17.10.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 368/5

(1)

Ruotsalainen Nynas AB, jäljempänä ’Nynas’, on nafteenisia perus- ja prosessointiöljyjä, muuntajaöljyjä ja bitumia tuottavan ja myyvän kansainvälisen yrityskonsernin emoyhtiö. Shell Deutschland Oil GmbH (Saksa) on osa Shell-konsernia, jäljempänä ’Shell’. Nynasiin ja Shelliin viitataan jäljempänä ’osapuolina’.

(2)

Shell on täysin integroitunut energia-alan ja petrokemianteollisuuden yrityksistä muodostuva maailmanlaajuinen konserni. Shell Deutschland Oil GmbH:lla on Hamburg-Harburgissa jalostamo, joka muodostuu tällä hetkellä:

(3)

Komissio vastaanotti 19 päivänä helmikuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 139/2004, jäljempänä ’sulautuma-asetus’, 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Nynas hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan osaan Shell Deutschland Oil GmbH -yritystä ostamalla omaisuutta.

(4)

Ilmoitettu toimenpide koskee Harburgin perusöljytehdasta ja tiettyjä tisleiden tuottamiseen raakaöljystä tarvittavia jalostamon osia, joista yhdessä käytetään jäljempänä nimitystä ’Harburgin jalostamon omaisuuserät’. Harburgin jalostamon omaisuuserät muodostavat perustan Shellin nykyiselle asemalle perus- ja prosessointiöljyjen markkinoilla Euroopan talousalueella ja ovat siten sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityksen osa.

(5)

Ilmoitettu toimenpide koostuu Harburgin jalostamon omaisuuseriä koskevasta 25 vuoden pituisesta vuokraussopimuksesta, johon sisältyy Shellin myyntioptio ja Nynasin osto-optio, joiden avulla ne voivat muuntaa vuokraussopimuksen omaisuudenmyyntisopimukseksi. Toimenpide antaa Nynasille pysyvästi määräysvallan Harburgin jalostamon omaisuuseriin ja muodostaa näin ollen sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän.

(6)

Tutkittuaan alustavasti ilmoituksen komissio teki 26 päivänä maaliskuuta 2013 päätöksen, jonka mukaan toimenpide kuuluu sulautuma-asetuksen soveltamisalaan ja sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan on vakavia epäilyjä, ja aloitti sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn.

(7)

Osapuolille lähetettiin 17 päivänä kesäkuuta 2013 väitetiedoksianto sulautuma-asetuksen 18 artiklan mukaisesti. Osapuolet vastasivat väitetiedoksiantoon 8 päivänä heinäkuuta 2013. Shell toimitti täydentävän vastauksen 10 päivänä heinäkuuta.

(8)

Neuvoa-antava komitea käsitteli päätösluonnosta 21 päivänä elokuuta 2013 ja antoi puoltavan lausunnon.

(9)

Osapuolien toiminta aiheuttaa a) horisontaalista päällekkäisyyttä i) teolliseen käyttöön tarkoitettujen perus- ja prosessointiöljyjen ja ii) muuntajaöljyjen tuotannossa ja toimituksissa sekä b) vertikaalisia yhteyksiä nafteenisten perusöljyjen ja muuntajaöljyjen tuotannossa.

(10)

Sekä Nynas että komissio katsovat, että teolliseen käyttöön tarkoitetuille perus- ja prosessointiöljyille on asianmukaista määritellä yhdet merkitykselliset tuotemarkkinat, koska ne ovat fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan identtisiä.

(11)

Nynas väittää, että nafteeniset perus- ja prosessointiöljyt voidaan korvata parafiinisilla perus- ja prosessointiöljyillä, mutta komissio katsoo, että nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen tuotannolle olisi määriteltävä parafiinisista perus- ja prosessointiöljyistä erilliset tuotemarkkinat varsinkin seuraavista syistä:

(12)

Nynas toimitti hintalisiä koskevan korrelaatiotutkimuksen osoittaakseen, että valittujen nafteenisia ja parafiinisia öljyjä käyttävien sovellusten hintalisien korrelaatiot ovat riittävän vahvat, jotta voidaan päätellä nafteenisten ja parafiinisten tuotteiden olevan samoilla markkinoilla. Komissio katsoo kuitenkin, että hintalisien laskennassa käytetty menetelmä on ongelmallinen, koska sen tuloksena saatu korrelaatio on näennäinen. Kun menetelmäongelma korjattiin, tulokset eivät tukeneet markkinoiden laajaa määritelmää.

