24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/75

Esittelijä:

Brenda KING

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti siirtolaisten salakuljetuksen vastaisessa EU:n toimintasuunnitelmassa (1) ilmoitettuihin tavoitteisiin, jotka ovat torjua ja ehkäistä muuttajien salakuljettamista ja varmistaa samalla muuttajien ihmisoikeuksien suojelu sekä ratkoa laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä. ETSK muistuttaa, että pakolaisilla on erityinen asema, joka perustuu vuonna 1951 tehtyyn YK:n yleissopimukseen pakolaisten oikeusasemasta.

1.2

ETSK kannattaa toimintasuunnitelmaan kuuluvia pyrkimyksiä estää järjestäytyneiden rikollisverkostojen toiminta tiedustelun ja talousrikostutkinnan avulla, lopettaa rahanpesu ja takavarikoida laittomasti hankittu omaisuus. Komitea suosittaa kuitenkin painokkaasti, että toimintasuunnitelmaan valitaan tasapainoisempi ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa täsmentämällä, miten EU aikoo suojella ja auttaa salakuljetuksen uhreja.

1.3

Euroopan komission tiedonannossa todetaan, että ”salakuljetusverkostot heikentyvät, jos niiden tarjoamien palvelujen kysyntää voidaan vähentää”. ETSK huomauttaa tähän, että YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön mukaan köyhien maiden ja aseellisista selkkauksista tai poliittisesta epävakaudesta kärsivien maiden asukkaiden on nykyisin vaikeaa ellei jopa mahdotonta saada viisumeja Schengen-alueelle. Voittoa tavoittelevat henkilöt ja ryhmät ovat ryhtyneet hyödyntämään tätä tilannetta ja kehittelemään kannattavaa liiketoimintaa rajanylitystä koskevaan kysyntään vastaamiseksi (2). ETSK suosittaakin, että otetaan käyttöön ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä pitäen lähtökohtana YK:n pääsihteerin EU:lle esittämää kehotusta harkita laillisten ja turvallisten kanavien lisäämistä Eurooppaan pääsemiseksi, jotta pakolaiset ja muuttajat eivät jää rikollisverkostojen käsiin ja lähde vaarallisille matkoille. Nämä kannanotot ovat useissa muuttoliikettä käsittelevissä ETSK:n lausunnoissa esitetyn suosituksen mukaisia.

1.4

ETSK on samaa mieltä siitä, että on varmistettava solidaarisuuden ja jaetun vastuun periaatteen toteutuminen, jotta turvapaikkahakemukset jakautuisivat nykyistä tasapuolisemmin jäsenvaltioiden kesken. Dublinin yleissopimusta olisi muokattava tällaisen osallistavamman järjestelmän mahdollistamiseksi ja Schengenin sopimuksen suojelemiseksi.

1.5

ETSK yhtyykin komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin jäsenvaltioille osoittamaan varoitukseen olla käyttämättä muuttokriisiä verukkeena Schengenin sopimuksen purkamiselle (3). ETSK pyytää komissiota seuraamaan tilannetta tarkasti ja huolehtimaan siitä, että palataan nopeasti takaisin normaalitilanteeseen.

1.6

ETSK suosittaa myös, että lisätään Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimivaltuuksia ja erityisesti sen valtuuksia toteuttaa operatiivista tukitoimintaa sekä turvapaikka-asioiden tukiryhmien toimintaa sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka tarvitsevat erityistukea tai hätäapua. EU:n tulee varmistaa, että jäsenvaltiot käyttävät humanitaarisin perustein myönnettäviä viisumeja nykyistä yhtenäisemmin, johdonmukaisemmin, itsenäisemmin ja joustavammin viisumisäännöstön mukaisesti.

