15.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 13/192

Esittelijä:

Bernd DITTMANN

1.1

Parempi ja järkevä sääntely on kaikkien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteinen tehtävä, jonka ensisijaisena tavoitteena on kohentaa unionin lainsäädännön laatua kansalaisten, yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden eduksi. Parempi sääntely ei kuitenkaan korvaa poliittista päätöksentekoa, ja kyse on alati kehitettävästä prosessista. Paljon on jo saavutettu, mutta parannettavaa on edelleen.

1.2

ETSK on jo pitkään osallistunut kattavasti aiheen käsittelyyn, mikä ilmenee kokoelmasta, joka käsittää sen tärkeimmät parempaa sääntelyä koskevat lausunnot (1). Komitea kantaa näin ollen erityistä vastuuta siitä, että unionin lainsäädäntö ja sääntelyn parantaminen saavat kansalaisyhteiskunnalta tukea ja hyväksyntää.

1.3

ETSK toteaa, ettei se saa riittävästi sille EU:n perussopimuksissa ja Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa solmituissa yhteistyösopimuksissa osoitetun roolin ja tehtävän mukaista huomiota paremman sääntelyn agendassa, ja kehottaa sisällyttämään EU:n neuvoa-antavat elimet toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä.

1.4

ETSK kannattaa sidosryhmien kattavaa osallistamista kuulemismenettelyjen avulla poliittisten toimenpiteiden ”elinkaaren” kaikissa vaiheissa ja viittaa tältä osin lausuntoonsa kuulemisia koskevien suuntaviivojen arvioinnista. Komitea haluaa korostaa pitävänsä oikean kohderyhmän valintaa ja sidosryhmien edustavuuden huomioimista paremman sääntelyn keskeisinä näkökohtina, joita on vielä syytä kehittää.

1.5

ETSK katsoo, että valittaessa asiantuntijoita sääntelyntarkastelulautakuntaan, REFIT-foorumiin ja kaikkiin muihin elimiin sekä kuulemistilaisuuksiin, työpajoihin ja muihin tarkoituksiin on varmistettava mahdollisimman suuri riippumattomuus, puolueettomuus ja avoimuus.

1.6

ETSK kehottaa sisällyttämään itse- ja yhteissääntelyn toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä. Sitä on poliittisia kysymyksiä ratkaistaessa harkittava tasavertaisena vaihtoehtona varsinaisten sääntelytoimenpiteiden rinnalla.

1.7

ETSK vaatii, että epäviralliset kolmikantaneuvottelut varataan ainoastaan erityisiin hätätapauksiin ja että suurin osa lainsäädännöstä annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

1.8

ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota puutteisiin, joita jäsenvaltioissa ilmenee EU:n lainsäädännön voimaansaattamisessa ja täytäntöönpanossa, ja esittää, että direktiivien sijaan olisi käytettävä asetuksia.

2.1

ETSK on vakuuttunut, että sääntelyn parantamistoimien ja -välineiden pitäisi auttaa kohentamaan unionin säädösten laatua ja vaikuttavuutta ja luomaan yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja johdonmukaisia säännöksiä, jotka auttavat saavuttamaan EU:n perussopimuksissa asetetut tavoitteet sekä erityisesti vahvistamaan unionin sisämarkkinoita ja saattamaan ne päätökseen ja jotka tuovat lisäarvoa Euroopan kansalaisille, yrityksille, kuluttajille ja työntekijöille.

2.2

Euroopan unioni muodostaa yhteisen oikeusalueen, jonka on taattava hyvä, luotettava ja täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen kehys. Paremman sääntelyn käsite, joka keskittyy sekä EU-tason ennakkotoimiin että EU:n lainsäädännön johdonmukaiseen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen jäsenvaltioissa ja sisältää sääntelyn parantamistoimia säädöksen koko elinkaaren varalle (2), merkitsee Euroopan yhdentymiskehityksen ja unionin kansalaisten kannalta arvokasta panosta, kunhan ei ole kyse yksinomaan uusien teknokraattisten menettelyjen ja välineiden käyttöönotosta vaan myös kaikkien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden sitoutumisesta paremman sääntelykulttuurin vakiinnuttamiseen.

