PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Tanskan, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa ja Kattegatissa allekirjoitettiin 19. joulukuuta 1966, ja se tuli voimaan 7. elokuuta 1967. Sopimuksella mahdollistettiin, vuonna 1980 tehdyn Euroopan unionin ja Norjan kahdenvälisen kalastussopimuksen lisäksi, mainittujen kolmen maan pääsy kalastamaan alueelle, joka ulottuu neljän meripeninkulman päähän maiden perusviivoista Pohjanmeren ja Itämeren välisen vesialueen muodostavissa Skagerrakissa ja Kattegatissa. Lisäksi sopimuksessa vahvistettiin, että kyseisen kalastuksen yhteydessä mainitun alueen katsottiin olevan aavaa merta. Sopimuksella siis säänneltiin yhtäältä lippuvaltioiden ja toisaalta vastaavien rantavaltioiden välisiä suhteita.

Vuoden 1966 sopimus oli yksinkertainen sopimus, jossa otettiin huomioon Skagerrakin ja Kattegatin maantieteelliset erityispiirteet kalastuksen kannalta ja tunnustettiin, että oli olemassa käytännön syitä järjestelylle, jolla mahdollistetaan helppo pääsy kyseiselle hyvin pienelle merialueelle. Tästä syystä vuoden 1966 sopimuksessa on vain kolme artiklaa, joista ensimmäisessä määritellään asianomainen alue ja toisessa määritellään kalastusoikeudet ja esitetään toive teknisten määräysten yhdenmukaistamisesta.

Tanskan liityttyä EU:hun vuonna 1973 ja Ruotsin vuonna 1995 vastuu kyseisen sopimuksen hallinnoimisesta näiden kahden jäsenvaltion puolesta siirtyi komissiolle.  Neuvotteluja sopimukseen perustuvista järjestelyistä on käyty rinnan vuoden 1980 kahdenvälisen kalastussopimuksen nojalla käytävien neuvottelujen kanssa.

Vuoden 1966 sopimus oli voimassa ensimmäisen, 35 vuoden pituisen ajanjakson vuoteen 2002 asti, minkä jälkeen sen voimassaoloa jatkettiin peräkkäin kaksi viisivuotiskautta eli vuoteen 2012 asti. Sopimuksen voimassaolon päättyminen oli mahdollista, jos yksi osapuoli sanoo sen irti kolme vuotta ennen viisivuotiskauden päättymistä.

Kansainvälisen kalastusoikeuden uudemman kehityksen ja erityisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen voimaantulon vuonna 1982 ja YK:n kalakantasopimuksen voimaantulon vuonna 1995 johdosta Norja katsoi, ettei voimassa oleva sopimus vastannut merioikeusyleissopimuksen määräyksiä. Norjan huoli koski erityisesti valvontamääräyksiä. Lisäksi Norja katsoi, että sopimus ei sopinut yhteen YK:n merioikeusyleissopimukseen sisältyvien rantavaltion tavanomaista lainkäyttövaltaa koskevien periaatteiden kanssa eikä ollut uusien säilyttämis- ja hoitoperiaatteiden mukainen.

Norjan ulkoasiainministeri ilmoitti 29. heinäkuuta 2009 virallisesti Tanskan viranomaisille eli sopimuksen tallettajana toimivalle hallitukselle, että Norja halusi sanoa sopimuksen muodollisesti irti sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän seurauksena vuoden 1966 sopimuksen voimassaolo päättyi 7. elokuuta 2012.

Tämän jälkeen Norja aloitti Euroopan unionin puolesta toimivan komission kanssa neuvottelut vastavuoroisia kalastusmahdollisuuksia Skagerrakin ja Kattegatin alueella koskevasta uudesta sopimuksesta. Sopimus parafoitiin 24. lokakuuta 2013, mikä on YK:n merioikeusyleissopimuksen sekä myöhempien siihen liittyvien, muihin sopimuksiin sisältyvien määräysten mukaista.