(13)

Komissio on Nynasin kanssa samaa mieltä siitä, että tarjontapuolen korvattavuuteen liittyvistä syistä perus- ja prosessointiöljyjen markkinat eivät ole segmentoituneet loppukäyttösovellusten mukaan, vaikka kullekin loppukäyttösovellukselle on erillinen kysyntä.

(14)

Komissio ei yhdy Nynasin näkemykseen, jonka mukaan nafteeniset perus- ja prosessointiöljyt voidaan korvata GTL-pohjaisilla (gas to liquids) tuotteilla eli tuotteilla, jotka tuotetaan kaasun tuotantopaikassa teknologialla, joka muuntaa maakaasun nestemäisiksi hiilivetytuotteiksi, koska a) on epävarmaa, voivatko GTL-tuotteet – jotka ovat erilaisia viskositeetiltaan, viskositeetti-indeksiltään, haihtuvuudeltaan, liukenevuudeltaan ja rikkipitoisuudeltaan – olla käyttökelpoinen vaihtoehto useimmissa loppukäyttösovelluksissa, b) GTL-tuotantoprosessi on huomattavasti kalliimpi ja c) siihen siirtymiseen saattaa liittyä suuria kustannuksia.

(15)

Muuntajaöljyjä käytetään jakelumuuntajien ja muuntajien eristykseen. Ne koostuvat pitkälle jalostettujen perusöljyjen sekoituksesta. Muuntajaöljyt tuotetaan yleensä nafteenisesta perusöljystä tai parafiinisesta perusöljystä tai molempien sekoituksesta. Muuntajaöljyt voidaan luokitella inhiboituihin ja inhiboimattomiin öljyihin. Niiden pääasiallinen ero on se, että inhiboituun muuntajaöljyyn lisätään pieni määrä hapetuksenestoainetta. Hapetuksenestoaine viivästyttää muuntajaöljyn hapettumisen käynnistymistä ja pidentää siten muuntajaöljyn ja muuntajan elinikää. Inhiboidun muuntajaöljyn tuottamiseen tarvitaan korkealuokkaisempaa öljyä kuin inhiboimattoman muuntajaöljyn tuottamiseen.

(16)

Komissio on samaa mieltä Nynasin kanssa siitä, että muuntajaöljyt muodostavat perus- ja prosessointiöljyistä erilliset markkinat etenkin erilaisten teknisten ominaisuuksiensa ja erilaisen tuotantoprosessin vuoksi. Muuntajaöljyillä on erityisiä dielektrisiä ominaisuuksia, ja ne edellyttävät erityistä käsittelyä jalostamoissa, koska niiden keskeisiä vaatimuksia ovat pitkäikäisyys ja dielektrinen lujuus (eli öljyn on oltava erittäin hyvä sähköeriste).

(17)

Nynas ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että käyttämätöntä ja regeneroitua muuntajaöljyä olisi pidettävä erillisinä tuotemarkkinoina erityisesti laatu- ja hintaerot huomioon ottaen. Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että muuntajaöljyjen markkinoiden segmentoiminen edelleen i) inhiboituihin ja ii) inhiboimattomiin muuntajaöljyihin ei olisi asianmukaista, koska inhiboitujen ja inhiboimattomien muuntajaöljyjen korvaaminen toisillaan on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista niin tarjonta- kuin kysyntäpuolella. Inhiboitujen muuntajaöljyjen pitkä elinikä vaikuttaa kilpailutilanteeseen, mutta se ei riitä erillisten markkinoiden määrittelyn perusteeksi.

