|
23.12.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 463/20 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen
(2014/C 463/08)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
MUUTOSHAKEMUS
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 (2)
9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS
”PONT-L’EVEQUE”
EY-nro: FR-PDO-0117-01044 – 12.10.2012
SMM ( ) SAN ( X )
1. Eritelmän kohta (kohdat), jota (joita) muutos koskee
—
—
—
—
—
—
—
—
—
2. Muutoksen/muutosten tyyppi
—
—
—
—
3. Muutos/muutokset
3.1 Tuotteen kuvaus
Tuotteen kuvauksessa ajantasaistetaan eräitä Pont-l’Evêque-juuston teknisiä ja aistinvaraisia ominaisuuksia.
Kaikenkokoisten juustojen kuvaamiseksi aikaisemmin vain Pont-l’Évêque-juuston ja Petit Pont-l’Évêque -juuston kohdalla merkitty kuiva-ainepitoisuus ilmoitetaan nyt myös kokojen Grand Pont-l’Évêque ja Demi Pont-l’Évêque kohdalla. Tuotteen tarkemmaksi kuvaamiseksi pakkaukseen merkitään kaikenkokoisten juustojen vähimmäisnettopaino nykyisten käytäntöjen mukaisesti:
|
— |
Grand Pont-l’Évêque -juuston pakkauksessa ilmoitettu nettopaino on 1 200–1 600 g ja kuiva-ainepitoisuus 650–850 g; |
|
— |
Pont-l’Evêque-juuston pakkauksessa ilmoitettu nettopaino on 300–400 g; |
|
— |
Demi Pont-l’Evêque -juuston pakkauksessa ilmoitettu nettopaino on 150–200 g; |
|
— |
Petit Pont-l’Evêque -juuston pakkauksessa ilmoitettu nettopaino on 180–250 g; |
Ryhmittymän päätöksen kieltää annatton käyttö kuoren väriaineena mukaisesti oranssi kuori on poistettu ja kullankeltaisesta oranssiin vaihtelevat sävyt korvattu kermanvalkoisesta punertavaan vaihtelevalla värillä.
Maininta kuoren tasaisuudesta on poistettu. Kyse oli neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä 12 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 (3) mukaisesti rekisteröidyssä eritelmässä olevasta selvästä virheestä, sillä Pont-l’Evêque-juuston kuori ei ole koskaan ollut sileä.
Lisäksi on lisätty täsmennys tavanomaisten käytäntöjen paremmaksi kuvaamiseksi. Kuori voi olla harjattu (kuorta fyysisesti harjattu kuivalla tai kostealla harjalla) tai pesty (paineruiskutus vesiliuoksella). Harjausta on aina käytetty rinnakkain pesun kanssa, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan asetuksen (EY) N:o 1107/96 mukaisesti rekisteröidyssä eritelmässä. Näin ollen tarkennetaan, että harjauksen voidaan katsoa olevan eräs pesumenetelmä. Molempien vapaaehtoinen luonne ilmaistaan ilmauksella ”voidaan”.
Tämän lisäksi valmistusmenetelmän kuvaukseen liittyviä kohtia (valuttaminen ja suolaaminen) on siirretty vastaavaan kappaleeseen.
3.2 Maantieteellinen alue
Pont-l’Evêque-juuston maantieteellinen alue kattaa tätä nykyä 1 365 kuntaa, eli 38 prosenttia asetuksen (EY) N:o 1107/96 mukaisesti rekisteröidyssä eritelmässä mainittujen alueiden pinta-alasta (2 129 kuntaa on jätetty alueen ulkopuolelle). Maantieteellisen alueen pieneneminen johtuu siitä, että yhteyttä Pont-l’Evêque-nimityksen ja normandialaisen laiduntavaan lypsykarjaan perustuvan maidontuotannon välillä on tiukennettu. Lisäksi on määritelty nimityksen ydinalue ja sen ominaisuudet (luonnonympäristö/käyttö). Niinpä jokainen uudelleen määritellyn alueen piirissä olevista kunnista kuuluu erityisen hyvin laidunalueeksi soveltuvaan vyöhykkeeseen, joka rajoittuu viileään ja kosteaan ilmastoon ja/tai suoalueeseen tai laaksoon ja jolle on leimallista laiduntavan lypsykarjan pitämisen perinteistä kertova lehtomaisema sekä yhä edelleen nurmilaiduntamista hyödyntävä lypsykarjatalous.
