11.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 443/7

Neuvoston päätelmät

”Oikeusalan toimijoiden koulutus – keskeinen väline EU:n säännöstön vahvistamisessa”

(2014/C 443/04)

EUROOPAN UNIONI, joka

PALAUTTAA MIELEEN

Euroopan komission 29. kesäkuuta 2006 antaman tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikeusalan koulutuksesta Euroopan unionissa (KOM(2006) 356 lopullinen),

neuvoston päätöslauselman (2008/C 299/01) tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksesta Euroopan unionissa,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan, joissa käsitellään unionin tukea tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutukselle yksityisoikeudellisissa ja rikosasioissa,

Euroopan neuvoston eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivisen neuvoston esittämän tuomareiden Magna Cartan 2010, jossa korostetaan, että peruskoulutus ja täydennyskoulutus ovat tuomarien oikeus ja velvollisuus ja että koulutus on tärkeä tekijä tuomarien riippumattomuuden turvaamisessa sekä oikeuslaitoksen laadun ja tehokkuuden varmistamisessa (CCJE(2010) 3 final),

Euroopan komission tiedonannon ”Parannetaan luottamusta oikeuden saatavuuteen EU:ssa: eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen uusi ulottuvuus” (KOM(2011) 551 lopullinen),

neuvoston 27. lokakuuta 2011 antamat päätelmät eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta (2011/C 361/03),

Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2012 antaman päätöslauselman oikeusalan koulutuksesta (2012/2575(RSP))

Euroopan komission tiedonannon ”Vuoteen 2020 ulottuva EU:n oikeusasioiden toimintasuunnitelma – luottamuksen, liikkuvuuden ja kasvun lujittaminen unionissa” (COM(2014) 144 final),

Eurooppa-neuvoston 27. kesäkuuta 2014 määrittelemät strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, joiden mukaan ”lisätoimet ovat vielä tarpeen […], jotta voidaan kehittää alan toimijoiden koulutusta” (EUCO 79/14),

KOROSTAA seuraavaa:

Tuomareilla, syyttäjillä ja muilla oikeusalan toimijoilla on perustava merkitys Euroopan unionin oikeuden noudattamisen takaamisessa.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä oikeus, oikeudellinen yhteistyö mukaan lukien, on kehittynyt täysimittaiseksi EU:n politiikan alaksi; Euroopan oikeusaluetta on nyt vahvistettava; koulutus on avainasemassa varmistettaessa, että EU:n lainsäädännössä säädetyt oikeudet tulevat todellisuudeksi, että jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien toiminta tehostuu ja että oikeusalan toimijat luottavat toistensa oikeusjärjestelmiin. Tämän pitäisi vuorostaan sujuvoittaa rajatylittäviä menettelyjä ja tuomioiden tunnustamista;

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE seuraavaa:

1.

Yhteensä yli 210 000 oikeusalan toimijaa – tuomaria, syyttäjää, tuomioistuimen henkilöstön jäsentä, asianajajaa, notaaria ja ulosottomiestä – osallistui EU-oikeutta käsitelleeseen koulutukseen vuosina 2011–2013, kuten eurooppalaista oikeusalan koulutusta koskevista komission vuotuisista raporteista ilmenee.

2.

On levitetty hyviä käytäntöjä tuomareiden, syyttäjien, asianajajien ja tuomioistuinhenkilöstön kouluttamisen alalla ja annettu suosituksia näiden ammattien koulutuksen parantamisesta, mikä on tuloksena Euroopan parlamentin vuonna 2012 ehdottamasta eurooppalaista oikeusalan koulutusta koskevasta pilottihankkeesta, jonka Euroopan komissio toteutti vuosina 2013 ja 2014.

3.

On hyväksytty oikeusalan ohjelma (1) kaudelle 2014–2020, jonka tavoitteena on tukea ja edistää oikeusalan koulutusta yhteisen oikeus- ja oikeudenkäyttökulttuurin luomiseksi ja jonka kokonaisbudjetista 35 prosenttia, eli 132 miljoonaa euroa, on suunnattu tähän tavoitteeseen.

4.

Tuomarit ja syyttäjät osallistuvat entistä enemmän vaihtoihin ja muihin rajatylittäviin koulutustapahtumiin, joita Euroopan juridinen koulutusverkosto (EJTN) on toteuttanut, järjestänyt ja koordinoinut viime vuosina;

TOTEAA seuraavaa:

1.

Vaikka tilanne on kohentunut, on tehostettava toimia, jotta saavutettaisiin kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan puolet (noin 700 000) kaikista oikeusalan toimijoista osallistuu EU-oikeutta käsittelevään koulutukseen vuosina 2011–2020.

2.

Oikeusalan toimijoiden koulutustarpeisiin ei ole vielä täysin vastattu, ja tilanne vaihtelee oikeusalan ammatista ja jäsenvaltiosta toiseen.

3.

Hyviä käytäntöjä on levitettävä laajalti, päivitettävä, kierrätettävä ja vaihdettava oikeusalan eri ammattien välisesti.

4.

Oikeusalan toimijoiden osallistumista koulutustapahtumiin voivat yhä haitata esimerkiksi ajan tai määrärahojen puute, EU-oikeutta käsittelevien kurssien puute tai rajatylittäviiin koulutustapahtumiin osallistumisen edellyttämän oikeusalan kielitaidon puuttuminen.

5.