2.3

Komissio esittelee tiedonantonsa ja siihen liittyvät asiakirjat uutena alkuna. Ehdotuksia voidaan epäilemättä pitää kunnianhimoisina. Komitea haluaa kuitenkin myös muistuttaa, ettei sääntelyn parantaminen ole mikään uusi aihe vaan että sitä on käsitelty ja kehitelty jo monien vuosien ajan. Saavutetut parannukset ovat vaikuttaneet siihen, että unionin lainsäädäntö on lähtökohtaisesti laadukasta ja hyödyttää Euroopan kansalaisia, yrityksiä, kuluttajia ja työntekijöitä. ETSK katsoo, että kansallisiin lainsäätäjiin tai kansainväliseen tasoon verrattuna mekanismit ja vakiintuneet menettelyt toimivat EU:n tasolla hyvin ja takaavat sääntelyn hyvän laadun (3). Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen, kuten tässä lausunnossa osoitetaan. ETSK tunnustaa joka tapauksessa, että sääntelyä parantamalla on jo tehty paljon ja saatu paljon aikaan.

2.4

Paremman sääntelyn käsitteeseen kohdistuvan kasvavan kritiikin huomioon ottaen ETSK korostaa, että komitean käsityksen mukaan kyse ei ole sääntelyn lisäämisestä tai vähentämisestä EU:ssa taikka siitä, että sääntelyä puretaan tietyiltä politiikanaloilta tai että niiden edelle asetetaan muita prioriteetteja ja siten kyseenalaistetaan EU:n edustamat arvot: sosiaalinen suojelu, ympäristönsuojelu ja perusoikeudet (4). Parempi sääntely on ennen kaikkea apuväline, jolla on tarkoitus varmistaa, että poliittiset tavoitteet todella saavutetaan näyttöperusteiselta pohjalta ja edellä mainitut arvot huomioon ottaen ilman, että ympäristö- tai kuluttajanoikeuksia tai sosiaalistandardeja heikennetään tai että uusien elinten perustaminen johtaa toimivallan siirtoihin EU:n toimielinjärjestelmässä. Parempi sääntely ei voi eikä saa korvata poliittisia päätöksiä.

2.5

ETSK osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön demokraattiseen laatimiseen ja täytäntöönpanoon. ETSK on jo vuosia käsitellyt parempaa sääntelyä monipuolisesti ja laatinut useita lausuntoja, jotka sisältävät konkreettisia suosituksia käsitteen kehittämiseksi. Kooste näistä suosituksista on käytettävissä (5), ja sen on tarkoitus antaa virikkeitä ja herättää ajatuksia paremman sääntelyn agendan kehittämiseksi edelleen. Tämä osoittaa, että ETSK kantaa erityistä vastuuta siitä, että paremman sääntelyn tavoitteet saavat kansalaisyhteiskunnalta tukea ja hyväksyntää. Komitea on nyt myös valmis osallistumaan avoimeen, demokraattiseen ja johdonmukaiseen sääntelyn parantamiseen.

2.6

ETSK pitää valitettavana, ettei komission tiedonannossa eikä koko paremman sääntelyn paketissa oteta riittävästi huomioon perussopimuksissa vahvistettua ETSK:n roolia, tehtävää ja edustavuutta, jolloin komitean jäsenten ammattitaidon ja asiantuntemuksen hyödyntämismahdollisuudet jäävät osittain käyttämättä eikä ETSK voi hyödyntää kaikkia mahdollisuuksia täyttää tehtäviään. ETSK osallistuu käsiteltävänä olevaan paremman sääntelyn agendaan ainoastaan REFIT-foorumin yhteydessä (säädöksen voimaantuloa seuraavissa vaiheissa), eikä tämä ilmennä riittävästi komitean tehtäviä ja vastuuta toimielinten demokraattisen oikeutuksen ja niiden toiminnan tuloksekkuuden vahvistamisessa.

2.7

Näin ollen ETSK vaatii, että se otetaan asianmukaisesti huomioon paremman sääntelyn agendassa. Tässä lausunnossa on ehdotuksia siitä, miten ja missä vaiheessa ETSK olisi otettava mukaan.

3.1

Komission tiedonannossa käsitellään mm. toimenpiteitä, joita on suunniteltu parempaa lainsäädäntöä koskevaa toimielinten välistä sopimusta silmällä pitäen. ETSK:n mielestä ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta lainsäädännöstä on yksi paremman sääntelyn agendan keskeisistä elementeistä. Komissiota on syytä tukea pyrkimyksissä kehittää paremman sääntelyn tavoitteita jatkuvasti yhdessä koko kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tukea tarvitaan erityisesti lainsäädäntövaltaa käyttäviltä toimielimiltä neuvostolta ja Euroopan parlamentilta. Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta lainsäädännöstä on kunnianhimoinen. Se voi onnistua vain, mikäli kaikki toimielimet sitoutuvat yksiselitteisesti paremman sääntelyn tavoitteisiin ja sisältöihin ja parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinsopimuksen sisältämien ehdotusten johdonmukaiseen toteuttamiseen EU:n perussopimukset huomioon ottaen. Neuvottelujen epäonnistuminen merkitsisi suurta takaiskua, mahdollisesti jopa heikennystä vuonna 2003 solmitun parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten sopimuksen sitoumuksiin nähden.