Alue pieneni sen vuoksi, että eritelmää tarkistettiin: yhteyttä maantieteellisen alkuperään vahvistettiin asettamalla velvollisuus käyttää maidon tuotannossa osaksi normandiankarjaa ja pääsääntöisesti laidunruokintaa.
3.3 Alkuperätodisteet
Kohtaa 4.1 on muutettu kansallisen lainsäädännön muutosten vuoksi. Muutokseen sisältyy erityisesti toimijoilta vaadittava ilmoitus, jossa ne vakuuttavat pystyvänsä noudattamaan hakemaansa tunnukseen liittyvän eritelmän vaatimuksia.
Kohdan 4.2 mukaisessa ilmoituksessa toimijat sitoutuvat kasvattamaan vähitellen normandiankarjan määrää karjassaan.
Lainsäädännössä säädetään ilmoituksista, joiden avulla ryhmittymä saa tarvittavat tiedot Pont-l’Evêque-alkuperänimityksellä tuotettujen määrien asianmukaista kirjaamista ja seurantaa varten.
Rekisterien pitoa ja tuotteen valvontaa koskevia kohtia on täydennetty.
3.4 Tuotantomenetelmä
Monia valmistusmenetelmän kohtia on täsmennetty niiden maidon tuotannon ja juuston valmistuksen menetelmien kuvauksen parantamiseksi, jotka antavat Pont-l’Evêque-juustolle sen ominaisuudet ja maineen.
— :
Pont-l’Evêque -juuston valmistuksessa on käytettävä osaksi maitoa, joka saadaan normandiankarjaan kuuluvista lypsylehmistä. Niiden osuuden maatilan karjasta on oltava vähintään 50 prosenttia. Jotta karjankasvattajat ja Pont-l’Evêque-juuston valmistajat voivat sitoutua ja sopeutua tähän uuteen tuotantoedellytykseen, eritelmässä määrätään huhtikuun 2017 loppuun kestävästä siirtymäkaudesta. Tämä muutos vahvistaa yhteyttä maantieteellisen alkuperään, sillä siinä edellytetään käyttämään lypsykarjana normandiankarjaan kuuluvia lypsylehmiä.
Eritelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi karjan määritelmä on lisätty: karjalla tarkoitetaan jonkin tilan koko lypsykarjaa, johon kuuluu lypsäviä ja ummessa olevia lehmiä sekä karjan uudistamiseen tarkoitetuttuja hiehoja.
Lypsylehmät laiduntavat vähintään kuusi kuukautta vuodessa. Kaikilla tiloilla on jokaista lypsylehmää kohden vähintään 0,33 hehtaaria nurmialaa, josta vähintään 0,25 hehtaaria on laidunmaata, jonne pääsee lypsyasemilta. Lisäksi tiloilla on kaksi hehtaaria nurmialaa jokaista hehtaaria kohden, jolla tuotetaan säilörehuna käytettävää maissia. Tämän ansiosta lehmien ravinto koostuu pääosin nurmirehusta (laiduntaminen, heinäruokinta), mikä on maantieteellisen alueen nurmilaiduntamista hyödyntävän perinteisen karjatalouden mukaista.
Tuotteen ja maantieteellisen alueen välisen yhteyden varmistamiseksi karjan perusrehuannoksen kuiva-aineen on oltava vähintään 80-prosenttisesti peräisin tilan maantieteellisellä alueella sijaitsevilta lohkoilta.
Laidunkauden ulkopuolella lypsylehmillä on saatavillaan päivittäin heinää. Täydennysrehun määrä on rajoitettu 1 800 kilogrammaan karjaan kuuluvaa lehmää kohden kalenterivuodessa. Sallitut rehut ja täydennysrehut luetellaan eritelmässä. Näin ollen tilojen autonomisuus kasvirehun suhteen ja täydennysrehun rajoitettu määrä vahvistaa yhteyden maantieteellisen alkuperään.
— :
Raaka-aineessa tapahtuvien muutosten välttämiseksi Pont-l’Evêque-juuston valmistuksessa käytettävän maidon varastointiaikaa on rajoitettu. Maitoa saa varastoida tilalla enintään 48 tuntia ja 96 tunnin ajan ensimmäisestä lypsystä siihen, kun maitoa aletaan hapattaa. Raakamaitovalmisteiden kohdalla enimmäisvarastointiaika on 72 tuntia.
