KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymästä kannasta bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (COM(2012) 595 final - 2012/0288 (COD)) hyväksymiseen /* COM/2014/0748 final - 2012/0288 (COD) */
2012/0288 (COD) KOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN PARLAMENTILLE
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä
hyväksymästä kannasta bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin
98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön
edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin
(COM(2012) 595 final - 2012/0288 (COD)) hyväksymiseen 1. Taustaa Päivä, jona ehdotus on toimitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle: || 18. lokakuuta 2012 Päivä, jona Euroopan parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa: || 11. syyskuuta 2013 Päivä, jona Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausuntonsa: || 17. huhtikuuta 2013 Päivä, jona Alueiden komitea on antanut lausuntonsa: || Lausuntoa ei annettu. Päivä, jona päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen ja jona neuvosto hyväksyi (määräenemmistöllä) ensimmäisen käsittelyn kannan: || 13. kesäkuuta 2014 (poliittinen yhteisymmärrys), 9. joulukuuta 2014 (virallinen hyväksyminen) 2. Komission ehdotuksen tavoite Komission ehdotuksen tarkoituksena on käynnistää
siirtyminen biopolttoaineisiin, jotka tuottavat huomattavia
kasvihuonekaasusäästöjä silloin, kun myös epäsuorista maankäytön muutoksista
johtuvat arvioidut päästöt raportoidaan. Samalla kun suojataan jo tehdyt
investoinnit, tämän ehdotuksen tavoitteena on -
rajoittaa vaikutusta, joka perinteisillä
biopolttoaineilla (joihin liittyy epäsuorasta maankäytön muutoksesta
aiheutuvien päästöjen riski) on uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen; -
parantaa biopolttoaineiden tuotantoprosessien
kasvihuonekaasuihin liittyvää suorituskykyä (eli vähentää prosesseihin
liittyviä päästöjä) korottamalla uusien laitosten kasvihuonekaasusäästöjen
vähimmäiskynnystä; muutos ei kuitenkaan vaikuttaisi laitoksiin[1], jotka ovat jo toiminnassa 1. heinäkuuta 2014; -
kasvattaa kehittyneiden biopolttoaineiden (jotka
aiheuttavat vähän epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä)
jalansijaa markkinoilla mahdollistamalla se, että tällaiset polttoaineet
vaikuttavat uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseen perinteisiä biopolttoaineita enemmän; -
parantaa kasvihuonekaasupäästöjen raportointia
velvoittamalla jäsenvaltiot ja polttoaineiden toimittajat ilmoittamaan
biopolttoaineiden aiheuttamasta epäsuorasta maankäytön muutoksesta johtuvat
arvioidut päästöt. 3. Huomiot neuvoston kannasta 3.1. Yleisiä huomioita neuvoston kannasta Komissio pitää valitettavana, että neuvoston
ensimmäisen käsittelyn kannassa on alennettu huomattavasti
ympäristönsuojelullista tavoitetasoa komission alkuperäiseen ehdotukseen
verrattuna ja että siihen ei sisälly mitään merkittäviä kannustimia, jotka
edistäisivät siirtymistä kehittyneisiin biopolttoaineisiin ja muihin
vaihtoehtoihin, jotka aiheuttavat vähän (tai ei lainkaan) epäsuoran maankäytön
muutoksia, kun uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään liikenteessä. Neuvoston
tekstissä olevat asiat, jotka yhdessä johtavat huomattavasti alempaan
ympäristönsuojelulliseen tasoon, ovat seuraavat: ·
perinteisten biopolttoaineiden ylärajan nostaminen
seitsemään prosenttiin[2]
·
uudet kertoimet uusiutuvalle sähkölle rautateillä ·
pienemmät kannustimet edistyneiden (vähän epäsuoria
maankäytön muutoksia aiheuttavien) biopolttoaineiden käytölle ·
epäsuoria maankäytön muutoksia koskevien raportointivaatimusten
heikentäminen. Komissio pitää valitettavana ja vastustaa
jyrkästi myös neuvoston tekemiä muutoksia, jotka alentavat uusiutuvaa energiaa
koskevassa direktiivissä asetetun uusiutuvia energialähteitä koskevan yleisen