1.7

ETSK suhtautuu myönteisesti komission uusimpaan ehdotukseen käsitellä pakolaiskriisin ulkoista ulottuvuutta (4) ja perustaa tässä yhteydessä Afrikka-hätärahasto. Uusimmassa ehdotuksessa nähtävästi tunnustetaan, että muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen on sisäasioita ja turvallisuutta laajempi asia, joka on sidoksissa muihinkin aloihin, kuten kauppa- ja kehityspolitiikkaan, ulkopolitiikkaan ja kotouttamiseen. Tämä on EU:n kansainväliselle kehitysyhteistyölle asetetun poliittisen johdonmukaisuuden periaatteen mukaista.

1.8

ETSK suosittaa, että salakuljetuksen perimmäisiin sosioekonomisiin syihin puututaan käyttämällä kestävän kehityksen ohjelmaa pitkän aikavälin ratkaisuna. ETSK haluaa muistuttaa EU:n jäsenvaltioita niiden sitoumuksesta osoittaa 0,7 prosentti bruttokansantulosta (BKTL) kehitysapuun. Monissa tapauksissa sitoumusta ei ole noudatettu, ja eräät jäsenvaltiot ovat supistaneet virallista kehitysapuaan.

1.9

Kun otetaan huomioon Euroopan haasteet, jotka johtuvat hitaasta kasvusta, ikääntyvästä ja vähentyvästä väestöstä ja työvoimapulasta, on tärkeää myös kytkeä EU:n muuttopolitiikka työvoiman muuttoliikkeisiin ja kotouttamispolitiikkaan osana Euroopan työmarkkinoita ottaen huomioon laaja näyttö siitä, että maahanmuutto on elintärkeä talouden elpymisen ja kehittämisen osatekijä Euroopassa.

1.10

ETSK on samaa mieltä siitä, että palauttamispolitiikkaa on syytä parantaa EU:ssa, ja muistuttaa komissiota moneen otteeseen esittämistään suosituksista, joiden mukaan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikissa vaiheissa.

1.11

Tässä lausunnossa kehotetaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajia ottamaan huomioon työmarkkinaosapuolien ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli sosiaalisen ulottuvuuden ja lisäarvon antamisessa unionin muuttoliikepolitiikalle.

1.12

ETSK pyytää myös huolehtimaan nykyistä paremmin siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka antavat muuttajille elintärkeää apua turvaan johtavan reitin varrella ja auttavat kotouttamisessa, saavat järjestelmällistä rahoitusta, sillä ne paikkaavat usein institutionaalisessa kapasiteetissa ilmeneviä puutteita. ETSK on tyytyväinen lähestymistapaan, jossa tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli tahona, joka ymmärtää muuttajiin kohdistuvaa salakuljetusta koskevan kysymyksen, ja välittäjänä, joka avustaa ihmisiä tilanteissa, joissa sekä valtiot että EU ovat voimattomia.

2.1

Euroopan muuttoliikeagendassa (5), joka hyväksyttiin 13. toukokuuta 2015, esitellään toimenpiteitä, joita komissio aikoo toteuttaa välittömästi Välimeren kriisitilanteeseen vastaamiseksi, ja nostetaan salakuljetuksen vastaiset toimet painopisteeksi, jotta voidaan estää rikollisverkostoja käyttämästä muuttajien tilannetta hyväksi ja vähentää laittoman muuton houkuttelevuutta.

2.2

Tilanne on agendan hyväksymisen jälkeen muuttunut nopeasti, sillä turvapaikanhakijoita on saapunut erittäin runsaasti. Tässä poikkeustilanteessa Euroopan komissio päätti 9. syyskuuta 2015 esittää kokonaisvaltaisen ehdotuspaketin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi.