(18)

Nynasin näkemyksen mukaisesti komissio katsoo, että i) nafteenisista perusöljyistä, ii) parafiinisista perusöljyistä ja iii) niiden sekoituksesta tehtyjä muuntajaöljyjä ei olisi katsottava erillisiksi tuotemarkkinoiksi. Vaikka kemiallisissa ominaisuuksissa, hinnoissa ja tuotantoprosesseissa on eroja, kaikenlaisia muuntajaöljyjä voidaan tekniseltä kannalta käyttää kaikkiin loppukäyttösovelluksiin, ja muuntajaöljyjä koskevissa kansainvälisissä standardeissa määritellyt tekniset vaatimukset voidaan täyttää riippumatta siitä, ovatko käytetyt perusöljyt nafteenisia vai parafiinisia.

(19)

Asiassa Exxon/Mobil (M.1383) antamassaan päätöksessä komissio katsoi, että voiteluaineissa käytettyjen ryhmän I perusöljyjen merkitykselliset maantieteelliset markkinat olivat Euroopan talousalueen laajuiset, seuraavista syistä:

(20)

Nynas väittää, että markkinaolosuhteet ovat nyttemmin kehittyneet merkittävästi. Nykyisin perus- ja prosessointiöljyjä tuotetaan ja myydään sen mukaan globaalisti kansainvälisten luokittelustandardien ja laatuvaatimusten mukaisesti. Komissio katsoo kuitenkin, että teollisiin sovelluksiin tarkoitettujen nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen markkinat ovat ETA:n laajuiset:

(21)

Nynas katsoo, että muuntajaöljyjen markkinat ovat maailmanlaajuiset, seuraavista syistä: i) kaupan rakenne on maailmanlaajuinen; ii) hinnat ovat maailmanlaajuiset; iii) kulutusprofiilit ja laatuvaatimukset ovat yhä enenevässä määrin maailmanlaajuisia ja iv) maailmanlaajuisten ympäristöstandardien yhdenmukaistaminen on selkeyttänyt asiakkaiden vaatimuksia koko maailmassa.

(22)

Komissio katsoo kuitenkin, että muuntajaöljyjen markkinat sekä inhiboitujen ja inhiboimattomien muuntajaöljyjen muodostamat alamarkkinat ovat Euroopan talousalueen laajuiset edellä 20 kohdassa mainittujen kaltaisista syistä:

(23)

Sulautuma, joka olennaisesti estää tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, julistetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi; sen toteuttaminen kielletään (2). Kiellolle ei kuitenkaan ole perustetta, jos markkinoiden kilpailurakenne heikkenisi yhtä paljon tai enemmän, vaikka sulautumaa ei toteutettaisi (3).

(24)

Arvioidakseen, estääkö jokin sulautuma olennaisesti tehokasta kilpailua, komission on näin ollen verrattava kilpailuedellytyksiä, jotka vallitsisivat ilman sulautumaa, sulautuman tuloksena syntyviin kilpailuedellytyksiin (4).

(25)

Määrittääkseen ilman sulautumaa vallitsevat kilpailuedellytykset komissio voi ottaa huomioon markkinoiden tulevat muutokset, jotka voidaan kohtuudella ennustaa (5).

(26)

Erityisen merkittävää tässä yhteydessä saattaa olla se, poistuisivatko asianomaiset omaisuuserät markkinoilta, jos sulautuma ei toteutuisi. Mikäli omaisuuserät joutuisivat lähitulevaisuudessa poistumaan markkinoilta, ellei toinen yritys osta niitä, ja mikäli ei ole olemassa vaihtoehtoista ostajaa, joka johtaisi vähemmän kilpailunvastaisen sulautuman syntymiseen, komissio voi päätellä, että sulautuman jälkeinen kilpailurakenteen heikkeneminen ei johdu sulautumasta, koska markkinoiden kilpailurakenne heikentyisi joka tapauksessa vähintään yhtä paljon ilman sulautumaa (6).

(27)

Ilmoituksen tekijöiden asia on toimittaa määräajassa kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, joita tarvitaan osoittamaan, että sulautuman jälkeinen kilpailurakenteen heikkeneminen ei ole seurausta sulautumasta (7).