tavoitteen ympäristönsuojelullista tasoa. Neuvoston tekstissä myös poistetaan useita
delegoituja säädöksiä ja muutetaan toisia täytäntöönpanosäädöksiksi, mistä
komissio on erittäin huolestunut. 3.2. Euroopan parlamentin tarkistukset
ensimmäisessä käsittelyssä Neuvosto käsitteli nimenomaisesti joitakin,
mutta ei kaikkia, Euroopan parlamentin tarkistuksia. Komission näkemykset
Euroopan parlamentin tarkistuksista ovat jäljempänä ja neuvoston kanta on
ilmoitettu tarvittaessa. 1. Käytetään
arvioituja epäsuoraa maankäytön muutosta koskevia arvoja polttoaineiden
laatudirektiivin laskelmissa vuodesta 2020 alkaen; poistetaan epäsuoraa
maankäytön muutosta koskeva raportointi uusiutuvaa energiaa koskevasta
direktiivistä (tarkistukset 60 ja 164). Komission hylkäämä. Epäsuoraa
maankäytön muutosta koskevat arvot, jotka perustuvat parhaisiin käytettävissä
oleviin tieteellisiin menetelmiin, on raportoitava uusiutuvaa energiaa
koskevassa direktiivissä ja polttoaineiden laatua koskevassa direktiivissä,
mutta niitä ei pidä käyttää polttoaineen laatua koskevan direktiivin mukaisiin
laskelmiin. Ne on raportoitava, jotta voidaan lisätä avoimuutta ravinto- ja
rehukasveihin perustuvien biopolttoaineiden todellisesta kasvihuonekaasuihin
liittyvästä suorituskyvystä ja tietoa asian laajuudesta. Neuvoston tekstissä
epäsuoraa maankäytön muutosta koskevia arvoja ei käytetä polttoaineiden laatua
koskevan direktiivin mukaisissa laskelmissa, ja siinä säilytetään sekä epäsuoraa
maankäytön muutosta koskeva raportointi polttoaineen laatua koskevassa
direktiivissä että uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä, vaikkakin
muutetussa muodossa. 2. Perinteisten
biopolttoaineiden käytön rajoittaminen poistamalla niiden ominaisuuksista
kestävyys (tarkistus 89). Komission hylkäämä. Komissio ehdotti,
että rajoitetaan vaikutusta, joka biopolttoaineilla, joihin liittyy epäsuorasta
maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen riski, voi olla uusiutuvaa
energiaa koskevan direktiivin 10 prosentin tavoitteen saavuttamisessa.
Tämä tarjoaa jäsenvaltioille kannustimen mukauttaa tukijärjestelmiään ja
valtuuksiaan sen mukaisesti, muttei rajoita niiden käyttöä yleensä, mikä antaa
jäsenvaltioille tiettyä joustovaraa. Neuvoston tekstissä todetaan myös, että
vain vaikutusta 10 prosentin tavoitteen saavuttamiseen pitäisi rajoittaa
ja että ”lisättyjen” perinteisten biopolttoaineiden kestävyysstatukseen ei
pitäisi koskea. 3. Perinteisten
biopolttoaineiden käytön rajoittaminen polttoaineiden laatua koskevan
direktiivin nojalla (tarkistus 184/REV). Komission hyväksymä. Euroopan
parlamentti haluaa soveltaa ylärajaa myös polttoaineiden laatua koskevan
direktiivin tavoitteeseen. Vaikka komissio ei ehdottanutkaan ylärajaa
polttoaineiden laatua koskevalle direktiiville, säännös on yksi tekijä, jolla
voidaan osaltaan nostaa tekstin ympäristönsuojelullista tavoitetasoa. Neuvoston
tekstin mukaan vain vaikutusta uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin
10 prosentin tavoitteen saavuttamiseen on rajoitettava. 4. Ylärajan
soveltamisalan ulottaminen energiakasveihin (tarkistus 181) Osittain komission
hyväksymä. Viljelymaalla
kasvatetuilla energiakasveilla voi olla epäsuoraan maankäytön muutokseen
liittyviä vaikutuksia. Tämä Euroopan parlamentin ehdotus on siten yksi tekijä,
joka voi vahvistaa tekstin ympäristönsuojelullista tavoitetasoa ja epäsuoraa
maankäytön muutosta lieventävää vaikutusta. Komissio voi hyväksyä ylärajan
soveltamisalan muutoksen. Neuvosto säilyttää komission ehdotuksen
soveltamisalan (ravinto- ja rehukasvit). 5. Otetaan
käyttöön edistyneitä biopolttoaineita koskeva sitova alatavoite
0,5 prosenttia vuonna 2016 ja 2,5 prosenttia vuonna 2020 (tarkistus
181 ja 152/REV). Osittain komission hyväksymä. Komissio voisi
yleisen kompromissin yhteydessä harkita periaatetta, jonka mukaan otetaan
