin kuuluvat multimediatoimet sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, joka on määrä toteuttaa vuonna 2016 ja jonka avulla pyritään puuttumaan kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla toimivien pk-yritysten ja organisaatioiden rahoituksen saantia koskeviin kriittisiin kysymyksiin;

41.

pitää lisäksi ensisijaisena, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla ja ohjelman budjettinimikkeistöä muutetaan lisäämällä erillinen budjettikohta eurooppalaisen kansalaisaloitteen täytäntöönpanoa varten;

42.

panee merkille, että käsittelyssään (ml. pilottihankkeet ja valmistelutoimet) parlamentti ylitti otsakkeen 3 enimmäismäärän 1 055,1 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina, joiden määrä on 931,1 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarvioesityksessä, ja että myös maksumäärärahoja lisätään 586,5 miljoonalla eurolla; ehdottaa näin ollen, että otetaan käyttöön kaikki monivuotisen rahoituskehyksen tarjoamat välineet muuttoliikepaketin määrärahalisäysten rahoittamiseksi;

43.

tähdentää, että neuvosto on leikannut kaikista otsakkeista eniten otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja (- 163,4 miljoonaa euroa) ja maksumäärärahoja (- 450,4 miljoonaa euroa); on yllättynyt, että vähennysten kohteena on olennaisesti myös Euroopan naapuruusväline (etenkin kun otetaan huomioon Välimeren alueen maiden köyhyys ja turvallisuustilanne), kehitysyhteistyön rahoitusväline (johon sisältyy muuttoliikkeeseen ja turvapaikka-asioihin liittyvä temaattinen tavoite) sekä liittymistä valmisteleva tukiväline (vaikka ehdokasmaissa on suuri määrä pakolaisia tai ne sijaitsevat tärkeimpien muuttoreittien varrella); korostaa, että tämä menettely on räikeässä ristiriidassa neuvoston ja Eurooppa-neuvoston muuttoliikeagendasta, pakolaiskriisistä ja yhteistyöstä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa antamien lausuntojen kanssa;

44.

on tätä taustaa vasten päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat; panee merkille, että otsakkeen 4 maksutilanne on edelleen erityisen huolestuttava, koska maksattamattomia maksuja on kertynyt merkittävästi ja sopimusvelvoitteita on keinotekoisesti lykätty maksujen pysyvän alibudjetoinnin vuoksi; toistaa näin ollen, että komission ehdottamat maksumäärärahalisäykset riittivät hädin tuskin välttämättömiin tarpeisiin puhumattakaan ennennäkemätön muuttoliike- ja pakolaiskriisin tällä välin lisäämistä, ulkoisiin toimiin kohdistuvista paineista;

45.

täydentää muuttoliike- ja pakolaiskriisiin liittyvää tarkistuspakettia lisäämällä erityisesti Euroopan naapuruusvälineen (+ 178,1 miljoonaa euroa) mutta myös kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (+26,6 miljoonaa euroa), humanitaarisen avun (+ 26 miljoonaa euroa), liittymistä valmistelevan tukivälineen (+11,2 miljoonaa euroa), vakautta ja rauhaa edistävän välineen (+12,6 miljoonaa euroa) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (+ 1 miljoona euroa) maksusitoumusmäärärahoja; tukee tarvittaessa näiden ohjelmien painopisteiden muuttamista kaikkein ajankohtaisimpien haasteiden perusteella mutta painottaa, että tämä ei saa johtaa kyseisen oikeusperustan alkuperäisiin tavoitteisiin liittyvien ponnistusten vähenemiseen, mikä saattaisi horjuttaa Euroopan naapurialueiden tai muiden kyseisten alueiden vakautta; toistaa, että on otettava käyttöön kattava ja ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa, jolla liitetään yhteen muuttoliike ja kehitys ja edistetään laillisten maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten integroitumista; painottaa, että alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa on tehtävä enemmän yhteistyötä ja niihin on sitouduttava lujemmin, jotta tämänhetkiseen muuttoliikekriisiin voitaisiin puuttua tehokkaasti ja jotta voitaisiin erityisesti täyttää kolmansista maista siirtymään joutuneiden henkilöiden terveydenhuolto- ja koulutustarpeet; katsoo näin ollen, että kyseiset lisäykset ovat ehdottoman välttämättömiä lisäaloitteiden rahoittamiseksi kunkin välineen oikeusperustaan liittyvien alkuperäisten tavoitteiden lisäksi;

46.