2.3

Syy komission ehdotukseen (6) on muuttoliikenteen huomattava kasvu keskisen ja itäisen Välimeren alueella. Frontexin mukaan keskisen ja itäisen Välimeren alueen reitit sekä Länsi-Balkanin reitti olivat 1. tammikuuta ja 30. elokuuta 2015 välisenä aikana pääasialliset EU:n rajan laittoman ylityksen paikat: niiden osuus oli 99 prosenttia kaikista EU:n rajan laittomista ylityksistä. Frontex on ilmoittanut myös, että Länsi-Balkanin reitillä on tapahtunut yli 30 prosenttia kaikista laittomista rajanylityksistä vuonna 2015. Tämä merkitsee noin 500 000 turvapaikanhakijan aaltoa, joka asettaa EU:n rajavaltiot valtavaan paineeseen (7). Suurin osa keskisen Välimeren reittiä saapuvista tulee Syyriasta ja Eritreasta, ja heistä yli 75 prosenttia saa Eurostatin tietojen mukaan myönteisen turvapaikkapäätöksen. Myös enemmistö itäisen Välimeren tai Länsi-Balkanin kautta saapuvista on lähtöisin Syyriasta tai Afganistanista. Tämä vastaa YK:n huume- ja rikosjärjestön antamaa tietoa, jonka mukaan yli 80 prosenttia tänä vuonna meritse Eurooppaan saapuneista on lähtöisin niistä kymmenestä maasta, joista tulee eniten turvapaikanhakijoita maailmassa (8).

2.4

YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) mukaan Syyrian pakolaisia on 4. lokakuuta 2015 rekisteröity 4 185 302. Lukuun on laskettu mukaan 2,1 miljoonaa Egyptissä, Irakissa, Jordaniassa ja Libanonissa rekisteröityä syyrialaista, 1,9 miljoonaa Turkissa rekisteröityä syyrialaista ja yli 26 700 Pohjois-Afrikassa rekisteröityä syyrialaispakolaista (9).

2.5

Syyrian konfliktin viides vuosi alkaa pian, ja UNHCR:n tutkimus osoittaa Jordaniaan paenneiden syyrialaisten elinolosuhteiden huonontuneen nopeasti. Monet ovat luisuneet äärimmäiseen köyhyyteen kriisin laajuuden ja kansainvälisen yhteisön antaman avun riittämättömyyden vuoksi: UNHCR:n Syyria-vetoomuksesta saatiin rahoitettua vain 37 prosenttia. UNHCR toteaa, että ihmisiä lähtee kohti Eurooppaa niin kauan kuin ei saada kokoon riittävästi rahaa isäntämaiden (EU:n naapurimaiden) infrastruktuurien lujittamiseksi ja pakolaisväestöjen elinolojen ja tulevaisuudennäkymien kohentamiseksi. Valtaosa pakolaisista on liian köyhiä voidakseen muuttaa pakolaisleirien ulkopuolelle, ja ne jotka voivat etsivät salakuljettajien palveluja.

2.6

Komission 9. syyskuuta 2015 antamassa ehdotuksessa neuvoston päätökseksi (10) todetaan, että komissio jatkaa muuttovirtojen kehityksen seuraamista ja seuraa myös Itä-Ukrainan tilannetta, jos se pahenee entisestään.

2.7

Poikkeuksellinen pakolaiskriisi sattuu ajankohtaan, jolloin eräiden jäsenvaltioiden ja erityisesti rajavaltioiden kyky ja halukkuus tarjota humanitaarisia palveluja Geneven yleissopimuksen (11) mukaisesti on heikentynyt EU:n taloudellisen tilanteen vuoksi. Säästötoimenpiteistä ovat kärsineet myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka tarjoavat palveluita turvapaikanhakijoille. Osa jäsenvaltioista on reagoinut tiukentamalla rajavalvontaa kun taas osa on säätänyt lakeja Schengen-rajoja ylittäneiden turvapaikanhakijoiden pidättämiseksi ja rankaisemiseksi.

3.1

ETSK haluaa vahvistaa kaikille päätöksentekoelimille suunnattua viestiään, jonka mukaan EU:n tulee toimia todellisen unionin tavoin ja hyväksyä, noudattaa ja soveltaa yhteisiä sääntöjä. EU:n muuttopolitiikan uudessa vaiheessa on noudatettava strategista lähestymistapaa, johon sisältyy keskipitkän ja pitkän aikavälin visio, ja keskityttävä siihen, että edistetään kokonaisvaltaisella tavalla avoimia ja joustavia laillisia EU:hun pääsyn kanavia (12). Nykyisessä kriisitilanteessa tämä edellyttää yhteistä lähestymistapaa ulkorajojen hallinnointiin, ja komissiolle ja EU:n virastoille on annettava mahdollisuus toteuttaa operatiivisia toimia riittävän rahoituksen turvin.