käyttöön sitova alatavoite, koska sillä voidaan nostaa ympäristönsuojelullista
tavoitetasoa. Vaikka komissio ei tässä vaiheessa voikaan antaa tarkkaa
prosenttilukua, 2,5 prosenttia vaikuttaa erittäin kunnianhimoiselta ottaen
huomioon, että sen ulkopuolelle jäisivät markkinoilla nykyisin saatavilla
olevat biopolttoaineet, joihin liittyy vähäinen epäsuoran maankäytön muutoksen
riski (käytetty ruokaöljy ja tali), ja että alatavoitteeseen kelpuutettavat
biopolttoaineet olisi otettava huomioon vain kerran tavoitteiden saavuttamista
laskettaessa. Neuvosto ehdottaa ei-sitovaa alatavoitetta paljon pienemmillä
määrillä (viite 0,5 prosenttiyksikköä). 6. Bioetanolia
koskeva 7,5 prosentin alatavoite (tarkistus 152/REV). Komission hylkäämä. Euroopan
parlamentti on ehdottanut, että asetetaan 7,5 prosentin alatavoite
bensiiniin sekoitettavalle etanolille. Komissio katsoo, että se rajoittaa
perusteettomasti jäsenvaltioiden mahdollisuutta täyttää liikennetavoitteet
joustavasti kansallisten olosuhteiden mukaisesti. Tämä edellyttäisi myös etanolin
toimittamista suurempina osuuksina kuin osuus, joka voidaan sekoittaa
tavanomaisten ajoneuvojen polttoaineeseen. Tällöin olisi käytettävä enemmän
etanolia sisältäviä polttoaineseoksia, mihin jäsenvaltioilla ei välttämättä ole
infrastruktuuria. 7. Tarkistukset
vaikutukseen, joka eri biopolttoaineilla on liikenteen alatavoitteisiin
(tarkistukset 185 ja 186). Osittain komission hyväksymä. Komission alkuperäisessä
ehdotuksessa pyrittiin kannustamaan edistyneiden (vähän epäsuoria maankäytön
muutoksia aiheuttavia) biopolttoaineiden käyttöön lisäämällä niiden vaikutusta
liikenteen alatavoitteessa. Ehdotuksessa useimmat edistyneet biopolttoaineet
otettaisiin huomioon neljä kertaa kun taas ruokaöljy ja tali kahdesti. Euroopan
parlamentti haluaa muuttaa tätä rajoittamalla voimakkaasti niiden
biopolttoaineiden raaka-aineiden luetteloa, jotka otetaan huomioon neljä
kertaa, ja sen sijaan ottamaan suurin osa rehuista huomioon vain kerran. Komissio
katsoo, että tämä luo ristiriitaisen kannustinjärjestelmän edistyneille
biopolttoaineille, koska muutoksen lopputulos on se, että biopolttoaineet,
jotka on jo valmistettu yksinkertaisella tekniikalla ruokaöljystä ja eläinrasvasta,
saisivat kaksinkertaisesti niiden biopolttoaineiden kannustimen, joita
valmistetaan uudella tekniikalla ja joita on paljon kalliimpaa tuottaa. Lisäksi
luetteloiden muutosten olisi oltava täysin johdonmukaisia direktiivien yleisen
soveltamisalan, ylärajan soveltamisalan, laskentakerrointen
käyttöönoton/poiston sekä raaka-aineiden määritelmien kanssa. 3.3. Neuvosto on lisännyt tekstiin useita
uusia säännöksiä, joista osan komissio voi hyväksyä ja joista osa heikentäisi
ehdotusta huomattavasti ja joita komissio vastustaa. Kyseiset muutokset ovat
seuraavat: 1. Ylärajan
nostaminen seitsemään prosenttiin Viiden
prosentin yläraja perinteisten biopolttoaineiden vaikutuksessa uusiutuvaa
energiaa koskevan direktiivin tavoitteiden saavuttamiseen on komission ehdotuksen
keskeinen osa, ja komissio on puolustanut sitä voimakkaasti, koska korkeampi
yläraja vähentäisi epäsuoran maankäytön muutoksen lieventämistä. Komissio on
päätynyt siihen, että mahdollisesti on joustettava kohti korkeampaa ylärajaa,
jotta voidaan saavuttaa yleinen kompromissi neuvoston ja Euroopan parlamentin
välillä. Komissio on kuitenkin myös tehnyt selväksi, että, vaikka ylärajan
suhteen olisi joustettava, se pyrkii säilyttämään ehdotuksen yleisen
ympäristönsuojelullisen tavoitetason. Neuvoston ehdottama seitsemän prosenttia
ei rajoita riittävästi epäsuoraa maankäytön muutosta eikä se luo tarpeeksi
kannustimia vähäistä epäsuoran maankäytön muutosta koskeville vaihtoehdoille
liikenteessä. Komissio pitää myös valitettavana niiden johdanto-osan kappaleiden
poistamista, joissa esitetään sen näkemykset vuoden 2020 jälkeisestä kaudesta.