huomauttaa, että Syyrian kriisin johdosta perustettu unionin alueellinen erityisrahasto ja hätärahasto, jonka tarkoituksena on vakauttaa tilannetta Afrikassa ja puuttua laittoman muuttoliikkeen ja pakkomuuton perussyihin, perustettiin, koska unionin talousarvio ei ole riittävän joustava ja eikä tarjoa riittävää rahoitusta, jolla kriisiin voitaisiin vastata nopeasti ja kokonaisvaltaisesti; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkastelun tai tarkistuksen yhteydessä on löydettävä kokonaisvaltaisempi ratkaisu siihen, miten unionin talousarviosta rahoitettavan humanitaarisen avun ja kehitysavun vaikuttavuutta ja saatavuutta voitaisiin parantaa ja miten ne voidaan tehokkaasti yhdistää Euroopan kehitysrahaston tukeen ja jäsenvaltioiden tarjoamaan kahdenkeskiseen tukeen; kehottaa kohdentamaan otsakkeen 4 ohjelmien lisämäärärahat erityisesti kahden erityisrahaston rahoituksen lisäämiseen sekä UNHCR:n ja Maailman elintarvikeohjelman kautta toimitettuun välittömään apuun; kehottaa yksittäisiä jäsenvaltioita ryhtymään sanoista tekoihin ja maksamaan viipymättä tarvittavat lisäosuudet, jotka koskevat unionin osuuksia erityisrahastoihin ja YK:n elinten rahoitusvajeen kattamista; huomauttaa, että erityisrahastoista mahdollisesti rahoitettava hankejatkumo heikentää entisestään neuvoston perusteita väitteille otsakkeen 4 vastaanottokyvyn puutteesta;

47.

lisää 40 miljoonaa euroa budjettikohtaan, joka koskee tukea rauhanprosessille ja rahoitusapua Palestiinalle ja YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle (UNRWA); huomauttaa, että UNRWA tukee tehokkaasti Syyrian kriisistä suoraan kärsivien palestiinalaisten pakolaisten kasvavaa joukkoa ja että tämä on aiheuttanut UNRWA:lle lisätaakan; on huolissaan UNRWAn rahoituksen puutteista ja kehottaa kanavoimaan kyseiset lisämäärärahat sen yleisrahastoon, josta tuetaan peruskoulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluja;

48.

palauttaa mieliin, että humanitaarisesta kriisistä aiheutuvien pitkän aikavälin haitallisten vaikutusten lievittämiseksi on erittäin tärkeää, että kyseiset lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä; lisää näin ollen humanitaarisen avun määrärahoihin sisältyvää koulutustukea siten, että sen osuus on 3 prosenttia 1 prosentin sijasta ja että tavoitteena on saavuttaa 4 prosentin kynnys vuoteen 2019 mennessä;

49.

pitää myönteisenä YUTP-määrärahoihin tehtyä symbolista lisäystä, jolla tuetaan mahdollisia aloitteita muuttoliikkeen saattamisesta osaksi YTPP:n erityisiä siviilioperaatioita, ja antaa samalla täyden tukensa keskisen Välimeren eteläosassa toteutettavalle Euroopan unionin sotilasoperaatiolle, jonka tarkoituksena on torjua ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa;

50.

arvostaa EUH:ssa käynnissä olevaa harkintaprosessia, joka koskee EU:n erityisedustajien tulevaisuutta ja heidän suhdettaan EUH:on; katsoo, että mahdolliset muutokset EU:n erityisedustajia koskevaan budjettikohtaan olisi toteutettava vasta siinä vaiheessa, kun nykyinen harkintaprosessi on saatettu päätökseen;

51.

pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja (+ 2 miljoonaa euroa), jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

52.

korostaa, että Maailman kauppajärjestön yhdeksännessä ministerikokouksessa tehdyn kaupan helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano edellyttää, että rahoitustukea vähiten kehittyneille ja kehitysmaille lisätään; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava koordinoituja toimia kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, jotta kauppaa tukevan kehitysyhteistyön ja monenkeskisten aloitteiden määrärahoja ei tarvitsisi vähentää ja jotta vältettäisiin tiettyjen kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä havaitut sääntöjenvastaisuudet, jotka ovat heikentäneet varainkäytön vaikuttavuutta, sekä varmistettaisiin, että kaupan helpottamista koskeva sopimus edistää kehitystä;

53.

on päättänyt pilottihankkeiden ja valmistelutoimien ohella käyttää loppuun talousarvioesityksessä otsakkeen 4 maksusitoumusten enimmäismäärään jätetyn 261,3 miljoonan euron liikkumavaran ja olla etenemättä tässä vaiheessa sen pidemmälle; lisää myös maksumäärärahoja 132,5 miljoonalla eurolla; odottaa näiden tarkistusten perusteella hedelmällistä sovittelua, jossa otetaan lisäksi huomioon oikaisukirjelmä nro 2/2016; korostaa kuitenkin, että tämä enimmäismäärä saattaa osoittautua riittämättömäksi, koska siitä on päätetty jo kauan ennen Ukrainan, Syyrian ja Tunisian sekä yleisesti kaikkien naapurimaiden, Lähi-idän ja Afrikan maiden tärkeitä tapahtumia; kehottaa näin ollen hyödyntämään kaikkia hätäapuvarauksen tarjoamia mahdollisuuksia ja on varautunut ottamaan käyttöön lisää monivuotisen rahoituskehyksen joustavuussäännöksiä, jos muuttoliike- ja pakolaiskriisin ulkoisen ulottuvuuden ongelmien ratkaiseminen sitä edellyttää;