3.2

ETSK haluaa antaa panoksensa esittämällä strategisia ehdotuksia aiempien muuttoliikeaiheisten lausuntojensa pohjalta (13). Työmarkkinaosapuolien ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien roolin tulee näkyä ja sosiaalisen vuoropuhelun tulee olla mukana kaikissa EU:n muuttoliikepolitiikan seuraavaa vaihetta edeltävissä keskusteluissa. ”Sosiaalisella näkökulmalla” on keskeinen merkitys pyrittäessä varmistamaan poliittisten toimien tuottama lisäarvo ja arvioitaessa niiden oikeasuhtaisuutta ja vaikutusta.

3.3

ETSK vaatii, että otetaan asianmukaisesti huomioon väestötilanne, väestön ikääntyminen sekä työmarkkinatilanne jäsenvaltioissa. Vuonna 2011 antamassaan valmistelevassa lausunnossa maahanmuuton roolista EU:n väestötilanteessa  (14) ETSK huomautti, että kolmansista maista tulevien työntekijöiden ja heidän perheidensä maahanmuuttoa olisi lisättävä. EU tarvitsee avointa ja joustavaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sekä korkeakoulutettujen ja keskitason koulutuksen hankkineiden työntekijöiden että vähäistä koulutusta edellyttävillä aloilla työskentelevien henkilöiden työperäisen maahanmuuton laillisia ja avoimia kanavia pitkin, kunhan jäsenvaltiot voivat edelleen vapaasti määrätä maahan päästämiensä henkilöiden lukumäärän. Samaan aikaan on todettava, ettei maahanmuutto ole ainoa vastaus työvoiman puutteeseen ja että jäsenvaltiot voivat pohtia myös muita, tarkoituksenmukaisempia ratkaisuvaihtoehtoja.

3.4

ETSK suosittaa voimakkaasti Dublin-asetuksen tarkistamista, sillä EU:n tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat todenneet asetukseen sisältyvän heikkouksia. Pakolaisaseman käsittelyvastuun sitominen ensimmäiseen EU:n rajanylitykseen on ylikuormittanut EU:n rajavaltiot.

3.5

ETSK on erittäin huolissaan Schengenin sopimukseen parhaillaan kohdistuvista uhista, sillä kyse on yhdestä tärkeimmistä EU:n kansalaisia hyödyttävistä saavutuksista. ETSK pitää valitettavana eräiden jäsenvaltioiden päätöksiä ja suunnitelmia palauttaa rajatarkastukset Schengen-alueelle ja vaatii, että komissio seuraa tilannetta tarkasti ja huolehtii siitä, että palataan nopeasti takaisin normaalitilanteeseen.

3.6

Tiedonannossa todetaan, että toimintasuunnitelma olisi nähtävä yhtenä niistä toimista, joilla EU pyrkii ratkomaan laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä, ja käsitellään seuraavassa virkkeessä salakuljettajien käyttämien alusten tunnistamista, haltuunottoa ja tuhoamista. ETSK vastustaa voimakkaasti näkemystä, että alusten saatavuus olisi yksi laittoman muuttoliikkeen perimmäisistä syistä. Päinvastoin: keskittyminen yksinomaan alusten takavarikoimiseen vain pahentaa salakuljetuksen uhrien vaaroja, sillä salakuljettajat käyttävät kaikkein halvimpia ja vaarallisimpia aluksia.

3.7

ETSK kehottaa puuttumaan muuttajien lähtömaihin kohdistetun kehitysapupolitiikan tehottomuuteen ja vaatii, että EU:n jäsenvaltiot sitoutuvat uudelleen käyttämään luvatun 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulostaan kehitysapuun. Lisäksi EU:n tulisi varmistaa, että muilla merkityksellisillä toimintalinjauksilla muun muassa kansainvälisen kaupan, maatalouden, energian ja ulkopolitiikan aloilla vaikutetaan positiivisesti lähtömaiden sosiaaliseen ja taloudelliseen vakauteen ja kehitykseen EU:n kansainväliselle kehitysyhteistyölle asetetun poliittisen johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti.

