KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI liikkuvien työkoneiden polttomoottoreiden päästöraja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista

Vastuuvapauslauseke: Tämä tiivistelmä edustaa ainoastaan sen laadintaan osallistuneiden komission yksiköiden kantaa. Se ei rajoita komission tulevien päätösten lopullista muotoa.

1.           Ongelman määrittely

Ilman pilaantuminen

Liikkuviin työkoneisiin asennettavat polttomoottorit ovat merkittävä ilmaa pilaavien aineiden lähde, ja tämä on keskeisin ongelma, johon sekä itse direktiivissä että meneillään olevassa uudelleentarkastelumenettelyssä pyritään puuttumaan. Tällä hetkellä monet EU:n jäsenvaltiot ponnistelevat saavuttaakseen niille asetetut ilmanlaatutavoitteet, ja polttomoottoreista syntyvien päästöjen entistä suurempi vähentäminen on tässä yhteydessä olennainen kysymys. Liikkuvia työkoneita koskevassa direktiivissä ja sen myöhemmissä muutoksissa vahvistetuista rajoista huolimatta liikkuvista työkoneista on tullut suhteellisesti tarkasteltuna entistä merkittävämpi ilmaa pilaavien aineiden lähde, eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen osalta. Liikkuvien työkoneiden käyttö synnyttää noin 15 prosenttia EU:n typenoksidipäästöjen kokonaismäärästä ja suunnilleen 5 prosenttia EU:n hiukkaspäästöjen kokonaismäärästä. Hiukkaspäästöjen osuuden odotetaan pienenevän, mutta typenoksidipäästöjen osuuden odotetaan kasvavan lähes 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tiukimmat nykylainsäädännössä vahvistetut päästövaiheen V päästövaatimukset tulevat voimaan vuonna 2014. Nyt on tarpeen varmistaa, että liikkuvien työkoneiden alalla siirrytään pitkäaikaiselle päästöjenvähentämislinjalle, joka on samassa linjassa EU:n yleisen ilmanlaatupolitiikan ja lähitoimialojen sääntelyä koskevien vaatimusten kanssa.

Unioniin sijoittautuneiden moottori- ja konevalmistajien vahvan vientisuuntautumisen takia on myös erittäin tärkeää, että päästövaatimuksia kehitetään tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon vastaavat vaatimukset tärkeillä kolmansien maiden markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa.

Nykyistä pitkäjänteisempi päästövaatimuksia koskeva ohjaus muodostaisi lisäksi teollisuuteen enemmän suunnitteluvarmuutta ja antaisi alalle mahdollisuuden aikatauluttaa tarpeellisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja.

Sääntelyn puutteet

Jo tehdystä työstä huolimatta nykymuotoisessa lainsäädännössä on tiettyjä puutteita. Kaikki liikkuvien työkoneiden moottoriluokat eivät kuulu lainsäädännön soveltamisalaan. Tällaisten moottorien tämänhetkisen sääntelemättömyyden takia tärkeitä ympäristöhyötyjä on jäänyt saavuttamatta.

Lisäksi on olemassa markkinavääristymän riski, sillä tiettyjen koneiden osalta tuottajan on mahdollista valita, asentaako se niihin direktiivin soveltamisalaan kuuluvan vai tällä hetkellä sääntelyn ulkopuolella olevan moottorin. Erityisesti nykyinen sääntelytilanne on saattanut kannustaa tuottajia vaihtamaan puristussytytysmoottorit kipinäsytytysmoottoreihin olosuhteiden ja polttoaineen saatavuuden mukaan. Nämä havainnot ovat saaneet vahvistusta palautteesta, jota sidosryhmät antoivat avoimen julkisen kuulemisen aikana.

Uusia päästövaiheita otettiin viime kerran käyttöön, kun direktiiviä muutettiin vuonna 2004. Tämä merkitsee sitä, että tiettyjen moottoriluokkien päästövaatimukset alkavat olla vanhentuneet suhteessa uusimpaan tekniikkaan ja tieliikennesektorin viimeisimpiin kehitysaskeliin.