3.2

Vaikka Euroopan parlamentti (6) tunnustaa ETSK:n roolin ja merkityksen, toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä ei käsitellä lainkaan ETSK:ta eikä AK:ta, saati niille perussopimuksissa määrättyä roolia ja tehtävää. Tämä ei ole hyväksyttävää.

3.3

ETSK on valmis tukemaan EU:n toimielimiä sääntelyn parantamistoimenpiteissä, kehittelemään uusia ideoita, ottamaan vastuualojensa puitteissa kattavasti kantaa suunniteltuihin hankkeisiin ja varmistamaan niiden hyvän laadun, seuraamaan EU:n aloitteita tarvittaessa ja erityistapauksissa toimimaan suunniteltujen aloitteiden testiryhmänä, kunhan komissio kuulee sitä oikea-aikaisesti.

3.4

Näin ollen ETSK kehottaa sisällyttämään EU:n molemmat neuvoa-antavat elimet toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta lainsäädännöstä, kun on kyse sääntelyn parantamistoimenpiteistä, jotka on osoitettu niiden tehtäväksi EU:n perussopimuksissa sekä komission ja Euroopan parlamentin kanssa solmituissa yhteistyösopimuksissa.

3.5

Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen konkreettista sisältöä arvioidaan oma-aloitteisessa lausunnossa sen jälkeen, kun sopimus on hyväksytty neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

4.1.1

Komissio tavoittelee parempaa sääntelyä ja parempia tuloksia uuden sisäisen rakenteensa avulla sekä kohdentamalla toimensa poliittisten suuntaviivojen mukaisesti, laatimalla johdonmukaisen EU:n tason työohjelman ja tiivistämällä vuorovaikutusta muiden toimielinten kanssa.

4.1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on aloittanut järjestelmällisen näkemystenvaihdon vuotuisesta työohjelmasta ja monivuotisesta ohjelmasuunnittelusta neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa ja neuvottelee ETSK:n kanssa yhteistyösopimuksen mukaisesti ennen vuotuisen työohjelman julkaisemista. Näkemyksiä tulisi vaihtaa ohjelmasuunnittelun kaikissa vaiheissa, ja ETSK:n, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston olisi synergiaetujen varmistamiseksi käynnistettävä säännöllinen vuoropuhelu, jonka avulla työohjelman toimia voidaan seurata kohdennetusti myös ohjelman hyväksymisen jälkeen ja yleistä yhteistyötä voidaan parantaa. ETSK esittää, että uusien aloitteiden ja painopisteiden suunnittelussa olisi otettava huomioon myös nykyiset strategiat ja yhdentymissuunnitelmat (esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategia, vuosittainen kasvuohjelma ja EU-ohjausjakso / maakohtaiset suositukset) ja että suunnitelmiin olisi sisällytettävä yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten kaavaillut toimenpiteet nivoutuvat nykystrategioihin ja ilmentävät niiden tavoitteita. Näin vältetään se, että tietyt politiikanalat ja tavoitteet asetetaan ensi- tai toissijaiseen asemaan nykyisiin strategioihin nähden.

4.2.1

Komissio aikoo osallistaa sidosryhmiä poliittisten toimenpiteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa kuulemismenettelyjen avulla. Sidosryhmiä on määrä kuulla etenemissuunnitelmista, alkuvaiheen vaikutustenarvioinneista, komission kollegion hyväksymistä säädöksistä, jälkiarvioinneista ja toimivuustarkastuksista sekä luonnoksista delegoiduiksi säädöksiksi ja täytäntöönpanosäädöksiksi. Lisäksi on tarkoitus parantaa säädösten perusteluja.

4.2.2

ETSK suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti tavoitteeseen lisätä avoimuutta ja ottaa sidosryhmät aktiivisemmin mukaan säädöksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin. ETSK on aina painottanut kaikkien asianosaisten intensiivisen kuulemisen tärkeyttä (7), sillä sidosryhmien laaja kuuleminen voi vaikuttaa sääntelyn laatuun ja asianmukaisuuteen niin, että keskitie poliittisten tavoitteiden saavuttamisen ja yksikertaisempien hallintojärjestelyjen varmistamisen välillä löytyy. Tehokkaampi kuuleminen lisää tietoisuutta ongelmista ja parantaa säännösten ja määräysten soveltamista (8).