54.

panee merkille, että neuvosto on leikannut tämän otsakkeen määrärahoja 31,2 miljoonalla eurolla, josta 19,3 miljoonaa euroa koskee komission hallintomenoja ja etenkin sen kiinteistöjä ja laitteistoja ja ennen kaikkea sen henkilöstöä, kun kiinteämääräinen perusvähennys nostetaan 4,3 prosenttiin; ei pidä neuvoston esitystä perusteltuna ja palauttaa mieliin, että viime vuosien jatkuvien säästötoimien vuoksi komission vuodeksi 2016 ehdottama hallintobudjetti oli lähellä ennakoitua inflaatiota, ts. se pysyi reaalimääräisesti vakaana, ja että komissio vähentää henkilöstönsä määrää jatkuvasti;

55.

pitää lisäksi näitä leikkauksia mielivaltaisina, kun otetaan huomioon, että tämäntyyppiset menot perustuvat laajalti sopimusvelvoitteisiin ja ovat siten ennakoitavissa, ja kun otetaan huomioon komission raportoima erittäin korkea määrärahojen käyttöaste; panee erityisesti merkille, että komission henkilöstötaulukon täyttöaste ylsi ennätyslukemiin 1. huhtikuuta 2015, kun 97,8 prosenttia toimista oli täytetty; pitää valitettavana, että otsakkeen 5 lisäksi neuvosto leikkasi hallinnollisia ja tutkimuksen tukimenoja myös muissa otsakkeissa yhteensä 28 miljoonalla eurolla huolimatta siitä, että nämä menot ovat olennaisia unionin eri politiikanalojen ohjelmien menestyksen takaamiseksi;

56.

on tämän seurauksena päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin hallinnollisia ja tutkimuksen tukimenoja koskeviin toimintapoliittisiin budjettikohtiin ja kaikkiin otsakkeen 5 budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto on vähentänyt, sekä hyväksyä joitakin määrärahoihin joitakin vähäisiä lisäyksiä;

57.

pyytää komissiota varmistamaan, että OLAFin talousarviossa varainhoitovuodeksi 2016 esitetään omassa erillisessä budjettikohdassaan OLAFin valvontakomitean ja sen sihteeristön yhteenlaskettu budjetti;

58.

hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että komissio on jo leikannut huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä;

59.

katsoo näin ollen, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen nämä eivät enää kykenisi hoitamaan lainsäädäntövallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä;

60.

on päättänyt lisätä yleiseen muuttoliikepakettiin liittyvillä aloilla toimivien tärkeimpien erillisvirastojen, joita ovat Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, Frontex, Europol, Eurojust, eu-LISA, CEPOL ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto, määrärahoja yhteensä 26 miljoonalla eurolla, sillä näillä virastoilla on keskeinen tehtävä ratkaistaessa muuttoliikevirtoja koskevaa kiireellistä ongelmaa tehokkaasti; suhtautuu myönteisesti määrärahalisäykseen ja 120 uuden toimen ottamiseen erillisvirastojen henkilöstötaulukoihin lisätalousarvion nro 7/2015 mukaisesti ja odottaa tämän päätöksen vaikuttavan myös vuoden 2016 talousarvioon sekä tulevien vuosien talousarvioihin; painottaa, että kriisitilanne huononee nopeasti ja pakolaisvirrat kasvavat valtaviksi; kehottaa komissiota antamaan ajantasaistetut ja konsolidoidut tiedot erillisvirastojen tarpeista ennen talousarviosovittelua; pyytää komissiota ehdottamaan oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen toimille keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaa, joka kattaa tavoitteet, tehtävät, koordinoinnin, järjestelykeskusten suunnittelun sekä rahoitusresurssit;

61.

on lisäksi päättänyt lisätä kolmen rahoitusvalvontaviranomaisen määrärahoja vuoden 2016 talousarviossa niiden lisätehtävien ja kasvaneen työtaakan vuoksi; kehottaa komissiota esittämään viimeistään vuonna 2017 maksuihin perustuvan rahoitusmallin, jolla korvattaisiin kokonaan jäsenvaltioiden nykyiset rahoitusosuudet ja varmistettaisiin unionin rahoitusvalvontaviranomaisten riippumattomuus jäsenvaltioiden viranomaisista;

62.

on myös päättänyt lisätä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen rahoitusta, jotta niillä olisi riittävät resurssit tehtäviensä hoitoon;

63.

ei pidä kuitenkaan hyväksyttävänä komission ja neuvoston näkemystä erillisvirastojen henkilöstöstä ja muuttaa sen vuoksi henkilöstötaulukkoa huomattavasti; korostaa jälleen kerran, että toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kunkin viraston olisi leikattava viiden vuoden aikana viisi prosenttia henkilöstötaulukkoon sisältyvistä toimistaan; toteaa kuitenkin, että poliittisesta kehityksestä ja lainsäädäntöön vuodesta 2013 lähtien tehdyistä uudistuksista johtuvat lisätehtävät edellyttävät lisäresursseja, joita ei voida laskea toimielinten välisen sopimuksen henkilöstövähennystavoitteeseen kuuluviksi;

