24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/3

Esittelijä:

Seamus BOLAND

1.1

ETSK panee merkille, että Euroopan komissio on asettanut painopisteekseen yksinkertaistaa perinpohjaisesti yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanoa ja että se on jo ehdottanut ja ehdottaa jatkossakin tiettyjen komission säädösten yksinkertaistamista, jotta EU:n lainsäädäntöä on helpompi ymmärtää ja panna täytäntöön paikan päällä.

1.2

ETSK katsoo, että avoimuuden ja oikeusvarmuuden lisääminen sekä tarpeettomien hallintokustannusten ja niistä maataloustuottajille, muille edunsaajille, tuottajaorganisaatioille ja kansallisille hallintotahoille koituvien liitännäiskulujen alentaminen on yksinkertaistamisprosessin välttämätön osa.

1.3

Järjestelmän yksinkertaistukset on pantava täytäntöön mahdollisimman pian, ja niiden on tuotava helpotuksia etenkin maataloustuottajille. On tärkeää, että niihin liitetään tietoon ja koulutukseen perustuva tuki.

1.4

ETSK panee merkille komission toimet uuden YMP:n täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ottaen huomioon jäsenvaltioiden ilmoitukset ja päätökset. Nykyisellä lähestymistavalla YMP:tä on vaikea yksinkertaistaa huomattavasti maataloustuottajien kannalta vaarantamatta vaatimusten tiukkaa täyttämistä. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan ole aina johdonmukaisia eivätkä perusteltuja, kun ajatellaan niiden muuntamista aidoiksi julkisiksi hyödykkeiksi ja ympäristöhyödyiksi.

1.5

Tarkastukset ja mahdolliset sakot on suhteutettava edunsaajan saamiin summiin, säännösten noudattamatta jättämisen syihin ja halukkuuteen toteuttaa korjaavia toimia. Selvästi tahallisia petoksia on käsiteltävä tavanomaisin menettelyin. ETSK suosittelee, että vähennetään pienistä rikkeistä johtuvan huomattavan tuen vähentämisen suhteettomuutta.

1.6

Viherryttämistoimissa on otettava huomioon odottamattomat tekijät, kuten sääolot, kuivuus tai muut vastaavat ilmiöt, joiden vuoksi toimia ei voida toteuttaa.

1.7

Silloin kun pysyvän nurmen kaltaisista kysymyksistä on tehty päätös Euroopan unionin tuomioistuimessa, on tärkeää, että päätöksen noudattamiseksi laaditut säännöt suunnitellaan siten, että määräyksiä pikemminkin vähennetään kuin lisätään.

1.8

Nykyinen lainsäädäntäprosessi (neuvoston asetus sekä delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset) on erittäin monimutkainen, ja kansalaisten on vaikea ymmärtää sitä. Olisikin laadittava tutkimus siitä, miten tätä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.

1.9

Sen jälkeen kun suorien tukien yhteydessä on otettu käyttöön vakiokantajärjestelmä, tukioikeuksien monimutkaista järjestelmää olisi tarkasteltava uudelleen.

1.10

Lyhytikäisen nurmen olisi voitava säilyttää viljelymaan asema riippumatta siitä, miten kauan sitä käytetään nurmena.

1.11

Nykyinen ”aktiiviviljelijän” määritelmä ei saa vaikuttaa kielteisesti maataloustuottajiin, ja sen tulisi perustua siihen, että kyseinen maataloustuottaja käyttää tukikelpoisia maa-aloja maataloustuotantoon.

1.12

ETSK on samaa mieltä siitä, että YMP:n yksinkertaistaminen on kunnianhimoinen hanke etenkin siksi, että niin maatalous- kuin maaseudun kehittämispolitiikka ovat luonteeltaan monimutkaisia. Yksinkertaistaminen on voitava mukauttaa laaja-alaisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten

1.13

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että virhetasoista johtuvia toimia ohjaava menetelmä suunnitellaan siten, että taataan oikeudenmukainen täytäntöönpano.

1.14

On tutkittava ja otettava välittömästi käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla helpotetaan nuorten viljelijöiden pääsyä nuorten viljelijöiden järjestelmään. Nuorten pääsyä maataloustuottajiksi olisi tuettava.

1.15

ETSK suosittaa, että laaditaan liiallista byrokratiaa rajoittava sääntö. Esimerkiksi voitaisiin hyväksyä sääntö, että olemassa oleva määräys voidaan poistaa, kun esitetään uusi määräys.