Uudessa sopimuksessa säilytetään Tanskan, Norjan ja Ruotsin aluksille myönnetty yksinomainen pääsy toistensa vesialueille, jotka ulottuvat neljän meripeninkulman etäisyydelle peruslinjoista. Siinä taataan vastavuoroisesti kyseessä oleville kahdelle jäsenvaltiolle ja Norjalle jatkuva pääsy muiden osapuolten asianomaisille vesialueille Skagerrakin alueella ja samalla varmistetaan asiamukaiset kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet kyseisellä alueella. Lisäksi sopimus mahdollistaa rantavaltion tavanomaista lainkäyttövaltaa koskevien periaatteiden kanssa yhteensopivat valvontatoimenpiteet, jollaiset on jo otettu käyttöön Pohjanmerellä harjoitettavassa kalastuksessa.

Sen varmistamiseksi, että EU:n alukset voivat jatkaa keskeytyksettä kalastusta, uutta sopimusta olisi ennen sen voimaantuloa sovellettava väliaikaisesti enintään kahden vuoden ajan sen allekirjoittamispäivästä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Ei sovelleta

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on valtuuttaa Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen vastavuoroisia kalastusmahdollisuuksia Skagerrakissa koskevan sopimuksen allekirjoittaminen.

2014/0189 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen, vastavuoroisia kalastusmahdollisuuksia Skagerrakissa koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Tanskan, Norjan ja Ruotsin välinen naapuruussopimus vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa ja Kattegatissa allekirjoitettiin 19 päivänä joulukuuta 1966, ja se tuli voimaan 7 päivänä elokuuta 1967.

(2)       Naapuruussopimus mahdollisti vastavuoroisesti näille kolmelle maalle pääsyn kalastamaan toistensa perusviivoista neljän meripeninkulman etäisyydelle ulottuvalle alueelle Skagerrakissa ja Kattegatissa, ja tämän kalastuksen yhteydessä kyseisen alueen katsottiin olevan aavaa merta, minkä vuoksi valvonnan kaltaisissa kysymyksissä sovellettiin lippuvaltion lainkäyttövaltaa.

(3)       Tanskan liityttyä EU:hun vuonna 1973 ja Ruotsin vuonna 1995 vastuu kyseisen sopimuksen hallinnoimisesta näiden kahden jäsenvaltion puolesta siirtyi komissiolle.

(4)       Norjan ulkoasiainministeri ilmoitti 29 päivänä heinäkuuta 2009 Tanskan viranomaisille eli sopimuksen tallettajana toimivalle hallitukselle, että Norja halusi sanoa sopimuksen muodollisesti irti sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja tämän seurauksena vuoden 1966 sopimuksen voimassaolo päättyi 7 päivänä elokuuta 2012.

(5)       Neuvosto valtuutti komission neuvottelemaan Norjan kuningaskunnan kanssa Euroopan unionin puolesta uuden sopimuksen vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa ja Kattegatissa.

(6)       Neuvottelujen tuloksena uusi sopimus parafoitiin 24 päivänä lokakuuta 2013.

(7)       Sen varmistamiseksi, että EU:n alukset voivat jatkaa keskeytyksettä kalastusta, uutta sopimusta olisi ennen sen voimaantuloa sovellettava väliaikaisesti enintään kahden vuoden ajan sen allekirjoittamispäivästä.

(8)       Uusi sopimus olisi allekirjoitettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan valtuutus allekirjoittaa unionin puolesta Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Sopimusta sovelletaan ennen sen voimaantuloa väliaikaisesti enintään kahden vuoden ajan sen allekirjoituspäivästä.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

LIITE

asiakirjaan

ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen, vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

Sopimus

Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa

Euroopan unioni ja Norjan kuningaskunta, jäljempänä ’osapuolet’, jotka

VIITTAAVAT 10 päivänä joulukuuta 1982 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen, jäljempänä ’yleissopimus’,