64.

vastustaa tässä yhteydessä jälleen kerran ajatusta virastojen välisestä uudelleen kohdennettavien toimien varannosta mutta toistaa olevansa avoin toimien avaamiselle, jos hallinnollista yhteistyötä lisäämällä ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa jopa arvioimalla virastojen yhdistämistarvetta ja jakamalla tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen erillisviraston kanssa voidaan parantaa tehokkuutta;

65.

korostaa vielä kerran, että teollisuudenalojen rahoittamat toimet eivät vaikuta unionin talousarvioon eikä henkilöstövähennyksiä pitäisi näin ollen soveltaa niihin; painottaa, että olisi jätettävä kyseisen viraston johdon harkintavaltaan, voiko se tasapainottaa työtaakkaansa jättämällä täyttämättä joitakin henkilöstötaulukkoonsa sisältyvistä toimista;

66.

muuttaa näin ollen joidenkin erillisvirastojen henkilöstötaulukoita edellä mainittujen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti siten, että henkilöstön määrä vastaa virastojen lisätehtäviä, ja muuttaa joidenkin erillisvirastojen henkilöstötaulukoita viiden vuoden reaalisen viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen perusteella ja varmistaakseen erilaisen kohtelun maksuista rahoitettaville toimille; palauttaa mieliin, että viiden vuoden aikana suoritettava viiden prosentin leikkaus päätettiin toteuttaa hallintokustannusten vähentämiseksi; haluaa tässä yhteydessä korostaa, ettei ole itsestään selvää, että henkilöstötaulukon toimien lisääminen aiheuttaa rahoituskuluja unionin talousarvioon, sillä erillisvirastojen toimet täytetään niiden omien tarpeiden mukaisesti eivätkä kaikki niiden henkilöstötaulukon toimet ole aina täytettyinä;

67.

on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia siten, että käynnissä olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia on tarkasteltu niiden onnistumisen kannalta, nykyisten oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet on jätetty pois ja komission suorittama hankkeiden toteutettavuutta koskeva arviointi on otettu täysin huomioon, ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran vuoksi;

68.

korostaa jälleen kerran parlamentin, neuvoston ja komission ennen talousarviomenettelyä hyväksymän vuosien 2015–2016 yhteisen maksusuunnitelman merkitystä, sillä se kuvastaa näiden toimielinten sitoumusta vähentää maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrää; panee merkille, että kolme toimielintä on sopinut tekevänsä kokonaisvaltaista yhteistyötä hyväksyäkseen vuoden 2016 talousarvioon maksumäärärahat, jotka mahdollistavat tämän tavoitteen saavuttamisen, ja että komissio laski vuoden 2016 maksumäärärahapyyntönsä tämän perusteella; on sitä mieltä, että kestämättömällä tasolla olevien maksurästien riskin hillitsemiseksi toteutettavia toimia olisi poikkeuksetta täydennettävä toimilla, joilla varmistetaan hedelmällisempi mielipiteiden vaihto ja parannetaan yhteistyöhenkeä neuvoston suhteissa parlamenttiin ja komissioon; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 310 artiklan nojalla unionin talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa;

69.

pitää valitettavana, että neuvosto päätti leikata maksumäärärahoja 1,4 miljardilla eurolla, vaikka komissio oli ehdottanut määrärahoihin hienoista lisäystä ja reilua liikkumavaraa, ja kohdensi leikkaukset sekä aiempien ohjelmien päättämistä koskeviin kohtiin että täydessä toimintavaiheessa oleviin ohjelmiin, ja katsoo, että tämä vaarantaa epänormaalilla tasolla olevan maksujen suman asteittaisen lyhentämisen; muistuttaa, että maksumäärärahojen puutteet näkyvät suoraan hallinnoitavissa ohjelmissa maksujen kerääntymisenä mutta myös epänormaaleina viivästyksinä ohjelmien toteutuksessa ja että ne voivat mm. viivästyttää ehdotuspyyntöjen määräaikoja ja/tai uusien sopimusten allekirjoitusta;

70.

on päättänyt palauttaa talousarvioesityksen maksumäärärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin kohtiin olettaen, että komission talousarvioesityksessä ehdottamat maksumäärärahat ovat tarpeellisia maksusuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

71.

lisää asianmukaisessa suhteessa maksumäärärahoja kaikissa budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja tarkistettiin, ja ottaa huomioon alat, joilla maksut suoritetaan nopeasti tai joilla ne ovat erittäin kiireellisiä, kuten Erasmus+, kaksi sisäisiä siirtoja koskevaa ohjelmaa, UNRWA ja humanitaarinen apu; lisää maksumäärärahoja vielä 1 miljardilla eurolla, jotta katettaisiin täysimääräisesti uudet määrärahat Kreikan hyväksi toteutettavia etupainotteisia maksuja varten; on lisäksi päättänyt määrärahojen aiemman käytön perusteella lisätä Euroopan globalisaatiorahaston maksuja;