(28)

Harburgin jalostamon omaisuuserät ovat keskimäärin tuottaneet tappiota [5–10 viime vuoden] aikana. Viimeksi kuluneiden 5–10 vuoden aikana jalostamon yhdistetyt nettotulot ilman korkoja verojen jälkeen olivat [- 50:stä - 150:een] miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja vuotuiset tappiot olivat keskimäärin [0:sta - 50:een] miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi Shellin viimeisimpien sisäisten laskelmien mukaan Harburgin jalostamon omaisuuserien sulkemisen nettonykyarvo on noin [- 300:sta - 550:een] miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun taas omaisuuserien käytön jatkamisen nettonykyarvo olisi noin [- 800:sta - 1 000:een] miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Koska toiminnan jatkaminen aiheuttaisi kaksinkertaiset tappiot, on itsestään selvää, että toimipaikan sulkeminen on Shellin kannalta huomattavasti houkuttelevampaa.

(29)

Shell on ilmoittanut julkisesti, että ellei Harburgin jalostamoa myydä, se suljetaan. Se on myös selittänyt, että sen tulevaan liiketoimintastrategiaan sisältyy poistuminen teollisten nafteenisten öljyjen sektorilta. Tämä strategia on sopusoinnussa sen tosiseikan kanssa, että kahden viime vuosikymmenen aikana useimmat suuret öljy-yhtiöt ovat luopuneet nafteenisilla öljyillä harjoitetusta liiketoiminnasta ja keskittyneet enemmän etsintä- ja tuotantotoimintaan sekä polttoaineiden kaltaisiin hyödyketuotteisiin. Shell toimitti asiakirjatodisteita siitä, että se on jo sulkenut jalostamon polttoaineosan huhtikuussa 2013 ja että romuttaminen on aloitettu.

(30)

Komissio analysoi myös Shellin toimittamia sisäisiä asiakirjoja eikä löytänyt mitään viitteitä siitä, että Shell suunnitteli Harburgin jalostamon käyttöä pitkällä aikavälillä.

(31)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio päättelee, että Harburgin jalostamon omaisuuserät joutuvat lähitulevaisuudessa poistumaan markkinoilta, ellei toinen yritys osta niitä.

(32)

Ennen neuvottelujen aloittamista Nynasin kanssa Harburgin jalostamon omaisuuserien myynnistä Shell oli käynnistänyt vuoden 2008 lopussa sisäiset suunnittelutoimet Harburg/Heiden jalostamojen myymiseksi. Yksikään ostaja ei kuitenkaan osoittanut uskottavaa kiinnostusta ostaa koko Harburgin jalostamokokonaisuus. Suppeiden erikoisalojen toimijat olivat kiinnostuneita ostamaan ainoastaan perusöljytehtaan, mikä olisi jättänyt Shellille pelkän polttoainejalostamon muodostaman omaisuuserän. Kun Shell huomasi, ettei se pystyisi myymään Harburgin jalostamoa kokonaisuudessaan, se päätti pitää osan siitä (ja muuntaa sen terminaaliksi) ja yrittää myydä loppuosan yhdessä perusöljytehtaan kanssa jollekin perusöljyjen erikoisalan toimijalle. Nynas ja Ergon määriteltiin ainoiksi mahdollisiksi ostajiksi tämän uuden omaisuuserien myyntiin perustuvan mallin perusteella. Ergon on yhdysvaltalainen yhtiö, joka tuottaa muun muassa nafteenisia perus- ja prosessointiöljyjä. Ergon on tällä hetkellä Nynasin tärkein kilpailija Euroopan talousalueella. Se vie nafteenisia perus- ja prosessointiöljyjä Yhdysvalloissa sijaitsevasta tuotantolaitoksestaan Euroopan talousalueelle.