3.8

ETSK myöntää, että EU:n jäsenvaltioiden antamalla tuella ja EU:n avulla voidaan päästä asetettuihin tavoitteisiin vain turvallisessa ja suojatussa yhteiskunnassa, jossa ei ole sotia eikä suuria turvallisuusongelmia. Siksi on tärkeää, että kansainvälinen yhteisö toteuttaa maailman johtajien YK:n huippukokouksessa syyskuussa 2015 hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet. Tavoitteisiin kuuluvat köyhyyden poistaminen, tyttöjen ja naisten vaikutusvallan lisääminen, maiden sisäisen ja maiden välisen epätasa-arvon vähentäminen, pysyvän, osallistavan ja kestäväpohjaisen kasvun ja kaikille kuuluvan ihmisarvoisen työn edistäminen sekä rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien tukeminen.

4.1

ETSK kannattaa komission tiedonannossa ”Siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma” esitettyjä tavoitteita mutta kehottaa valitsemaan tasapainoisemman ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. ETSK huomauttaa, ettei tiedonannossa esitetä yksityiskohtia siitä, miten EU aikoo suojella ja auttaa salakuljetuksen uhreja, eikä mainita muuttoliikkeen myönteistä vaikutusta Euroopan työmarkkinoihin ja talouskehitykseen.

4.2

ETSK panee merkille, että tiedonannossa erotetaan tosistaan ”salakuljetus” ja ”ihmiskauppa”, mutta muuttajien ja turvapaikanhakijoiden välille ei tehdä eroa. Tämä on tärkeä asia, sillä YK:n pääsihteerikin muistutti eurooppalaisia päättäjiä siitä, että valtaosa hankalille ja vaarallisille matkoille lähtijöistä on pakolaisia muun muassa Syyriasta, Irakista ja Afganistanista. Hän totesi, että kansainvälisen oikeuden mukaan – ja valtiot ovat tunnustaneet tämän jo pitkään – pakolaisilla on oikeus suojaan ja turvapaikkaan. Turvapaikkahakemuksia käsitellessään valtiot eivät voi erotella ihmisiä uskonnon tai muiden tunnuspiirteiden mukaan, eivätkä ne voi pakottaa ihmisiä palaamaan paikkoihin, joista he ovat paenneet, jos pelko vainon tai hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta on perusteltu. Kyse ei ole vain kansainvälisestä oikeudesta, vaan velvollisuudestamme ihmisinä. Pääsihteeri vetosi kaikkiin asianomaisiin hallituksiin, jotta ne tarjoaisivat kattavia vastauksia, lisäisivät turvallisia ja laillisia muuttokanavia ja noudattaisivat toiminnassaan inhimillisyyttä, myötätuntoa ja kansainvälisiä velvoitteitaan (15). ETSK suosittaa, että kaikkia Eurooppaan suuntautuvalle vaaralliselle matkalle lähteneitä kohdellaan pakolaisina vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen ja siihen vuonna 1967 lisätyn pöytäkirjan mukaisesti, kunnes toisin todistetaan.

4.3.1

ETSK kehottaa suhtautumaan kokonaisvaltaisemmin salakuljetuksen torjuntaan tarjoamalla turvapaikanhakijoille turvallisia ja laillisia muuttokanavia. Tämä lähestymistapa, yhdistettynä järjestäytyneiden rikollisverkostojen toiminnan estämiseen tiedustelun ja talousrikostutkinnan avulla, on tehokkaampi, inhimillisempi ja kustannustehokkaampi toimintatapa.

