10.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 442/275

KERTOMUS

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2013 sekä säätiön vastaukset

(2014/C 442/32)

JOHDANTO

1.

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (jäljempänä ”säätiö”) perustettiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1365/75 (1). Dublinissa sijaitsevan säätiön tarkoituksena on edistää parempien elin- ja työolojen suunnittelua ja luomista unionissa kehittämällä ja levittämällä alan tietämystä (2).

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

2.

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien suoran testaamisen ja säätiön valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

TARKASTUSLAUSUMA

3.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

a)

säätiön tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (3) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (4)31. joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)

tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

Toimivan johdon velvollisuus

4.

Toimiva johto vastaa säätiön tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (5).

a)

Säätiön tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti (6) sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Johtaja vahvistaa säätiön tilinpäätöksen sen jälkeen, kun säätiön tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan säätiön taloudellisesta asemasta.

b)

Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

Tarkastajan velvollisuus

5.

Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (7) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko säätiön tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

6.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksista tai virheistä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennaisia virheellisyyksiä tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

7.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

Lausunto tilien luotettavuudesta

8.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että säätiön taloudellinen asema 31. päivänä joulukuuta 2013 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein säätiön varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

9.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että säätiön 31. päivänä joulukuuta 2013 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

10.

Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TILIEN LUOTETTAVUUDESTA

11.

Säätiö teki kattavan fyysisen inventaarion vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 alussa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajankohtana helmikuussa 2014 fyysisestä inventaariosta laadittua raporttia ei ollut vielä saatu valmiiksi. Tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa testeissä ilmeni, että kaikkia käyttöomaisuuseriä ei ollut merkitty viivakoodein ja viety rekisteriin ja kirjanpitoon. Yhteensä 2 09  843 euron arvosta laitteita (8) oli kirjattu kuluiksi aktivoimisen sijaan, ja virhe korjattiin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusteella. Eräitä omaisuuseriä ei voitu jäljittää tavarantoimittajien toimitusasiakirjoihin niin, että olisi voitu varmistaa, että poistojen laskeminen on aloitettu oikeasta päivästä.

HUOMAUTUKSET SISÄISISTÄ KONTROLLEISTA

12.

Kohdassa 11 esitetyt seikat ovat käyttöomaisuuden rekisteröintiin ja kirjanpitoon liittyviä sisäisten kontrollien huomattavia puutteita.

HUOMAUTUKSET BUDJETTIHALLINNOSTA

13.

Sidottujen määrärahojen osuus oli vuonna 2013 kaikkiaan 99 prosenttia, mikä osoittaa, että sitoumukset tehtiin oikea-aikaisesti. Varainhoitovuodelle 2014 siirrettiin kuitenkin suuri määrä sidottuja määrärahoja: noin 6 62  831 euroa (35,6 prosenttia) osastossa 2 (hallintomenot) ja noin 3 3 75  781 euroa (48,6 prosenttia) osastossa 3 (toimintamenot).

14.

Osaston 2 sidottujen määrärahojen siirrot seuraavalle varainhoitovuodelle liittyivät pääasiassa IT-laitteiden ja -sovellusten hankintaan (2 81  934 euroa, josta 1 89  934 euroa oli alun perin suunniteltu käytettäväksi vuonna 2014), kiireellisiin ja yllättäviin korjaustöihin (69  000 euroa) sekä kunnostustöihin, jotka oli tarkoitus sopia ja suunnitella vuoden 2014 alkuun (2 30  718 euroa).

15.

Osastossa 3 siirrettiin sidottuja määrärahoja seuraavalle varainhoitovuodelle 2 6 25  543 euroa. Siirrot koskivat monivuotisia hankkeita, joissa toimia toteutettiin ja maksuja suoritettiin aikataulussa. Suunnittelemattomia siirtoja seuraavalle varainhoitovuodelle tehtiin 7 50  238 euron arvosta. Siirtojen syynä olivat etenkin seuraavat seikat: määrärahojen lisäys useissa hankkeissa hankkeiden laajentamisen ja laadun parantamisen vuoksi (65 prosenttia); joulukuussa 2013 tilatut käännöspalvelut, jotka oli alun perin suunniteltu vuodelle 2014 (14 prosenttia); hankintamenettelyjen viiveet (7 prosenttia); toimeksisaajien laskutuksen viivästyminen (14 prosenttia) ja muut säätiöstä riippumattomat tapahtumat.