Komissio voisi tukea seitsemän prosentin ylärajaa, jos tekstissä vahvistetaan
seuraavia asioita: i) muutetaan ylärajan soveltamisala komission jo hyväksymien
Euroopan parlamentin tarkistusten (181) mukaisesti niin, että siihen
sisällytetään kaikki biopolttoaineet, joiden tuotantoon liittyy maankäyttö, ja
ylärajaa sovelletaan myös polttoaineiden laatua koskevaan direktiiviin
(184/REV), ii) selvennetään poliittista viestiä, joka koskee siirtymistä
edistyneisiin biopolttoaineisiin (palauttamalla johdanto-osan kappale, joka
koskee vuoden 2020 jälkeistä kautta, ja lisäämällä pakollinen
0,5 prosentin alatavoite edistyneille biopolttoaineille kattamaan ja
suojaamaan edes jo tehdyt investoinnit), iii) palautetaan tietyt vallansiirrot
tai turvalliset siirtymälausekkeet näille säännöksille, iv) poistetaan
uusiutuvan sähkön kerroin rautateiltä ja v) poistetaan kaksinkertainen laskenta
uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin yleisestä tavoitteesta. 2. Ulotetaan
edistyneitä biopolttoaineita koskeva moninkertainen laskenta, jota tällä
hetkellä sovelletaan vain 10 prosentin liikennetavoitteeseen, uusiutuvaa
energiaa koskevan direktiivin yleiseen tavoitteeseen Komissio
vastustaa jyrkästi ajatusta kaksinkertaisen laskennan soveltamisesta
edistyneisiin biopolttoaineisiin uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin
yleisessä 20 prosentin tavoitteessa, ja sisällyttää tämän kannan
pöytäkirjan lausuntoihinsa (ks. jäljempänä). Vaikka vaikutusten uusiutuvien
energialähteiden käyttöön odotetaan olevat vähäiset, kuten edellä todetaan, se
muodostaisi erittäin ongelmallisen poliittisen ennakkotapauksen, kun lähestymme
vuotta 2020 – ei ole mitään syytä alentaa vuoden 2008 energia- ja
ilmastopaketin keskeisen yleistavoitteenvaatimustasoa. Tämän vuoden maaliskuun
Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenvaltiot vahvistivat sitoumuksensa saavuttaa
vuoden 2020 tavoitteet. Vuoden 2008 paketti tarjoaa jäsenvaltioille riittävästi
joustoa välttää liialliset noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Kun
sovelletaan kertoimia eri tapauksissa, tarvitaan vähemmän ”todellista”
energiaa, ja siten liikennetavoite supistuu huomattavasti. Sen sijaan, jos
noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia on vähennettävä edelleen rajoitettaessa
epäsuoraa maankäytön muutosta liikennetavoitteen puitteissa, komissio pitää
parempina Euroopan parlamentin tarkistuksia 153 ja 154, joissa otettaisiin
huomioon lisätoimet, joilla parannetaan energiatehokkuutta ja energiansäästöä
liikenteessä. 3. Laskentakerroin
5 uusiutuvalle sähkölle sähköisissä maantieajoneuvoissa ja 2,5 sähköjunille Komission
ehdotus ei sisältänyt laskentakertoimia sähköautoille ja sähköjunille. Komissio
voisi kuitenkin osana yleistä kompromissia sopia laskentakertoimesta 5
maantieajoneuvoille. Komissio vastustaa sitä, että otetaan käyttöön uusiutuvan
sähkön laskentakerroin junissa, koska se alentaisi huomattavasti
liikennetavoitteen vaatimustasoa eikä loisi lisäkannustinta vähähiiliselle
liikenteelle. Euroopan parlamentti ei komission ehdotuksen tavoin aseta uusia
kertoimia eikä korota niitä. 4. Ei-sitovan
alatavoitteen asettaminen liitteen IX osassa A luetelluista raaka-aineista valmistetuille
biopolttoaineille Kuten edellä todetaan,
neuvoston tekstissä asetetaan jäsenvaltioille vaatimus asettaa ei-sitovat
alatavoitteet tietyistä raaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille
vuodeksi 2020 viitearvolla 0,5 prosenttiyksikköä energiasisältönä eli
ennen kaksinkertaista huomioon ottamista. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin poiketa
