23.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 463/4

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018)

(2014/C 463/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

I   JOHDANTO

PALAUTTAVAT MIELIIN kulttuurialan tavoitteet, jotka Euroopan unionille on asetettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklassa;

PALAUTTAVAT MIELIIN 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta (1) ja sen strategiset tavoitteet, joita ovat kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen, kulttuurin tukeminen luovuuden käynnistäjänä ja kulttuurin edistäminen unionin kansainvälisiin suhteisiin olennaisesti kuuluvana tekijänä;

PALAUTTAVAT MIELIIN Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1295/2013 (2) ja erityisesti sen yleiset tavoitteet, joiden tarkoituksena on vahvistaa Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, vaalia Euroopan kulttuuriperintöä ja vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi;

PALAUTTAVAT MIELIIN kulttuurialan ja luovien alojen merkittävän vaikutuksen taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen kehitykseen, näiden alojen merkityksen älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävälle Eurooppa 2020 -strategialle ja sen, että neuvoston istunnossa 25. marraskuuta 2014 käytävä kulttuuriministerien keskustelu on panos neuvoston toimiin vuodeksi 2015 suunnitellun strategian väliarvioinnin yhteydessä;

PANEVAT MERKILLE neuvoston kulttuurialan työsuunnitelman 2011–2014 (3) puitteissa tehdyn työn tulokset sekä jäsenvaltioiden neuvostossa suorittaman loppuarvioinnin tulokset (4), jotka muodostavat perustan komission kertomukselle kulttuurialan työsuunnitelman 2011–2014 täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta (5);

OTTAVAT HUOMIOON kulttuurialan yhteishallinnasta 26. marraskuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät (6) ja erityisesti niissä esitetyn kehotuksen jakaa säännöllisesti ja varhaisessa vaiheessa tietoja kulttuuriasioihin ja -politiikkaan suoraan tai välillisesti vaikuttavista EU:n politiikoista ja toiminnasta muilla politiikanaloilla;

SOPIVAT, että

—

toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen laaditaan vuosiksi 2015–2018 nelivuotinen kulttuurialan työsuunnitelma, johon sisältyy väliarviointi,

—

keskitetään kulttuurialan toimet tässä työsuunnitelmassa lueteltuihin ensisijaisiin aiheisiin, keskeisiin teemoihin, tuloksiin ja työmenetelmiin,

—

hyväksytään liitteessä I työsuunnitelmalle esitetyt painopisteet,

—

perustetaan liitteissä I ja II määriteltyjen periaatteiden ja toimeksiantojen mukaisesti jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista koostuvia työryhmiä ja seurataan niiden työtä;

KATSOVAT, että nelivuotisen kulttuurialan työsuunnitelman johtavien periaatteiden tulisi olla seuraavat:

a)

hyödynnetään edellisen kulttuurialan työsuunnitelman (2011–2014) saavutuksia lisäten siihen samalla strategisempi ulottuvuus, jotta vahvistetaan yhteyttä työsuunnitelman sekä neuvoston ja sen vaihtuvien puheenjohtajavaltioiden työn välillä,

b)

keskitytään teemoihin, joilla on selvää EU-tason lisäarvoa,

c)

otetaan huomioon kulttuurin ja taiteiden itseisarvo kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseksi,

d)

varmistetaan kulttuurialan ja luovien alojen huippuosaaminen, innovointi ja kilpailukyky edistämällä taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja kulttuurialan ammattilaisten työtä ja tunnustamalla alan vaikutus työllisyyttä ja kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, kiinnittäen erityistä huomiota digitalisoitumisen haasteisiin,

e)

valtavirtaistetaan kulttuuri muilla politiikanaloilla aina, kun se on tarkoituksenmukaista, SEUT 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

f)

kannustetaan alojen välistä yhteistyötä,

g)

varmistetaan synergiavaikutus Luova Eurooppa -ohjelman kanssa,

h)

pyritään näyttöön perustuvaan politiikkaan;

II   PAINOPISTEET JA TYÖMENETELMÄT

—

SOPIVAT seuraavien, liitteessä I esitettyjen painopisteiden täytäntöönpanosta:

A.

Yleisesti saatavilla oleva ja osallistava kulttuuri

B.