(33)

Shell lähetti 20 päivänä huhtikuuta 2011 sekä Nynasille että Ergonille tarjousmenettelyn seuraavaa vaihetta koskevan kirjeen, jossa se pyysi niitä jättämään lopulliset sitovat tarjoukset omaisuuseristä 5 päivään toukokuuta 2011 mennessä. Shell sai 28 päivänä huhtikuuta 2011 Ergonilta sähköpostiviestin, jossa Ergon ilmoitti, että sen rahoitusmallin tulosten perusteella yhtiön yritystarkastuksesta vastaava ryhmä oli suositellut Ergonin toimeenpanevalle komitealle hankkeesta luopumista. Ergon esitti huhtikuussa 2011 yhteenvedon sen yritystarkastuksen tuloksista rahoitusmallissa, joka osoitti, että arvioitu tuotto oli paljon pienempi kuin ”kynnysraja”, jota se pitää hyväksyttävänä tällaisissa investoinneissa.

(34)

Shell ja Ergon kävivät vielä yhteydenpitoa selvittääkseen, oliko Shellille mahdollista jättää sitova tarjous. Shell vertasi Ergonin ehdottamia kauppaehtoja sulkemiskustannuksiin. Shell selitti komissiolle, että Ergonin vaatimuksiin sisältyi Shellin luettelo nafteenisia perus- ja prosessointiöljyjä ostavista asiakkaista, josta Shell ei ollut (eikä ole vieläkään) valmis luopumaan, koska tämä vesittäisi sen GTL-strategian, jossa Shell suunnitteli nykyisten nafteenisia öljyjä käyttävien asiakkaidensa siirtyvän käyttämään sen GTL-tuotteita. Juuri asiakasluettelon suuri arvo teki Ergonin tarjouksesta sulkemiskustannuksia kalliimman.

(35)

Komissio on myös analysoinut Ergonin toimittamia sisäisiä asiakirjoja, mutta se ei ole löytänyt sisäisiä asiakirjoja, jotka vahvistaisivat Ergonin olevan edelleen kiinnostunut Harburgin jalostamon ostamisesta.

(36)

Komissio pohti myös, voitaisiinko määrällistä analyysia Ergonin kannustimista ostaa ja Shellin kannustimista myydä omaisuuserät käyttää määrittämään todennäköisyys siitä, että Ergon ostaa Harburgin jalostamon omaisuuserät, ellei ehdotettu toimenpide toteudu. Keskeisten muuttujien epävarmuuden vuoksi määrällinen analyysi siitä, kuinka todennäköisesti Ergon ostaisi Harburgin, mikäli toimenpide ei toteudu, on kuitenkin epätarkka. Tästä syystä määrällisen analyysin avulla ei voida luotettavasti päätellä, olisiko Ergon todennäköisesti valmis ostamaan Harburgin jalostamon omaisuuserät (mahdollisesti negatiivisella) hinnalla, jonka Shell yhä olisi valmis hyväksymään.

(37)

Tässä tapauksessa toimenpide on liiketoimintakauppa (nk. asset deal). Jos toimenpide ei toteudu, Harburgin jalostamon omaisuuserät joutuvat näin ollen poistumaan markkinoilta lähitulevaisuudessa, koska ei ole olemassa uskottavaa vaihtoehtoista ostajaa, joka voisi ostaa ne.

(38)

Käsiteltävänä olevan toimenpiteen kilpailuvaikutuksia arvioidaan suhteessa vaihtoehtoiseen skenaarioon eli Harburgin jalostamon omaisuuserien poistumiseen merkityksellisiltä markkinoilta.

(39)

Komissio katsoo, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa markkinaosuuksien analyysi ei anna tarkkaa kuvaa toimenpiteen vaikutuksista markkinoiden kilpailutilanteeseen.

(40)

Toimenpiteen jälkeen Nynasilla olisi Euroopan talousalueella noin 73 prosentin yhteenlaskettu osuus nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen markkinoista laskettuna vuoden 2012 määrien perusteella, mikä merkitsee [10–20 prosentin] lisäystä. Ergonin osuus Euroopan talousalueen markkinoista olisi [20–30 prosenttia], ja Calumetilla ja Petrochinalla olisi molemmilla vain [0–5 prosentin] osuus.