tästä viitearvosta käyttämällä erilaisia perusteluja, eikä noudattamatta
jättämisestä ole seuraamuksia. Neuvoston tekstin yleisessä kontekstissa tämä
säännös ei tarjoa juurikaan kannustinta siirtyä edistyneisiin
biopolttoaineisiin, jotka olisivat liikenteessä vaihtoehto, joka ei aiheuta
epäsuoraa maankäytön muutosta. Komissio suosii tämän osatekijän vahvistamista
ja suhtautuu periaatteessa myönteisesti Euroopan parlamentin tarkistukseen
(181), mutta on jo ilmoittanut, että Euroopan parlamentin tarkistuksen
alatavoite on liian kunnianhimoinen ja todennäköisesti erittäin kallis
toteuttaa. 5. Liitteen
IX luetteloon lisätyt uudet raaka-aineet Komission ehdotus
sisältää luettelon raaka-aineista, joille olisi asetettava lisää kannustimia,
kun niitä tarjotaan biopolttoaineina. Neuvoston kanta sisältää useita uusia
raaka-aineita. On tärkeää varmistaa, että niiden luokittelu ’edistyneiden
(vähäisen epäsuoran maankäytön muutoksen) biopolttoaineiden’ raaka-aineiksi on luotettavaa
ja tieteellisesti perusteltua ja että johdonmukaisuus lopullisen tekstin muiden
osien kanssa (eli mitä aineita ylärajan puitteisiin sisällytetään) säilyy. 6. Muut
kuin liitteen IX luettelossa olevat uudet raaka-aineet Neuvoston kanta
sisältää säännöksen, että myös ”sellaisista raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet,
joita ei luetella liitteessä IX ja jotka toimivaltaiset kansalliset
viranomaiset olivat määritelleet jätteeksi, tähteiksi, non food ‑tuotannon
selluloosaksi tai lignoselluloosaksi ja joita käytetään olemassa olevissa
laitoksissa ennen tämän direktiivin hyväksymistä” otetaan huomioon edellä
4 kohdassa tarkoitetussa alatavoitteessa. Komissio katsoo, että säännöksen
soveltamisala on liian laaja, se sisältää riskin epäyhtenäisestä soveltamisesta
EU:ssa ja menee pidemmälle kuin nykyisten investointien jatkaminen, koska se
antaa mahdollisuuden muutoksiin epäsuoria maankäytön muutoksia koskevan direktiivin
hyväksymiseen saakka. Tällainen säännös vaikuttaisi myös antavan
”toimivaltaisille kansallisille viranomaisille” oikeuden tehdä lopullinen
tulkinta uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin vastaavasta osasta – vastoin
oikeussääntöä, jota yleensä sovelletaan Euroopan unionin direktiivin
tulkintaan. 7. Epäsuoran
maankäytön muutoksen raportointia koskevien säännösten heikentäminen Komission ehdotus sisältää
jäsenvaltioille asetetun vaatimuksen raportoida kotimaisia tavoitteita varten
tuotettujen biopolttoaineiden arvioiduista epäsuoran maankäytön muutoksen
aiheuttamista päästöistä käyttämällä IFPRI-mallin mukaisia arvioituja arvoja. Neuvosto
on muuttanut tätä vaatimusta siten, että jäsenvaltiot raportoivat vain
biopolttoaineiden raaka-aineista ja komissio laatii raportin jäsenvaltioiden
biopolttoaineiden kulutuksesta lisäämällä epäsuoraa maankäytön muutosta
koskevat arvot, mikä tarkoittaa myös sitä, että kyseiset tiedot saadaan
myöhemmin kuin jos jäsenvaltiot tuottaisivat ne. Neuvosto on myös korostanut
epäsuoraa maankäytön muutosta koskevien arvojen epävarmaa luonnetta. Komission
mielestä on parasta palauttaa sen alkuperäiset raportointivaatimukset. Katso
myös komission kanta Euroopan parlamentin tarkistuksiin 60 ja 164. 8. Uusiutuvan
energian tilastollisten siirtojen laajentamisen siten, että siihen sisällytetään
liikenteen alatavoite Neuvoston
tekstissä otetaan käyttöön mahdollisuus tehdä tilastollisia siirtoja liikenteen
tavoitteen saavuttamiseksi, mikä on jo sallittua uusiutuvaa energiaa koskevan
tavoitteen osalta. Vaikka komissio ei pidäkään tätä muutosta tarpeellisena
