PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

1.           Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) myönnettävään rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013[1], jäljempänä ’EGR-asetus’.

2.           Suomen viranomaiset toimittivat hakemuksen EGF/2014/008 FI/STX Rauma EGR:n rahoitustuen saamiseksi STX Finland Oy:n Raumalla Suomessa toteuttamien työntekijävähennysten vuoksi.

3.           Komissio totesi jäsenvaltion toimittaneen kaikki tarvittavat tiedot. Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:ltä täyttyvät.

HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ

EGR-hakemus || EGF/2014/008 FI/STX Rauma

Jäsenvaltio || Suomi

Asianomaiset alueet (NUTS-taso 2) || Länsi-Suomi (FI19)

Hakemuksen jättämispäivä || 27.5.2014

Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta || 10.6.2014

Lisätietopyyntö || 10.6.2014

Lisätietojen toimittamisen määräaika || 22.7.2014

Arvioinnin päättämisen määräaika || 14.10.2014

Toimintakriteeri || EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

Ensisijainen yritys || STX Finland Oy, Rauma

Toimiala(t) (NACE Rev.2 -kaksinumerotaso)[2] || 30 (’Muiden kulkuneuvojen valmistus’)

Tytäryhtiöiden, toimittajien ja jatkojalostajien lukumäärä || 0

Viiteajanjakso (neljä kuukautta) || 7.11.2013–7.3.2014

Vähennettyjen työntekijöiden tai työskentelyn lopettaneiden määrä viiteajanjaksolla (a) || 577

Vähennettyjen työntekijöiden tai työskentelyn lopettaneiden määrä viiteajanjaksoa ennen tai sen jälkeen (b) || 57

Vähennettyjen työntekijöiden kokonaismäärä (a + b) || 634

Kohteena olevien edunsaajien arvioitu kokonaismäärä || 565

Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (nk. NEET-nuoret) määrä || 0

Yksilöllisten palvelujen talousarvio (euroa) || 2 265 000

EGR:n täytäntöönpanon talousarvio[3] (euroa) || 113 000

Kokonaistalousarvio (euroa) || 2 378 000

EGR:n tuki (60 prosenttia) (euroa) || 1 426 800

HAKEMUKSEN ARVIOINTI

Menettely

4.           Suomen viranomaiset toimittivat hakemuksen EGF/2014/008 FI/STX Rauma 27. toukokuuta 2014 eli 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona jäljempänä 7–9 kohdassa esitetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio ilmoitti hakemuksen vastaanottamisesta kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämispäivästä eli 10. kesäkuuta 2014 ja pyysi Suomen viranomaisilta lisätietoja samana päivänä. Nämä lisätiedot toimitettiin kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 14. lokakuuta 2014.

Hakemuksen tukikelpoisuus

Asianomaiset yritykset ja edunsaajat

5.           Hakemus koskee STX Finland Oy:n vähentämiä 634:ää työntekijää. Suurin osa työntekijävähennyksistä tehtiin Raumalla sijaitsevalla telakalla, mutta heijastusvaikutuksia kohdistui myös Turussa sijaitsevaan suurempaan tuotantolaitokseen. STX Finland Oy toimii NACE Rev.2 ‑kaksinumerotasoon 30 (’Muiden kulkuneuvojen valmistus’) luokitetulla toimialalla. Kyseisen yrityksen työntekijävähennykset tehtiin pääosin NUTS 2 -tason[4] alueella (FI19) Länsi-Suomessa.

Toimintakriteerit

6.           Suomen viranomaiset esittivät hakemuksen käyttäen perustana EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriä, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä tai itsenäistä ammatinharjoittajaa lopettaa työskentelynsä jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka lopettavat työskentelynsä yrityksen toimittajille tai jatkojalostajille.

7.           Neljän kuukauden viiteajanjakso alkoi 7. marraskuuta 2013 ja päättyi 7. maaliskuuta 2014.

8.           Hakemus koskee 577:ää työntekijää, jotka vähennettiin[5] STX Finland Oy:n palveluksesta neljän kuukauden viiteajanjakson aikana.

Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen

9.           Kaikki työntekijävähennykset on laskettu päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä.

Tukeen oikeutetut edunsaajat

10.         Edellä jo tarkoitettujen 577 työntekijän lisäksi tukeen oikeutettuja edunsaajia ovat ne 57 työntekijää, jotka vähennettiin neljän kuukauden viiteajanjakson jälkeen. Nämä työntekijät vähennettiin sen jälkeen, kun yleinen ilmoitus suunnitelluista työntekijävähennyksistä oli annettu 16. syyskuuta 2013. Tällä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti vähennykset viiteajanjakson aikana.

11.         Tukeen oikeutettuja edunsaajia on näin ollen yhteensä 634.

Työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välinen yhteys

12.         Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Suomi toteaa, että maailman meriteollisuus on viime vuosina muuttunut ratkaisevasti. Vuosina 2002–2008 tilauskanta kasvoi räjähdysmäisesti, minkä seurauksena rakennettiin uusia telakoita lähinnä Aasiaan. Maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi aiheutti kuitenkin tilauskannan puolittumisen vuosien 2007 ja 2013 välillä. Koska tilausten määrä väheni ja laivanrakennuskapasiteetti Aasiassa kasvoi huomattavasti, alalla vallitsee nyt maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, mikä johtaa kovaan kilpailuun.

13.         EU:n markkinaosuus on tämän kehityksen myötä romahtanut. Tuotannon määränä mitattuna EU:n markkinaosuus laivanrakennusteollisuudesta oli 5 prosenttia vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun se vuonna 2007 oli vielä 13 prosenttia. Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin yhteenlaskettu markkinaosuus vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli 86 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli ollut 77 prosenttia.

14.         Vuonna 2012 uusien alustilausten määrä laski edellisestä vuodesta 20 prosenttia ollen 24,7 CGT (kompensoitua bruttovetoisuustonnia). Uudet tilaukset muodostavat noin puolet kokonaistuotantomäärästä. Eurooppalaisten telakoiden osuus tilauskannasta oli 7,5 prosenttia (kompensoituina bruttovetoisuustonneina mitattuna), kun vuosina 2005–2008 Euroopan osuus oli ollut vielä 12–14 prosenttia. Vuonna 2012 suurin markkinaosuus oli Kiinalla (34,6 %), toiseksi suurin Etelä-Korealla (28,8 %) ja kolmanneksi suurin Japanilla (17,8 %). Tilausten arvolla mitattuna markkinajohtaja on nyt Etelä-Korea, joka on saanut arvoltaan ja työmäärältään merkittävämpiä tilauksia kuin kilpailijansa.

15.         Tuotannon määrällä mitattuna Euroopan markkinaosuus laivanrakennuksessa vuonna 2012 oli 4,6 prosenttia. Markkinajohtajia olivat Kiina (41,1 %), Etelä-Korea (27,9 %) ja Japani (17,5 %). Euroopan osuus tilauskannasta oli 5,8 prosenttia vuonna 2012. Markkinajohtaja Kiinan osuus oli 35,9 prosenttia, Etelä-Korean osuus oli 30,7 prosenttia ja Japanin 14,1 prosenttia.[6]

16.         Monissa Aasian maissa telakkateollisuudesta on tullut kansallisen työllistämisen väline ja ulkomaisen valuutan ansaitsemiskeino. Aasian valtiot tukevat laivanrakennusteollisuutta sen globaalin luonteen ja työllisyysvaikutusten vuoksi. Nykyaikaisen laivanrakennusteollisuuden syntymäpaikka Eurooppa on siis menettänyt osuutensa suurelta osin Aasian maille, joissa on matalat työvoimakustannukset. Perinteinen telakkateollisuus ei ole korkeaan osaamiseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, vaan työvoimavaltaista, suuria pääomia sitovaa organisoitua toimittamista, jossa työvoimavaltaisuus, raaka-ainekustannukset ja laiteinvestoinnit ovat suuressa roolissa.

17.         Laivanrakennussektorin osalta on tähän mennessä jätetty 6 EGR-hakemusta[7], joista yksi perustui globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan muutoksiin ja viisi maailmanlaajuiseen talous- ja finanssikriisiin. Tapauksista kolme koskee nimenomaan telakoita, kun kolme muuta hakemusta koskee aluksissa käytettäviä koneita ja laitteita.

Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat

18.         Työntekijävähennysten syynä on STX:n telakan sulkeminen Raumalla. Sulkemisen seurauksena menetettiin joitakin työpaikkoja myös suuremmalla STX:n Turun-telakalla. Turun-telakka on edelleen toiminnassa, mutta se on sittemmin (Raumaa koskevan hakemuksen jättämisen jälkeen) myyty saksalaiselle Meyer Werftille ja Suomen valtiolle.

Rauman kaupunki on ollut tunnettu laivanrakennustoiminnastaan vuodesta 1945 lähtien, jolloin kaupunkiin perustettiin kaksi telakkaa. Vuonna 1992 kaksi suomalaista 1970- ja 1980-lukujen telakkakriisistä selvinnyttä telakkaa yhdistyi Finnyards Oy:ksi. Telakka siirtyi norjalaisomistukseen vuonna 1998, jolloin sen nimeksi tuli Aker Finnyards. Vuonna 2009 uudet korealaiset omistajat muuttivat yrityksen nimeksi STX Finland Oy.

Rauman telakka menestyi 2000-luvulla erikoistumalla matkustaja-autolauttojen ja erikoisalusten toimittamiseen sekä suomalaisille että ulkomaisille asiakkaille, muun muassa Suomen puolustusvoimille, Suomen rajavartiolaitokselle ja Namibian kalastus- ja merivarojen ministeriölle.

Syyskuussa 2011 telakka teki norjalaisen Eide Marine Semi AS:n kanssa esisopimuksen kahden öljy- ja kaasukenttien huoltoaluksen varustelusta, loppuun saattamisesta ja luovutuksesta.  Alukset oli suunniteltu toimimaan erilaisissa öljy- ja kaasukenttien huoltoon liittyvissä tehtävissä vaikeissa avomeriolosuhteissa Brasilian mannerjalustalla. Sopimuksen arvo oli yli 300 miljoonaa euroa. Esisopimuksen ehdot eivät kuitenkaan täyttyneet, joten Rauman telakan pääsy Brasilian markkinoille kaatui kalkkiviivoilla.

Tämän jälkeen Turun ja Rauman telakat omistava korealainen STX-konserni ajautui vaikeuksiin alkuvuodesta 2013. Konsernissa laivanrakennuksesta vastaava STX Offshore & Shipbuilding haki huhtikuussa 2013 vapaaehtoista velkajärjestelyä velkojiltaan. Kaikki STX:n Euroopan telakat, Rauman telakka mukaan lukien, laitettiin myyntiin toukokuussa 2013, mutta ostajaehdokkaita ei löytynyt.

Kesällä 2013 tilanne Rauman telakan osalta näytti lupaavalta, kun STX Finland ja Scandlines allekirjoittivat esisopimuksen kahden autolautan rakentamisesta Rosctock–Gedser-reitille. STX Finland odotti tilauksen takaavan täystyöllisyyden Rauman telakalle vuoteen 2015 asti.

Syyskuussa 2013 STX Finland ilmoitti kuitenkin yllättäen Rauman telakan toiminnan päättymisestä nykymuodossaan sekä siitä, että yhtiö keskittää toimintansa Turun telakalle. Todennäköisesti päätökseen vaikuttivat ongelmat Scandlinesin kanssa käydyissä neuvotteluissa. Helmikuussa 2014 tiedotettiin pitkään venyneiden Scandlines-neuvottelujen päättymisestä tuloksettomina.

Telakan sulkemisen johdosta työnsä menetti 700 STX Finlandin työntekijää Raumalla ja noin 70 Turussa.

Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen

19.         Raumalla oli vuonna 2013 työttömänä keskimäärin 3 100 henkilöä, joista runsaat 900 oli teollisuustyöntekijöitä. Vuoden 2014 tammikuussa määrä oli noussut 3 400:aan. STX:n irtisanomisten jälkeen määrä kasvaa lähes 700:llä. Näistä teollisuustyöntekijöitä on noin 500.

20.         Alueen työttömyysaste oli alimmillaan 7,1 prosenttia vuonna 2008. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 10,0 prosenttia ja vuoden 2014 tammikuussa 11,1 prosenttia.  STX:n lopettamisen jälkeen työttömyysasteen odotetaan nousevan runsaat 2 prosenttiyksikköä.

21.         Yleisin koulutustausta Rauman alueen työttömillä on keskiaste (48 %). Pelkän perusasteen suorittaneiden osuus on hiukan pienempi (34 %). Alin korkea-asteen tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto on 8 prosentilla. Ylemmän korkea-asteen tutkinto on 3 prosentilla. STX:n irtisanomiset tulevat lisäämään merkittävästi keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden työttömien osuutta.

22.         Alueen työttömistä 30 prosenttia on yli 55-vuotiaita. Seuraavaksi suurin ryhmä on 45–54-vuotiaat työttömät, joiden osuus on 22 prosenttia. Työttömistä alle 25-vuotiaita on 11 prosenttia. STX:n irtisanottujen suurin ikäryhmä on yli 55-vuotiaat, joita on peräti noin 250 henkilöä. Myös 45–54-vuotiaiden työnsä menettävien määrä on suuri, yli 200 henkilöä. Irtisanottujen ikä vaikeuttaa heidän työllistymistään, ja riskinä on, että osa vanhimmista työntekijöistä jää varhaiseläkkeelle.

23.         Puutteellinen koulutus yhdessä korkeahkon iän kanssa on omiaan lisäämään työttömyyden pitkittymisen riskiä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuoden 2010 tammikuun ja vuoden 2014 toukokuun välillä 23 prosenttia. Yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on samaan aikaan kasvanut 42 prosenttia. Koska STX:ltä työttömiksi jäävien suurimmat ikäryhmät ovat juuri yli 55-vuotiaat sekä 45–54-vuotiaat, työttömyyden pitkittymisen ja työelämästä syrjäytymisen riski on huomattava.

24.         Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Turussa STX irtisanoo noin 70 henkilöä Rauman telakalla rakennettavien laivojen suunnittelutehtävistä.

25.         Neljä vuotta alueella vaikuttaneen maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena työttömyysaste on nykyisellään Turun seudulla 12,7 prosenttia eli 5,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2008 alussa, kun koko maassa vastaava kasvu on 4,0 prosenttiyksikköä. Myös kaupan ja palveluiden alalla on tulossa irtisanomisia, jotka koskettavat Turun seutua.

26.         Meriteollisuudelle merkityksellisen STX Finlandin tilauskirja oli hakemuksen esittämishetkellä tyhjä. Mein Schiff 3 -alus oli varusteluvaiheessa ja Mein Schiff 4 -alus lohkovaiheessa. Ensiksi mainittu alus luovutetaan TUI-varustamolle kesään 2014 mennessä ja jälkimmäinen vuoden 2015 keväällä. Omistajayhtiön rahoitusongelmien vuoksi Turun telakka ei ole kyennyt houkuttelemaan uusia tilauksia. Uusien omistajien myötä tilanteen odotetaan muuttuvan ja uusia tilauksia saatavan.

27.         Kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen yritysten yleisiin suhdannenäkymiin vaikuttavat ulkoisen rahoituksen ehtojen kiristyminen ja Venäjän kaupan heikentyminen. Alueen teknologiateollisuus (jonka suurin edustaja oli aiemmin Nokia) on menettänyt kansallista osuuttaan.

Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet

Kohteena olevat edunsaajat

28.         Toimiin odotetaan osallistuvan arviolta 565 kohteena olevaa työntekijää. Kyseisten työntekijöiden jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava:

Luokka || Kohteena olevien edunsaajien määrä

Sukupuoli: || Miehiä: || 496 || (87,79 %)

|| Naisia: || 69 || (12,21 %)

Kansalaisuus: || EU-kansalaisia: || 565 || (100,00 %)

|| Muita kuin EU-kansalaisia: || 0 || (0,00 %)

Ikäryhmä: || 15–24-vuotiaita: || 7 || (1,24 %)

|| 25–29-vuotiaita: || 28 || (4,96 %)

|| 30–54-vuotiaita: || 294 || (52,04 %)

|| 55–64-vuotiaita: || 234 || (41,42 %)

|| yli 64-vuotiaita: || 2 || (0,35 %)

Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus

29.         Suomi suunnittelee kolmenlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) heitä autetaan siirtymään uuteen työpaikkaan, ii) heitä autetaan perustamaan oma yritys ja iii) heille tarjotaan koulutusta. Kaikki seuraavassa lueteltavat toimenpiteet muodostavat yhdessä koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin, jonka tavoitteena on irtisanottujen työntekijöiden integroituminen uudelleen työmarkkinoille:

30.         Valmennus ja muut valmistelevat toimenpiteet: Työttömiä työntekijöitä voidaan auttaa työnhakutekniikoissa, heille tarjotaan neuvontaa ja opastusta, järjestetään käyntejä työpaikkamessuilla ja heitä avustetaan työhakemusten ja ansioluetteloiden tekemisessä. Palvelu tarjotaan ryhmille, joiden koko vaihtelee. Ryhmästä riippuen koulutuksen kesto on 5–20 päivää. Ryhmille annetaan myös yksityiskohtaista uraohjausta, jossa painotetaan vuorovaikutusta ja työharjoittelua. Tämä valmennus voi kestää enintään 40 päivää. Yksilöille tai ryhmille voidaan järjestää työnhakuvalmentaja, joka toimii työnhaun sparraajana ja mentorina niin työntekijöille kuin työnantajillekin uuden työsuhteen alkuvaiheessa. Työhön valmennusta tarjotaan enintään 50 tuntia työnhakijaa kohden vuodessa.

Työntekijöille voi olla hyötyä myös erilaisista asiantuntija-arvioinneista. Niiden avulla voidaan esimerkiksi arvioida työntekijän työkyky terveyteen liittyvät näkökohdat, pätevyys ja ammattitaito mukaan luettuina, tai työntekijän yrittäjyystaidot ja -potentiaali.

Työnhakijoille voidaan myös antaa mahdollisuus koulutuskokeiluihin, joiden aikana he voivat noin 10 päivän ajan testata soveltuvuuttaan eri opintoaloille.

31.         Palvelupisteessä tarjottavat työllistymis- ja yrityspalvelut: Irtisanotuille työntekijöille on järjestetty palvelupisteitä, jotka palvelevat heitä toimenpiteiden toteutuksen ajan. Palvelupisteet antavat työttömiksi jääville työntekijöille heti alusta alkaen yksilöllisempää ja perusteellisempaa neuvontapalvelua kuin julkinen työvoimatoimisto kykenisi antamaan. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, ettei yksikään työntekijöistä ajaudu pitkäaikaistyöttömyyteen.

32.         Koulutus ja uudelleenkoulutus: Koulutustoimenpiteiden tavoitteena on perus- tai ammattitutkinto työllistävillä aloilla tai täydennyskoulutus nykyistä osaamista vahvistamalla taikka ohjaava/valmentava työvoimakoulutus niille henkilöille, joilla ei ole suunnitelmaa tulevasta työurasta. Koulutus räätälöidään kohderyhmän mukaan, ja kursseihin voi sisältyä esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan osaamisen laajentamista, projektin- ja laadunhallintaa ja varainhoitoa sekä liiketoiminta-osaamisen kehittämistä. Pääosa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista. Sopiville työnhakijoille järjestetään yrityksen perustamiseen valmistavaa koulutusta.

33.         Yrittäjyyden edistäminen sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut: Yrittäjyyden edistäminen toteutetaan aluksi työvoimakoulutuksena potentiaalisille tuleville yrittäjille. Lisäksi uusille yrittäjille tarjotaan neuvontaa, konsultaatiota ja tukea sekä myönnetään starttirahaa. Yrittäjyyttä suunnittelevilla on lisäksi mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä esimerkiksi harjoittelujaksolla olemassa olevassa yrityksessä. Uusien yrittäjien toimeentulon tukemiseen yrittäjyyden alkutaipaleella voidaan myöntää starttirahaa. Starttirahaa voi saada enintään 18 kuukauden ajan.

34.         Yritystutkimus: Yhteistyössä yritysten ja elinkeinotoimen kanssa toteutetaan työpaikkakartoitus Rauman seudulla. Kyselyn avulla saadaan ajantasaista tietoa yritysten henkilöstötarpeista. Tuen kohteena olevien työntekijöiden työnhakua osataan saadun tiedon avulla ohjata oikeaan suuntaan ja suunnitella sekä järjestää tarvittavaa koulutusta. Vuodessa toteutetaan noin 500 haastattelua.

35.         Palkkatuet: Palkkatukea voidaan tarjota julkisen ja yksityisen sektorin työnantajille, jotka palkkaavat tuen kohteena olevia työntekijöitä ja haluavat varmistaa, että työntekijöille maksetaan kohtuullinen palkka ja että he saavat tarvittavan perehdyttämiskoulutuksen, kun he aloittavat uusissa työtehtävissä. Työntekijöille voidaan antaa erityinen kortti, jolla potentiaaliselle uudelle työnantajalle maksetaan palkkatuki. Palkkatuen suuruus ja kesto määräytyvät palkattavan henkilön osaamisen ja tarpeiden mukaan. Vaikka vähimmäiskestoa ei ole määrätty, Suomi lisää, että tämä toimenpide kestää yleensä kolme kuukautta. Jos tuensaaja on nuori työnhakija, kestoa voidaan lyhentää yhteen kuukauteen tai kahteen viikkoon.

36.         Matka-, oleskelu- ja muuttokustannusten korvaus: Työnhakija voi saada korvauksen työnhakuun liittyvistä matkoista aiheutuvista matka- ja oleskelukustannuksista sekä työllistymistä edistävään koulutukseen osallistumisesta aiheutuvista matka- ja oleskelukustannuksista. Lisäksi hän voi saada muuttokustannusten korvausta siirtyessään työhön työssäkäyntialueen ulkopuolelle (43 kilometrin välimatka). Irtisanottuja kannustetaan näillä tuilla hakemaan työtä maantieteellisesti laajalta alueelta.

37.         Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGR-asetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

38.         Suomen viranomaiset ovat toimittaneet vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Ne ovat vahvistaneet, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia.

Alustava talousarvio

39.         Arvioidut kokonaiskustannukset ovat 2 378 000 euroa, johon sisältyy yksilöllisten palvelujen kustannuksia 2 265 000 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, valvonta- ja raportointitoimien kustannuksia 113 000 euroa.

40.         EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 1 426 800 euroa (60 prosenttia kokonaiskustannuksista).

Toimet || Arvioitu osallistujamäärä || Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa)[8] || Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa)[9]

Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaiset toimet)

Valmennus ja muut valmistelevat toimenpiteet || 405 || 400 || 162 000

Palvelupisteessä tarjottavat työllistymis- ja yrityspalvelut || 550 || 360 || 200 000

Koulutus ja uudelleenkoulutus || 208 || 4 900 || 1 016 000

Yrittäjyyden edistäminen sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut || 60 || 6 000 || 360 000

Starttirahat || 30 || 6 000 || 180 000

Yritystutkimus || 550 || 45 || 25 000

Välisumma a): || – || 1 943 000

(85,78 %)

Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiset toimet)

Palkkatuki || 62 || 5 000 || 310 000

Matka-, oleskelu- ja muuttokustannukset || 80 || 150 || 12 000

Välisumma b): || – || 322 000

(14,22 %)

EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet

1. Valmistelutoimet || – || 2 500

2. Hallinto || – || 73 000

3. Tiedottaminen ja julkisuus || – || 25 000

4. Valvonta ja raportointi || – || 12 500

Välisumma c): || – || 113 000

(4,75 %)

Kustannukset yhteensä (a + b + c): || – || 2 378 000

EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) || – || 1 426 800

41.         Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisina toimina ilmoitettujen toimien kustannukset eivät ylitä 35:tä prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhakuun tai koulutukseen.

42.         Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yritysten perustamiseen liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti.

Menojen tukikelpoisuuskausi

43.         Suomen viranomaiset aloittivat yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 15. tammikuuta 2014. Edellä 29–37 kohdassa tarkoitettujen toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 15. tammikuuta 2014 – 27. toukokuuta 2016.

44.         Suomen viranomaisille on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 15. tammikuuta 2014 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 15. tammikuuta 2014 – 27. marraskuuta 2016.

Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin

45.         Vaadittu kansallinen yhteisrahoitus rahoitetaan suurimmaksi osaksi julkisten työvoimapalveluiden momentilta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta. Joitakin palveluja yhteisrahoitetaan lisäksi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) toimintamenoista. Teknisen tuen tehtävät yhteisrahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten toimintamenoilla.  Kaikki toimenpiteet ja tehtävät pyritään ennakkorahoittamaan kokonaan kansallisesti, jolloin EGR-tuettu toiminta pääsee käynnistymään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti sillä aikaa kun haettua EGR-tukea odotetaan.

46.         Uuden ESR-ohjelmakauden puitteissa valmistellaan valtakunnallista toimenpidekokonaisuutta, jonka nimi on ”Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä”. Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on täydentää ja kehittää rakennemuutoksiin liittyvää kansallista toimintaa ja muutosturvaa. Kansallisen koordinaation keskeinen tavoite on vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen ja päällekkäisyyksien välttäminen ottaen huomioon sekä alueellinen ESR-toiminta että aikaisempien ohjelmakausien kokemukset. Tavoitteena on muun muassa yhteinen tuotekehitys, hyvien ja huonojen käytäntöjen tunnistaminen, viestinnän parantuminen sekä hankkeiden hyvien tulosten juurruttaminen. EGR:n hallintoviranomainen seuraa tätä toimintaa, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tulevissa EGR-hakemuksissa.

47.         Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että edellä kuvattuihin EGR:n rahoitustukea saaviin toimenpiteisiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahoitusvälineistä, ja esittäneet kuvauksen tässä hyödynnettävistä järjestelmistä.

Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi

48.         Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä.

49.         Kuuleminen toteutettiin ja jatkuu edelleen työ- ja elinkeinoministeriön koolle kutsumassa työryhmässä, joka käsittelee STX Finlandin irtisanomisia. Työryhmässä ovat mukana seuraavien tahojen edustajat: Satakunnan alueen ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto, Rauman kaupunki, työmarkkinaosapuolet, Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunta (mm. Ammattiliitto Pro, Metalliliitto ja Tekniikan akateemiset/Ylemmät toimihenkilöt YTN, Uusi Insinööriliitto) ja Teknologiateollisuus sekä STX Finland (yrityksen edustus).

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

50.         Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, joka hallinnoi myös ESR:n varoja. Sama ministeriö toimii todentamisviranomaisena. Näistä kahdesta tehtävästä vastaavien yksiköiden velvollisuudet ja raportointisuhteet on erotettu tiukasti toisistaan. EGR:n hallinnointitehtävät on annettu työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, kun taas Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat hallinnointitehtävät kuuluvat alueosastolle. Molempien rahastojen todentamisesta vastaa henkilöstö- ja hallintoyksikkö. Ministeriö on laatinut ohjeet, joissa esitetään noudatettavat menettelyt yksityiskohtaisesti.

51.         Tarkastuksesta vastaa kansliapäällikön alaisuudessa toimiva riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö. Valvontaan ja tarkastuksiin liittyviä toimintoja sisältyy myös niin hallinto- kuin todentamisviranomaistenkin toimintoihin.

Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset

52.         Suomen viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista:

– Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja toimien täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

– Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

– Irtisanova yritys on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen. Yritys on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti.

– Suunnitelluilla toimilla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä, eikä niitä käytetä yritysten tai toimialojen rakenneuudistukseen.

– Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään.

– Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettuja toimia.

– EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Talousarvioesitys

53.         EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[10] 12 artiklassa säädetään.

54.         Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 1 426 800 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemuksen perusteella.

55.         Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[11] 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta.

Muut asiaan liittyvät säädökset

56.         Samaan aikaan kun komissio esittää ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 1 426 800 euroa.

57.         Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/008 FI/STX Rauma)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013[12] ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

noudattavat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[13] 13 kohdassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu tuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, asetuksessa (EY) N:o 546/2009[14] käsitellyn maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja heidän auttamisekseen integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)       EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[15] 12 artiklassa säädetään.

(3)       Suomi esitti 27 päivänä toukokuuta 2014 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi STX Finland Oy:n Raumalla Suomessa toteuttamien työntekijävähennysten[16] vuoksi ja toimitti sitä täydentäviä lisätietoja, siten kuin asiasta säädetään asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdassa. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)       Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 1 426 800 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 1 426 800 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2014 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

[3]               Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

[4]               Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).

[5]               EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdan merkityksessä.

[6]               Lähde: Sea Europe Market Monitoring 1-3Q/2013.

[7]               Näitä ovat seuraavat hakemukset: EGF/2010/001 DK/Nordjylland COM(2010)451; EGF/2010/006 PL/Cegielski-Poznan COM(2010)631; EGF/2010/025 DK/Odense Steel Shipyard COM(2011)251; EGF/2011/008 DK/Odense Steel Shipyard COM(2012)272; EGF/2011/019 ES/Galicia Metal COM(2012)451 ja nyt käsillä oleva hakemus EGF/2014/008 FI/STX Rauma.

[8]               Desimaalien välttämiseksi työntekijää kohden arvioidut kustannukset on pyöristetty. Pyöristämisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kunkin toimenpiteen kokonaiskustannuksiin, jotka ovat edelleen samat kuin Suomen esittämässä hakemuksessa.

[9]               Kokonaiskustannukset eivät täsmää pyöristämisen vuoksi.

[10]             EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

[11]             EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[12]             EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

[13]             EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

[14]             EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

[15]             EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

[16]             EGR-asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaisessa merkityksessä.