MUITA HUOMAUTUKSIA

16.

Säätiö aloitti toimintansa vuonna 1975, ja sen työskentely on tähän saakka pohjautunut kirjeenvaihtoon ja muuhun yhteydenpitoon isäntäjäsenvaltion kanssa. Säätiö ja jäsenvaltio eivät kuitenkaan ole tehneet kattavaa toimipaikkasopimusta. Sopimus edistäisi vielä lisää säätiön ja sen henkilöstön toimintaolosuhteita koskevaa avoimuutta.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Milan Martin CVIKLIN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 8. heinäkuuta 2014 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA

presidentti

(1)  EYVL L 139, 30.5.1975, s. 1.

(2)  Liitteessä I esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto säätiön vastuualueista ja toiminnasta.

(3)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(4)  Sisältää talousarvion toteutumalaskelman liitteineen.

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013 (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42), 39 ja 50 artikla.

(6)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards / International Financial Reporting Standards).

(7)  Asetus (EU) N:o 1271/2013, 107 artikla.

(8)  Ilmastointijärjestelmä ja muita säätiön konferenssikeskuksen laitteita.

LIITE I

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Dublin)

Vastuualueet ja toiminta

Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

(Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 151 artikla)

Unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on, ottaen huomioon sosiaaliset perusoikeudet sellaisina kuin ne ovat Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa, työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa, riittävä sosiaalinen suojeleminen, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja syrjäytymisen torjuminen. [...]

Säätiön toimivaltuudet

(neuvoston asetus (ETY) N:o 1365/75, jota on muutettu asetuksella (EY) N:o 1111/2005)

Tavoitteet

Säätiön päämääränä on edistää parempien elin- ja työolojen luomista kehittämällä ja levittämällä alan tietämystä. Se käsittelee erityisesti seuraavia kysymyksiä:

—

ihmisten olot työpaikalla

—

työn järjestäminen ja erityisesti työntekijöiden keskinäisen sijoittautumisen suunnittelu työpaikalla

—

tietyille työntekijäryhmille erityisesti ominaiset ongelmat

—

ympäristön kehittämisen merkitys pitkällä aikavälillä

—

ihmisten toimintojen paikallinen ja ajallinen jakautuminen.

Tehtävät

—

edistää tietojen ja kokemusten vaihtoa näillä aloilla

—

helpottaa yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallintoviranomaisten sekä talous- ja sosiaalialan järjestöjen välisiä yhteyksiä

—

tehdä tutkimusta tai tutkimussopimuksia sekä tukea pilottihankkeiden toteuttamista

—

toimia mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioissa tai kansainvälisellä tasolla toimivien erikoislaitosten kanssa.

Hallinto

Johtokunta

—

jokaisesta jäsenvaltiosta: yksi hallituksen edustaja, yksi työnantajajärjestöjä edustava jäsen ja yksi työntekijäjärjestöjä edustava jäsen

—

kolme komissiota edustavaa jäsentä

—

yksi sääntömääräinen kokous vuodessa.

Johtokunnan puheenjohtajisto

—

11 jäsentä: kolme kutakin työmarkkinaosapuolta ja hallitusta edustavaa jäsentä, kaksi komissiota edustavaa jäsentä

—

valvoo johtokunnan päätösten täytäntöönpanoa ja toteuttaa kaikki säätiön asianmukaisen johtamisen edellyttämät toimenpiteet johtokunnan kokousten välillä

—

kuusi sääntömääräistä kokousta vuodessa.