4.2.3

ETSK esitti vastikään heinäkuussa 2015 Euroopan komission sidosryhmäkuulemisten arviointia (9) käsittelevässä lausunnossaan ehdotuksia sidosryhmien kuulemismahdollisuuksien parantamiseksi. Niihin viitataan tässä lausunnossa varsin kattavasti. ETSK toteaa tässä yhteydessä, että suuntaviivoissa on yleisesti ottaen hyviä ohjeita, joiden avulla voidaan toteuttaa laadukkaita kuulemisia. Kuten edellä mainitussa lausunnossa selvästi osoitetaan, on kuitenkin edelleen paljon (myös ajankohtaisia) tapauksia, joissa komission toimivaltaiset yksiköt eivät sovella uusia suuntaviivoja johdonmukaisesti. Näin ollen ETSK kehottaa tekemään suuntaviivoista sitovia laatustandardeja komission toteuttamia sidosryhmäkuulemisia varten.

4.2.4

Tarvittavien tietojen saamiseksi on olennaisen tärkeää määrittää kuultava kohderyhmä oikein. ETSK voisi vastuualojensa puitteissa ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten organisaatioiden ja komission kanssa avustaa määritettyjä kohderyhmiä edustavien organisaatioiden yksilöimisessä (10). Sidosryhmäkuulemisissa käytettävien mekanismien vahvistamisen vuoksi ETSK pitää välttämättömänä taata, että asiantuntijoiden valinta elimiin, konferensseihin, työpajoihin tms. tapahtuu avoimesti. Niin ikään on otettava paremmin huomioon sidosryhmien edustavuus ja sovellettava tuloksia hyödynnettäessä laadullista ja määrällistä painotusta sen mukaan, tuleeko vastaus yksityishenkilöltä vai kansalaisyhteiskunnan edustavalta organisaatiolta. Organisaatioilta saatua palautetta tulisi painottaa enemmän.

4.2.5

Esitettävien kysymysten laatu (usein johdattelevia), niiden valinta ja komission palautemekanismit jättävät usein toivomisen varaa (11). ETSK on esittänyt kattavia ehdotuksia näiden epäkohtien korjaamiseksi (12). Kuulemismenettelyissä käytettäviä kyselylomakkeita laadittaessa se voisi esimerkiksi vaikuttaa kysymysten asetteluun ehdottamalla kysymyksiä tai toimimalla säännöllisesti testiryhmänä tarkistaakseen, ovatko kysymykset relevantteja. ETSK voisi tarjota asianmukaista apua kuulemisten laadun parantamiseen tarkastelemalla ja seuraamalla kuulemismenettelyjä ja perustamalla tarkoitusta varten seurantaryhmän (13).

4.2.6

On myös tärkeää, että kuulemismenettelyjen määräajat ovat asianmukaiset. Ne eivät saa pitkittää sääntelyprosessia tarpeettomasti, mutta toisaalta 4, 8 tai 12 viikon määräaika voi olla liian lyhyt, jotta osittain monimutkaisia tai erittäin teknisiä aloitteita koskevista kuulemisista saataisiin hyödyllistä palautetta. Järjestelmällinen ja jatkuvasti ajan tasalla pidetty kuulemissuunnittelu (komission etenemissuunnitelmissa) sekä kuulemistavoitteiden ilmoittaminen ja luotettavat aikataulutiedot voivat auttaa sidosryhmiä valmistelemaan osallistumistaan.

4.2.7

Jotta avoimuutta ja selkeyttä voidaan lisätä sidosryhmien kannalta vielä enemmän, ETSK kehottaa varmistamaan, että kaikki käynnissä olevat EU:n toimielinten, virastojen ja jatkovaiheista vastaavien elinten (14) järjestämät kuulemiset sekä kaikki delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä käynnistettävät kuulemiset esitellään komission keskitetyssä kuulemisverkkosivustossa (15) yhdenmukaisesti ja selkeästi ja että niistä tiedotetaan kattavan viestintästrategian avulla paremmin kaikkialla EU:ssa.

4.2.8

Erityisen myönteistä on kuulemisten järjestäminen delegoiduista säädöksistä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla) ja täytäntöönpanosäädöksistä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artikla). Puutteellisesta avoimuudesta, ilmeisestä oikeudellisesta epävarmuudesta ja alemmantasoisia säädöksiä koskevan ennakkokuulemisjärjestelmän riittämättömästä poliittisesta valvonnasta on usein huomautettu aivan oikeutetusti (16). ETSK kehottaa myös perustamaan delegoituja säädöksiä varten oman rekisterin komitologiarekisterin tapaan. Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten käyttö on rajattava ja perusteltava tarkoin. Sääntelyn loppuvaiheen toimien on perustuttava johdonmukaisesti perussäädökseen. Poliittisia päätöksiä ei saa heikentää delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten tasolla.

4.2.9

Lisäksi olisi varmistettava, ettei delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevissa kuulemisissa tai säädösten sisällöissä ole päällekkäisyyksiä EU:n virastojen suuntaviivoja koskevien kuulemisten tai suuntaviivojen sisältöjen kanssa.

4.2.10

Periaatteessa on tehtävä ero EU:n perussopimuksissa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 154 ja 155 artikla) määrättyjen työmarkkinavuoropuheluun sovellettavien menettelyjen mukaisen työmarkkinaosapuolten kuulemisen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen kaikkien kansalaisyhteiskunnan asianomaisten tahojen julkisen kuulemisen välillä. Kummallakin on erityinen tehtävänsä ja erilainen legitimiteetti.

4.2.11

Sääntelyn parantamisvälineistön esittelyn yhteydessä viitataan siihen, ettei työmarkkinaosapuolten kuulemiseen sovelleta kuulemisille asetettuja vähimmäisvaatimuksia eikä siis julkisia kuulemisia koskevia ohjeita. ETSK haluaa kuitenkin korostaa, että käsiteltävänä olevaa tiedonantoa ei saa missään tapauksessa käyttää tekosyynä sille, että Euroopan työmarkkinaosapuolten kuulemisia tai neuvottelutuloksia aletaan valvoa etu- tai jälkikäteen julkisten kuulemisten avulla. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (17) määrätty erityismenettely, jota on noudatettava. Julkiset kuulemiset eivät näin ollen voi korvata työmarkkinaosapuolten kuulemista (18). Työmarkkinaosapuolten sopimustulosten täytäntöönpano on taattava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan mukaisesti (19).

4.3.1

Komissio soveltaa parempaa sääntelyä koskevia uusia yhdennettyä suuntaviivoja (20) tulevaisuudessa uusiin toimenpiteisiin ja sitoutuu tutkimaan myös muita kuin lainsäädäntätoimia, kuten yhteissääntelyä ja itsesääntelyä, ja kiinnittää erityistä huomiota ”pienet ensin” -periaatteeseen, pk-yritystestiin ja mahdollisuuteen vapauttaa mikroyritykset tietyistä EU:n vaatimuksista.

4.3.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että parempaa sääntelyä koskevat suuntaviivat on täsmennetty, tarkastettu ja muokattu konsolidoiduksi versioksi, jota on täydennetty seikkaperäisempään työskentelyyn soveltuvalla välineistöllä. ETSK katsoo, että nämä välineet voivat antaa merkittävän panoksen sääntelyn parantamiseen ja saada komission henkilöstön laajan tuen ja mahdollistaa johdonmukaisen soveltamisen näiden toimesta, kun ne esitetään yhdenmukaisena asiakirjana. Pääsihteeristön tulisi varmistaa, että kaikki komission yksiköt soveltavat niitä.

4.3.3

Komissio painottaa, että parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojen avulla ”varmistetaan myös, että EU:n kilpailukyky ja kestävä kehitys pysyvät kaiken toiminnan painopisteenä” (21). EU:n tulee siten löytää toiminnassaan oikea tasapaino EU:n asettamien yleisten tavoitteiden ja kilpailukyvyn edistämisen välillä. ETSK puolestaan vaatii, että jokainen säädösehdotus ja muu kuin säädösehdotus saa tehokkaan ja johdonmukaisen arvioinnin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan tavoitteiden mukaisesti ja että niistä suoritetaan säännöllisesti ”kilpailukykyvaikutusten arviointi”.

4.3.4

ETSK on tavan takaa kehottanut muuttamaan menettelyjä avoimemmiksi ja ottamaan taloudelliset, sosiaaliset, ympäristö- ja kuluttajanäkökohdat huomioon tasapainoisemmin ja kattavasti (22). Tätä täytyisi punnita johdonmukaisesti kunkin vaikutustenarvioinnin yhteydessä. ETSK voisi osaltaan edistää näiden välineiden ja menettelyjen tasapainoista arviointia vastuualojensa puitteissa.