ottaen huomioon, että liikenteen polttoaineet voidaan helposti myydä
jäsenvaltiosta toiseen, se kuitenkin tunnustaa mahdollisuuden alentaa
noudattamisen kustannuksia. 9. Vapaaehtoisten
järjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen Komission
mukaan vastavuoroisen tunnustamisen käsite vapaaehtoisten järjestelmien
välillä, jotka komissio hyväksyi uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin
18 artiklan 6 kohdan mukaisesti, on tarpeeton 18 artiklan
7 kohdan perusteella. Viimeksi mainitulla varmistetaan se, että
todentaminen vapaaehtoisilla järjestelmillä on tunnustettava jäsenvaltioissa
ilman lisätodisteita noudattamisesta. Vastavuoroinen tunnustaminen komission
18 artiklan 6 kohdan mukaisesti tunnustamien vapaaehtoisten
järjestelmien välillä ei tue ajatusta siitä, että niillä voitaisiin hyväksyä uusia
kestävyysnäkökohtia 18 artiklan 4 kohdan mukaisten yhdenmukaisten
kriteerien lisäksi. Komissio suhtautuu myönteisesti neuvoston tekstiin siltä
osin kun siinä annetaan komissiolle mahdollisuus arvioida ja nimenomaisesti
hyväksyä kansallinen järjestelmä. Oikeudellisena seurauksena pitäisi kuitenkin
olla samantasoinen tunnustaminen kuin 18 artiklan 6 kohdan mukaisilla
vapaaehtoisilla järjestelmillä. Katso myös Euroopan parlamentin tarkistus 102,
jossa vahvistettaisiin vastavuoroinen tunnustaminen kaikkien
todentamisjärjestelmien välillä. Komissio tukee ajatusta vastavuoroisesta
tunnustamisesta kansallisten järjestelmien välillä, mutta vapaaehtoisia
järjestelmiä ei pitäisi pakottaa tunnustamaan kansallisia järjestelmiä. 10. Laajennettu
raportointi vapaaehtoisilla järjestelmillä Neuvoston
tekstin mukaan vapaaehtoisia järjestelmiä vaaditaan raportoimaan
säännöllisesti, komissio julkaisee kyseiset raportit ja komission on arvioitava
miten vapaaehtoiset järjestelmät toimivat. Komissio hyväksyy tekstin, mutta
tarvitaan oikeudellinen selvyys siitä, voidaanko kyseisiä muutoksia soveltaa
nykyisiin vapaaehtoisiin järjestelmiin. Euroopan parlamentti (tarkistukset 58
ja 103) haluaa komission raportoivan vapaaehtoisten järjestelmien toiminnasta
ja antavan tarvittaessa ehdotuksen, minkä komissio voi periaatteessa hyväksyä
(tarvitaan lisää parannuksia ja selvennyksiä). 11. Huonontuneiden
maiden bonus Neuvoston
tekstissä säilytetään huonontuneiden maiden bonus kasvihuonekaasusäästöjä
koskevissa laskelmissa. Komissio on poistanut tämän osatekijän kasvihuonekaasulaskelmista,
koska se ei ole yhdenmukainen kasvihuonekaasumenetelmien ja epäsuoraa
maankäytön muutosta koskevan raportoinnin kanssa ja koska tämäntyyppisiä maita
on vaikea määritellä. Komissio voi hyväksyä tämän asian säilyttämisen yleisesti
tyydyttävän kompromissin puitteissa, mutta pitäisi parempana sitä, että
annetaan säännöksiä, jotka koskevat pahoin saastuneella maalla kasvatettujen
kasvien turvallista fyysistä erottamista. Euroopan parlamentti hyväksyi tämän osatekijän
poistamisen komission tekstistä. 12. Yhdistetään
maankäyttöluokat ”viljelymaa” ja ”monivuotisten kasvien viljelymaa” Neuvoston
tekstissä yhdistetään maakäyttöluokat ”viljelymaa” ja ”monivuotisten kasvien
viljelymaa” kasvihuonekaasusäästöjen laskemista varten. Näin käsitellään
mahdollista kysymystä, joka koskee kasvihuonekaasujen laskentamenetelmiä, kun
”viljelymaa” muutetaan ”monivuotisten kasvien viljelymaaksi” ja takaisin.
Vaikka komissio voisikin hyväksyä neuvoston ehdottamat muutokset tyydyttävän
yleisen kompromissin yhteydessä, komissio on edelleen erittäin huolestunut
mahdollisista vaikutuksista unionin ulkopuolisten maiden biopolttoaineiden
ympäristökestävyyteen ja katsoo, että asiaa voitaisiin käsiteltävä eri tavalla.