Kulttuuriperintö

C.

Kulttuuriala ja luovat alat: luova talous ja innovointi

D.

Edistetään kulttuurista moninaisuutta, kulttuuria EU:n ulkosuhteissa ja liikkuvuutta;

—

OVAT YHTÄ MIELTÄ siitä, että kulttuurialan perustellun päätöksenteon on pohjauduttava luotettaviin, vertailukelpoisiin ja ajantasaisiin kulttuurialan tilastotietoihin ja siksi tilastot ovat tämän työsuunnitelman monialainen painopiste; ODOTTAVAT tästä syystä Eurostatin ohjauksessa tehtävän työn tuloksia, jotta kulttuurialan tilastoja voidaan laatia ja jotta niistä voidaan levittää säännöllisesti tietoa, samalla kun otetaan huomioon suositukset, jotka sisältyvät eurooppalaisten tilastojärjestelmien kulttuurialan verkoston (ESSnet-Culture) raporttiin;

—

SOPIVAT, että EU:n ulkosuhteissa kulttuurialalla tehtävän työn edistymistä samoin kuin jatkotoimien tarvetta tällä alalla tarkastellaan yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission kanssa;

—

SOPIVAT, että tarkoituksen ja teeman mukaan käytetään seuraavia erilaisia työmenetelmiä:

i.

avoin koordinointimenetelmä, jonka olisi oltava tärkein menetelmä jäsenvaltioiden keskinäisessä yhteistyössä,

ii.

kulttuuriministeriöiden virkamiesten epäviralliset kokoukset, myös muiden ministeriöiden virkamiesten kanssa,

iii.

tilapäiset asiantuntijaryhmät tai temaattiset seminaarit, jotka komissio kutsuu koolle tarkastelemaan edelleen kysymyksiä, jotka liittyvät työsuunnitelman teemoihin ja muihin työsuunnitelman välineisiin,

iv.

komission järjestämät arviointikokoukset aloilla, joita on käsitelty laajalti aiemmissa kulttuurialan työsuunnitelmissa,

v.

konferenssit, tutkimukset ja vertaisoppimista koskevat aloitteet;

III   TOIMET

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

—

ottamaan toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen huomioon tämän työsuunnitelman avulla aikaansaadut tulokset kansallisen tason toimintapolitiikan laadinnassa;

—

levittämään tietoa työsuunnitelman avulla aikaansaaduista tuloksista asiasta kiinnostuneille sidosryhmille kaikilla tasoilla.

PYYTÄVÄT NEUVOSTON KULLOISTAKIN PUHEENJOHTAJAVALTIOTA

—

ottamaan huomioon työsuunnitelman painopistealat puheenjohtajakolmikon laatiessa 18 kuukauden ohjelmaansa;

—

tiedottamaan neuvoston kulttuuriasioiden valmisteluelimelle neuvoston muissa valmisteluelimissä tehdystä työstä, jolla on suora tai välillinen vaikutus kulttuuriasioihin ja -politiikkaan (7);

—

kutsumaan tarpeen mukaan koolle epävirallisia kokouksia (myös yhteisiä ja monialaisia kokouksia), joissa keskustellaan työsuunnitelman avulla aikaansaaduista tuloksista, ja tiedottamaan niistä laajalti;

—

harkitsemaan komission laatiman ja jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin lausuntoihin pohjautuvan loppuraportin perusteella, ehdotetaanko uutta työsuunnitelmaa;

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA

—

tukemaan jäsenvaltioita ja muita asianomaisia sidosryhmiä niiden tehdessä yhteistyötä näiden päätelmien puitteissa, erityisesti

a)

tukemaan jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien mahdollisimman laajaa osallistumista liitteessä I tarkoitettuihin työskentelyrakenteisiin;

b)

täydentämään avointa koordinointimenetelmää käyttävien ryhmien työtä tutkimuksilla ja vertaisoppimisen avulla;

—

levittämään tietoa työsuunnitelman avulla aikaansaaduista tuloksista niin monella kielellä kuin katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, myös digitaalisten välineiden, kuten verkkosivustonsa kautta;

—

ilmoittamaan kulttuuriasioissa toimivaltaiselle neuvoston valmisteluelimelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiaankuuluvista aloitteistaan, erityisesti ehdotuksista, joiden osalta vaikutustenarvioinnissa on tullut esiin suora tai välillinen vaikutus kulttuuriasioihin (8);