72.

palauttaa mieliin, että parlamentin ennakkoarvio vuodeksi 2016 oli 1 823 648 600 euroa eli 1,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 talousarvio; palauttaa myös mieliin, että ennakkoarviosta 15 miljoonaa euroa varattiin kiireellisiin turvallisuus- ja kyberturvallisuusinvestointeihin, joten parlamentin talousarvio vuonna 2016 on kaiken kaikkiaan 1 838 648 600 euroa;

73.

huomauttaa, että varainhoitovuoden 2016 ennakkoarvion hyväksymisen jälkeen parlamenttiin perustettiin 15. kesäkuuta 2015 uusi poliittinen ryhmä, mikä aiheutti muutoksia parlamentin organisaatioon, ja toteaa, että poliittisten ryhmien tasapuolisen kohtelun nimissä määrärahoja on lisättävä;

74.

korvaa nämä lisäykset täysimääräisesti vähentämällä määrärahoja budjettikohdista, jotka koskevat ennakoimattomien menojen varausta, jäsenten yleistä kulukorvausta, täydennyskoulutusta, tilojen kunnostusta, energiankulutusta, tietojenkäsittelyä ja televiestintää sekä hankeinvestointeja ja irtaimistoa;

75.

panee merkille 7. syyskuuta 2015 annetut puhemiehistön päätelmät vuoden 2016 talousarviota koskevasta parlamentin käsittelystä ja toteaa, että niissä ehdotetaan parlamentin äskettäisten päätösten ja teknisten mukautusten sisällyttämistä talousarvioon; hyväksyy puhemiehistön ehdottamat vähäiset tekniset muutokset, joissa määrärahoja ja henkilöstötaulukkoa mukautetaan ilman että siitä aiheutuu talousarviovaikutusta, sekä tietyt päivitykset talousarvionimikkeistöön;

76.

säilyttää näin ollen vuoden 2016 talousarvionsa yleisen tason 29. huhtikuuta 2015 hyväksytyssä 1 838 648 600 eurossa;

77.

korostaa, että poliittisten ryhmien tehtävät eivät ole hallinnollisia; vahvistaa, että näin ollen poliittisten ryhmien henkilöstön kokonaismäärään ei sovelleta viiden prosentin vähennystavoitetta noudattaen varainhoitovuosia 2014 (12) ja 2015 (13) ja ennakkoarviota 2016 (14) koskevia päätöksiä;

78.

palauttaa mieliin, että poliittisiin ryhmiin ei ole palkattu henkilöstöä vuoden 2012 jälkeen ja että niiden tarpeet on katettu aiempina varainhoitovuosina vain osittain;

79.

toistaa olevansa sitoutunut noudattamaan toimielinten välisen sopimuksen 27 kohtaa ja vähentämään henkilöstöään 1 prosentilla;

80.

tähdentää, että parlamentin ja neuvoston on laadittava yhden toimipaikan järjestelmää koskeva etenemissuunnitelma, jota parlamentti on vaatinut useissa suurella ääntenenemmistöllä hyväksymissään päätöslauselmissa, jotta saataisiin aikaan pitkän aikavälin säästöjä;

81.

vähentää vuonna 2016 pääsihteeristön henkilöstötaulukosta 57 tointa (1 prosentti henkilöstön vähennystavoitteesta) seuraavasti: 4 AD14, 13 AD13, 2 AD12, 1 AD9, 2 AD8, 1 AD5, 2 AST11, 1 AST10, 3 AST9, 8 AST8, 7 AST7, 4 AST6, 3 AST5, 2 AST4, 1 AST3, 1 pysyvä AST1 -virkaa ja kaksi väliaikaista AST4-tointa; huomauttaa, että toimenpiteen talousarviovaikutukset otettiin huomioon jo ennakkoarviossa;

82.

muuttaa uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti 80 vakinaista AST-virkaa (25 AST11, 10 AST10, 5 AST8, 15 AST7, 5 AST6, 5 AST5, 5 AST4, 5 AST3 ja 5 AST2) 80 AST/SC1-toimeksi;

83.

tekee seuraavat tekniset korjaukset: poistaa kolme AST7-tointa ja kolme AST6-tointa ja lisää kuusi AST5-tointa sekä poistaa henkilöstötaulukon alaviitteen nro 1, koska kyseistä menettelyä ei ole viime aikoina käytetty;

84.

hyväksyy 43 uuden väliaikaisen toimen perustamisen (2 AD7, 19 AD5, 5 AST5, 5 AST3 ja 12 AST1) sekä yhden väliaikaisen toimen palkkaluokan korottamisen AD 10:stä AD 14:een uuden poliittisen ryhmän muodostamisesta johtuvien lisätarpeiden täyttämiseksi;

85.