(Tämä osatekijä ei sisälly komission tai Euroopan parlamentin tekstiin.) 13. Uudelleentarkastelulauseke
Neuvoston
tekstin mukaan komission olisi raportoitava vuosi direktiivin voimaantulon
jälkeen edistyneistä biopolttoaineista, epäsuoraa maankäytön muutosta
koskevasta tutkimuksesta ja vähän epäsuoria maankäytön muutoksia aiheuttavien
biopolttoaineiden tunnistamisesta ja sertifioinnista. Komission olisi
raportoitava vuonna 2017 epäsuoraa maankäytön muutosta koskevista toimista,
mukaan luettuna jälleen vähän epäsuoria maankäytön muutoksia aiheuttavien
biopolttoaineiden sertifiointi sekä petosten ehkäisy ja vapaaehtoiset
järjestelmät. Komissio ehdottaa painokkaasti sitä, että kaikista kohdista
tehdään yksi uudelleentarkastelu vuonna 2017. Komissio myös kyseenalaistaa sen,
onko hyödyllistä antaa vain vähän epäsuoria maankäytön muutoksia aiheuttaville biopolttoaineille
oikeudellisia määritelmiä ennen kuin tällainen uudelleentarkastelu on
suoritettu. Neuvosto myös lisää tekstiä, joka koskee raportoinnissa
käytettävien arvioitujen epäsuoraa maankäytön muutosta koskevien arvojen
”väliaikaista” luonnetta. Uudelleentarkastelulausekkeessa olisi selvennettävä
se, mitä seuraavaksi on tehtävä eli onko ”väliaikaiset” arvot säilytettävä
vuoteen 2020 saakka vai onko ehdotettava ”lopullisia” arvoja. Komission mukaan
Euroopan parlamentin tarkistukset 107, 189 ja 190 (jos niistä tehdään keskenään
johdonmukaiset) voivat tarjota hyödyllisiä suuntaviivoja. 14. Vain
vähän epäsuoria maankäytön muutoksia aiheuttavien biopolttoaineiden käsite Kuten
edellä mainitaan, neuvoston tekstissä annetaan määritelmä biopolttoaineille,
”joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia”. Sen
uudelleentarkastelua koskevassa lausekkeessa asetetaan vaatimus, jonka mukaan
komission on laadittava kertomus, jossa annetaan kriteerit ”biopolttoaineiden,
joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia,
tunnistamiseksi ja sertifioimiseksi”. Neuvoston tekstin määritelmässä erotetaan
tämäntyyppiset biopolttoaineet biopolttoaineista, jotka valmistetaan liitteen
IX osassa A luetelluista raaka-aineista. Komissio voisi hyväksyä lisätyön tällä
alalla (sillä varauksella että se suoritetaan yhtenä työkokonaisuutena vuonna
2017), mutta on omaksuttava varovainen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että
kaikki raaka-aineet, jotka on määritelty sellaisiksi, että ne todennäköisesti
eivät aiheuta epäsuoria maankäytön muutoksia, ovat todellakin tämän määritelmän
mukaisia. Komissio ja Euroopan parlamentti eivät ole viitanneet tähän
biopolttoaineiden luokkaan. 15. Petosten
ehkäisy Neuvoston
tekstissä vaaditaan parempaa yhteistyötä kansallisten järjestelmien kesken sekä
vapaaehtoisten järjestelmien ja kansallisten järjestelmien välillä,
jäsenvaltioiden on edistettävä valvonta- ja jäljitysjärjestelmien kehittämistä
ja käyttöä, jäsenvaltioiden on raportoitava petosten ehkäisytoimista ja
komission on arvioitava vuonna 2017 kyseisten toimien tehokkuutta ja annettava
tarvittaessa ehdotus. Komissio voi hyväksyä neuvoston ehdottamat lisäykset.
Myös Euroopan parlamentti on huolestunut petoksista (tarkistus 185). 16. Delegoitujen
säädösten poistaminen Neuvoston
tekstissä delegoidut säädökset, joiden soveltamisala on rajoitettu, säilytetään
vain oletusarvojen lisäämiseksi polttoaineiden laatua koskevan direktiivin
liitteeseen IV ja uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin
liitteeseen V ja lisäämään raaka-aineet uusiutuvaa energiaa koskevan
direktiivin liitteeseen IX. Neuvosto on sisällyttänyt ei lausuntoa ‑lausekkeen
direktiivin 98/70/EY 11 artiklan 4 kohtaan ja direktiivin 2009/28/EY
25 artiklan 3 ja 4 kohtaan täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä
varten. (a)
Komissio katsoo, että direktiivejä on päivitettävä
tieteen edistymisen ja tekniikan kehityksen myötä. Tämän tekeminen
tavanomaisessa lainsäätämismenettelyssä olisi liian vaivalloista ja hidasta
eikä sillä varmistettaisi riittävästi joustavuuden tai tehokkuuden tarvetta
mukautumisessa polttoaineiden laatua koskevan direktiivin ja uusiutuvaa
energiaa koskevan direktiivin puhtaasti teknisiin näkökohtiin tieteen
edistyksen osalta niin, että ympäristönsuojelutavoitteet voidaan saavuttaa (kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen liikennealalla.). Useimpien ehdotettujen delegoitujen säädösten
on tarkoitus korvata säädökset, jotka on hyväksytty direktiiveihin sisältyvässä
aikaisemmassa valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä (”lissabonisointi”).