4.3.2

ETSK suosittaa painokkaasti, että EU:n päättäjät varmistavat, ettei näiden toiminnasta ole haittaa ja ottavat huomioon toimintansa aiottujen seurauksien lisäksi myös tahattomat seuraukset. EU:n päätös siirtyä Mare nostrum -lähestymistavasta (etsintä- ja pelastustoiminnan painottaminen) Triton-lähestymistapaan (rajavalvonnan painottaminen) ei ole vähentänyt Eurooppaan suuntautuville vaarallisille matkoille lähtijöiden määrää. Päätös on sen sijaan ollut osaltaan vaikuttamassa Välimerellä henkensä menettäneiden ihmisten määrän rajuun nousuun. Välimeren ylitystä yrittäneistä 1 865 oli menehtynyt toukokuun 31 päivään 2015 mennessä, kun kuolleita oli 425 samaan aikaan vuonna 2014 (16). Tämä selittää myös sen, miksi maitse Länsi-Balkanin kautta Unkariin suuntautuvat muuttovirrat ovat puolestaan lisääntyneet. Unkarin rajan molemmin puolin haastatellut ihmiset kertoivat valinneensa Balkanin reitin, koska se on halvempi ja koska salakuljettajat suosittelevat sitä.

4.3.3

ETSK huomauttaa, että salakuljettajat pystyvät mukauttamaan toimintansa EU:n poliittisten päätösten mukaan (esim. rajavartioinnin lisääminen Välimerellä ja alusten tuhoaminen). EU:n aloittama ”sota salakuljettajia vastaan” on johtanut tahattomasti kaaokseen EU:n rajoilla, ihmisten menehtymiseen Euroopan maanteillä ja merillä sekä jännitteisiin EU:n jäsenvaltioiden välillä.

4.4.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että komission tulee tehostaa salakuljetuksen ennaltaehkäisyä ja auttaa haavoittuvassa asemassa olevia muuttajia, mutta tämä on tehtävä johdonmukaisesti siten, että etusijalla on ihmishenkien pelastaminen.

4.4.2

Frontexin tietojen mukaan salakuljettajien palveluja EU:n rajojen ylittämiseksi käyttävistä 70 prosenttia on syyrialaisia, eritrealaisia ja irakilaisia. Näiden kansallisuuksien edustajista ainakin 75 prosenttia saa Eurostatin tietojen mukaan turvapaikan EU:sta. Koska nämä yksittäiset ihmiset ja perheet pakenevat vainon tai hyökkäyksen pelossa, tiedotusvälinekampanjat salakuljetuksen riskeistä ovat turhia.

4.4.3

ETSK muistuttaa komissiota siitä, että on jo olemassa välineitä, joilla voidaan estää laittomien muuttajien työhönotto kansallisella tasolla. Komission ehdotus, että rajalliset resurssit kohdennettaisiin tiettyihin elinkeinoaloihin EU:n tasolla, on kallis ja tehoton.

4.4.4

ETSK suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelmassa esitettyyn ehdotukseen tarjota ”apua ja suojelua” salakuljetetuille muuttajille ja varsinkin ”haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille ja naisille”. ETSK panee kuitenkin merkille, että tätä tarkemmin toimintasuunnitelmassa ei ilmoiteta, mitä on tarkoitus tehdä. Kyse on tärkeästä asiasta, sillä Euroopasta turvaa hakevista monet ovat yksin saapuneita, huoltajastaan eroon joutuneita lapsia. Italiaan, Unkariin ja Maltaan on saapunut vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana noin 19 000 ilman huoltajaa olevaa ja huoltajastaan eroon joutunutta lasta. Kaikki EU:n rajavaltiot eivät noudata täysin kansainvälisiä vaatimuksia: vastaanotto-olot ovat kehnot, maahantulijan aseman määrittelymenettelyt ovat puutteellisia, turvapaikan myöntämisaste on alhainen eikä tarjolla ole pysyviä sanitaatio- ja asumisratkaisuja. Toimintasuunnitelmassa tulee ilmoittaa täsmällisesti, miten jäsenvaltioita autetaan tarvittavin resurssein noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeussäännöstön ja erityisesti lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen (17) mukaisia velvoitteitaan ja kantamaan vastuunsa.