PALAUTTAVAT MIELIIN 27 päivänä helmikuuta 1980 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Norjan kuningaskunnan välisen kalastussopimuksen, jäljempänä ’vuoden 1980 sopimus’,

OTTAVAT HUOMIOON vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa ja Kattegatissa 19 päivänä joulukuuta 1966 tehdyn Tanskan, Norjan ja Ruotsin välisen sopimuksen voimassaolon päättymisen 7 päivänä elokuuta 2012,

OVAT TIETOISIA Tanskan, Norjan ja Ruotsin perinteisestä kalastuksesta Skagerrakissa,

PYRKIVÄT säilyttämään Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisen mahdollisuuden kalastaa Skagerrakissa alueilla, jotka sijaitsevat neljän meripeninkulman etäisyydelle muiden edellä mainittujen valtioiden perusviivoista ulottuvilla, niiden aluemerillä ja aluemeriin rajoittuvilla kyseisten valtioiden kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä,

KATSOVAT, että elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi kestävästi Skagerrakissa on tärkeää, että kalastusalukset noudattavat asianomaisten rantavaltioiden hyväksymiä lakeja, asetuksia ja valvonta- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä yleissopimuksen, vuoden 1980 sopimuksen ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan Skagerrakiin kuuluvaan alueeseen, jonka rajana on lännessä Hanstholmin majakan ja Lindesnesin majakan kautta kulkeva suora linja ja etelässä Skagenin majakan ja Tistlarnan majakan kautta kulkeva suora linja, niissä Tanskan, Norjan ja Ruotsin aluemeren ja siihen rajoittuvien, kyseisten valtioiden kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden osissa, jotka ulottuvat neljän meripeninkulman (1 meripeninkulma = 1,852 metriä) etäisyydelle perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan.

2 artikla

Kumpikin osapuoli sitoutuu kalastusta koskevan lainkäyttövaltansa perusteella, yleissopimuksen mukaisesti ja sovellettavien lakiensa nojalla siihen, että se sallii Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten harjoittavan kalastusta 1 artiklassa määritellyllä alueella edellyttäen, että asiaankuuluvia vuoden 1980 sopimuksen määräyksiä noudatetaan, osapuolten sopimien kalastusmahdollisuuksien mukaisesti.

3 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä vahvistaakseen mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistetut säännöt ja määräykset 1 artiklassa määritellyllä alueella harjoitettavaa kalastusta varten.

4 artikla

Osapuolet sopivat neuvottelevansa keskenään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja asianmukaiseen toimintaan liittyvistä kysymyksistä tai jos sen tulkinnasta syntyy riita.

5 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta muiden sellaisten sopimusten soveltamiseen, jotka koskevat osapuolen alusten kalastamista toisen osapuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella.

6 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan yhtäältä alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, mainituissa sopimuksissa vahvistetuin edellytyksin ja toisaalta Norjan kuningaskunnan alueeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista.

7 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona on vastaanotettu viimeinen ilmoitus siitä, että osapuolet ovat saattaneet päätökseen kaikki sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelyt.

8 artikla

Tämä sopimus on voimassa 1 päivään tammikuuta 2022 asti. Jollei kumpikaan osapuoli ole sanonut sopimusta irti vähintään vuotta ennen kyseistä ajankohtaa, sopimus pysyy voimassa kuusi vuotta kerrallaan edellyttäen, ettei sitä ole sanottu irti vähintään vuotta ennen kunkin kuusivuotisjakson päättymistä.

9 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan ennen sen voimaantuloa väliaikaisesti enintään kahden vuoden ajan allekirjoituspäivästä.

10 artikla

Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena bulgarian, espanjan, tšekin, tanskan, saksan, viron, kreikan, englannin, ranskan, kroaatin, italian, latvian, liettuan, unkarin, maltan, hollannin, puolan, portugalin, romanian, slovakin, sloveenin, suomen, ruotsin, ja norjan kielellä, ja kukin teksti on todistusvoimainen. Ristiriita- tai riitatapauksissa englanninkielinen teksti on ensisijainen.