Perus- ja prosessointiöljyt – Teollinen segmentti (määrä kilotonneina) – Vain nafteeniset öljyt

ETA

(41)

Sulkemisskenaariossa Nynasin kapasiteetti jäisi riittämättömäksi ja sen olisi turvauduttava kalliin tuonnin lisäämiseen tai luovuttava ETA:n ulkopuolisesta myynnistä, jota se tällä hetkellä pitää tuottavana. Molemmat näistä vaihtoehdoista aiheuttaisivat vaihtoehtokustannuksia, jotka vähentäisivät kannustimia kilpailla aggressiivisesti Euroopan talousalueella. Ergon saisi hyvin todennäköisesti suuremman markkinaosuuden sulkemisskenaariossa kuin sulautumaskenaariossa. Ergonin markkinaosuuden kasvu sulkemisskenaariossa johtaisi kuitenkin ehdotetun toimenpiteen toteutuessa vallitsevaa hintatasoa korkeampaan hintatasoon. Ergon on ilmoittanut, että se lisäisi toimituksia Yhdysvalloista Euroopan talousalueelle vain, jos hinnat Euroopan talousalueella nousevat.

(42)

Toisin sanoen se suurempi markkinaosuus, jonka Nynas todennäköisesti saisi ehdotetun toimenpiteen toteutuessa, johtuu lähinnä siitä, että Nynasin kilpailukyky kohenisi verrattuna sulkemisskenaarioon, eikä tähän skenaarioon liittyvästä hintojen noususta.

(43)

Harburgin jalostamon omaisuuserien kapasiteetti on noin [150–250] ktpa ja ne tuottavat [100–200] ktpa (8) nafteenisia perus- ja prosessointiöljyjä (9). Ellei ilmoitettu toimenpide toteudu, Harburgin jalostamon omaisuuserät poistuisivat markkinoilta, mikä vähentäisi Euroopan talousalueen nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen markkinoiden kapasiteettia [150–250] ktpa. Shellillä ei ole muuta nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen tuotantokapasiteettia. Näin ollen Shell ei aiheuttaisi enää kilpailupainetta, kun Harburgin jalostamon omaisuuserät on suljettu.

(44)

Nynasilla, joka on ainoa muu Euroopan talousalueella toimiva nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen tuottaja, on kapasiteettirajoituksia, ja tästä syystä se turvautuu tällä hetkellä ulkoisiin toimituslähteisiin vastatakseen asiakkaidensa kysyntään. Lisäksi Nynäshamnin jalostamon tuotantokapasiteetin lisääminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Nynas on etsinyt mahdollisuutta varmistaa kapasiteettinsa ja lisätä sitä. Useimmat harkituista vaihtoehdoista sisälsivät Euroopan talousalueen ulkopuolisia hankkeita. Se harkitsi yhtä vaihtoehtoista Euroopan talousalueella toteutettavaa hanketta. Nynasin hallitus kuitenkin hylkäsi hankkeen vuonna 2007, paljon ennen kuin Harburgin jalostamon omaisuuserät tulivat myyntiin. Hylkäämisen pääsyynä oli se, että hankkeeseen liittyviä investointeja pidettiin liian suurina suhteessa odotettuun tuottavuuteen.

(45)

Tästä syystä komissio katsoo, että ellei ilmoitettu toimenpide toteudu, Euroopan talousalueen nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen markkinoiden toimituskapasiteetti vähenisi suhteellisen merkittävästi, mikä todennäköisesti johtaa hintojen nousuun. Tämä päätelmä pitää paikkansa myös siinä tapauksessa, että Nynas ei laajentaisi Harburgin jalostamon omaisuuseriä ilmoitetulla toimenpiteellä, eli myös jos Nynas ei lisäisi Harburgin omaisuuserien kapasiteettia.

(46)

Lisäksi toimenpiteellä luotaisiin merkittäviä tehokkuusetuja, kuten seuraavassa selitetään.

(47)

Toimenpide lisäisi todennettavasti Euroopan talousalueen kapasiteettia noin 160 ktpa, minkä johdosta Nynasille aiheutuisi todennettavissa olevia kustannussäästöjä huomattavista myyntimääristä. Komissio on laskenut Nynasin toimittaman näytön perusteella, että Nynasin Euroopan talousalueella tapahtuvan myynnin lisääntymisestä aiheutuvat todelliset muuttuvat kustannukset vähenisivät noin [20–30 prosenttia]. Näin ollen komissio toteaa, että huomattavat öljymäärät, jotka muutoin hankittaisiin suuremmin kustannuksin spot-kaupoilla kolmansilta osapuolilta, voidaan ehdotetun toimenpiteen seurauksena korvata halvemmalla tuotannolla Euroopan talousalueella.