palauttaa mieliin, että parlamentti toteuttaa viiden prosentin henkilöstövähennystavoitettaan kolmantena perättäisenä vuonna noudattaen asianmukaisesti toimielinten välisen sopimuksen kirjainta ja henkeä; tähdentää, että sen henkilöstötaulukosta on tässä tarkoituksessa poistettu 171 vakinaista virkaa vuodesta 2014 lähtien (15); korostaa, että saavuttaakseen vuoteen 2018 mennessä täysin viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen sen henkilöstötaulukosta olisi vähennettävä vielä kaksi kertaa 57 virkaa (16);

86.

painottaa, että toimielinten välisen sopimuksen 27 kohdan mukaisesti viiden prosentin vähennystavoitteella kompensoidaan vaikutusta, joka johtuu työajan pidentämisestä 37,5 viikkotunnista 40 viikkotuntiin, verrattuna 1. tammikuuta 2013 voimassa olleeseen henkilöstötaulukkoon; katsoo, että vähennystä on sovellettava pysyvään työmäärään ja että näin ollen uudet vastuut ja tehtävät on jätettävä vähennyksen ulkopuolelle;

87.

toteaa, että uusia toimia on perustettu vain välttämättömiin tarpeisiin ja siinä on otettu huomioon parlamentin oikeuksien lujittaminen ja sille vuoden 2013 jälkeen annetut uudet tehtävät sekä tärkeät rakennemuutokset, kuten tehtävien siirtäminen suoritettavaksi talon sisällä, joka toteutettiin sisäisin siirroin aina, kun se oli mahdollista; on päättänyt sulkea nämä lisätoimet viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolelle;

88.

pyytää, että valvoessaan parlamentin henkilöstövähennystavoitteen toteutumista komissio ottaa huomioon nämä uudet näkökohdat, joihin kuuluu pysyvä työmäärä, poliittisten ryhmien jättäminen laskelmien ulkopuolelle, tehtävien siirtäminen suoritettavaksi talon sisällä, joka kompensoidaan leikkaamalla ulkoisten palvelujen budjettikohtien määrärahoja, sekä uudet oikeudet ja tehtävät;

89.

korostaa, että viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen täytäntöönpano ei saisi asettaa vaakalaudalle parlamentin asiaankuuluvaa toimintaa ja sen perustehtävien hoitamista eikä vaikuttaa sen lainsäädäntöosaamiseen tai jäsenten ja henkilöstön työskentelyoloihin;

90.

palauttaa mieleen, että kaikista sopimuksista huolimatta parlamentilla ja neuvostolla on suvereeni vapaus arvioida ja päättää vuosittain talousarvion sisällöstä;

91.

huomauttaa, että pääsihteeristön uudet toimet olisi täytettävä sisäisin siirroin, ellei uusien virkojen perustamistarpeelle ole asianmukaisesti perusteltua ja toteen näytettyä tarvetta;

92.

korostaa, että parlamentin toimintaan tai menettelyihin liittyvät uudelleenjärjestelyt eivät saisi heikentää henkilöstön työskentelyolosuhteita ja sosiaalisia oikeuksia heidän asemastaan riippumatta;

93.

toistaa, että jäsenten valtuutettujen avustajien ja paikallisten avustajien välillä on päästävä uuteen tasapainoon, jotta varmistetaan asianmukainen tuki jäsenten parlamentaariselle työlle; toteaa, että tavoitteen saavuttamiseksi pääsihteeri on tehnyt puhemiehistölle tätä koskevan ehdotuksen; toteaa, että puhemiehistössä on sovittu asiasta ja että edellä mainitussa 29. huhtikuuta 2015 annetussa päätöslauselmassa parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista esitettyyn Euroopan parlamentin pyyntöön on keskeisiltä osin vastattu; panee tyytyväisenä merkille, että tämä sopimus on päätetty panna välittömästi täytäntöön;

94.

muistuttaa olevansa sitoutunut tukemaan parlamentin toiminnan monikielisyyttä ja pitää yllä korkeita tulkkaus- ja käännösvaatimuksia; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle tulokset käynnistämästään analyysistä ja arvioinnista sen jälkeen, kun tulkkien uusista työehdoista ei päästy sopimukseen (keväällä 2015); odottaa pääsihteeriltä mahdollisimman joustavia toimia, jotta varmistettaisiin, että jäsenille tarjottavat tulkkaus- ja käännöspalvelut säilyvät korkealaatuisina;

95.

pyytää pääsihteeriä toimittamaan kaikkia parlamentin henkilöstötaulukon toimia vuosina 2014–2016 koskevan yksityiskohtaisen selvityksen, jossa toimet on eritelty yksiköittäin, palkkaluokittain ja sopimustyyppien perusteella;

96.

palauttaa mieliin, että budjettivaliokunnalle olisi tiedotettava säännöllisesti parlamentin kiinteistöpolitiikkaan liittyvistä uusista kehityssuuntauksista ja sitä olisi kuultava ajoissa eli jo ennen sopimusten tekemistä kaikista rahoitusvaikutuksia aiheuttavista kiinteistöhankkeista; vahvistaa, että kaikkien kiinteistöhankkeiden rahoitusvaikutus tutkitaan tarkkaan;