—

varmistamaan vastavuoroisen tietojenvaihdon avointa koordinointimenetelmää käyttävien kulttuurialan ryhmien keskuudessa sekä niiden ja asiaankuuluvien, kulttuuriin liittyvillä aloilla toimivien avointa koordinointimenetelmää käyttävien ryhmien välillä;

—

tiedottamaan neuvoston kulttuuriasioiden valmisteluelimelle säännöllisesti siitä, miten kulttuurialan tilastoja koskeva työ etenee;

—

kuulemaan ja informoimaan säännöllisesti Euroopan tason sidosryhmiä, myös kansalaisyhteiskuntaa, työn edistymisestä, jotta voidaan varmistaa toimien asiaankuuluvuus ja näkyvyys, myös Euroopan kulttuurifoorumien kautta;

—

antamaan vuoden 2018 puoliväliin mennessä loppuraportin työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja suunnitelman tarkoituksenmukaisuudesta jäsenvaltioiden vapaaehtoisten lausuntojen pohjalta;

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA TOIMIVALTUUKSIENSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN HUOMIOON OTTAEN

—

työskentelemään yhdessä yhteistyön hengessä ja yhtenäisesti käyttäen näissä päätelmissä määriteltyjä työskentelyrakenteita ja -menetelmiä EU:n tason lisäarvon aikaansaamiseksi kulttuurin alalla;

—

ottamaan kulttuurin huomioon muiden alojen politiikkojen ja toimien valmistelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että kulttuuri otetaan huomioon tosiasiallisesti ja varhaisessa vaiheessa politiikkojen laadintaprosessissa;

—

edistämään kulttuurin osuutta Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteissa ottaen huomioon alan merkityksen pyrittäessä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun ja sen myönteiset vaikutukset työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen, matkailun, tutkimuksen ja innovoinnin sekä alueellisen kehityksen alalla;

—

edistämään lukemista keinona levittää tietämystä, edistää luovuutta ja tukea kulttuurin saatavuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta identiteetistä ottaen huomioon sähköisiä kirjoja ja painettuja kirjoja koskevat edellytykset;

—

jakamaan säännöllisesti ja varhaisessa vaiheessa tietoja kulttuuriasioihin ja -politiikkaan suoraan tai välillisesti vaikuttavista EU:n politiikoista ja toimista ja kannustavat niitä tältä osin vaihtamaan tietoja digitaalisin välinein, esimerkiksi virtuaalifoorumeilla;

—

edistämään yhteistyötä kolmansien maiden ja erityisesti nykyisten ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa ja kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, myös Euroopan neuvoston, kanssa, muun muassa kyseisten kolmansien maiden kanssa säännöllisesti pidettävien kokousten kautta;

—

tarkastelemaan kauden puolivälissä työsuunnitelman täytäntöönpanoa saavutettujen tulosten ja Euroopan unionissa tapahtuneen poliittisen kehityksen mahdollisesti edellyttämien mukautusten tai suunnantarkistusten varalta.

(1)  EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.

(3)  EUVL C 325, 2.12.2010, s. 1.

(4)  Asiak. 9591/14.

(5)  Asiak. 12646/14.

(6)  EUVL C 393, 19.12.2012, s. 8.

(7)  Kulttuurialan yhteishallinnasta vuonna 2012 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti.

(8)  Ks. alaviite 7.

LIITE I

Kulttuurialan työsuunnitelman 2015–2018 painopisteet

Painopisteala A: Yleisesti saatavilla oleva ja osallistava kulttuuri

Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista: Kulttuurien moninaisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu (3.1)

Eurooppa 2020 -strategia: Osallistava kasvu (painopiste 3)

Toimijat

Teemat

Työvälineet ja -menetelmät (myös monialaiset)

Tulostavoitteet ja ohjeellinen aikataulu

Jäsenvaltiot

Teema A1: Kehitetään avaintaitoa ”kulttuuritietoisuus ja kulttuuri-ilmaisu”

Avoin koordinointimenetelmä (1), monialaisuus

Asiantuntijat määrittelevät hyvät käytännöt tämän avaintaidon kehittämiseen ja sen liittämiseen osaksi koulutuspolitiikkoja niiden tietojen ja asenteiden pohjalta, jotka on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (2).