(48)

Koska Nynas ei voi saada edellä kuvattuja kustannussäästöjä muilla keinoin kuin toimenpiteen avulla, komissio päättelee, että kustannussäästöt liittyvät sulautumaan. Lisäksi Nynasin kustannussäästöt heijastuvat todennäköisesti sen hintoihin. Näin ollen toimenpide hyödyttäisi kuluttajia, sillä Nynasilla on kannustimia siirtää kustannussäästöt osittain kuluttajille, mikä johtaa alempiin hintoihin kuin ne, jotka vallitsisivat, ellei toimenpide toteudu.

(49)

Komissio päättelee, että ehdotetulla toimenpiteellä paitsi säilytetään Harburgin jalostamon omaisuuserien nykyinen tuotantokapasiteetti myös lisätään kapasiteettia todennettavissa olevan laajentumisen tuloksena. Shell poistuisi nafteenisten öljyjen markkinoilta ehdotetusta toimenpiteestä riippumatta. Nynas voi käyttää lisäkapasiteettia korvatakseen tuonnin, johon liittyy suuria muuttuvia kustannuksia, omalla Harburgin jalostamon omaisuuserillä tapahtuvalla tuotannollaan, jonka muuttuvat kustannukset ovat alhaisemmat. Siksi sen kannustimet käyttää lisäkapasiteettia ovat suuret. Ehdotetun toimenpiteen tuloksena Euroopan talousalueen markkinoilla on käytettävissä enemmän kapasiteettia, jonka muuttuvat kustannukset ovat pienemmät. Tällä on todennäköisesti myönteinen vaikutus Euroopan talousalueen hintoihin verrattuna skenaarioon, jossa keskittymä ei toteudu.

(50)

Toimenpiteen jälkeen Nynasilla olisi Euroopan talousalueella noin [50–60 prosentin] yhteenlaskettu markkinaosuus laskettuna vuoden 2012 määrien perusteella, mikä merkitsee [5–10 prosentin] lisäystä.

Taulukko – Muuntajaöljyt (2012)

Muuntajaöljyjen määrä (kilotonnia) ja markkinaosuus (%)

(51)

Ergonin markkinaosuus on Nynasin mukaan [20–30 prosenttia] vuoden 2012 määrissä laskettuna. Muuntajaöljyjen markkinoilla säilyy toimenpiteen jälkeen myös muita toimijoita, kuten Repsol, Apar, Rosneft ja Savita.

(52)

Shell ei ole myynyt luetteloaan muuntajaöljyjä ostavista asiakkaistaan Nynasille, koska se suunnittelee saavansa asiakkaansa korvaamaan nafteeniset muuntajaöljyt Shellin Qatarissa tuottamilla GTL-vaihtoehdoilla.

(53)

Komissio katsoo, että toimenpiteen jälkeen Nynas todennäköisesti saa suurimman osan Shellin markkinaosuudesta muuntajaöljymarkkinoilla kilpailukykynsä kohentumisen ansiosta. Vaihtoehtoisessa sulkemisskenaariossa ei ole yhtä selvää, mikä yritys toimittaisi muuntajaöljyjä Shellin entisille asiakkaille, sillä Nynasilla on edelleen kapasiteettirajoituksia. Myynnin lisääntyessä Nynasin olisi edelleen turvauduttava kalliin tuonnin lisäämiseen tai luovuttava ETA:n ulkopuolisesta myynnistä, jota se tällä hetkellä pitää tuottavana, mikä vähentäisi kannustimia kilpailla aggressiivisesti Euroopan talousalueella.