Tämän lisäksi tällä välin on saatu luotettavaa näyttöä dieselpakokaasupäästöjen haitallisista terveysvaikutuksista, erityisesti hiukkasten (eli dieselnoen) osalta. Yksi päähavainnoista on se, että hiukkasten koko on ratkaiseva tekijä havaittujen terveysvaikutusten taustalla, ja tähän voidaan puuttua ainoastaan asettamalla hiukkasten lukumäärään perustuvia raja-arvoja. Asiantuntijat ovat päätelleet, että edes kaikkein kunnianhimoisimmat vaiheen IV tavoitetasot eivät takaa riittävää suojausta näiltä ilmaa pilaavilta aineilta. Näin ollen olisi harkittava tieliikennesektorin kehitystä vastaavalla tavalla uuden päästövaiheen (vaiheen V) käyttöön ottamista, jotta huomiota kiinnitettäisiin hiukkasmassan raja-arvojen ohella hiukkasten lukumäärän raja-arvoihin tärkeimmissä moottoriluokissa.

Tämän lisäksi tiettyjen moottoriluokkien välillä vallitsee epäsuhta nykyisin sovellettavien päästörajojen tiukkuuteen nähden. Sisävesialuksiin asennettavien moottoreiden päästörajat vaikuttavat eritoten olevan liian matalia ja edellyttävän uudelleenarviointia. Sama koskee myös pakokaasupäästöjä, jotka syntyvät vakionopeusmoottoreista, joita on suuri osa työkoneiden moottoreista: näiden moottorien päästöraja-arvot eivät ole yhtä tiukkoja kuin vaihtuvanopeuksisten moottorien, mikä voi kannustaa valmistajia siirtymään vaihtuvanopeuksisista moottoreista vakionopeusmoottoreihin, joiden ympäristöstandardit ovat matalammat. Tämä tilanne vaatii uudelleentarkastelua, sillä ei ole olemassa mitään teknistä perustetta sille, että vakionopeusmoottoreille asetetut raja-arvot olisivat muita höllemmät.

Tällä hetkellä liikkuvien työkoneiden päästöraja-arvoja testataan laboratorio-olosuhteissa silloin, kun moottori tyyppihyväksytään. Vaikka mainitussa direktiivissä edellytetään, että päästöjenrajoitusjärjestelmä toimii asianmukaisesti todellisissa olosuhteissa, direktiiviin ei sisälly mitään säännöstä, jonka nojalla olisi mahdollista tarkastaa, toimiiko asianmukaisesti huollettu päästöjenrajoitusjärjestelmä todella asianmukaisesti käytön aikana. Saattaisi olla hyödyllistä säätää toimenpiteistä, joiden avulla voidaan tarkastaa, täyttävätkö moottoreiden käytönaikaiset päästöt vaatimukset, jotka direktiivissä asetetaan, moottorin määrätyn käyttöiän kuluessa. Tällaisia toimenpiteitä on jo toteutettu raskaille maantieajoneuvoille.

2.           Toissijaisuusperiaatteen analyysi

Liikkuvia työkoneita koskevan direktiivin 97/68/EY oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.

Koska kyse on muutoksista EU:n nykyiseen lainsäädäntöön, ainoastaan EU voi tehokkaasti ratkaista asianomaiset asiakysymykset. Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan, sillä kyseisiä toimintatavoitteita ei voida saavuttaa tyydyttävällä tavalla jäsenvaltioiden toimin. Euroopan unionin toimet ovat välttämättömiä, koska on tarpeellista välttää esteiden syntyminen sisämarkkinoille erityisesti liikkuvien työkoneiden moottorien alalla ja koska ilman pilaantuminen on kansainvälinen ilmiö. Vaikka merkittävimpien ilmaa pilaavien aineiden vaikutukset ovat vakavimmat lähellä niiden syntypaikkaa, vaikutukset ilmanlaatuun eivät rajoitu vain paikalliselle tasolle, ja rajat ylittävä ympäristön pilaaminen on vakava ympäristöongelma, jonka edessä kansalliset ratkaisut voivat osoittautua tehottomiksi. Ilman pilaantumisen ongelman ratkaiseminen edellyttää yhtenäistä toimintaa EU:n tasolla.