4.3.5

Lainsäädäntö olisi periaatteessa laadittava sellaiseksi, että sitä pystytään soveltamaan samalla tavalla kaikkiin yrityksiin. On ilahduttavaa, että komissio vahvistaa jälleen sitoutuneensa erityisesti ”pienet ensin” -periaatteeseen ja pk-yritysten (myös mikroyritysten) etujen huomioon ottamiseen.

4.3.6

On kiistatonta, että kaikenkokoiset yritykset tarvitsevat välttämättä sääntelyä lainsäädännän muodossa, vaikka se aiheuttaa pienyrityksille ja erityisesti mikroyrityksille useissa tapauksissa ongelmia perustamisvaiheessa ja liikkeenjohdossa. ETSK huomauttaa, että mikroyrityksiin ei tulisi soveltaa yleistä poikkeusta. Lainsäädäntöehdotusten yhteydessä tulisi noudattaa pikemminkin tapauskohtaista tarkastelutapaa, joka perustuu huolelliseen vaikutustenarviointiin (23). Prosessissa on otettava huomioon mikroyritysten edut eikä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia saa rajoittaa.

4.3.7

ETSK pitää tervetulleena, että vaikutustenarviointilautakunta muokataan sääntelyntarkastelulautakunnaksi, ja vaatii, että siinä yhteydessä varmistetaan mahdollisimman suuri avoimuus, puolueettomuus ja riippumattomuus asiantuntijoiden osalta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ottaminen mukaan on askel oikeaan suuntaan. Tämän avulla yhtäältä varmistetaan elimen suurempi puolueettomuus, ja toisaalta toimialan laajentaminen arviointeihin ja toimivuustarkastuksiin todennäköisesti parantaa yhdenmukaisuutta ja synergiaa vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on kuitenkin yhä oltava luoda yksi ainoa riippumattoman vaikutustenarviointitaho, joka on EU:n kaikkien elinten käytettävissä ja joka käy keskustelua vakiintuneiden neuvoa-antavien elinten ETSK:n ja AK:n kanssa. Tämän riippumattoman tahon tulisi hyödyntää ulkopuolisia asiantuntijoita ja käyttää ulkopuolista puheenjohtajaa sekä arvioida komission ehdotuksia (24). Komission olisi tehtävä selväksi, että sen tavoitteena on riippumaton ulkopuolinen taho ja että nykyistä kokoonpanoa on pidettävä ainoastaan yhtenä uutena askeleena tuohon suuntaan. Siten pystytään takaamaan avoimuus ja tekninen asiantuntemus sekä välttämään, että EU:n lainsäädäntään liittyy etunäkökohtia.

4.3.8

ETSK on tutkimuksissaan (25) ja lausunnoissaan (26) korostanut itse- ja yhteissääntelyn roolia ja todennut niiden erityispiirteistä, että kyseessä on ”horisontaalinen subsidiariteetti” (27). Toimielinten väliseen sopimukseen paremmasta sääntelystä vuodelta 2003 sisältyy erillinen luku, jossa käsitellään tätä kysymystä. ETSK katsoo, että itsesääntely ja/tai yhteissääntely voivat tietyissä tapauksissa olla tehokas ennaltaehkäisykeino tai hyödyllinen lainsäädäntötoimintaa täydentävä väline sillä edellytyksellä, että ne sisällytetään asianmukaisesti laajaan lainsäädäntökehykseen, joka on selkeä ja hyvin määritelty ja jota ohjaavat muun muassa avoimuuden, riippumattomuuden, tehokkuuden ja vastuullisuuden periaatteet (28).

4.3.9

Tarvitaan lisää avoimuutta soveltamalla paremman sääntelyn mukaisia toimenpiteitä, eritoten tavattomasti yleistyneen epävirallisten kolmikantaneuvottelujen (29) käytön osalta. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että kulloisenkin kolmikantakokouksen tuloksista tiedotetaan julkisesti ennen neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Vaikka tulee tunnustaa, että koko lainsäädäntäprosessia on tarkoitus vauhdittaa käyttämällä kolmikantakokouksia, tämä aiheuttaa kuitenkin sen lainsäädännän nykykäytännön perusongelman, että jäsenvaltiot kietovat eri säädöksistä aina uudestaan nk. neuvottelupaketteja hankkiakseen enemmistön yksittäisille direktiiveille. Tämä tapahtuu aivan liian usein läpinäkymättömästi ja kovassa määräaikojen paineessa, ilman jäsenvaltioiden asiantuntijoiden, Euroopan parlamentin ja komission riittävää osallisuutta sekä vailla asianmukaista vaikutusten arviointia neuvottelupakettien keskeisistä osista. Tämä ei voi olla vaikuttamatta lainsäädännän laatuun ja avoimuuteen.