(54)

Ergonilla taas on käyttämätöntä kapasiteettia Vicksburgissa, ja se käyttäisi edelleen kapasiteettiaan lisätäkseen toimituksia asiakkaille Euroopan talousalueella. Ergon täsmensi, että mikäli hinnat Euroopan talousalueella nousevat, se voi lisätä toimituksiaan Euroopan talousalueelle 30–50 kilotonnia vuodessa.

(55)

Näin ollen Ergon saisi hyvin todennäköisesti suuremman markkinaosuuden sulkemisskenaariossa kuin sulautumaskenaariossa. Tämä tapahtuisi kuitenkin ilman Harburgin jalostamon muodostamaa kilpailupainetta. Vastaavasti Nynas ei pystyisi kilpailemaan aggressiivisesti, koska sen kyky lisätä tuotantoa kilpailukykyisin hinnoin olisi rajallinen. Näin ollen Ergon pystyisi sulkemisskenaariossa todennäköisesti lisäämään markkinaosuuttaan korkeammin hinnoin kuin ehdotetun toimenpiteen toteutuessa.

(56)

Ehdotettu toimenpide johtaa todennäköisesti yhdistyneen yrityksen suurempiin markkinaosuuksiin kuin sulkeminen. Nynasin suurempi markkinaosuus ei kuitenkaan ole osoitus ehdotetun toimenpiteen kilpailunvastaisista vaikutuksista sulkemisskenaarioon verrattuna, kun otetaan huomioon tähän tapaukseen liittyvät erityiset olosuhteet. Ehdotetulla toimenpiteellä erityisesti säilytetään Harburgin jalostamon omaisuuserien nykyinen tuotantokapasiteetti sekä lisätään kapasiteettia todennettavissa olevan laajentumisen tuloksena. Ellei toimenpide toteudu, tämä tuotantokapasiteetti menetetään, koska Shell poistuisi markkinoilta. Lisäksi, kuten perusöljyjen tapauksessa, lisäkapasiteetti on käytettävissä Euroopan talousalueen markkinoilla pienemmin muuttuvin kustannuksin. Tällä on todennäköisesti myönteinen vaikutus Euroopan talousalueen hintoihin verrattuna skenaarioon, jossa keskittymä ei toteudu.

(57)

Komissio katsoo, että ehdotettu toimenpide ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen ja muuntajaöljyjen markkinoilla koordinoitujen vaikutusten tuloksena. Mikäli toimenpide ei toteudu, Shell ei enää toimi näillä markkinoilla. Tästä syystä toimenpide ei muuta merkittävästi markkinoiden rakennetta. Lisäksi kunkin asiakkaan on testattava nafteeniset perus- ja prosessointiöljyt ja varmistettava niiden soveltuvuus jokaista loppukäyttösovellusta varten. Tämän perusteella on epätodennäköistä, että toimenpide aiheuttaa koordinoituja vaikutuksia.

(58)

Komissio katsoo, että ehdotettu toimenpide ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua osapuolten nafteenisten perus- ja prosessointiöljyjen ja muuntajaöljyjen markkinoilla harjoittaman toiminnan vertikaalisen yhteyden tuloksena. Toimenpide ei todennäköisesti johda tuotantohyödykemarkkinoiden sulkemiseen, sillä osapuolet eivät toimita perusöljyjä kolmansille osapuolille Euroopan talousalueella ja useimmilla kolmansilla muuntajaöljyjen tuottajilla on oma perusöljytuotantonsa. Myös kysyntämarkkinoiden sulkeminen on epätodennäköistä, koska osapuolet ostavat vain 5–7 prosenttia tarvitsemastaan nafteenisesta perusöljystä kolmansilta osapuolilta.

(59)

Ellei ehdotettu keskittymä toteudu, Harburgin jalostamon omaisuuserät poistuvat mitä todennäköisimmin markkinoilta, mikä on merkityksellisten markkinoiden kilpailurakenteen kannalta paljon huonompi vaihtoehto kuin keskittymän ennakoitavissa olevat vaikutukset.

(60)

Näin ollen komissio päättelee, että keskittymä ei aiheuta merkittävää haittaa tehokkaalle kilpailulle ja että sen on todettava soveltuvan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan nojalla sisämarkkinoille ja ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla ETA-sopimuksen toimintaan.