Vuoden 2015 loppu

Hyvien käytäntöjen käsikirja kansallisen ja EU:n tason kulttuuri- ja koulutusalan viranomaisille.

Jäsenvaltiot

Teema A2: Edistetään kulttuurin saatavuutta digitaalisin keinoin: yleisöpohjan laajentamista koskevat toimintapolitiikat ja strategiat

Avoin koordinointimenetelmä

2015–2016

Digiteknologiat ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset hankkivat, tuottavat ja käyttävät kulttuurisisältöä. Miten digitalisoituminen vaikuttaa yleisöpohjan laajentamista koskeviin toimintapolitiikkoihin ja kulttuurilaitosten käytäntöihin?

Asiantuntijat kartoittavat nykyisiä toimintapolitiikkoja ja -ohjelmia ja määrittelevät hyviä käytäntöjä.

Hyvien käytäntöjen käsikirja kulttuurilaitoksille ja alan ammattilaisille.

Edistetään lukemista digiympäristössä saatavuuden ja yleisöpohjan laajentamisen kannustamiseksi. Kartoitetaan sääntelykehystä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lisenssikäytäntöihin, rajatylittäviin palveluihin ja julkisten kirjastojen tarjoamiin sähköisiin lainauspalveluihin.

Avoimen koordinointimenetelmän alaryhmä (3)

Asiantuntijat kartoittavat parhaita käytäntöjä.

2015

Tapaustutkimuksia sisältävä selvitys.

Jäsenvaltiot

Teema A3: Vahvistetaan kulttuurin panosta sosiaalisen osallisuuden edistämisessä

Avoin koordinointimenetelmä

2017–2018

Miten yhteiskuntapoliittisilla toimilla voidaan kannustaa ja tukea kulttuurilaitosten kumppanuuksia muiden alojen kanssa (terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, vankeinhoito jne.)?

Asiantuntijat kartoittavat nykyisiä yhteiskuntapoliittisia toimia, joissa pyritään kulttuurin avulla lisäämään sosiaalista osallisuutta, ja määrittelevät hyviä käytäntöjä.

Suuntaviivoja päätöksentekijöille ja kulttuurilaitoksille.


Painopisteala B: Kulttuuriperintö

Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista: Kulttuurien moninaisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu (3.1)

Eurooppa 2020 -strategia: Älykäs ja kestävä kasvu (painopisteet 1 ja 2)

Toimijat

Teemat

Työvälineet ja -menetelmät (myös monialaiset)

Tulostavoitteet ja ohjeellinen aikataulu

Jäsenvaltiot

Teema B1: Kulttuuriperinnön osallistava hallinnointi

Avoin koordinointimenetelmä

2015–2016

Määritellään innovatiivisia toimintamalleja aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön monitasoista hallintaa varten, jossa mukana ovat julkinen sektori, yksityiset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta.

Käsitellään yhteistyötä eri hallintotasojen ja politiikan alojen välillä.

Asiantuntijat kartoittavat ja vertailevat kansallisia ja alueellisia toimintapolitiikkoja hyvien käytäntöjen määrittelemiseksi myös yhteistyössä nykyisten kulttuuriperintöverkostojen kanssa.

Hyvien käytäntöjen käsikirja päätöksentekijöille ja kulttuuriperintölaitoksille.

Jäsenvaltiot

Teema B2: Taidot, koulutus ja tietämyksen siirto: nykyiset ja uudet kulttuuriperintöalan ammatit

Avoin koordinointimenetelmä, monialaisuus

2017–2018

Kehitetään kulttuuriperintöalan ammattilaisten valmiuksia. Kiinnitetään erityistä huomiota perinteisten taitojen ja osaamisen siirtämiseen ja uusiin ammatteihin myös digitalisoitumisen yhteydessä.

Koulutusalan asiantuntijoita kannustetaan osallistumaan.

Asiantuntijat kartoittavat nykyisiä koulutusjärjestelmiä ja määrittävät uusia taitoja ja koulutustarpeita aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön alalla.

Hyvien käytäntöjen käsikirja kulttuuri- ja oppilaitoksille.