Komission mukaan puheenjohtajavaltion äskettäin ehdottama lähestymistapa perua
komissiolle annettu toimivalta hyväksyä delegoituja säädöksiä /
täytäntöönpanosäädöksiä ja sisällyttää kaikki säännökset säädöksiin voi
hämärtää eron epäolennaisten ja olennaisten direktiivien osien
muutoksen/mukautuksen välillä. Tekniset mukautukset kuuluvat luonnollisesti
edellä mainittuun ryhmään. Komissio tutkii tarvittaessa kompromissitekstit
noudattaen annettua toimivaltaa koskevaa lähestymistapaa perussopimuksen sääntöjen
mukaisesti, mikä merkitsee sitä että 290 ja 291 artiklan soveltamisalat
sulkevat toisensa pois. Komissio suhtautuu myönteisesti Euroopan parlamentin
kantaan, jossa tuetaan täysin komission näkemystä, ja hakee edelleen
kompromisseja, joissa hyväksytään delegoitujen säädösten käyttö. (b)
Komissio vastustaa voimakkaasti delegoitujen
valtuuksien poistamista, joka vaikuttaisi päätöksen 1999/468/EY nojalla
käynnissä oleviin menettelyihin tai menettelyihin, jotka alkavat viimeistään
[komissio päättää päivämäärästä] ja joilla täydennetään kumpaakin direktiiviä. Vaihtoehtoisesti
tekstiin on sisällytettävä siirtymäkausi asetuksen (EU) N:o 182/2011 nojalla
toteutettavien menettelyjen soveltamiselle. (c)
Neuvosto on lisännyt myös ei lausuntoa ‑lausekkeen
täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä varten. Komissio katsoo, että ei lausuntoa
‑lausekkeen sisällyttämiselle ei ole mitään erityistä perustetta, ja
pyytää johdanto-osan kappaletta, jossa tällaisen lausekkeen sisällyttämistä
perustellaan. Jos tällaista johdanto-osan kappaletta ei prosessin lopussa
hyväksytä, komissio antaa asiasta peruslausuman. 4. Päätelmät/Yleiset huomiot Vaikka neuvoston ensimmäisen käsittelyn
poliittinen yhteisymmärrys ei komission mukaan täytä kaikkia alkuperäisen
ehdotuksen keskeisiä tavoitteita, komissio katsoo kuitenkin, että ainoa keino
tavanomaisen lainsäätämismenettelyn jatkamiseksi on olla vastustamatta sitä.
Komissio pyrkii säilyttämään ne ehdotuksen osatekijät, jotka voivat edistää
epäsuoran maankäytön muutoksen vaikutusten lieventämistä, sekä yleisen
ympäristönsuojelullisen tavoitetason, kun biopolttoaineita käytetään
liikenteessä. Tämä koskee myös joitain osatekijöitä, jotka sisältyvät Euroopan
parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan. 5. Komission
lausumat Komissio on laatinut neuvoston pöytäkirjaan
sisällytettäväksi seuraavan lausunnon: Komission lausuma neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta epäsuoraa
maankäytön muutosta koskevaan ehdotukseen [Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi bensiinin ja
dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista
lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin
2009/28/EY muuttamisesta] KOM(2012) 595 lopullinen - 2012/0288 (COD). Komissio pitää
valitettavana, että neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa on huomattavasti
alennettu perinteisistä biopolttoaineista aiheutuvan epäsuoran maankäytön
muutoksen vaikutusten lieventämisen tavoitetasoa komission alkuperäiseen
ehdotukseen verrattuna ja että siihen ei sisälly mitään merkittäviä kannustimia,
jotka edistäisivät siirtymistä kehittyneisiin biopolttoaineisiin ja muihin
vaihtoehtoihin, jotka eivät aiheuta epäsuoraa maankäytön muutosta, kun
uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään liikenteessä. Komissio pitää
valitettavana myös sitä, että neuvoston tekemät muutokset alentavat uusiutuvia
energialähteitä koskevassa direktiivissä asetetun uusiutuvia energialähteitä
koskevan yleisen tavoitteen ympäristönsuojelullista tasoa[3]. Jotta
lainsäädäntöprosessissa voitaisiin kuitenkin edetä, komissio ei vastusta
neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaa. Komissio
tekee siksi jatkossakin tiivistä yhteistyötä lainsäädäntövallan käyttäjien
kanssa lainsäädäntömenettelyn seuraavissa vaiheissa. Komissio
pyrkii säilyttämään ne ehdotuksen osatekijät, jotka voivat edistää epäsuoran
maankäytön muutoksen vaikutusten lieventämistä, sekä yleisen
ympäristönsuojelullisen tason, kun biopolttoaineita käytetään liikenteessä.
Tämä koskee myös joitain osatekijöitä, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin
ensimmäisen käsittelyn kantaan. Komissio toivoo, että näin voidaan löytää
ratkaisu, joka vastaa Euroopan etuja perinteisten biopolttoaineiden kielteisten
ympäristövaikutusten rajoittamisessa. [1] Siten kuin ne on määritelty asiakirjan C 160 (2010)
kohdassa 3.1.1. [2] Raja, joka perinteisten biopolttoaineiden osuudelle on
säädetty, kun on kyse uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin tavoitteiden
saavuttamisesta. [3] 2009/28/EY