Päästöraja-arvojen ja tyyppihyväksyntämenettelyjen asettaminen kansallisella tasolla saattaisi johtaa 28 erilaisesta järjestelmästä koostuvan tilkkutäkin syntymiseen, mikä merkitsisi vakavaa estettä unionin sisäkaupalle. Lisäksi valmistajille, jotka toimivat useilla markkinoilla, voisi langeta merkittäviä hallinnollisia ja taloudellisia rasitteita. Näin ollen tarkasteltavana olevan aloitteen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman toimia EU:n tasolla.

EU:n tasolla omaksuttavan yhdenmukaisen lähestymistavan odotetaan lisäksi olevan valmistajien ja loppukäyttäjien kannalta kaikkein kustannustehokkain menetelmä päästövähennysten saavuttamiseen.

3.           Tavoitteet

Liikkuvia työkoneita koskevan direktiivin päätavoitteena on vähentää liikkuviin työkoneisiin asennettujen moottoreiden synnyttämiä kaasu- ja hiukkaspäästöjä (joihin kuuluvat typen oksidit, hiilivedyt, hiukkaset ja hiilimonoksidi). Tämä on myös uudelleentarkastelumenettelyn keskeinen tavoite.

Kasvihuonekaasupäästöt eivät tällä hetkellä kuulu liikkuvia työkoneita koskevan direktiivin soveltamisalaan. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että direktiivillä puututaan moottoreiden eikä niinkään koneiden, joihin moottorit asennetaan, päästöominaisuuksiin. Ottaen huomioon, että kasvihuonekaasupäästöominaisuuksiin vaikuttavat kuitenkin suuressa määrin niin kone (esim. sen paino, rakenne jne.) kuin todellinen käyttö, on yhä syytä etsiä asianmukaisinta lainsäädäntötapaa, jolla voidaan parhaiten puuttua kasvihuonekaasupäästöihin. Tämän takia kasvihuonekaasupäästöt eivät kuulu meneillään olevan uudelleentarkastelun puitteissa käsiteltäviin asiakysymyksiin.

Lainsäädännön erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

Terveys ja ympäristö:

· suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä vähentämällä entisestään liikkuvien työkoneiden moottoreiden synnyttämiä myrkyllisten ilmaa pilaavien aineiden (typen oksidien, hiilivetyjen, hiukkasten, hiilimonoksidin) päästöjä, mikä on yhdenmukaista EU:n ilmanlaatupolitiikan tavoitteiden kanssa;

· varmistaa, että liikkuville työkoneille asetetut päästörajat ja tyyppihyväksynnän vaatimukset heijastavat teknistä kehitystä ja korjaavat nykyisessä sääntelyssä havaittuja puutteita.

Kilpailukyky:

· varmistaa sisämarkkinoiden sujuva toiminta, erityisesti vähentämällä sisä- ja ulkokaupan esteitä;

· luoda asianomaisille talouden aloille luotettava pitkän ajan sääntelynäkymä;

· ehkäistä sääntelyn hajaantumista vähentämällä jäsenvaltioiden ja muiden julkisten viranomaisten paineita määrätä rajoituksia liikkuvien työkoneiden käytölle;

· edistää teknistä kehitystä antamalla päästörajoista pitkäjänteistä ohjausta

· sovittaa unionin sääntelyä paremmin yhteen unionin markkinoiden ulkopuolella ja erityisesti Yhdysvalloissa asetettujen sääntöjen kanssa.

Vaatimustenmukaisuus:

· tukea jäsenvaltioita niiden ponnistuksissa täyttää EU:n ilmanlaatupolitiikan vaatimukset tarjoamalla niille tukea antava sääntely-ympäristö;

· tukea jäsenvaltioita, alueita ja kaupunkeja niiden ratkoessa vaatimustenmukaisuutta koskevia ongelmia urbaaneissa keskittymissä, joissa ilman laadun ongelmat ovat osoittautuneet kaikkein vaikeimmiksi ratkaista.