Lisäksi perinteisen osaamisen vastaisten käytäntöjen välttämiseksi maidon tiivistäminen veden osittaisella poistamisella ennen hyytymistä on kielletty. Maitoraaka-aineiden lisäksi maidossa tai valmistuksessa sallitaan ainesosina, valmistuksen apuaineina tai lisäaineina ainoastaan juoksete, vaarattomat bakteeri-, hiiva- ja jalohomeviljelmät, suola ja kalsiumkloridi.
Viimeksi mainittu määräys tarkoittaa annatton käytön kieltämistä. Annattoa, kuoren väriainetta, käytettiin korjaamaan maidon hygieniatilasta johtuvia kuoren homepinnan virheellisyyksiä. Maidon hygienian laadun kohentuminen jo useita vuosia sitten on tehnyt annatton käytöstä tarpeetonta. Pont-l’Evêque-juuston valmistajat eivät ole enää käyttäneet annattoa yli 15 vuoteen.
— :
Asetuksen (EY) N:o 1107/96 mukaisesti rekisteröityyn eritelmään nähden Pont-l’Evêque-juuston valmistusolosuhteita aina juoksettamisesta kypsyttämiseen on täsmennetty. Toisin sanoen Pont-l’Evêque-juuston paikallisten vakiintuneiden tapojen ja käytäntöjen mukaisen valmistusprosessin eri vaiheita kuvataan erityisesti tavoitearvojen avulla.
Seuraavia seikkoja on täsmennetty:
|
— |
maitosäiliön koko, joka saa olla enintään 600 litran vetoinen tankki, minkä ansiosta muotteihin siirtäminen tapahtuu yhdellä kertaa, jolloin kaikilla muottijuustoilla on sama maidon juoksutusaika, |
|
— |
kypsytyksen edellytykset: enintään 26 tuntia alle 40 °C:n lämpötilassa tämän vaiheen muuttujien täsmentämiseksi, |
|
— |
juoksettamisedellytykset: perinteiden mukaisesti juoksetteen on oltava eläinperäistä ja juoksutuslämpötilan 32–40 °C, |
|
— |
juustomassan valmistusmenetelmä: leikataan keskikooltaan enintään 25 mm:n suuruisiksi rakeiksi ja sekoitetaan sen varmistamiseksi, että valuttaminen sammioissa on tehokasta, |
|
— |
osa herasta poistetaan ennen muotitusta massan hämmentämisen ja mekaanisen heranpoistumisen avulla, |
|
— |
aika juoksettamisen ja muotituksen välillä: juustomassa siirretään muotteihin enintään kahden tunnin kuluttua juoksettamisesta, jotta se ei happamoidu liikaa, |
|
— |
muoteissa valuttamisen edellytykset: vähintään 10 tuntia 17–31 °C:n lämpötilassa ja usean kerran juustoa kääntäen, eli lämpötila on määritelty tarkemmin kuin asetuksen (EY) N:o 1107/96 mukaisesti rekisteröityyn eritelmässä, jossa mainittiin huoneenlämpö ja lämmitetty huone, |
|
— |
suolaus: suolaus suoritetaan 1–4 päivän kuluttua juoksettamisesta, mikä on vähimmäisaika pintaflooran muodostumiselle, |
|
— |
hiestämisen ajankohta ja edellytykset: hiestämisvaihe sijoittuu suolauksen ja kypsyttämisen väliin, ja sen lämpötilaolosuhteet on määritelty (10 ja 22 °C:n välillä) kyseisen muuttujan täsmentämiseksi, |
|
— |
maitoraaka-aineiden, keskeneräisten tuotteiden, juustomassan tai tuoreen juuston säilytys miinusasteissa on kiellettyä sellaisten käytäntöjen välttämiseksi, jotka eivät ole perinteisen osaamisen mukaisia. |
— :
Juustojen aistinvaraisten ominaisuuksien optimoimiseksi kypsyttämisen edellytyksiä on muutettu. Kypsyttämisen vähimmäiskestoa on pidennetty aikaisemmasta kaikkiin juustokokoihin sovellettavasta 14 päivästä 18 päivään juoksetuksen jälkeen. Poikkeuksena tästä on Grand Pont-l’Évêque -juusto, jonka kypsytysajaksi on asetettu 21 päivää. Kypsytys tapahtuu 8–9 päivän vähimmäisajassa juustokoosta riippuen 11–19 °C:n lämpötilassa. Jotta suolaamisen jälkeisen hiestämisvaiheen (jonka lämpötila voi siis vaihdella 10–22 °C:n välillä) läpikäyneiden juustojen lämpötila laskisi hitaasti, kypsytyksen enimmäislämpötila nostetaan 14 °C:sta 19 °C:seen. Pont-l’Evêque-juustoa voidaan vielä jälkikypsyttää 4–15 °C:een lämpötilassa mahdollisen pakkaamisen jälkeen. Eritelmästä on poistettu viittaus Brevibacterium linens -hapatteeseen, sillä sen muodostuminen ei ole säännönmukaista eikä välttämättä toivottua. Koska kuljetuksen edellyttämä jäähdytys keskeyttää kypsymisen, kypsymisen vähimmäiskestoajassa ei ole mukana siirtoa tuotantolaitoksesta kypsytyslaitokseen. Kyseinen siirto ei saa kestää 72 tuntia kauemmin.