97.

katsoo, että kiinteistöhankkeita koskevat päätökset olisi tehtävä avoimesti;

98.

kehottaa jälleen kerran esittämään budjettivaliokunnalle uuden keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2016 alussa, jotta se voitaisiin ottaa huomioon valmisteltaessa parlamentin ennakkoarviota varainhoitovuodeksi 2017; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle mahdollisen pitkän aikavälin strategian vuoteen 2025 saakka hyvissä ajoin ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2016;

99.

panee merkille, että vuodesta 2014 lähtien Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen (KAD) rakennusinvestointeihin ei ole osoitettu määrärahoja; palauttaa mieliin, että vuoden 2016 ennakkoarvioon sisältyvästä määrästä katetaan vain työt ja palvelut, jotka parlamentti maksaa suoraan, ts. lähinnä hankkeen hallinnointikulut, teknisen asiantuntemuksen kulut ja konsultointikustannukset; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan ennen tämän vuoden loppua vuoden 2015 talousarviossa käyttämättä jääviä varoja ja sitomaan ne KAD-hankkeeseen vuoden 2015 lopussa tehtävällä määrärahasiirtoesityksellä, jotta vältettäisiin mahdollisimman pitkälle kiinteistöihin liittyvät tulevat korkomaksut;

100.

toteaa toistamiseen, että on lisättävä jäsenten yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta; kehottaa parlamentin puhemiehistöä määrittelemään tämän korvauksen mukaisesti hyväksyttyjä menoja koskevalle tilivelvollisuudelle tarkemmat säännöt siten, että parlamentille ei aiheudu lisäkustannuksia;

101.

pyytää arvioimaan tuloksia, joita on saatu aikaan rajoittamalla yhteisen työryhmän päätöksen mukaisesti vapaaehtoisesti jäsenten ja henkilöstön lentoja bisnesluokassa, sekä mahdollisia säästökeinoja, joilla voitaisiin vähentää jäsenten ja henkilöstön matkakuluja;

102.

pitää valitettavana, että komissio on vähentänyt toimielimen henkilöstötaulukosta 20 tointa, vaikka tuomioistuimen toiminta lisääntyy jatkuvasti ja suunnitteilla on yleistä tuomioistuinta koskeva uudistus, ja katsoo, että tästä saattaa syntyä pullonkauloja ja oikeudenkäytön asianmukainen toiminta ja nopeus voivat vaarantua; on näin ollen päättänyt palauttaa tuomioistuimen alun perin pyytämät 20 tointa;

103.

pitää valitettavana, että neuvosto on korottanut henkilöstön palkkakuluihin varattuihin määrärahoihin sovellettavan kiinteämääräisen perusvähennyksen 2,5 prosentista 3,2 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että määrärahoista vähennetään 1,55 miljoonaa euroa, ja on ristiriidassa tuomioistuimen tointen erittäin korkean täyttöasteen (98 prosenttia vuoden 2014 lopussa) ja talousarvion korkean toteutusasteen (99 prosenttia vuonna 2014) kanssa; mukauttaa näin ollen kiinteämääräistä perusvähennystä talousarvioesityksen tasolle ja peruuttaa tähän liittyvän määrärahavähennyksen ja toteaa, että tällä varmistetaan, että tuomioistuin kykenee selviytymään asianmukaisesti oikeustapausten suuresti lisääntyneestä määrästä ja käyttämään täysimääräisesti sille osoitetut toimet;

104.

on lisäksi päättänyt palauttaa tuomioistuimen alun perin pyytämät seitsemän tointa, jotta se voisi vahvistaa turvallisuusyksikkönsä toimintaa henkilöstön, vierailijoiden ja asiakirjojen turvallisuuden parantamiseksi ja panna samalla täytäntöön yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen uuden 105 artiklan, joka koskee erittäin korkeatasoisen turvajärjestelmän käyttöönottoa, jonka ansiosta asianomaiset osapuolet voisivat tietyissä tapauksissa toimittaa unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyviä tietoja tai asiakirjoja;

105.

tähdentää samalla tuomioistuimen kiinteistöjen turvallisuuteen ja valvontaan liittyvien resurssien tarvetta ja on päättänyt näin ollen palauttaa neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

106.

poistaa nykyisen virkamatkoja koskevan varauksen ja korvaa sen uudella varauksella, joka voidaan vapauttaa, kun tuomioistuin julkaisee tietoja tuomarien ulkopuolisesta toiminnasta, kuten parlamentti pyysi tuomioistuinta koskeneessa vuoden 2013 vastuuvapauspäätöslauselmassaan (17);

107.

palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 2,76 prosenttiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi rahoittaa henkilöstötarpeensa;

108.

palauttaa kaikkiin muihin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tilintarkastustuomioistuin voisi noudattaa työohjelmaansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