4.           Toimintavaihtoehdot

Seuraavia vaihtoehtoja tarkasteltiin ja tutkittiin yksityiskohtaisesti kustannus-hyötyanalyysien perusteella:

Vaihtoehto 1: Jatkaminen entiseen tapaan – nykyisen lainsäädännön soveltaminen (perustaso)

Liikkuvia työkoneita koskevaa direktiiviä sovellettaisiin jatkossakin sen nykyisessä muodossa, eikä uusia päästövaiheita otettaisiin käyttöön vuonna 2014 voimaan tulevan vaiheen IV jälkeen. Sääntelyn nykyisen soveltamisalan ulkopuolella olevat moottorityypit pysyisivät sääntelemättöminä, elleivät jäsenvaltiot päättäisi toimia itsenäisesti.

Vaihtoehto 2: Sääntelyn sovittaminen soveltamisalan ja raja-arvojen osalta yhteen USA:n standardien kanssa

Lainsäädännön tarkistamisella pyrittäisiin sovittamaan unionin sääntelyä yhteen Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston vahvistamien standardien (US-EPA-standardien) kanssa, sikäli kuin se on toteutettavissa. Koska nykyiset US-EPA-standardit ovat yleisesti tiukempia kuin tämänhetkiset EU:n standardit, tämä lähestymistapa johtaisi sekä säänneltyjen moottorien alan laajentumiseen että tiukempien päästöraja-arvojen käyttöönottoon. Niiden moottoriluokkien osalta, joiden tapauksessa mielekästä vastaavuutta ei ole mahdollista löytää EU:n ja USA:n raja-arvojen välille tai USA:ssa sovelletaan matalampia standardeja kuin EU:ssa (tämä koskee erityisesti moottorivaunuja, joita ei Yhdysvaltojen lainsäädännössä ole olemassa erillisenä luokkana), ei sääntelyiden yhteensovittamista pyritä saavuttamaan. Sen sijaan sovellettaisiin asianmukaista tavoitetasoa moottoriluokkien välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi on tärkeää huomata, että tällä vaihtoehdolla puututtaisiin hiukkasmassaa koskeviin raja-arvoihin eikä niinkään hiukkasten lukumäärää koskeviin rajoihin.

Vaihtoehto 3: Lähentyminen tieliikennesektorin tavoitetasoihin tärkeimmissä päästölähteissä

Raskaiden hyötyajoneuvojen (eli kuorma-autojen ja linja-autojen) Euro VI -päästöstandardia käytettäisiin keskeisenä ohjenuorana. Eritoten vaihtoehto kattaisi kysymyksen hiukkasten lukumäärälle asetettavista raja-arvoista, joita tällä hetkellä ei kuulu liikkuvien työkoneiden lainsäädäntöön. Raskaiden hyötyajoneuvojen ja liikkuvien työkoneiden väliset tekniset ja sääntelyerot otettaisiin kuitenkin huomioon raja-arvoja määriteltäessä. Raja-arvojen määrittelyltään tämä vaihtoehto on vaihtoehtoa 2 kunnianhimoisempi, sillä vaihtoehdossa pyrittäisiin vähentämään päästöjä yhtenäisesti ja yhtäläisesti tärkeimmissä moottoriluokissa. Kustannus-hyötyanalyysien tulosten mukaan tämä vaihtoehto mahdollistaisi eri teholuokkien välillä rajallisen eriyttämisen.

Sisävesialuskuljetusten alalla käytettävien moottoreiden osalta selvitetään kahta vaihtoehtoa: Vaihtoehto 3A pohjautuu ajatukseen sääntelyn sovittamisesta yhteen USA:n typen oksideja ja hiilivetyjä koskevien standardien kanssa, mutta vaihtoehtoon sisällytettäisiin kuitenkin myös hiukkasten lukumäärää koskevia raja-arvoja. Vaihtoehdossa 3B asetettaisiin tämän lisäksi hyvin kunnianhimoisia tavoitteita typenoksidi- ja hiilivetypäästöjen vähentämiseksi. Kahta vaihtoehtoa tarkastellaan niin ikään raideliikenteen sovelluksia varten, eli yhtäältä vaihtoehtoa (vaihtoehto 3A), jossa otettaisiin yksinomaan käyttöön hiukkasten lukumäärään perustuvat päästörajat, sekä toisaalta vaihtoehtoa (vaihtoehto 3B), jossa otettaisiin käyttöön hiukkasten lukumäärään perustuvat päästörajat yhdessä tiukempien typenoksidi- ja hiilivetypäästöjen raja-arvojen kanssa.