3.5 Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Eritelmän tämä osuus on laadittu uudelleen määräysten mukaisesti, jotka muodostavat SAN-eritelmän pohjan. Siinä kuvataan maantieteellisen alueen ja tuotteen erityisyys sekä syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen fyysiset ja inhimilliset tekijät tuotteen ominaisuuksiin. Näin saadaan paremmin kuvattua maidon tuotantoon ja juuston valmistukseen liittyvään osaamiseen, joka antaa Pont-l’Evêque-juustolle sen ominaisuudet ja erityisyyden, tehdyt täsmennykset. Lisäksi normandiankarjan, joka nykyään joutuu kilpailemaan tuottavampien lypsyrotujen kanssa, käyttöä on vahvistettu.
3.6 Merkinnät
Jotta eritelmä olisi kansallisen lainsäädännön mukainen, siitä on poistettu INAO:n logon pakollista käyttöä koskeva määräys. Merkintä ”Appellation d’Origine Protégée” (suojattu alkuperänimitys) tai ”AOP” (SAN) on pakollinen, samoin kuin Euroopan unionin SAN-tunnus.
3.7 Muuta
Eritelmän valvonnasta vastaavat valvontaelimet on vahvistettu ja eritelmään lisätty taulukko, jossa on keskeiset valvottavat kohdat ja niiden arviointimenettelyt.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 (4)
”PONT-L’EVEQUE”
EY-nro: FR-PDO-0117-01044 – 12.10.2012
SMM ( ) SAN ( X )
1. Nimi
”Pont-L’Eveque”
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
Ranska
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1 Tuotelaji
Luokka 1.3. Juustot
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
Pont-l’Evêque-nimitys on varattu pehmeämassaisille, lehmänmaidosta valmistetuille, muodoltaan neliön tai suorakaiteen muotoisille juustoille, joiden homekuori voi olla harjattu tai pesty ja joiden rasvapitoisuus kuivauksen jälkeen on vähintään 45 grammaa rasvaa 100 grammassa juustoa. Kuoren väri vaihtelee kermanvalkoisesta punertavaan, väriltään norsunluunvärisestä oljenkeltaiseen vaihteleva massa on pehmeä, tarttumaton ja valumaton sekä yhtenäinen, ja siinä on joitakin koloja. Maku on pehmeä, aromit vaihtelevat kasvi- ja maitomaisesta ja kermaisesta kevyen savuisiin.
Pont-l’Evêque-juuston muodot ovat seuraavat:
|
— |
Grand Pont-l’Évêque -juusto on neliönmuotoinen, ja sen pituus on 190–210 mm, pakkauksessa ilmoitettu nettopaino 1 200–1 600 g ja kuiva-ainepitoisuus 650–850 grammaa, |
|
— |
Pont-l’Evêque-juusto on neliönmuotoinen, ja sen pituus on 105–115 mm, pakkauksessa ilmoitettu nettopaino 300–400 g ja kuiva-aineiden vähimmäispitoisuus 140 grammaa, |
|
— |
Demi Pont-l’Evêque -juusto on suorakaiteen muotoinen, ja sen pituus on 105–115 mm, leveys 52–57 mm, pakkauksessa ilmoitettu nettopaino 150–200 g ja kuiva-aineiden vähimmäispitoisuus 70 grammaa, |
|
— |
Petit Pont-l’Evêque -juusto on neliönmuotoinen, ja sen pituus on 85–95 mm, pakkauksessa ilmoitettu nettopaino 180–250 g ja kuiva-aineiden vähimmäispitoisuus 85 grammaa. |
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)
Toukokuun 1. päivästä 2017 lähtien tilan kaikista lypsylehmistä 50 prosenttia on oltava normandiankarjaa.