2.1

YMP:n budjetti, joka on 408 miljardia euroa vuosina 2014–2020, on 38 prosenttia EU:n koko talousarviosta. Ensimmäinen pilari, jonka osuus on 313 miljardia euroa, kattaa 77 prosenttia kaikista YMP:n menoista. Suorat tuet, joiden osuus on 294 miljardia euroa, kattavat 94 prosenttia ensimmäisen pilarin menoista.

2.2

Käsillä olevassa lausunnossa otetaan huomioon ETSK:n muut aiheesta antamat lausunnot (1).

2.3

Vuonna 2013 päätökseen saatu viimeisin merkittävä YMP:n uudistus hyväksyttiin osana yhteispäätösmenettelyä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti osallistui menettelyyn tasavertaisena lainsäätäjänä maatalousministerien kanssa; heidän määränsä oli noussut 15:stä 28:aan vuonna 2003 toteutetun edellisen suuren uudistuksen jälkeen.

2.4

On pantava merkille, että komissio ehdotti YMP:n edellisen uudistuksen yhteydessä suoria tukia koskevaa asetusta, joka olisi arvioiden mukaan lisännyt byrokraattista taakkaa 15–20 prosentin verran. Samalla talousarvioon tehtiin leikkauksia.

2.5

Aiempina vuosina oli jo toteutettu joukko tarkistuksia, joissa ei aina tehty selkeää eroa yksinkertaistamisen ja YMP:n toimenpiteiden purkamisen välille. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:

2.6

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston mukaan maaseudun kehittämisen toimintalinjaan osoitetut varat jakautuvat seuraavasti:

3.1

Käsillä oleva valmisteleva lausunto liittyy Euroopan komission jäsenen Phil Hoganin vierailuun ETSK:n heinäkuussa 2015 pitämässä täysistunnossa, jossa Hogan totesi keskeiseksi painopisteekseen YMP:n yksinkertaistamisen lisäämisen, sekä tämän jälkeen saatuun Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirjeeseen, jossa ETSK:ta pyydettiin antamaan valmisteleva lausunto YMP:n yksinkertaistamisesta.

3.2

Komission jäsenen mielestä yksinkertaistamisella varmistetaan, että YMP:n lisääntynyt monimutkaisuus sekä YMP:n johdosta maataloustuottajiin, muihin edunsaajiin ja hallintoviranomaisiin kohdistunut kasvanut hallintotaakka helpottuvat. Samalla pidetään kuitenkin kiinni YMP:n päätavoitteista.

3.3

Euroopan komissio viimeistelee parhaillaan kaikkien ehdotusten arviointia kolmen ohjaavan periaatteen pohjalta. Niiden mukaan toimissa olisi

3.4

On selvää, ettei yksinkertaistaminen saa uhata maatalousalan työllisyyttä.

3.5

YMP täyttää maaseudun kehittämistä koskevan pilarin avulla keskeisen sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyden torjuntaan ja talouskehitykseen liittyvän tehtävän. Siitä on hyötyä maaseutualueiden koko väestölle. ETSK on erittäin tyytyväinen 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (2) 5 artiklan 6 kohdan a–c alakohdassa mainittuihin tavoitteisiin luoda työpaikkoja, edistää paikallista kehitystä sekä parantaa tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuutta, käyttöä ja laatua. YMP:tä yksinkertaistettaessa onkin toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että tarvittavat varat asetetaan käyttöön yksinkertaisin menettelyin ja ilman byrokraattisia esteitä.

3.6

Komissio on käynnistänyt prosessin, johon sisältyy kaiken nykyisen lainsäädännön kattava seulonta niiden alojen kartoittamiseksi, missä voidaan toteuttaa mukautuksia ja parannuksia. Se on jo saanut ehdotuksia jäsenvaltioilta, Euroopan parlamentin jäseniltä ja maataloustuottajaorganisaatioilta koko EU:sta. Ehdotuksia on kertynyt tähän mennessä yli 1 500 sivua. Asiakirjojen tarkastelusta käy ilmi, että ehdotukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

3.7

ETSK panee merkille maatalousneuvoston ja puheenjohtajavaltion laatiman luettelon ensisijaisista yksinkertaistamistoimista. Tämä luettelo voisi toimia komission esittämien ehdotusten pohjana.