4.4.5

ETSK katsoo, että tehokkain tapa auttaa muuttajia ja samalla heikentää salakuljetusverkostoja on vähentää salakuljetuspalveluja tarvitsevien määrää tarjoamalla vaihtoehtoisia, laillisia tapoja matkustaa Eurooppaan Euroopan lähialueilla sijaitsevista kolmansista maista. Näin turvataan EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien toteutuminen.

4.4.6

ETSK toistaa, että tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan erottaa voittoa tavoittelevat salakuljettajat muuttajien auttajista. Tuhannet eurooppalaiset ovat tarjonneet muuttajille kyydin ja suojaa joko ilmaiseksi taikka tavanomaisella tai alennetulla hinnalla. Humanitaarista auttamista ja solidaarisuutta on tuettava, eikä siitä tulisi rangaista muuttajien salakuljetuksen torjumiseen tähtäävän EU:n toimintasuunnitelman nojalla.

4.4.7

ETSK on samaa mieltä siitä, että EU:n palauttamispolitiikkaa on tehostettava, ja muistuttaa tässä yhteydessä komissiota sen lukuisista suosituksista, joiden mukaan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikissa vaiheissa heidän pelastamisestaan tai vastaanotostaan alkaen ja myös sillä aikaa kun hakemuksia arvioidaan sen määrittämiseksi, tarvitseeko henkilö suojeluaseman vai onko hän laittomasti maassa. Muuttajia palautettaessa on noudatettava vakiintuneita sääntöjä, joiden mukaan ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, missä häntä uhkaa vakavasti kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu. Tämä on palautuskiellon periaate. ETSK painottaa jälleen vastustavansa ilman huoltajaa olevien alaikäisten, sairaanhoitoa tarvitsevien henkilöiden ja raskaana olevien naisten palauttamista.

4.5.1

ETSK kannattaa vahvasti tiivistä yhteistyötä kaikkien salakuljetusreitin varrella sijaitsevien kolmansien maiden kanssa. Komitea on samaa mieltä siitä, että etusijalle olisi asetettava rajaturvallisuuden tukeminen, mutta komitea katsoo myös, että tällä alalla tärkeintä olisi EU:n yhteistyö ja koordinointi olemassa olevan maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston, muuttoliikkeestä vastaavien eurooppalaisten yhteyshenkilöiden ja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustojen välillä.

4.5.2

Koordinoinnin tavoitteena tulisi olla, että EU:n elimet – komissio, ulkosuhdehallinto ja jäsenvaltiot – ottavat käyttöön yhteisesti sovitut menettelytavat, jotta ihmiset voivat hakea humanitaarista viisumia ja turvapaikkaa kotimaastaan tai turvallisesta naapurimaasta käsin. Näin tarjottaisiin vaihtoehtoinen, inhimillinen ja laillinen matkustusreitti Eurooppaan. Naapurimaihin eli esimerkiksi Turkkiin, Libanoniin, Jordaniaan ja Libyaan voitaisiin perustaa järjestelykeskuksia, joissa tulijat arvioidaan ja joissa EU:n turvapaikan saantiedellytykset täyttäville ihmisille myönnetään humanitaarinen viisumi, kuten Brasiliassa nykyisin tehdään. Lisäksi on tärkeää edistää vuoropuhelua ja ottaa tähän toimintaan mukaan ne kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka ovat suoraan kosketuksissa pakolaisten kanssa, jotta varmistetaan ihmisoikeuksien suojelu ja tehostetaan hakemusten käsittelyä.

4.5.3

Humanitaaristen viisumien etuna on, että ne vähentävät painetta EU:n rajavaltioissa, takaavat turvapaikanhakijoille EU:n perusoikeuksien ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisen kohtelun ja tekevät muuttajien salakuljetuksesta toimintaa, johon sisältyy suuria riskejä ja pieniä voittoja. Oikeus jäädä maahan voisi tilapäisesti perustua siihen, onko alkuperämaahan palaaminen turvallista, tai liittyä työmarkkinatilanteeseen ottaen huomioon, että osaamisvaje ja väestökehityksen haasteet heikentävät kasvua Euroopassa.