Komissio

Teema B3: Kulttuuriperinnön suojaamiseen luonnonkatastrofien ja ihmisten toiminnan aiheuttamien uhkien vaikutuksilta liittyvä riskien arviointi ja ennaltaehkäisy

Kartoitetaan nykyisiä strategioita ja käytäntöjä kansallisella tasolla. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa resurssien liikakäyttö, saastuminen, kestämätön kehitys, konfliktialueet ja luonnonkatastrofit (tulipalot, tulvat, maanjäristys).

Selvitys

2016


Painopisteala C: Kulttuuriala ja luovat alat: Luova talous ja innovointi

Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista: Kulttuuri luovuuden edistäjänä (3.2)

Eurooppa 2020 -strategia: Älykäs ja kestävä kasvu (painopisteet 1 ja 2)

Toimijat

Teemat

Työvälineet ja -menetelmät (myös monialaiset)

Tulostavoitteet ja ohjeellinen aikataulu

Jäsenvaltiot

Teema C1: Rahoituksen saanti

Avoin koordinointimenetelmä (4), monialaisuus

2015

Kiinnitetään erityistä huomiota kulttuurialan ja luovien alojen rahoituksen ekosysteemiin. Tarkastellaan rahoitusvälineitä, kuten lainoja ja oman pääoman ehtoista rahoitusta. Laaditaan yleisselvitys ja analyysi vaihtoehtoisista rahoitustavoista, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahastot, bisnesenkelit, riskipääoma, joukkorahoitus, sponsorointi, lahjoitukset ja sijoittaminen hyväntekeväisyystarkoituksessa.

Rahoitus- ja talousasiantuntijoita kannustetaan osallistumaan.

Asiantuntijat määrittelevät innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä ja sijoituskäytäntöjä kulttuurialalle ja luoville aloille.

Suosituksia viranomaisille.

 

Teema C2: Eri toimintapolitiikkojen rooli kulttuurialan ja luovien alojen yrittäjyys- ja innovaatiopotentiaalin kehittämisessä

 

 

Jäsenvaltiot

a.

Edistetään kulttuurialan ja luovien alojen välisiä yhteyksiä innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi.

Tutkitaan ja edistetään toisaalta kulttuurialan ja luovien alojen ja toisaalta muiden asiaankuuluvien alojen välistä synergiaa.

Mahdolliset neuvoston päätelmät

2015

Jäsenvaltiot

b.

Määritetään innovatiivisia toimia yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamallien edistämiseksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla.

Avoin koordinointimenetelmä, monialaisuus

2016–2017

 

Talousalan ja yritystoiminnan asiantuntijoita kannustetaan osallistumaan.

Asiantuntijat määrittelevät kulttuurialan ja luovan alan yrittäjille suunnattavia liiketoiminnan tukitoimia koskevia hyviä käytäntöjä.

Hyvien käytäntöjen käsikirja ja suosituksia viranomaisille.

Jäsenvaltiot

Teema C3: Kestävä kulttuurimatkailu

Avoin koordinointimenetelmä, monialaisuus

2017–2018

Määritellään tapoja luoda sellainen Euroopan matkailutarjonta, joka perustuu aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön kilpailutekijänä, jonka avulla voidaan saada aikaan uusia kestävän matkailun muotoja. Tutkitaan, miten kulttuurisisällön digitointi ja digitaaliset palvelut voivat edistää Euroopan laajuisten matkailuverkostojen laajentumista ja matkareittien kehittämistä edelleen, mukaan lukien uudet, pienet kohteet, ottaen huomioon nykytaiteiden alan toiminnan, festivaalit ja kulttuuritapahtumat.

Matkailualan asiantuntijoita kannustetaan osallistumaan.

Asiantuntijat kartoittavat menetelmiä ja välineitä, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia tutustua Euroopan kulttuuriperintöön matkailun edistämis- ja markkinointijärjestelmän kautta ja yhteentoimivuutta sen kanssa.