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)
Jotta maantieteellisen alueen ja tuotteen välille syntyisi alueen erityisen ravinnon ansiosta tiivis yhteys, lehmät ovat laitumella vähintään kuusi kuukautta vuodesta. Tiloilla on jokaista lypsylehmää kohden vähintään 0,33 hehtaaria nurmialaa, josta vähintään 0,25 hehtaaria on laidunmaata, jonne pääsee lypsyasemilta. Lisäksi tiloilla on kaksi hehtaaria nurmialaa jokaista hehtaaria kohden, jolla tuotetaan säilörehuna käytettävää maissia.
Karjan perusravintoannoksena käytetystä rehusta vähintään 80 prosenttia (kuiva-aineena laskettuna) on tuotettava maantieteellisellä alueella sijaitsevilla tilan lohkoilla. Täydennysrehun määrä on rajoitettu 1 800 kilogrammaan karjaan kuuluvaa lehmää kohden kalenterivuodessa.
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Maito on tuotettava ja juustot on valmistettava ja kypsytettävä 4 kohdassa yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt
—
3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt
Kaikkien Pont-l’Evêque-alkuperänimityksen saaneiden juustojen myyntipakkauksissa on erillinen etiketti, jossa on kyseinen alkuperänimitys kirjasinkoolla, joka on vähintään kaksi kolmasosaa muiden etiketin tietojen suurimmasta kirjasinkoosta, maininta ”Appellation d’Origine Protégée” tai ”AOP” (suojattu alkuperänimitys) sekä EU:n SAN-tunnus.
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Luettelo suojatun alkuperänimityksen ”Pont-l’Evêque” saaneiden juustojen tuotannon maantieteelliseen alueeseen kuuluvista kantoneista ja kunnista.
Calvadosin departementissa:
Kokonaisuudessaan kantonit Aunay-sur-Odon, Balleroy, Bayeux, Bény-Bocage, Blangy-le-Château, Cambremer, Caumont-l’Eventé, Condé-sur-Noireau, Dozulé, Honfleur, Isigny-sur-Mer, Lisieux, Livarot, Mézidon-Canon, Orbec, Pont-l’Evêque, Saint-Pierre-sur-Dives, Saint-Sever-Calvados, Thury-Harcourt, Trévières, Trouville-sur-Mer, Vassy ja Vire.
Cabourgin kantoni lukuun ottamatta kuntia Colombelles, Escoville, Hérouvillette, Ranville. Falaise-Nordin kantoni lukuun ottamatta kuntia Aubigny, Bons-Tassilly, Falaise, Potigny, Saint-Pierre-Canivet, Soulangy, Soumont-Saint-Quentin, Ussy ja Villers-Canivet. Villers-Bocagen kantoni lukuun ottamatta kuntia le Locheur, Missy ja Noyers-Bocage.
Kunnat Airan, Argences, Barou-en-Auge, Bazenville, la Caine, Canteloup, Cléville, Courcy, Commes, Curcy-sur-Orne, Goupillières, Grimbosq, Hamars, La Hoguette, Janville, Jort, Longues-sur-Mer, Louvagny, Magny-en-Bessin, Le Manoir, Manvieux, Montigny, Moult, Les Moutiers-en-Auge, Les Moutiers-en-Cinglais, Norrey-en-Auge, Ouffières, Préaux-Bocage, Port-en-Bessin-Huppain, Ryes, Saint-Vaast-sur-Seulles, Saint-Ouen-du-Mesnil-Oger, Saint-Pair, Saint-Pierre-du-Jonquet, Sainte-Honorine-du-Fay, Saint-Martin-de-sallen, Sommervieu, Tracy-sur-Mer, Troarn, Trois-Monts, Vaux-sur-Aure, Vendeuvre ja Vienne-en-Bessin.
Euren departementti:
Kokonaisuudessaan kantonit Bernay-est, Beuzeville, Cormeilles ja Thiberville.