EU:n tasolla EJTN:llä on parhaat edellytykset koordinoida jäsenistönsä kautta kansallista koulutustoimintaa ja kehittää rajatylittävää koulutustarjontaa tuomareille ja syyttäjille; se on saanut entistä enemmän Euroopan unionin tukea osarahoituksen muodossa viime vuosina;

KEHOTTAA KANSALLISIA OIKEUSALAN KOULUTUKSEN TARJOAJIA JA OIKEUSALAN TOIMIJOIDEN KOULUTUKSEN TARJOAJIA

1.

ottamaan järjestelmällisesti EU-oikeutta ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa käsittelevän koulutuksen kansallisen tason peruskoulutukseen ja jatkokoulutustoimintaan, kun oikeudellisten tai ammatillisten tehtävien asianmukainen suorittaminen tätä edellyttää;

2.

toteuttamaan tarvittaessa jatkotoimia eurooppalaista oikeusalan koulutusta koskevan pilottihankkeen tuottamien parhaiden käytäntöjen ja suositusten pohjalta;

3.

helpottamaan sitä, että toisessa jäsenvaltiossa järjestetyt tai eurooppalaisen kouluttajan tarjoamat EU-oikeutta käsittelevät rajatylittävät koulutustapahtumat tunnustetaan mahdollisia olemassa olevia kansallisia koulutusvaatimuksia vastaaviksi;

4.

tehostamaan tarvittaessa luotettavan tiedon keruuta koulutuksesta ja tämän tiedon vaihtoa komission kanssa, jotta komissio voi vielä lisätä eurooppalaista oikeusalan koulutusta koskevan vuotuisen raportointinsa täsmällisyyttä;

5.

tukemaan vapaiden oikeusalan ammattien kansallisten järjestöjen tarjoaman koulutuksen koordinointia niiden omien EU:n tason yksikköjensä kautta;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

1.

muuttamaan Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2014 asettaman oikeusalan toimijoiden koulutusta koskevan prioriteetin konkreettisiksi toimenpiteiksi

—

myöntämällä tarvittavat talousarviomäärärahat asianmukaisen koulutustarjonnan kehittämiseen ja

—

antamalla oikeusalan toimijoille mahdollisuuksia osallistua tarjottuun koulutukseen;

2.

harkitsemaan EJTN:lle osoittamansa taloudellisen tuen lisäämistä tai ainakin säilyttämään sen ennallaan ottaen huomioon EJTN:n oikeudellisen kehyksen ja jäsenvaltioiden suoran osarahoituksen eräille EJTN.n koulutustoimille merkityksellisten koulutustarpeiden mukaisesti, jotta EU:n rahoitusosuus täydentäisi niitä ja verkosto voisi kehittää edelleen toimintaansa, kuten vaihdot ja rajatylittävä koulutus;

3.

tukemaan luotettavan tiedon keruuta tältä alalta;

PYYTÄÄ EUROOPAN KOMISSIOTA

1.

hyödyntämään jäsenvaltioiden ja sidosryhmien saatavilla olevaa asiantuntemusta ja ottamaan huomioon EJTN:n tekemän onnistuneen työn ja eurooppalaista oikeusalan koulutusta koskevan pilottihankkeen tulokset, kun se harkitsee suosituksen laatimista kaikki oikeusalan ammatit kattavista koulutusstandardeista;

2.

jatkamaan raportointia oikeusalan toimijoiden osallistumisesta EU-oikeutta ja muiden jäsenvaltioiden oikeutta käsittelevään koulutukseen;

3.

järjestämään säännöllisesti EU-tason kokouksia oikeusalan toimijoiden koulutuksessa toimivien sidosryhmien kanssa, jotta saadaan tietoa tilanteen kehittymisestä ja autetaan laatimaan tarvittaessa uusia parannuksia eurooppalaiseen oikeusalan koulutukseen;

4.

järjestämään erityisiä EU-tason kokouksia sidosryhmien kanssa, jotta kartoitetaan olemassa olevia koulutustoimia, määritellään mahdollisia puutteita ja ehdotetaan parannuksia painottaen erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa soveltavien oikeusalan toimijoiden ja virkamiesten koulutusta;

5.

kannustamaan joko julkisia tai tapauksen mukaan yksityisiä koulutuksen tarjoajia, jotta ne järjestäisivät oikeusalan ammattilaisille enemmän koulutusta EU-oikeuden alalla ja vieraiden kielten oikeudellisen kielenkäytön alalla pitäen lähtökohtana, että koulutuksen on oltava laadukasta ja kustannustehokasta;

6.

käsittelemään tuomioistuinhenkilöstön koulutustilannetta, muun muassa EU-oikeutta koskevan koulutuksen parantamiseksi sellaisen henkilöstön osalta, jonka tehtäviin kuuluu EU-oikeuden elementtejä, ja tarvittaessa tuomioistuinhenkilöstön koulutuksen tarjoajien rajatylittävän yhteistyön helpottamiseksi;

7.

lisäämään asteittain EU:n talousarviovaatimusten ja -menettelyjen mukaisesti taloudellista tukea Euroopan juridiselle koulutusverkostolle, joka on keskeinen väline parannettaessa tuomarien ja syyttäjien koulutusta EU:ssa;

8.

lisäämään taloudellista tukea rajatylittäville koulutushankkeille oikeusalan vuosien 2014–2020 rahoitusohjelmassa tarkoitetulla tavalla ja samalla vähentämään osallistujien hallinnollista taakkaa;

9.

kehittämään edelleen Euroopan oikeusportaalin koulutusosiota, e-oppiminen mukaan lukien, Euroopan oikeusalan koulutuksen kehittämisen tehokkaana välineenä.

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1382/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 73).