4.3.10

Parempaan sääntelyyn tähtäävän menettelyn puitteissa onkin varmistettava, että epäviralliset kolmikantaneuvottelut varataan ainoastaan erityisiin hätätapauksiin ja että suurin osa lainsäädännöstä syntyy tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Vain näin varmistetaan täysi demokraattinen oikeutus ja osallisuus.

4.4.1

Komissio ehdottaa myös, että keskitytään voimakkaammin arviointiin, punnitaan säädöksiä läpi niiden koko elinkaaren, tehdään REFIT-ohjelmasta tavoitteellisempi, nivotaan se työohjelmaan ja toteutetaan toimivuustarkastuksia. Lainsäädännön täytäntöönpanoa on määrä parantaa, ja on tarkoitus perustaa REFIT-foorumi, johon myös ETSK saa yhden edustajan.

4.4.2

ETSK pitää tervetulleena komission ehdotusta keskittyä arviointeihin ja kutsua EU:n muut toimielimet ja kansalaisyhteiskunta osallistumaan tähän prosessiin. Jälkiarvioinnit, missä asetettuja tavoitteita peilataan havaittuja tuloksia vasten, ovat tärkeitä analyyttisiä välineitä, varsinkin kun otetaan huomioon, että säädöksen elinkaareen perustuvan mallin pohjalta tehtyjä päätelmiä voidaan suoraan hyödyntää mahdollisessa säädöksen muuttamisen vaikutusten arvioinnissa. On syytä olla tyytyväinen siihen, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat sekä yritysmaailman, työntekijöiden ja kuluttajien edustajat – tahojen, joille säädökset yleensä osoitetaan –, on määrä osallistaa tähän prosessiin kohdennettujen ja julkisten kuulemismenettelyjen avulla. ETSK huomauttaa kuitenkin, että arvioinnit tulisi käynnistää vasta sitten, kun asianomaisen säädöksen täytäntöönpanosta on kulunut kohtuullinen aika, jotta on mahdollista kerätä tarpeellinen informaatio sen tuloksista (30).

4.4.3

ETSK:n osallistuminen tähän prosessiin on olennaisen tärkeää. Komission ja Euroopan parlamentin kanssa solmituissa yhteistyösopimuksissa on määräyksiä ETSK:n osallistumisesta tässä tarkoituksessa, ja sen lisäksi yhteistyössä EP:n kanssa voisi syntyä synergiavaikutuksia. Edellä kuvatun säädösten elinkaarimallin perusteella voitaisiin varmistaa, että ETSK:n panos otetaan huomioon varhaisessa vaiheessa. ETSK voisi tarvittaessa tehdä omat arviointinsa, esitellä tulokset REFIT-foorumilla muiden sidosryhmien ja jäsenvaltioiden sekä komission kanssa ja siten parantaa yhteistyötään toimielinten kanssa sekä esittää ehdotuksia REFIT-ohjelman arviointeja varten. Sisällyttämällä REFIT-toimet kulloinkin seuraavaan komission vuotuiseen työohjelmaan turvattaisiin ETSK:n jatkuva panos ohjelmasuunnitteluun.

4.4.4

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen parantaa REFIT-ohjelman menettelyjä ja välineitä. Komitea viittaa tältä osin aikaisempiin lausuntoihinsa (31).

4.4.5

Eräiden vanhentuneiden säädösten kumoaminen on jo komission käytäntö, ja sitä olisi jatkettava. Toimivuustarkastusten järjestämistä kannatetaan periaatteessa (32). Komission olisi esiteltävä ja julkaistava kaikki jo päättyneet, käynnissä olevat ja suunnitellut toimivuustarkastukset avoimesti verkkosivustossa.

4.4.6

REFIT-foorumin perustaminen ETSK:n myötävaikutuksella on erittäin tervetullut asia. Foorumin on määrä kerätä ja analysoida hallinnon yksinkertaistamista koskevia ehdotuksia, jotka pohjautuvat unionin lainsäädäntöön ja sen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen jäsenvaltioissa. ETSK kehottaa huolehtimaan sidosryhmien ryhmän tasapainoisesta kokoonpanosta: siitä riippuu foorumin onnistuminen. ETSK:lla on korkean tason asiantuntija edustajanaan sidosryhmien ryhmässä. Komission olisi kuitenkin selvennettävä, miten ETSK:n ja AK:n edustusmandaatti suhteutetaan REFIT-foorumiin. Se erityinen institutionaalinen rooli, joka ETSK:lla ja AK:lla on muihin sidosryhmiin verrattuna, olisi otettava huomioon. Jäsenvaltioiden osallistumiseen tähän elimeen on periaatteessa syytä olla tyytyväinen, koska siten tarjoutunee mahdollisuus käydä milloin tahansa keskinäiseen näkemystenvaihtoon jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Euroopan parlamentille olisi säännöllisin väliajoin tiedotettava REFIT-foorumin työskentelystä, ja parlamentilla tulisi olla mahdollisuus osallistua foorumin vuosikokoukseen.

4.4.7

ETSK:n mielestä yksi eurooppalaisen paremman sääntelyn agendan suurimmista heikkouksista on siinä, että unionin jäsenvaltioita ei ole otettu riittävästi mukaan toimintaan. Tämä ei ole ongelma ainoastaan jäsenvaltioille vaan myös EU:lle, eikä lopulta olekaan yllättävää, että jäsenvaltiot, missä ei ole harkittuja ja näyttöön perustuvia täytäntöönpanotoimenpiteitä ja -ohjelmia eikä toimenpiteitä EU:n lainsäädännön tosiasialliseksi toteuttamiseksi, panevat sitä toisinaan täytäntöön epäröiden, myöhässä, virheellisesti tai jättävät sen kokonaan tekemättä.

4.4.8

On valitettavaa, että komission tiedonannossa asiaan ei paneuduta ollenkaan eikä siinä ei ole lainkaan ehdotuksia siitä, miten nämä ongelmat voidaan korjata. Vuonna 2013 piti yhä käynnistää 1 300 jäsenyysvelvoitteiden rikkomusmenettelyä jäsenvaltioita vastaan. Tällä hetkellä ongelmana eivät niinkään ole myöhästymisestä johtuvat rikkomusmenettelyt (vuoden 2013 lopussa vireillä olleiden asioiden lukumäärä oli 390), vaan suurin osa rikkomuksista (62 % kaikista tapauksista) koski pikemmin EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämistä ympäristön, verotuksen, liikenteen sekä sisämarkkinoiden ja palvelujen aloilla, aivan kuten jo vuonna 2012 (33).

4.4.9

Yksi vaihtoehto voisi olla, että komissio painottaisi tässä suhteessa enemmän julkista tietoa, sillä viime kädessä kyse on siitä, että jäsenvaltioiden hallitukset, jotka laiminlyövät säännösten täytäntöönpanon tai tekevät sen virheellisesti tai myöhässä, ovat itse hyväksyneet nämä säädökset neuvostossa. Ne ovat vastuussa EU:n säännöstön yleisesti kehnosta täytäntöönpanosta, jonka vuosikertomukset yhteisön oikeuden soveltamisesta vahvistavat kerta toisensa jälkeen. Lisäksi komission olisi tutkittava järjestelmällisesti, mitkä toimenpiteet tarvitaan tilanteen perinpohjaiseksi muuttamiseksi, ja otettava ETSK:n aikaisemmat ehdotukset (34) huomioon.

4.4.10

Jos sääntelyn tarvetta ilmenee, olisi punnittava tapauskohtaisesti kulloisenkin asiasisällön ja taustatilanteen mukaan, onko direktiivi vai asetus soveliaampi säädösmuoto. Jotta vältetään esim. toisistaan eroavia voimaansaattamistoimia tai voimaansaattamisen yhteydessä tapahtuvaa ylisääntelyä (gold plating) (35), olisi erityisesti ryhdyttävä käyttämään mieluummin asetuksia kuin direktiivejä (36). Tämä lisäisi oikeudellista selkeyttä ja oikeusvarmuutta.

4.4.11

Euroopan unionin lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpano ovat myös keskeisiä indikaattoreita sen myöhempään arviointiin, joka kunkin valtion olisi suoritettava. Komission saama velvoite laatia tärkeistä direktiiveistä ”täytäntöönpanosuunnitelmat” (37), joiden on tarkoitus helpottaa säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa komission tukitoimin, on myönteinen osa-alue uudessa paremman sääntelyn paketissa. Sellainen on myös komission mahdollisuus pyytää jäsenvaltioita toimittamaan selittäviä asiakirjoja kansallisesta täytäntöönpanostrategiasta ja suorittamaan kaksivaiheinen vaatimustenmukaisuuden arviointi. ETSK katsoo, että tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Miten tuloksekkaita nämä toimenpiteet ovat, sen saa käytäntö osoittaa.