109.

palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 4,5 prosenttiin, jotta komitean tarpeet voitaisiin täyttää ja jotta se selviytyisi henkilöstön määrän jatkuvasta vähenemisestä, kun parlamentin ja komitean välistä yhteistyösopimusta pannaan täytäntöön;

110.

on myös päättänyt palauttaa talousarvioesityksen määrärahat matka- ja oleskelukuluja koskeviin kohtiin;

111.

vähentää palkkoja ja palkanlisiä summalla, joka vastaa 66 palkankorotusta ja neljää lisätointa, joita ei vielä otettu talousarvioesitykseen, jotta otettaisiin huomioon näiden toimien siirto parlamenttiin;

112.

lisää kuitenkin määrärahoja tietyissä budjettikohdissa (ulkoinen kääntäminen, ulkopuolisten osallistuminen tapahtumiin, viestintä, edustusmenot, poliittisten ryhmien tiedotus, virkamatkat ja siivous ja kunnossapito), jotta ne vastaisivat paremmin komitean omia arvioita siitä, mitä se tarvitsee voidakseen hoitaa poliittisia tehtäviään ja täyttää velvoitteensa;

113.

palauttaa lisäksi neuvoston tekemät leikkaukset komitean kiinteistöjen turvallisuutta ja valvontaa koskevan budjettikohdan määrärahoihin, jotta turvatoimiin olisi tarjolla riittävä rahoitus myös siinä tapauksessa, että valmiustaso kohoaa vuonna 2016 (keltaiselle tasolle);

114.

pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt Euroopan oikeusasiamiehen talousarvioesityksen määrärahoja 135 000 eurolla; korostaa, että vähennys rasittaisi kohtuuttomasti oikeusasiamiehen erittäin niukkaa talousarviota ja vaikuttaisi merkittävästi toimielimen valmiuksiin palvella unionin kansalaisia tehokkaasti; palauttaa siksi kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta oikeusasiamies pystyisi hoitamaan tehtäviään ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

115.

pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioesityksen määrärahoja 135 000 eurolla; korostaa, että vähennys rasittaisi kohtuuttomasti tietosuojavaltuutetun erittäin niukkaa talousarviota ja vaikuttaisi merkittävästi toimielimen valmiuksiin avustaa unionin muita toimielimiä tehokkaasti; palauttaa siksi kaikki neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

116.

katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnolle on varmistettava asianmukainen rahoitus, jotta se selviytyisi geopoliittisen epävarmuuden asettamista haasteista ja varmistaisi unionin aseman maailmassa; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin budjettikohtiin ja poistaa neuvoston hyväksymät euron valuuttakurssivaihteluihin liittyvät varaukset;

117.

katsoo, että unionin talousarviorahoituksella voidaan auttaa puuttumaan tehokkaasti unionin tämänhetkisten kriisien seurauksiin mutta myös niiden perimmäisiin syihin; katsoo kuitenkin, että unionin laajuiset odottamattomat tapahtumat olisi ratkaistava yhteisin ponnistuksin ja lisäämällä voimavaroja unionin tasolla sen sijaan, että aiemmin tehdyt sitoumukset kyseenalaistetaan tai uskotaan edelleen puhtaasti kansallisiin ratkaisuihin; tähdentää näin ollen, että joustavuussäännökset on luotu sitä varten, että niiden avulla tilanteeseen voidaan reagoida yhdessä ja nopeasti, ja että niitä olisi käytettävä täysimääräisesti monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tiukkojen rajoitusten kompensoimiseksi;

118.

painottaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta on kulunut hädin tuskin kahta vuotta ja tänä aikana komissio on jo kahdesti joutunut pyytämään joustovälineen varojen ja ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa kattaakseen kiireelliset ennakoimat tarpeet, joita ei voitu rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevista enimmäismääristä; panee myös merkille, että vuodeksi 2015, joka on ensimmäinen toimintavuosi, varattujen maksusitoumusten yleinen liikkumavara käytettiin välittömästi täysimääräisesti ja että unionin kahden tärkeän ohjelman varoja oli vähennettävä uusien aloitteiden rahoituksen mahdollistamiseksi; tähdentää, että vuosien 2014–2015 etupainotteisen rahoituksen vuoksi useiden unionin ohjelmien maksusitoumuksia on vähennetty tai niitä ei ole lainkaan käytettävissä vuonna 2016; pitää näin ollen selvänä, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ovat liian tiukat monissa otsakkeissa ja lamaannuttavat unionin aloilla, joilla tarpeet ovat suurimmat, samalla kun käytettävissä olevat monivuotisen rahoituskehyksen joustomekanismit on jo viety äärirajoilleen, katsoo, että näiden kehityssuuntauksien valossa monivuotista rahoituskehystä on todella uudistettava väliarvioinnin yhteydessä; odottaa malttamattomana komission tekevän tästä asiasta vuonna 2016 kunnianhimoisia ehdotuksia;

119.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.