Vaihtoehto 4: Tavoitetason laajentaminen parantamalla valvontasäännöksiä

Tässä vaihtoehdossa lainsäädännön tarkistamisella pyrittäisiin yhdistämään vaihtoehtojen 2 ja/tai 3 tiukemmat päästörajat parempiin valvontasäännöksiin.

Näiden säännösten pääasiallisena tarkoituksena olisi valvoa liikkuvien työkoneiden moottoreiden käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta. Käytönaikaisella vaatimustenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että moottori täyttää tyyppihyväksyntävaatimukset tuotteen ”normaalin käyttöiän” aikana. Tässä tarkoituksessa raskaiden hyötyajoneuvojen sektorilla on kehitetty lainsäädäntöä, jolla pyritään valvomaan pieniä otoksia käyttämällä ajoneuvoihin asennettujen moottoreiden käytönaikaisia päästöominaisuuksia. Samankaltaisia menettelyitä otettaisiin käyttöön liikkuvien työkoneiden alalla. Tämä voisi olla ensiaskel kohti todellisten (niin sanotusti syklin ulkopuolisten) päästöjen valvontaa.

Pyrittäessä saamaan tarkempi kuva liikkuvien työkoneiden moottoreille ominaisista kasvihuonekaasupäästöistä ja polttoaineen kulutuksesta tuotetaan samalla lisäksi sellaista tietoa päästöistä, jota voitaisiin hyödyntää moottoreiden merkinnässä ja näin parantaa ostajien ja käyttäjien saamaa tiedotusta. Moottoreiden kasvihuonekaasupäästöjen valvonnasta ja raportoinnista saatavia tuloksia voitaisiin mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa lisätoimenpiteisiin, mikäli sellaiset myöhemmin katsottaisiin tarpeellisiksi.

5.           Vaikutusten arviointi

Liikkuvien työkoneiden alan moottoreiden ja sovellusten huomattavan moninaisuuden takia parhaaksi arvioitu vaihtoehto on yhdistelmä, jossa on elementtejä kaikista tarkastelluista neljästä toimintavaihtoehdosta. Parhaiksi arvioidut vaihtoehdot johtavat merkittävään ihmisten terveydelle haitallisten ilmaa pilaavien päästöjen vähenemiseen. Keskiössä on dieselhiukkaspäästöjen vähentäminen. Tämän lisäksi typenoksidi- ja hiilivetypäästöjä vähennetään olennaisesti.

Kaiken kaikkiaan parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen hyötyjen odotetaan olevan 26,1–33,3 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä.

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset lankeavat pääasiassa moottorien ja koneiden valmistajille (kehitys-, uudelleensuunnittelu- ja tuotantokustannukset) mutta myös koneiden loppukäyttäjille (polttoaineen lisäkulutuksesta aiheutuvat käyttökustannukset, huoltokustannukset).

Kaiken kaikkiaan parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen kustannusten odotetaan olevan 5,2–5,8 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä.

Vaikka kustannus-hyötyanalyysit osoittavat yleisellä tasolla nettohyötyjä, on syytä korostaa, että investointitarpeet nousevat korkeiksi tietyissä moottoriluokissa ja/tai sektoreilla, mikä edellyttää tarpeiden huolellista arviointia suhteessa asianomaisten keskeisten toimijoiden rahoituskapasiteettiin. Merkittävimpiä investointikustannuksia havaitaan sektoreilla/luokissa, jotka tällä hetkellä hyötyvät suhteellisesti alhaisista päästöstandardeista, eli pienikokoisten dieselmoottoreiden (19–37 kW) ja sisävesikuljetusalan moottoreiden osalta.