3.8

Komissio tekee selväksi, että jäsenvaltioilla on huomattava vapaus valita oma YMP:n hallinnointi- ja seurantamenetelmänsä ja että yksinkertaistaminen voidaan toteuttaa järkevällä tulkinnalla. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin pyrittävä edistämään yksinkertaistamista vaihtamalla parhaita käytänteitä.

4.1

On yleisesti hyväksytty näkemys, että yksinkertaistamista tarvitaan, jotta YMP:n täytäntöönpano ei olisi koskaan tarpeettoman monimutkaista.

4.2

Komissio aikoo esittää ehdotuksia, jotka liittyvät tietyn maatilan käsittämiin ekologisiin aloihin, viereisiin ekologisiin aloihin, ekologisista aloista maksettuihin korvauksiin väärän ilmoituksen tapauksessa sekä viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään.

4.3

Komissio aikoo tutkia mahdollisuuksia yksinkertaistaa suoria tukia (etenkin viherryttämisen yhteydessä), maaseudun kehittämistä, hedelmä- ja vihannesalan järjestelmää ja laatupolitiikkaa.

4.4

Lisäksi komissio esittää paketin, joka kattaa suorien tukien osakokonaisuuksia, kuten nuoret viljelijät, tuotantosidonnainen tuki ja yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä. Näitä muutoksia on tarkoitus soveltaa mahdollisuuksien mukaan hakuvuodesta 2016 tai viimeistään hakuvuodesta 2017.

4.5

Pysyvää nurmea koskevat säännöt aiheuttavat ongelmia luokiteltaessa lyhytikäistä nurmea viljelymaaksi tai pysyväksi nurmeksi. Olisi oltava mahdollista säilyttää (viljelymaaksi luokitellun) lyhytikäisen nurmen asema silloinkin, kun maataloustuottaja päättää käyttää tätä maata jatkuvasti nurmena viisi vuotta tai kauemmin. Näin vältettäisiin se, että maataloustuottajien olisi kynnettävä maa, jotta siitä ei tulisi pysyvää nurmea. Kyseiset maa-alat voisivat näin jäädä pidemmäksi aikaa ekologisesti hyödylliseen nurmikäyttöön.

4.6

Markkinatoimenpiteiden osalta komissio noudattaa kunnianhimoista yksinkertaistamissuunnitelmaa laatimalla uusia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä mukauttaakseen komission tason säännöt uuteen neuvoston asetukseen yhteisestä maatalouden markkinajärjestelystä (YMJ-asetus). Tavoitteena ei ole vain vähentää merkittävästi näiden sääntöjen määrää ja monimutkaisuutta vaan myös varmistaa todellinen yksinkertaistaminen niin maataloustuottajien kuin muiden toimijoiden osalta.

4.7

Komissio on äskettäin tehnyt kaksi oikea-aikaista muutosta nykyisiin sääntöihin hyväksymällä

4.8

Komissio aikoo esittää joukon ehdotuksia muutoksista, jotka voidaan toteuttaa nykyisten suuntaviivojen puitteissa. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:

5.1

Suorien tukien viherryttäminen on nyt keskeinen osa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksia. Vaikka maataloustuottajat mukautuvat parhaillaan näihin muutoksiin, he ovat edelleen huolissaan siitä, etteivät tietyt toimet ehkä ole riittävän joustavia odottamattomissa olosuhteissa, jotka aiheutuvat sääoloista tai markkinahintojen vaihteluista.

5.2

Ennalta ilmoittamattomat tarkastukset ovat tosiasia. Niitä pidetään kuitenkin vähintään huomattavana haittana, ja ne voivat olla maataloustuottajalle jopa valtava henkinen taakka. On selvää, että maataloustuottajalle on kohtuuden nimissä ilmoitettava tarkastuksesta riittävän ajoissa.

5.3

Koska sääntöjen noudattamatta jättämisestä määrätyt sakot tulevat olemaan epätavallisen korkeita, maataloustuottajat pelkäävät, etteivät saa tukea etenkään asianmukaisen tiedon muodossa. Jäsenvaltioiden on tässä tapauksessa annettava tarkoituksenmukaista tietoa niille maataloustuottajille, joita muutokset koskevat eniten, ja keskityttävä etenkin sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa oleviin maataloustuottajiin.