Bernay-Ouestin kantoni lukuun ottamatta kuntia Plasnes ja Valailles. Broglien kantoni lukuun ottamatta Mesnil-Rousset’n kuntaa; Pont-Audemerin kantoni lukuun ottamatta kuntia Colletot ja Corneville-sur-Risle. Quillebeuf-sur-Seinen kantoni lukuun ottamatta kuntia Aizier, Bourneville, Sainte-Croix-sur-Aizier, Tocqueville ja Vieux-Port. Saint-Georges-du-Vièvren kantoni lukuun ottamatta kuntia Saint-Benoît-des-Ombres, Saint-Christophe-sur-Condé, Saint-Grégoire-du-Vièvre ja Saint-Pierre-des-Ifs.
Kunnat Morsan, Notre-Dame-d’Epine ja Saint-Victor-d’Epine.
La Manchen departementti:
Kokonaisuudessaan kantonit Barenton, Barneville-Carteret, Brécey, Bréhal, Canisy, Carentan, Cerisy-la-Salle, Coutances, Gavray, La Haye-du-Puits, La Haye-Pesnel, Isigny-le-Buat, Juvigny-le-Tertre, Lessay, Marigny, Montebourg, Montmartin-sur-Mer, Mortain, Percy, Périers, Sourdeval, Saint-Clair-sur-l’Elle, Sainte-Mère-Eglise, Saint-Hilaire-du-Harcouët, Saint-Jean-de-Daye, Saint-Lô, Saint-Lô-Est, Saint-Lô-Ouest, Saint-Malo-de-la-Lande, Saint-Ovin, Saint-Pois, Saint-Sauveur-Lendelin, Saint-Sauveur-le-Vicomte, Le Teilleul, Tessy-sur-Vire, Torigni-sur-Vire, Valognes, Vesly ja Villedieu-les-Poêles.
Avranchesin kantoni lukuun ottamatta kuntia Avranches, Marcey-les-Grèves, Saint-Martin-des-Champs, Vains ja Le Val-Saint-Père. Quettehoun kantoni lukuun ottamatta Octeville-l’Avenelin kuntaa.
Kunnat Les Chéris, Marcilly ja Le Mesnil-Ozenne.
Ornen departementti:
Kokonaisuudessaan kantonit Athis-de-l’Orne, Briouze, Domfront, La Ferté-Macé, Flers, Flers-Nord, Flers-Sud, Gacé, Juvigny-sous-Andaine, Le Merlerault, Messei, Passais, Putanges-Pont-Ecrepin, Sées, Tinchebray ja Vimoutiers.
Carrougesin kantoni lukuun ottamatta Ciralin kuntaa. Courtomerin kantoni lukuun ottamatta kuntia Bures ja Sainte-Scolasse-sur-Sarthe. Ecouchén kantoni lukuun ottamatta kuntia Goulet ja Sentilly. Exmesin kantoni lukuun ottamatta Silly-en-Gouffernin kuntaa. Ferté-Frênelin kantoni lukuun ottamatta kuntia Couvains, Gauville, Glos-la-Ferrière, Marnefer ja Saint-Nicolas-de-Sommaire. Mortréen kantoni lukuun ottamatta kuntia Boissei-la-Lande, Marcei, Médavy, Saint-Christophe-le-Jajolet ja Saint-Loyer-des-Champs.
Kunnat Boitron, Bursard, Chambois, Coudehard, Ecorches, Essay, Louvières-en-Auge, Mont-Ormel, Montreuil-la-Cambe, Neauphe-sur-Dive, Nécy, Saint-Gervais-des-Sablons, Saint-Lambert-sur-Dives ja Trun.
5. Yhteys maantieteelliseen alkuperään
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys
Pont-l’Evêque-nimityksen maantieteellinen alue kattaa osan Basse Normandien kolmesta departementista (Calvados, Manche ja Orne) sekä Euren departementin länsireunan. Alueella vallitsee leuto mutta runsassateinen (> 700 mm) meri-ilmasto, jossa sateet jakaantuvat tasaisesti ympäri vuoden. Pehmeän kukkulainen laidunmaasto on pensasvaltaista ja alueella on tiivis vesistöjen verkosto lukuisine soineen. Maantieteellisen alueen maatalousmaasta perinteisesti valtaosa on ollut nurmialaa, ja edelleenkin se kattaa yli puolet alueesta.