6.           Vaihtoehtojen vertailu

Jos oletetaan, että kaikille vertailukriteereille annetaan yhtäläinen paino, vaihtoehto 2 (sääntelyn sovittaminen USA:n standardeihin) on parhaaksi arvioitu vaihtoehto kaikkien kipinäsytytysmoottoreiden sekä pienimpien ja suurimpien puristussytytysmoottoreiden osalta. Vaihtoehto 3 (sääntelyn sovittaminen läheisemmin yhteen tieliikennesektorin tavoitetason kanssa) soveltuisi puolestaan teholtaan keskitasoon kuuluville puristussytytysmoottoreille, joita näistä moottoreista on suurin osa. Vaihtoehto 3 sopisi myös moottorivaunuille. Tältä osin analyysissä suositetaan alavaihtoehtoa 3A. Vaihtoehto 1 (politiikkaa ei muuteta) johtaa tyydyttävään lopputulokseen vain dieselvetureiden moottoreiden kohdalla. Tämä liikkuvien työkoneiden moottoreiden markkinalohko lienee lähes kadonnut vuoteen 2050 mennessä.

Sisävesialusten kohdalla analyysi paljastaa vaihtoehdon 2 sekä vaihtoehtojen 3A ja 3B osalta niin hyviä kuin huonoja puolia, joten valinta ei ole helppo eikä yksinkertainen. Ottaen huomioon, että vaihtoehdossa 2 ei puututa EU:n kannalta erittäin tärkeään asiakysymykseen (eli hiukkasten koosta johtuviin haitallisiin terveysvaikutuksiin), pidetään ainoastaan vaihtoehtoja 3A ja 3B tässä vaiheessa parhaaksi arvioitavina vaihtoehtoina.

Lisäksi analyysistä käy ilmi, että vaihtoehdon 4 parannustoimenpiteitä tulisi soveltaa kautta linjan.

Liikkuvien työkoneiden alan moottoreiden ja sovellusten huomattavan moninaisuuden takia oli odotettavissa, että parhaaksi arvioiduksi vaihtoehdoksi osoittautuisi yhdistelmä, jossa olisi elementtejä kaikista neljästä toimintavaihtoehdosta. Tämä tulos johtuu myös siitä, että liikkuvien työkoneiden moottoriluokat eroavat toisistaan suuresti sen mukaan, miten merkittäviä niiden odotetaan tulevaisuudessa olevan päästölähteinä, miten toteutettavia uudet päästövähennykset niiden kohdalla ovat ja millainen on niihin jo sovellettavan sääntelyn taso tai tiukkuus. Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla varmistettaisiin, että nämä olosuhteet heijastuvat asianmukaisesti uudessa liikkuvien työkoneiden moottoreiden päästöjä koskevassa lainsäädännössä, ja samaan aikaan vaihtoehdolla vahvistettaisiin sääntelykehyksen tehokkuutta ja yhtenäisyyttä.

7.           Seuranta ja arviointi

Euroopan komissiolla on käytössään monia välineitä, joilla se voi seurata sitä, saavutetaanko tarkasteltavana olevan aloitteen tavoitteet tehokkaasti. Tärkein näistä välineistä on jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten markkinavalvonta. Vaatimustenvastaisuus havaitaan myös komissiolle tehtyjen valitusten kautta. Moottorien tyyppihyväksyntämenettelyssä saatavat päästötiedot ovat myös arvokkaita seuranta- ja arviointitarkoituksia varten. Erityisesti mikäli 6.4.3 jaksossa kuvattu tietokanta perustetaan.

Vuonna 2008 toteutettiin liikkuvia työkoneita koskevan lainsäädännön tekninen tarkastelu, mikä käynnisti nykyisen aloitteen kehitystyön. Tällainen tarkastelu voitaisiin toistaa sitten, kun tarkistettu liikkuvia työkoneita koskeva lainsäädäntö olisi ollut voimassa useamman vuoden ja nykyaloitteen vaikutuksista voitaisiin olettaa olevan saatavilla riittävää näyttöä. Sopiva ajankohta voisi olla 5 vuotta uusien päästövaatimusten voimaantulon jälkeen.