Johtaja ja apulaisjohtaja. Komissio nimittää kyseiset johtajat johtokunnan esittämän ehdokasluettelon perusteella. Johtaja panee täytäntöön johtokunnan ja puheenjohtajiston päätökset ja johtaa säätiötä.

Sisäinen tarkastus

Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto.

Ulkoinen tarkastus

Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Vastuuvapauden myöntävä viranomainen

Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.

Säätiön resurssit vuonna 2013 (2012)

Talousarvio

20,6(21,4) miljoonaa euroa

Henkilöstö 31. joulukuuta 2013

Virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö:

Henkilöstötaulukossa 101 tointa, joista 31. joulukuuta 2013 oli täytettyjä 99 (98).

Muu henkilöstö:

Työkomennuksella olevia kansallisia asiantuntijoita: 0 (0)

Sopimussuhteinen henkilöstö: 13 (12)

Henkilöstö yhteensä: 112 (110).

Henkilöstön tehtävät jakaantuvat seuraavasti:

operatiiviset tehtävät: 78 (77)

hallinnolliset tehtävät: 29 (28)

sekalaiset tehtävät: 5 (5)

Toiminta ja palvelut vuonna 2013

Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen ja työttömyyden torjuminen luomalla työpaikkoja, parantamalla työmarkkinoiden toimivuutta ja edistämällä yhdentymistä

—

Euroopan rakenneuudistuksen seurantaväline (ERM): 1  489 rakenneuudistusta koskevaa teknistä tietuetta; kaksi vertailevaa analyysiraporttia.

—

Euroopan rakenneuudistuksen seurantaväline: ERM:n vuoden 2013 vuosikertomus – Rakenneuudistuksen seuranta ja hallinta 2000-luvulla.

—

Muut kertomukset: Pk-yritysten rakenneuudistus Euroopassa; Born global: The potential of job creation in new international businesses; Työllisyyden polarisoituminen ja työn laatu kriisin aikana: European Jobs Monitor 2013.

—

Lainsäädäntötietokanta ja rakenneuudistuksia tukevien välineiden tietokanta tarkistettiin ja päivitettiin.

Työolojen parantaminen ja kestävän työelämän luominen elämänkaaren eri vaiheissa

—

Euroopan työolojen seurantakeskus (EWCO): 100 tietojen päivitystä; neljä vertailevaa analyysiraporttia; vuosikertomus: työmarkkinasuhteiden ja työolojen kehitys Euroopassa vuonna 2012; kuusi kyselytutkimusta koskevaa raporttia.

—

Viides Euroopan työoloja koskeva kyselytutkimus – julkaistiin viisi jälkianalyysiraporttia: Työaika sekä työn ja yksityiselämän tasapaino eri elämänvaiheissa; Työterveys ja työhyvinvointi; Työn organisointi ja työntekijöiden osallistuminen Euroopassa; Naisten ja miesten työolot Euroopassa; Työolojen ja työsuhteiden laatu Euroopassa.

—

Kolmas Euroopan yritystutkimus: kenttätyö saatu päätökseen 32 maassa; julkaistiin yhteenveto alustavista tuloksista.

—

Raportti: Kriisin vaikutukset Euroopan työoloihin.

Työmarkkinasuhteiden kehittäminen, jotta ratkaisujen tasapuolisuus ja tuottavuus voidaan varmistaa muuttuvissa olosuhteissa

—

Euroopan työelämän suhteiden seurantakeskus (EIRO): 247 tietojen päivitystä; neljä edustavuustutkimusta; kaksi työaikoja ja palkkoja koskevaa vuotuista päivitystä; vuosikertomus: työmarkkinasuhteiden ja työolojen kehitys Euroopassa vuonna 2012; neljä vertailevaa analyysiraporttia; kaksi kyselytutkimusta koskevaa raporttia.

—

Muut kertomukset: Social partners’ involvement in pension reform in the EU; Kansalliset tiedottamis- ja kuulemismenettelyt Euroopassa; Hallitusten ja työmarkkinaosapuolten rooli iäkkäämpien työntekijöiden pitämisessä työelämässä.