Tämä perinteikäs karjankasvatusalue on normandiankarjan kehto. Huolimatta tuottavamman Prim’Holstein-rodun taholta tulevasta kilpailusta normandiankarjaa on aina ollut maantieteellisellä alueella, ja nimenomainen tarkoitus on säilyttää rodun kantaa ja kasvattaa sitä. Vielä nykypäivänäkin lypsylehmien ravintoa leimaa yhä nurmirehun suuri osuus ja vähintään kuusi kuukautta vuodessa kestävä laidunkausi. Tilat määrittävät vähimmäislaidunalueen lypsylehmää kohden. Lisäksi sen varmistamiseksi, että laidunmaa on ensisijainen maissin tuotantoon verrattuna, laidunmaan pinta-ala tiloilla on kaksi kertaa suurempi kuin maissintuotannon pinta-ala.
Tämä erittäin vanha vielä nykyäänkin voimissa oleva nurmilaiduntamisen ja maidontuotannon perinne on johtanut pehmeän juuston valmistuksen arvostettuun taitoon. Maidon jalostamisella juustoksi käyttämällä kooltaan rajoitettuja juoksutussammioita, vain eläinperäisen juoksetteen käytöllä sekä juustomassan leikkaamisella erittäin hienosta keskimääräisen kokoiseksi jatketaan tätä vanhaa osaamista.
Tämä juusto, joka on valmis nautittavaksi suhteellisen lyhyen kypsyttämisen jälkeen, on tunnettu jo vuodesta 1622 lähtien, jolloin normandilainen kirjailija Hélie le Cordier julkaisi Pont-l’Évêque-juustoa ylistävän 16 säkeistöä käsittävän runon. Seuraava kuuluisa lause on runosta: ”Tout le monde également l’aime car il est fait avec tant d’art que, jeune ou vieux, il n’est que crème” (Kaikki rakastavat sitä, sillä juusto on niin taidolla tehty, että se on kermaisen pehmeää niin nuorena kuin vanhanakin). Pont-l’Evêque-juusto sai neliönmuotoisen muotonsa puumuottien ansiosta, jotka otettiin käyttöön 1700-luvun alussa tarkoituksena erottua muista.
5.2 Tuotteen erityisyys
Pont-l’Evêque-juusto on pehmeämassainen lehmänmaidosta valmistettu, 1700-luvulla käyttöön otettujen puumuottien ansiosta teräväkulmaisen neliön tai suorakaiteen muotoinen juusto. Juuston kuori, joka vaihtelee kermanvalkoisesta punertavaan, kätkee sisäänsä pehmeän ja tarttumattoman, väriltään norsunluunvärisestä oljenkeltaiseen vaihteleva massan. Juuston maku on pehmeä, aromit tavallisesti kasvi- ja maitomaisia ja toisinaan kevyen savuisia.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)
Maantieteellisen alueen sateiset ja leudot ilmasto-olot mahdollistavat ympärivuotisen merkittävän nurmilaiduntuotannon. Viimeksi mainitun ansiosta taas saadaan maitoa, jota ovat tuottaneet pääosin nurmirehulla ruokitut eläimet. Tämä pitkiä ajanjaksoja laiduntavista lehmistä peräisin oleva maito soveltuu erityisen hyvin juustonvalmistukseen. Tätä erityisyyttä vain vahvistaa normandiankarjan käyttäminen.
Nurmiviljelyn ja maidontuotantoon liittyvän osaamisen rinnalle on kehittynyt juuston valmistukseen liittyvä osaaminen, jonka ansiosta Pont-L’Evêque-juustosta tuli tunnettu jo hyvin varhain. Tässä juuston valmistukseen liittyvässä osaamisessa käytetään pehmeäjuusto-tekniikkaa, jossa kypsymisaika on suhteellisen lyhyt. Tämä soveltuu erityisen hyvin alueille, joilla ei ole ilmastollisia tai topografisia rajoituksia, jotka edellyttäisivät juuston muodossa olevan maidon säilyttämistä pitkiä aikoja. Tuloksena syntyy pehmeä ja aromaattinen juusto, joka on jo vuosisatoja tunnettu korkeasta laadustaan.
Eritelmän julkaisutiedot
(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 (5) 5 artiklan 7 kohta)
https://www.inao.gouv.fr/fichier/CDCPontl-Eveque.pdf
(1) EYVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.
(3) EYVL L 148, 21.6.1996, s. 1.
(4) Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.
(5) Katso alaviite 4.