Suuntaviivat päätöksentekijöille


Painopisteala D: Edistetään kulttuurien moninaisuutta, kulttuuria EU:n ulkosuhteissa ja liikkuvuutta

Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista: Kulttuurien moninaisuus ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu (3.1), Kulttuuri olennaisena osana kansainvälisiä suhteita (3.3)

Eurooppa 2020 -strategia: Kestävä ja osallistava kasvu (painopisteet 2, 3), EU:n ulkopoliittisten välineiden käyttö

Toimijat

Teemat

Työvälineet ja -menetelmät (myös monialaiset)

Tulostavoitteet ja ohjeellinen aikataulu

Jäsenvaltiot/komissio:

Teema D1: Unescon yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä

Arvioidaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen täytäntöönpanoa vuonna 2012 EU:n puolesta laaditun kertomuksen (5) pohjalta. Tarkastellaan sen vaikutuksia vapaakauppasopimuksiin liitettyihin, kulttuuriyhteistyötä koskeviin sopimuksiin ja pöytäkirjoihin. Tarkastellaan sen soveltamista erityisesti digiympäristössä.

Arviointitoimet

2015

 

Teema D2: Kulttuuri EU:n ulkosuhteissa

a.

Kulttuuri EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa

 

 

Jäsenvaltiot

—

Tuetaan kulttuurin sisällyttämistä EU:n kehitysyhteistyöhön kolmansien maiden kanssa ja tämän alan välineisiin ja ohjelmiin ja arvioidaan kulttuurin roolia kestävän kehityksen yhteydessä.

Mahdolliset neuvoston päätelmät

2015

Komissio/jäsenvaltiot

—

Nykyiset kulttuuriohjelmat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa

Selvitys

Keskustelu ja jatkotoimet neuvoston kulttuuriasioiden valmisteluelimessä, johon Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) osallistuu

2015

Jäsenvaltiot

b.

Vahvistetaan strategista lähestymistapaa kulttuuriin EU:n ulkosuhteissa

Kulttuuriministeriöiden johtavien virkamiesten ja ulkoasiainministeriöiden kulttuurista vastaavien johtavien virkamiesten yhteisiä epävirallisia kokouksia, joihin EUH mahdollisesti osallistuu (6)

2015–2018

Komissio/jäsenvaltiot

c.

Kulttuuria EU:n ulkosuhteissa koskeva valmistelutoimi (7): keskustelu, analyysi ja jatkotoimet, joissa ovat mukana neuvoston valmisteluelin kulttuurin alalla sekä Euroopan ulkosuhdehallinto.

Analyysi ja jatkotoimet

2015–2018

Komissio

Teema D3: Kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja liikkuvuus

 

2016, selvitykset kustakin aihealueesta

a.

Kulttuurienvälinen vuoropuhelu

Arviointikokous

 

b.

Kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus, mukaan lukien taiteilijoiden liikkuvuutta haittaavat verotukselliset esteet rajat ylittävissä tilanteissa. Veroasiantuntijoita kannustetaan osallistumaan.

Arviointikokous

 

c.

Kokoelmien liikkuvuus

Arviointikokous

 

d.

Kulttuuriesineiden laiton kauppa, mukaan lukien kolmansista maista laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden tuontiin sovellettavat EU:n säännöt

Selvitys

2016

Jäsenvaltiot

Teema D4: Elokuva: eurooppalaisten elokuvien levityksen parantaminen

Avoin koordinointimenetelmä

2017–2018

 

Määritetään elokuva-alan toimintapolitiikkojen ja tukivälineiden keskinäinen täydentävyys alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten elokuvien levitystä erityisesti digiympäristössä.

Elokuva-alan toimintapolitiikasta vastaavien ministeriöiden asiantuntijoita ja kansallisten elokuva-alan rahastojen ja laitosten asiantuntijoita kannustetaan osallistumaan.

Asiantuntijat määrittelevät hyviä käytäntöjä ottaen huomioon eurooppalaisen elokuvafoorumin tulokset (8).

Hyvien käytäntöjen käsikirja.

(1)  Vuosien 2011–2014 kulttuurialan työsuunnitelman puitteissa vuonna 2014 perustettiin työryhmä, jonka toimeksiantoa on jatkettu. Sen kokoonpanoon kuuluu sekä kulttuuri- että opetusministeriöiden asiantuntijoita.

(2)  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(3)  Tämä on kulttuurin saatavuutta digitaalisin keinoin edistävän, avointa koordinointimenetelmää käyttävän työryhmän alaryhmä.

(4)  Työryhmä perustettiin vuonna 2014 vuosien 2011–2014 kulttuurialan työsuunnitelman puitteissa.

(5)  Neljän vuoden välein EU:n puolesta laadittava määräaikaiskertomus toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on suojella ja edistää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta vuoden 2008 Unescon yleissopimuksen puitteissa – komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2012) 129 final).

(6)  Neuvoston puheenjohtajavaltiot vuorollaan järjestävät kokoukset vapaaehtoisuuden pohjalta.

(7)  http://cultureinexternalrelations.eu/wp-content/uploads/2013/05/Executive-Summary-ENG_13.06.2014.pdf

(8)  Eurooppalainen elokuvafoorumi on jäsennellyn vuoropuhelun foorumi, jonka komissio on perustanut tiedonannossaan Eurooppalainen elokuva digitaaliajalla (asiak. 10024/14). Tämän jäsennellyn vuoropuhelun ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuonna 2016.

LIITE II

Jäsenvaltioiden työryhmien jäsenyyttä ja toimintaa koskevat periaatteet kulttuurialan työsuunnitelman 2015–2018 yhteydessä

Jäsenyys

—

Jäsenvaltioiden osallistuminen ryhmien toimintaan on vapaaehtoista, ja ne voivat liittyä ryhmiin missä vaiheessa tahansa.

—

Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua työryhmien toimintaan, nimeävät asiantuntijoita työryhmien jäseniksi. Jäsenvaltio varmistaa, että nimetyillä asiantuntijoilla on käytännön kokemusta kyseisen alan toiminnasta kansallisella tasolla ja että he huolehtivat yhteyksistä kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin. Komissio koordinoi asiantuntijoiden nimeämismenettelyjä. Jotta kulloinkin käsiteltävään aiheeseen löydettäisiin paras mahdollinen asiantuntija, jäsenvaltiot voivat tarvittaessa nimetä eri asiantuntijan kutakin eri aihealuetta varten.

—

Kukin työryhmä voi päättää kutsua työryhmän työhön oman panoksensa antavia riippumattomia asiantuntijoita samoin kuin kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden edustajia.

Työmenettelyt

—

Työryhmät käsittelevät kutakin työsuunnitelmassa määriteltyä teemaa noudattaen liitteessä I asetettuja määräaikoja.

—

Tavoitteiden sisältöä sekä niiden toteuttamisaikataulua voidaan tarkistaa puolivälitarkastelun yhteydessä siihen mennessä saavutettujen tulosten ja EU:ssa tapahtuneen poliittisen kehityksen pohjalta.

—

Työryhmät toimivat keskimäärin 18 kuukautta, ja tuona aikana järjestetään keskimäärin kuusi kokousta.

—

Kukin työryhmä nimittää puheenjohtajan/puheenjohtajat kutakin painopistealoihinsa sisältyvää temaattista alaa varten.

Raportointi ja tiedottaminen

—

Työryhmien puheenjohtajat raportoivat kulttuuriasioiden komitealle ryhmiensä työn edistymisestä. Kulttuuriasioiden komitealla on mahdollisuus antaa työryhmille ohjausta tulostavoitteiden saavuttamiseksi ja työryhmien työskentelyn koordinoimiseksi.

—

Työryhmät antavat kunkin liitteessä I mainitun tavoitteen osalta tehtyä työtä koskevan selvityksen, jossa esitetään konkreettiset ja hyödynnettävissä olevat tulokset.

—

Kaikkien työryhmien kokousten esityslistat ja kokouspöytäkirjat asetetaan jäsenvaltioiden saataville riippumatta siitä, missä määrin ne osallistuvat kunkin aiheen käsittelyyn. Työryhmien tulokset julkaistaan.

—

Komissio tarjoaa työryhmille sihteeristöpalveluja ja apua työn järjestelyihin. Lisäksi komissio tukee mahdollisuuksien mukaan työryhmien työskentelyä kaikilla muilla soveltuvilla tavoilla (kunkin ryhmän käsittelemää aihepiiriä koskevat tutkimukset mukaan lukien).

—

Edellä mainittuja raportteja käytetään työsuunnitelman täytäntöönpanosta työsuunnitelmakauden päätyttyä laadittavan komission kertomuksen pohjana.