5.4

Nykyinen lainsäädäntökehys ei ole tyydyttävä ”aktiiviviljelijän” määritelmän osalta ja edellyttää monimutkaista lisähallinnointia. Tämän vuoksi on olemassa vaara, että tuotantotoimintaa henkilökohtaisesti harjoittavia maataloustuottajia suljetaan määritelmän ulkopuolelle, kun taas tuotantotoimintaan itse osallistumattomia maataloustuottajia saattaa kuulua sen piiriin.

5.5

Maataloustuottajat pyrkivät edelleen suoriutumaan viherryttämistoimista, joita sovelletaan parhaillaan ensimmäistä vuotta, sekä niihin liittyvistä kolmesta maatalouskäytänteestä. Viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen säilyttäminen ja maa-alan viiden prosentin osuuden osoittaminen ekologiseksi alaksi ovat kolme uudistuksen kriteeriä, jotka viljelijöiden on toteutettava ollakseen tukikelpoisia.

5.6

Ei ole hyväksyttävää, että maataloustuottajia pidetään usein vastuussa virallisella tasolla tehdyistä virheistä. Etenkin maataloustuottajat, joiden tulot ovat alhaiset ja jotka ovat riippuvaisia tästä tulonlähteestä, saatetaan asemaan, jossa heidän toimeentulonsa on vaarassa.

5.7

”Seuraamusten suhteellisuus” on toistuva teema useimmille eurooppalaisille ammattijärjestöille.

5.8

Maataloustuottajat, joilla on maata alle 15 hehtaaria tai jotka saavat tukea alle 10 000 euroa, katsovat, että sääntöjen noudattamista olisi tutkittava kevyellä tarkastuksella ja että lisätarkastuksiin tulisi ryhtyä vain, jos on alustavaa näyttöä vakavasta sääntöjen noudattamatta jättämisestä.

5.9

Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2014 tekemän päätöksen johdosta esiin nousseet kysymykset pysyvän nurmen osalta on ratkaistava. Asian myötä tuotiin esiin monia ongelmallisia seikkoja, jotka liittyvät eristysvyöhykkeisiin (viljelymaa), viljeltävään nurmeen, viljelykäytöstä poistettuun maahan ja maatalouden ympäristötoimenpiteiden kohteen olevaan viljelymaahan. Maataloustuottajat näkivät näiden yhteydessä vaaran, että kyseinen maa julistettaisiin pysyväksi nurmeksi virallisesti viiden vuoden määritelmän perusteella.

5.10

Siellä, missä maataloustuottajaorganisaatiot pitävät yksinkertaistamista, joustoa ja suhteellisuutta tarpeellisina, ympäristöjärjestöt näkevät todellisia riskejä. ETSK:n näkökulmasta tämä tarkoittaa epäonnistumista pyrkimyksissä sovittaa yhteen ympäristön parantamistavoitteet sekä elintarviketuotanto perhetiloilla.

5.11

Horisontaalisten säännösten osalta tarkastusten intensiteettiin voitaisiin soveltaa suhteellisempaa ja riskiin vahvemmin perustuvaa lähestymistapaa ottaen huomioon riski ja asianomaiset rahasummat, kustannustehokkuus sekä erilaiset halutut tavoitteet ja toivotut tulokset.

5.12

Moninkertaisia tarkastuksia olisi vältettävä. Jos vaatimuksia ei noudateta, tukivähennysten ja hallinnollisten seuraamusten olisi etenkin vähäisissä rikkeissä oltava suhteellisia. Lisäksi:

5.13

Olisi keskityttävä kiireellistä huomiota edellyttäviin toimiin, kuten ohjeiden parantamiseen ja teknisen avun tarjoamiseen, sekä helpotettava viranomaisten välistä yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa.

5.14

Nuorilla viljelijöillä on vaikeuksia päästä mukaan nuorten viljelijöiden järjestelmään. Pääsyä tarpeettomasti haittaavat esteet todennäköisesti saavat nuoret luopumaan maataloustuottajan ammatista, ja ne on poistettava. Nuorten pääsyä maataloustuottajiksi olisi tuettava.

5.15

Nykyisen lainsäädäntökehyksen muutoksista on sovittava riittävän ajoissa, jotta maataloustuottajat voivat tehdä asianmukaisia suunnitelmia kylvökautta varten. Tämä tarkoittaa etenkin sitä, että vuoden 2017 hakemuksia koskevat muutokset olisi julkaistava kesällä 2016.