Elämänlaadun parantaminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen taloudellisten erojen ja sosiaalisen epätasa-arvon vallitessa

—

Kolmas Euroopan elämänlaatututkimus:

—

julkaistiin kolme jälkianalyysiraporttia: Elämänlaatu Euroopassa – Yhteiskunnan ja julkisten palveluiden laatu; Kolmas Euroopan elämänlaatututkimus – Elämänlaatu Euroopassa: sosiaalinen eriarvoisuus; Kolmas Euroopan elämänlaatututkimus – Elämänlaatu Euroopassa: Subjektiivinen hyvinvointi.

—

Julkaistiin kaksi toimintapoliittista asiakirjaa: Household over-indebtedness in the EU: The role of informal debts; Political trust and civic engagement during the crisis.

—

Julkaistiin raportteja elämänlaadusta laajentumismaissa.

—

Raportti ja maakohtaisia tapaustutkimuksia: Uusia ja parempia kotihoitopalvelujen alan työpaikkoja.

—

Raportti: Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus ja muuttoliike Keski- ja Itä-Euroopassa.

Ideoiden ja kokemusten jakaminen ja niistä tiedottaminen

—

Kertomuksia ladattiin 1 13  760 kertaa säätiön internetsivustolta. 2 0 60  195 vierailua sivustolla.

—

172 julkaisua pdf-muodossa (671 kielitoisintoa).

—

220 EU-politiikkaa koskevaa asiakirjaa, joissa viitataan Eurofoundin havaintoihin ja asiantuntemukseen.

—

202 osallistumista tapahtumiin pyynnöstä.

Lähde: Säätiön toimittama liite.

SÄÄTIÖN VASTAUKSET

11.

Raportti fyysisestä inventaariosta on tällä välin viety päätökseen ja julkaistu. Virheet, jotka liittyvät viivakoodaukseen ja rekisteriin viemiseen, on korjattu. Kyseisten erien alhaisen arvon takia niitä ei katsottu käyttöomaisuuseriksi. Siten nämä virheet eivät vaikuttaneet rahoitustilinpitoon.

Laskun liitteenä on nyt aina jäljennös toimitusasiakirjasta. Näin varmistetaan, että oikea aloituspäivä poistojen laskemiselle jäljitetään asianmukaisesti.

12.

Käyttöomaisuuden rekisteröintiin ja kirjanpitoon liittyvät heikkoudet johtuivat suurelta osin siirtymisestä uuteen varainlaskentajärjestelmään. ABAC Assetsin täysimittainen käyttöönotto ja tuntuvat muutokset sisäisessä työnkulussa ovat korjanneet asian.

13.–15.

Luvut ja analyysi on hyväksytty ja vahvistettu. Iso osa siirroista, jotka liittyvät alun perin vuodelle 2014 suunniteltuihin palveluihin (43 prosenttia kaikista suunnittelemattomista siirroista), ovat yhteydessä vuoden 2013 lopussa tehtyihin päätöksiin henkilöstön vuosien 2011 ja 2012 palkoista. Tämä johti vähäiseen budjettiylijäämään. Hyvän talousarvion toteutumisen takaamiseksi päätettiin käyttää loppuun käytettävissä olevat varat komissiolta saadun neuvon mukaisesti. Siirrot (lukuun ottamatta niitä, jotka liittyvät vuodeksi 2014 suunniteltuun ja myöhempään ajankohtaan siirrettyyn toimintaan) osoittavat, että alle 20 prosenttia niistä oli suunnittelemattomia ja osittain Eurofoundin ohjauksen ulottumattomissa.

16.

Yli 30 vuoden ajan Eurofoundilla on ollut melko yksityiskohtaiset järjestelyt Irlannin valtion kanssa erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta.

Siitä huolimatta Eurofound aloitti helmikuun alussa neuvottelut asiasta tavoitteena päästä sopimukseen Irlannin hallituksen kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä.