PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen tarkoituksena on saattaa joukko Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) vuosien 2011, 2012 ja 2013 istunnoissaan hyväksymiä toimenpiteitä osaksi unionin lainsäädäntöä. GFCM on FAO:n perussäännön XIV artiklan nojalla perustettu alueellinen kalastuksenhoitojärjestö. Sen keskeisiä tavoitteita on edistää meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä, säilyttämistä, järkevää hoitoa ja parhainta hyödyntämistä ja kestävää vesiviljelyä Välimerellä ja Mustallamerellä ja niihin yhteydessä olevilla vesillä. GFCM:llä on valtuudet tehdä pakottavia päätöksiä (”suosituksia”) toimivaltaansa kuuluvalla alalla. Suositukset on osoitettu ennen kaikkia sopimusosapuolille mutta ne voivat sisältää velvoitteita myös toimijoille (esimerkiksi alusten päälliköille). Suosituksista tulee sitovia 120 päivän kuluttua ensimmäisen ilmoituksen päivämäärästä edellyttäen, ettei vastalauseita esitetä.

EU ja 10 sen jäsenvaltiota (Bulgaria, Kroatia, Kypros, Ranska, Kreikka, Italia, Malta, Slovenia, Espanja ja Romania) ovat GFCM-sopimuksen osapuolia. Sikäli kuin GFCM:n suositusten sisältöä ei kateta tai se katetaan vain osittain unionin voimassa olevalla lainsäädännöllä, on tarpeen saattaa GFCM:n asianomaiset säännökset osaksi unionin lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että kyseisiä säännöksiä sovelletaan yhtenäisesti ja tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa.

GFCM:n päätökset saatettiin edellisen kerran osaksi unionin lainsäädäntöä asetuksella (EU) N:o 1343/2011[1]. Tällä ehdotuksella sisällytetään kyseiseen säädökseen sitä muuttamalle ne toimenpiteet, jotka on saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Intressitahojen kuulemista tai vaikutusten arviointia ei tarvittu.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotus sisältää teknisiä toimenpiteitä, jotka koskevat jalokorallin kestävää hyödyntämistä, merilintujen, merikilpikonnien ja valaiden tahattoman pyynnin vähentämistä ja munkkihylkeiden, haiden ja rauskukalojen suojelemista GFCM-sopimusalueella[2]. Kyseiset toimenpiteet menevät sitä suojaa  pidemmälle, joka näille lajeille jo taataan EU:n tasolla luontotyyppidirektiivillä ja muilla unionin säädöksillä[3], ja ne sisältävät erityisiä kirjaamis- ja raportointivelvoitteita sekä toimijoille että jäsenvaltioille. Ehdotuksella myös saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä tietyt toimenpiteet, jotka koskevat pienten pelagisten kantojen kalastusta Adrianmerellä[4].

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta.

Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotetulla tekstillä varmistetaan asianomaisten GFCM:n toimenpiteiden  saattaminen osaksi unionin lainsäädäntöä ylittämättä sitä, mikä on tarpeen halutun päämäärän saavuttamiseksi.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jolla muutetaan voimassa olevaa asetusta.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä: asetusta on muutettava asetuksella.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tästä toimenpiteestä ei aiheudu unionille lisämenoja.

2014/0213 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 muuttamisesta 

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Sopimus Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) perustamisesta, jäljempänä ’GFCM-sopimus’, luo asianmukaiset puitteet monenväliselle yhteistyölle, jonka tavoitteena on edistää Välimeren ja Mustanmeren meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä, säilyttämistä, järkevää hoitoa ja parhainta hyödyntämistä tasoilla, joita pidetään kestävinä ja joilla kantojen romahtamisen riskin katsotaan olevan vähäinen.

(2)       Euroopan unioni sekä Bulgaria, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Malta, Romania ja Slovenia ovat GFCM-sopimuksen osapuolia.

(3)       Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1343/2011[6] vahvistetaan eräitä kalastusta koskevia säännöksiä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella.  Se on tarkoituksenmukainen säädös, jolla voidaan panna täytäntöön GFCM:n suositusten sisältö, jota ei vielä kateta unionin lainsäädännöllä. Asetusta (EU) N:o 1343/2011 voidaan muuttaa niin, että siihen sisällytetään asianomaisten GFCM:n suositusten sisältämät toimenpiteet.

(4)       GFCMA hyväksyi vuosina 2011 ja 2012 pitämissään istunnoissa toimivaltaansa kuuluvalla alalla toimenpiteitä, jotka koskevat jalokorallin kestävää hyödyntämistä ja jotka on pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä. Yksi toimenpiteistä koskee kauko-ohjattavien vedenalaisten laitteiden, jäljempänä ’ROV-laitteet’, käyttöä. GFCM päätti, ettei ROV-laitteita, joita käytetään kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla yksinomaan jalokorallin havainnointiin ja etsintään suosituksen GFCM/35/2011/2 perusteella, saa enää käyttää vuoden 2014 jälkeen. Kerätty jalokoraali voidaan toisen suositukseen GFCM/36/2012/1 sisältyvän toimenpiteen mukaan purkaa ainoastaan tietyissä satamissa, joissa on riittävät satamatilat, ja luettelo nimetyistä satamista on toimitettava GFCM:n sihteeristölle. Kaikista jäsenvaltioiden nimeämien satamien luetteloon vaikuttavista muutoksista olisi ilmoitettava Euroopan komissiolle, joka toimittaa tiedon muutoksista GFCM:n sihteeristölle.

(5)       GFCM hyväksyi vuosina 2011 ja 2012 pitämissään istunnoissa suositukset GFCM/35/2011/3, GFCM/35/2011/4, GFCM/35/2011/5 ja GFCM/36/2012/2. Kyseisissä suosituksissa vahvistetaan toimenpiteitä merilintujen, merikilpikonnien, munkkihylkeiden ja valaiden tahattoman pyynnin vähentämiseksi kalastustoiminnassa GFCM-sopimusalueella, ja ne olisi pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä. Kyseisiin toimenpiteisiin sisältyy kielto käyttää 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen pohjaverkkoja, joissa monofilamentti tai langat ovat yli 0,5 millimetrin paksuisia, jotta vähennettäisiin valaiden tahattomia saaliita. Tällainen kielto sisältyy jo neuvoston asetukseen (EY) N:o 1967/2006, joka kuitenkin kattaa ainoastaan Välimeren. Sen vuoksi se olisi sisällytettävä tähän asetukseen, jotta sitä sovellettaisiin myös Mustallamerellä.

(6)       GFCM hyväksyi vuonna 2012 pitämässään istunnossa myös suosituksen GFCM/36/2012/3 toimenpiteistä, joilla pyritään varmistamaan sen toimivaltaan kuuluvalla alalla, että hai- ja rauskukaloja suojellaan hyvin kalastustoiminnalta. Tämä koskee erityisesti hai- ja rauskulajeja, jotka luetellaan Barcelonan yleissopimukseen[7] sisältyvän Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan[8] liitteessä II erittäin uhanalaisina tai uhanalaisina lajeina.  GFCM:n toimenpiteen mukaan on kiellettävä trooleilla toteutettavat kalastustoimet 3 meripeninkulman säteellä rannikosta, edellyttäen ettei 50 metrin syvyyskäyrä rikkoudu, tai 50 metrin syvyyskäyrän sisällä, jos 50 metrin syvyys saavutetaan lähempänä rannikkoa. Tällainen kielto sisältyy jo neuvoston asetukseen (EY) N:o 1967/2006, joka kuitenkin kattaa ainoastaan Välimeren. Sen vuoksi se olisi sisällytettävä tähän asetukseen, jotta sitä sovellettaisiin myös Mustallamerellä. Tiettyjä muita kyseiseen suositukseen sisältyviä toimenpiteitä, joilla pyritään haikalojen asianmukaiseen yksilöimiseen mutta jotka eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1185/2003[9] tai muun unionin lainsäädännön soveltamisalaan, on sisällytettävä tähän asetukseen, jotta ne pantaisiin täysimääräisesti täytäntöön unionin lainsäädännössä.

(7)       GFCM hyväksyi vuosina 2013 ja 2014 pitämissään istunnoissa suositukset GFCM/37/2013/1 ja GFCM/38/2014/1 toimenpiteistä, jotka koskevat pienten pelagisten kantojen kalastusta Adrianmerellä ja jotka olisi pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä. Kyseiset toimenpiteet koskevat pienten pelagisten kantojen kalastuskapasiteettia GFCM:n maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18, ja niiden perustana oleva viitekalastuskapasiteetti pohjautuu kalastusalusten luetteloon, joka oli toimitettava GFCM:n sihteeristölle viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2013 suosituksessa GFCM/37/2013/1 olevan 22 kohdan mukaisesti. Kyseinen luettelo sisältää kaikki alukset, jotka on varustettu trooleilla, kurenuotilla tai muuntyyppisillä lampara-nuotilla, joille asianomainen jäsenvaltio on antanut luvan kalastaa pieniä pelagisia lajeja ja jotka on rekisteröity maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 sijaitsevissa satamissa tai jotka toimivat maantieteellisellä osa-alueella 17 ja/tai maantieteellisellä osa-alueella 18, vaikka ne 31 päivänä lokakuuta 2013 olivatkin rekisteröityinä muilla maantieteellisillä osa-alueilla sijaitsevissa satamissa. Kaikista edellä mainittuun luetteloon mahdollisesti vaikuttavista muutoksista olisi ilmoitettava Euroopan komissiolle heti niiden tapahduttua, jotta tieto niistä voidaan toimittaa GFCM:n sihteeristölle. GFCM:n toimenpiteeseen sisältyy myös aluksellapito- ja purkamiskielto, joka olisi pantava täytäntöön EU:n lainsäädännössä asetuksen (EU) N:o 1380/2013[10] 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)       Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tiettyjen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Kyseiset säännökset koskevat seuraavia: jalokorallin keruun vähimmäissyvyyteen tai jalokoralliyhdyskuntien tyven vähimmäishalkaisijaan tehtävää poikkeusta koskevan pyynnön muoto ja toimittaminen; jalokorallin keruun vähimmäissyvyyteen tehdyn poikkeuksen kohteina olleiden alueiden tieteellisten arviontien tulosten muoto ja toimittaminen; jalokorallin keruutietojen muoto ja toimittaminen; tiedot merilintujen, merikilpikonnien, munkkihylkeiden, valaiden sekä hai- ja rauskukalojen tahattomista saaliista, kerätyn jalokorallin purkamiseen nimetyistä satamista laaditun luettelon muutokset, tiettyjen kalastusalusten vaikutus valaskantoihin sekä niiden karttojen ja luetteloiden muutokset, joissa esitetään munkkihylkeiden luolien maantieteellinen sijainti.  Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[11] mukaisesti.

(9)       Sen varmistamiseksi, että unioni täyttää edelleen GFCM-sopimuksen mukaiset velvoitteensa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä luvista poiketa kiellosta kerätä jalokorallia alle 50 metrin syvyydestä ja jalokoralliyhdyskuntien tyven vähimmäishalkaisijasta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(10)     Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1343/2011 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1343/2011

Muutetaan asetus (EU) N:o 1343/2011 seuraavasti:

(1) Lisätään 15 a artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Troolien ja kidusverkkojen käyttö Mustallamerellä

1.           Kielletään troolien käyttö 3 meripeninkulman säteellä rannikosta, edellyttäen ettei 50 metrin syvyyskäyrä rikkoudu, tai 50 metrin syvyyskäyrän sisällä, jos 50 metrin syvyys saavutetaan lähempänä rannikkoa.

2.           Tammikuun 1 päivästä 2015 alkaen pohjaverkkojen monofilamentin tai lankojen halkaisija ei saa olla yli 0,5 millimetriä.”

(2) Lisätään II osastoon IV, V ja VI luku seuraavasti:

”IV luku

Jalokorallin säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen

16 a artikla

Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1967/2006 4 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan e ja g alakohdan tai direktiivistä 92/43/ETY* johtuvien tiukempien säännösten soveltamista.

16 b artikla

Keruun vähimmäissyvyys

1.           Kielletään jalokorallin keruu alle 50 metrin syvyydestä.

2.           Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla hyväksytään poikkeuksia 1 kohdasta. Kyseisten delegoitujen säädösten on sisällettävä säännöt, joilla varmistetaan poikkeusten kohteina olevien alueiden tieteellinen arviointi.

3.           Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      käytössä on tarkoituksenmukainen kansallinen hoitokehys, johon sisältyy asetuksen (EY) N:o 1224/2009** 7 artiklan mukainen kalastuslupajärjestelmä;

b)      kansallisella tasolla on hiljattain tehty tutkimuksia jalokoralliyhdyskuntien runsaudesta ja alueellista jakautumisesta;

c)      riittävillä alueellisesti ja ajallisesti määritellyillä kalastuskielloilla varmistetaan, että ainoastaan pientä määrää jalokoralliyhdyskunnista hyödynnetään; ja

d)      asianomainen jäsenvaltio tekee tieteellisen arvioinnin poikkeuksen kohteena olevista alueista.        

4.           Jos jäsenvaltio haluaa hakea 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, sen on toimitettava komissiolle seuraavat:

a)       tieteelliset ja tekniset perustelut;

b)       luettelo kalastusaluksista, joilla on lupa kerätä jalokorallia alle 50 metrin syvyydestä, ja 

c)       luettelo luvan kohteina olevista kalastusalueista, jotka määritellään maantieteellisin koordinaatein niin maalla kuin merellä.

5.           Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 4 kohdassa tarkoitettujen poikkeushakemusten muotoa ja toimittamista sekä 2 kohdassa tarkoitetun tieteellisen arvioinnin tulosten muotoa ja toimittamista. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.           Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 2 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä ja kyseisessä kohdassa tarkoitetun tieteellisen arvioinnin tuloksista.

16 c artikla

Yhdyskuntien tyven vähimmäishalkaisija

1.           Jos jalokoralliyhdyskunnan rungon tyven halkaisija on alle 7 millimetriä mitattuna yhden senttimetrin päästä yhdyskunnan jalustasta, jalokorallia ei saa kerätä, säilyttää aluksella, jälleenlaivata, purkaa, siirtää, varastoida, myydä eikä pitää esillä myyntiä varten tai tarjota myyntiin raaka-aineena.

2.           Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla hyväksytään 1 kohdasta poiketen 10 prosentin enimmäispoikkeama elopainona ilmaistuna alamittaisten (<7 mm) jalokoralliyhdyskuntien tapauksessa.

3.           Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

 a)      käytössä on kansallinen hoitokehys, johon sisältyy asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupajärjestelmä;

b)       käytössä on erityiset seuranta- ja valvontaohjelmat, joissa määritellään tarkastustoimien tavoitteet, painopisteet ja vertailuarvot.

4.           Jos jäsenvaltio haluaa hakea 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, sen on toimitettava komissiolle poikkeuksen tieteelliset ja tekniset perustelut.

5.           Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 4 kohdassa tarkoitettujen tieteellisten ja teknisten perusteluiden muotoa ja toimittamista.  Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.           Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 2 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä.

16 d artikla

Keruulaitteet ja -välineet

1.           Jalokorallin keruussa ainoa sallittu väline on ammattikalastajien käsin käyttämä vasara.

2.           Kauko-ohjattavien vedenalaisten laitteiden käyttö jalokorallin keruussa kielletään. Kyseinen kielto kattaa 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen sellaisten kauko-ohjattavien vedenalaisten  laitteiden käytön, jotka jäsenvaltiot ovat saattaneet hyväksyä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla yksinomaan jalokorallin havainnointiin ja etsintään suosituksessa GFCM/35/2011/2 olevan 3 kohdan a tai b alakohdan perusteella.

V luku

Kalastustoiminnasta tiettyihin meriympäristön lajeihin aiheutuvan vaikutuksen vähentäminen

16 e artikla

Soveltamisala

Tämän luvun säännösten soveltaminen ei rajoita direktiivistä 92/43/ETY tai direktiivistä 2009/147/EY*** johtuvien tiukempien toimenpiteiden eikä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2003**** soveltamista.

16 f artikla

Merilintujen tahaton pyynti

Kalastusalusten päälliköiden on heti vapautettava pyydyksiin tahattomasti jääneet merilinnut.

16 g artikla

Merikilpikonnien tahaton pyynti kalastuksessa

1.           Kalastusalusten päälliköiden on heti vapautettava pyydyksiin tahattomasti jääneet vahingoittumattomat ja elävät merikilpikonnat takaisin mereen.

2.           Kalastusalusten päälliköt eivät saa tuoda maihin merikilpikonnia, paitsi osana erityistä pelastusohjelmaa ja edellyttäen, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on ilmoitettu asiasta asianmukaisesti ja virallisesti ennen satamaan paluuta.

3.           Alukset, jotka käyttävät kurenuottia pienten pelagisten lajien kalastuksessa tai lampara-nuottia pelagisten lajien kalastuksessa, eivät saa saartaa merikilpikonnia.

4.           Pitkiäsiimoja ja pohjaverkkoja käyttävillä aluksilla on oltava turvalliset välineet merikilpikonnien käsittelemiseksi, pyydyksistä irrottamiseksi ja vapauttamiseksi sen varmistamiseksi, että merikilpikonnia käsitellään ja ne vapautetaan tavalla, jolla maksimoidaan niiden selviytymismahdollisuudet.

16 h artikla

Munkkihylkeiden (Monachus monachus) tahaton pyynti

1.           Kalastusalusten päälliköt eivät saa ottaa alukselle, jälleenlaivata eivätkä purkaa alukselta munkkihylkeitä, jollei se ole tarpeen vahingoittuneiden yksittäisten eläinten pelastamiseksi ja auttamiseksi sekä edellyttäen, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on ilmoitettu asiasta asianmukaisesti ja virallisesti ennen satamaan paluuta.

2.           Jos munkkihylkeitä on jäänyt tahattomasti kalastusaluksen pyydyksiin, aluksen päällikön on heti vapautettava munkkihylkeet vahingoittumattomina ja elävinä. Kuolleiden yksiköiden ruhot on purettava aluksesta, ja kansallisten viranomaisten on otettava ne haltuunsa ja tuhottava ne.

16 i artikla

Valaiden tahaton pyynti

Kalastusalusten päälliköiden on heti vapautettava pyydyksiin tahattomasti jääneet valaat takaisin mereen.

16 j artikla

Suojellut hai- ja rauskukalat

1.           Hai- ja rauskulajeja, jotka on sisällytetty Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan***** liitteeseen II, ei saa säilyttää aluksella, jälleenlaivata, purkaa, siirtää, varastoida, myydä eikä pitää esillä myyntiä varten tai tarjota myyntiin.

2.           Jos kalastusalukset ovat tahattomasti pyytäneet Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan liitteeseen II sisällytettyjä hai- ja rauskukaloja, niiden on vapautettava ne heti vahingoittumattomina ja elävinä.

16 k artikla

Haiden yksilöiminen 

Haiden pään irrottaminen ja haiden nylkeminen aluksella ja ennen purkamista kielletään. Haita, joilta on poistettu pää ja jotka on nyljetty, ei saa pitää kaupan ensimmäisen myyntipaikan markkinoilla purkamisen jälkeen.

VI luku

Pienten pelagisten kantojen kalastusta Adrianmerellä koskevat toimenpiteet

16 l artikla

Kalastuskapasiteetin hallinnointi

1.           Tämän artiklan soveltamiseksi pienten pelagisten kantojen viitekalastuskapasiteetti on se kalastuskapasiteetti, joka pohjautuu kyseisten jäsenvaltioiden GFCM:n sihteeristölle suosituksessa GFCM/37/2013/1 olevan 22 kohdan mukaisesti toimittamaan kalastusalusten luetteloon. Kyseiset luettelot sisältävät kaikki alukset, jotka on varustettu trooleilla, kurenuotilla tai muuntyyppisillä lampara-nuotilla, joille on annettu lupa kalastaa pieniä pelagisia lajeja ja jotka on rekisteröity liitteessä I tarkoitetuilla maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 sijaitsevissa satamissa tai jotka toimivat maantieteellisellä osa-alueella 17 ja/tai maantieteellisellä osa-alueella 18, vaikka ne 31 päivänä lokakuuta 2013 olivatkin rekisteröityinä muilla maantieteellisillä osa-alueilla sijaitsevissa satamissa.

2.           Trooleilla ja kurenuotilla varustetut alukset luokitellaan aluksen kokonaispituudesta riippumatta pieniä pelagisia lajeja aktiivisesti kalastaviksi aluksiksi, jos sardiini- ja sardellikantojen saalisosuus on vähintään 50 prosenttia elopainona laskettuna millä tahansa kalastusmatkalla.

3.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pieniä pelagisia lajeja maantieteellisellä osa-alueella 17 aktiivisesti kalastavien, trooleilla tai kurenuotilla varustettujen alusten muodostaman laivaston kokonaiskapasiteetti ilmaistuna sekä bruttovetoisuutena (GT) ja/tai bruttorekisteritonneina (brt) että konetehona (kW), siten kuin se on kirjattuna kansalliseen ja EU:n alusrekisteriin, ei millään hetkellä ylitä 1 kohdassa tarkoitettua pienten pelagisten kantojen viitekalastuskapasiteettia.

4.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät 2 kohdassa yksilöidyt pieniä pelagisia kantoja kalastavat, trooleilla ja kurenuotilla varustetut alukset harjoita kalastustoimintaa yli 20:tä kalastuspäivää kuukaudessa eivätkä yli 180:tä kalastuspäivää vuodessa.

5.           Alukset, joita ei ole sisällytetty 1 kohdassa tarkoitettuun kalastusluvan saaneiden alusten luetteloon, eivät saa kalastaa – tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdasta poiketen – pitää aluksella tai purkaa määrää, jossa on yli 20 prosenttia sardiinia ja/tai sardellia, jos alus on kalastusmatkalla maantieteellisellä osa-alueella 17 ja/tai maantieteellisellä osa-alueella 18.

6.           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettuun  kalastusluvan saaneiden alusten luetteloon mahdollisesti tehdyistä lisäyksistä tai poistoista ja/tai muutoksista heti niiden tapahduttua. Muutokset eivät vaikuta 1 kohdassa tarkoitettuun viitekalastuskapasiteettiin. Komissio välittää nämä tiedot GFCM:n pääsihteerille.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

** Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 147, 1.7.2013, s. 1).

**** Neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, hainevien irrottamisesta aluksella (EUVL L 167, 4.7.2003, s. 1).

***** Neuvoston päätös 99/800/22, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).”

(3) Lisätään III osastoon I a luku seuraavasti:

”I a LUKU

Kirjausvelvoitteet

17 a artikla

Jalokorallin keruu

Jalokorallin keruuseen luvan saaneiden kalastusalusten päälliköiden on pidettävä aluksella kalastuspäiväkirjaa, johon he kirjaavat päivittäin, kuinka paljon jakokorallia on kerätty, ja keruutoimet alueittain ja syvyyksittäin, mukaan lukien keruupäivien ja sukellusten määrä. Kyseiset tiedot on toimitettava viipymättä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

17 b artikla

Tiettyjen meriympäristön lajien tahattomat saaliit

1.           Kalastusalusten päälliköiden on kirjattava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklassa tarkoitettuun kalastuspäiväkirjaan seuraavat tiedot:

a) merilintujen mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset;

b) merikilpikonnien mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset, mukaan lukien vähintään pyydystyyppi, ajankohta, kuinka kauan pyydys oli vedessä, syvyys ja paikka, kohdelajit, merikilpikonnalajit ja tieto siitä, onko yksilöt heitetty pois kuolleina vai laskettu vapaiksi elävinä;

c) munkkihylkeiden mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset;

d) valaiden mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset, mukaan lukien vähintään se, mitä kalastusta harjoitettiin, pyydystyypin ominaisuudet, ajankohta, paikka (joko maantieteellisin osa-alueittain tai tilastoruuduittain, kuten liitteessä I määritellään) ja kyseinen valaslaji;

e) Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan liitteessä II lueteltujen hai- ja rauskukalojen mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset.

2.           Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 otettava käyttöön säännöt 1 kohdassa tarkoitettujen tahattomien saaliiden kirjaamisesta, jos kyseisten kalastusalusten päälliköiden ei tarvitse pitää asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan mukaista kalastuspäiväkirjaa.”

(4)  Lisätään 23 a ja 23 b artikla seuraavasti:

”23 a artikla

Asianomaisten tietojen toimittaminen komissiolle

1.         Jäsenvaltioiden on kunakin vuonna ennen 15 päivää marraskuuta toimitettava komissiolle

            a) 17 a artiklassa tarkoitetut jalokorallia koskevat tiedot;

            b) sähköisenä raporttina tiedot merilintujen, merikilpikonnien, munkkihylkeiden, valaiden sekä hai- ja rauskukalojen tahattomista saaliista ja vapaaksi laskemisesta ja muut mahdolliset asiaan liittyvät tiedot, jotka ilmoitetaan 17 b artiklan 1 kohdan a, b, c, d tai e alakohdan mukaisesti.        

2.         Komissio lähettää 1 kohdassa mainitut tiedot GFCM:n pääsihteerille viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä joulukuuta.

3.         Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle jalokorallin purkamiseen nimetyistä satamista laaditun luettelon mahdolliset muutokset suosituksessa GFCM/36/2012/1 olevan 5 kohdan mukaisesti. 

4.         Jäsenvaltioiden on kerättävä luotettavia tietoja siitä, millaisia vaikutuksia piikkihaita pohjaverkoilla kalastavilla aluksilla on valaskantoihin Mustallamerellä, ja toimitettava tiedot komissiolle.

5.         Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle niiden suosituksessa GFCM/35/2011/5 olevassa 6 kohdassa tarkoitettujen karttojen ja luetteloiden mahdolliset muutokset, joissa esitetään munkkihylkeiden luolien maantieteellinen sijainti.

6.         Komissio toimittaa 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot viipymättä GFCM:n pääsihteerille.

7.         Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 1, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen muotoa ja toimittamista. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

23 b artikla

Pienten pelagisten kantojen kalastusta Adrianmerellä koskevat valvonta-, seuranta- ja tarkkailutoimet

1.         Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden syyskuun loppua ilmoitettava komissiolle suunnitelmistaan ja ohjelmistaan, joilla ne aikovat varmistaa 16l artiklan säännösten noudattamisen riittävän, erityisesti kuukausittaisia saaliita ja toteutunutta pyyntiponnistusta koskevan seurannan ja raportoinnin avulla.

2.         Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot GFCM:n pääsihteerille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä lokakuuta.” 

(5) Korvataan 27 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä päivämäärä ”19 päivästä tammikuuta 2012” päivämäärällä ”[DATE OF ENTRY INTO FORCE OF THIS REGULATION TO BE INSERTED]”.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

[2]               Suositukset GFCM/35/2011/2 ja GFCM/36/2012/1; GFCM/35/2011/3; GFCM/35/2011/4; GFCM/36/2012/2 ja GFCM/37/2013/2; GFCM/35/2011/5; GFCM/36/2012/3.

[3]               Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2006/105/EY; asetus (EY) N:o 1185/2003 hainevien irrottamisesta aluksella, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 605/2013; asetus (EY) N:o 812/2004 kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä sekä asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttamisesta; komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevasta Euroopan yhteisön toimintasuunnitelmasta (KOM(2009) 40 lopullinen); komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Toimintasuunnitelma merilintujen tahattoman pyynnin vähentämiseksi (COM(2012) 665 final).

[4]               Suositukset GFCM/37/2013/1 ja GFCM/38/2014/1; viimeksi mainitun odotetaan tulevan pian voimaan.

[5]               EUVL C , , s. .

[6]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

[7]               Neuvoston päätös, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1).

[8]               Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1).

[9]               Neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, hainevien irrottamisesta aluksella (EUVL L 167, 4.7.2003, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 605/2013  (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 1).

[10]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

[11]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).