Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta /* COM/2014/0221 final - 2014/0124 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA EU:ssa pimeä työ on määritelty ”maksetuksi
toiminnaksi, joka on luonteeltaan laillista mutta josta ei ilmoiteta
viranomaisille, ottaen samalla huomioon eri jäsenvaltioiden
sääntelyjärjestelmien erot”.[1] Koska pimeää työtä ei seurata tai rekisteröidä
ja koska se määritellään eri maiden lainsäädännössä eri tavoin, on vaikeaa
tehdä luotettavaa arviota pimeän työn yleisyydestä eri jäsenvaltioissa. Sen
vuoksi pimeää työtä koskevat arviot vaihtelevat suuresti.[2] Viimeisimmässä, vuonna 2013 tehdyssä
Eurobarometri-tutkimuksessa[3]
vain neljä prosenttia vastaajista myönsi tehneensä pimeää työtä.[4] Yksitoista prosenttia
kuitenkin myönsi ostaneensa edellisen vuoden aikana tavaroita tai palveluja,
joihin heillä on syytä uskoa liittyvän pimeää työtä. Määrässä on huomattavaa
vaihtelua EU:n eri puolilla. Pimeän työn esiintymisen laajuutta ja
toimintalinjoja ongelman ratkaisemiseksi analysoidaan arviointiraportin
”Employment and Social Developments in Europe 2013” luvussa ”Undeclared work:
recent developments”.[5]
Pimeällä työllä on vakavia vaikutuksia
talousarvioon verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen
vähenemisen vuoksi. Se vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, tuottavuuteen,
työoloihin, taitojen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Se alentaa
eläkeoikeuksia ja heikentää mahdollisuutta käyttää terveydenhuoltopalveluja. Se
tekee yritysten välisestä kilpailusta epäreilua. Siirtyminen harmaasta tai
pimeästä työstä viralliseen työntekoon voi osaltaan edistää myös Eurooppa 2020 ‑strategian[6] työllisyystavoitteiden
saavuttamista. Tähän läheisesti liittyvä ilmiö on väärin
ilmoitettu työ eli näennäisyrittäjyys, jolla tarkoitetaan sitä, että
työntekijän ilmoitetaan virallisesti toimivan itsenäisenä ammatinharjoittajana
palvelusopimuksen perusteella, mutta hänen suorittamansa työ täyttää kaikki
kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaiset työsuhteen
määrittelyperusteet. Näennäisyrittäjyydellä on haitallisia seurauksia
asianomaisten työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja sosiaaliturvaan
samoin kuin verotuloihin, joskin seuraukset ovat yleensä vähemmän haitallisia
kuin pimeällä työllä. Tiedonannossa ”Tavoitteena työllistävä
elpyminen”[7]
komissio korostaa, että työllistävän kasvun lujittaminen edellyttää työllisyyspolitiikkaa,
jolla saadaan aikaan suotuisat olosuhteet työpaikkojen luomiselle, ja että
epävirallisen tai pimeän työn muuttamisella virallisiksi työsuhteiksi voi olla
myönteisiä vaikutuksia työvoiman kysyntään. Näin ollen työllisyyden suuntaviivassa 7 (sekä
naisten että miesten työmarkkinoille osallistumisen lisääminen,
rakennetyöttömyyden vähentäminen ja työpaikkojen laadun edistäminen)[8] kehotetaan
jäsenvaltioita tiivistämään sosiaalista vuoropuhelua ja vähentämään
työmarkkinoiden segmentoitumista toteuttamalla toimenpiteitä, joilla puututaan
epävarmoihin työsuhteisiin, vajaatyöllisyyteen ja pimeään työntekoon. Vuosien 2012 ja 2013 maakohtaisissa
suosituksissa[9]
useat jäsenvaltiot saivat suosituksia, jotka koskivat pimeän työn torjuntaa,
harmaata taloutta, veronkiertoa ja/tai verosäännösten noudattamista. Euroopan parlamentti peräänkuulutti 14.
tammikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa yhteistyön tiivistämistä ja
työsuojelutarkastusvirastojen tukemista pimeän työn torjumiseksi.[10] Työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen
jäsenvaltioon annettu uusi täytäntöönpanodirektiivi helpottaa osaltaan
puuttumista petoksiin ja väärinkäytöksiin ja tiettyihin pimeän työn muotoihin. Päävastuu pimeän työn torjumisessa on
jäsenvaltioilla. Pimeän työn vastaiset toimet ovat lähinnä kolmenlaisten
valvontaelinten varassa: a) työsuojelutarkastusvirastot puuttuvat työoloihin
ja/tai terveys- ja turvallisuusvaatimusten noudattamiseen liittyviin
väärinkäytöksiin, b) sosiaaliturva-alan tarkastusvirastot torjuvat sosiaaliturvamaksuihin
liittyviä petoksia ja c) veroviranomaiset käsittelevät verovilppejä. Joissakin
jäsenvaltioissa myös työmarkkinaosapuolet[11]
osallistuvat kyseisten tehtävien hoitoon. Lisäksi niihin osallistuvat
muutamissa jäsenvaltioissa tulliviranomaiset, maahanmuuttovirastot, poliisi ja
syyttäjänvirasto. On kuitenkin havaittu, että näiden eri kansallisten elinten
välinen yhteistyö ei kaikissa tapauksissa ole niin jäsenneltyä eikä
tuloksellista kuin olisi tarpeen. Pimeän työn mittaaminen on edelleen suuri
haaste, mikä vaikeuttaa kohdennettujen toimien ja tarkastuskäytäntöjen
kehittämistä niin, että voitaisiin ehkäistä, vähentää tai ainakin seurata
pimeän työn esiintymistä. Yhteiset haasteet, joihin eri valtiot joutuvat
vastaamaan vähentääkseen pimeää työtä ja taatakseen pimeää työtä tekeville
työntekijöille kunnolliset työolot, edellyttävät koordinoidumpia toimia
hallituksilta ja julkisilta laitoksilta. On jatkettava toimia, jotka vähentävät
sekä työnantajien houkutusta käyttää pimeää työvoimaa että työntekijöiden houkutusta
ryhtyä kyseiseen toimintaan. Pimeää työtä voi esiintyä monilla eri aloilla.
Yksittäisistä toimialoista kaikkein useimmin ja paljon muita aloja enemmän
pimeää työtä tehdään rakennusalalla.[12]
Muita aloja ovat kotitalouspalvelut, joihin sisältyvät kotitalouksien
siivouspalvelut sekä lasten ja vanhusten hoito, henkilökohtaiset palvelut,
yksityiset turvallisuuspalvelut, teollisuussiivous, maatalous sekä hotelli-,
ravintola- ja ateriapalvelualat. Pimeää työtä esiintyy monilla erilaisilla
työpaikoilla, ja sitä tekevät profiililtaan ja taustaltaan hyvin erilaiset
työntekijät. Tällainen hajanaisuus tekee pimeään työhön puuttumisesta vaikeaa
ja edellyttää erityisiä strategioita. Pimeän työn ehkäiseminen ja torjuminen edistää
EU:n ja kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoa etenkin
palvelussuhdelainsäädännön, työoikeuden, työterveyden ja ‑turvallisuuden
sekä kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen aloilla. Koska
haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille ja pimeän työn vaikutukset
ulottuvat usein yli valtioiden rajojen, EU:n tason toimilla voi olla suuri
merkitys, koska ne vahvistavat pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
tehtävää valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa ja
niiden kesken. Tällä hetkellä ei ole käytössä virallista mekanismia, jota
jäsenvaltioiden kaikki asiaankuuluvat viranomaiset voisivat käyttää
käsitellessään pimeään työhön liittyviä rajat ylittäviä näkökohtia. Näin ollen EU:n tason toimet auttaisivat
jäsenvaltioita puuttumaan pimeään työhön tehokkaammin ja vaikuttavammin.
Samalla olisi mahdollista käsitellä työvoiman liikkuvuuteen liittyviä haasteita
EU:n tasolla myönteisellä ja rakentavalla tavalla, niin että samalla turvataan
työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka on yksi EU:n perusvapauksista. Kansallisten valvontaviranomaisten välillä on
jo yhteistyötä EU:n tasolla, sillä useiden komiteoiden ja työryhmien
työskentely liittyy osin pimeään työhön. Kyseiset ryhmät käsittelevät pimeää
työtä kuitenkin vain satunnaisesti tai suppeasti: johtavien työsuojelutarkastajien
komitea (SLIC) tarkastelee pimeää työtä työterveyden ja ‑turvallisuuden
näkökannalta, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon
käsittelevä asiantuntijakomitea työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen
kiertämisen kannalta, työllisyyskomitea (EMCO) keskustelee työllisyyspolitiikan
vaikutuksista pimeään työhön, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista
käsittelevä hallintotoimikunta tarkastelee virheitä ja petoksia
sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnin yhteydessä ja välitöntä verotusta
koskevaa hallinnollista yhteistyötä käsittelevä työryhmä pyrkii helpottamaan
alan tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista. Lisäksi on toteutettu hyödyllistä
kokemustenvaihtoa joko osana Euroopan työllisyysstrategiaan kuuluvan
keskinäisen oppimisen ohjelman tai monenvälisten hankkeiden puitteissa[13], mikä osoittaa
jäsenvaltioiden olevan kiinnostuneita pimeän työn torjumiseksi tehtävästä
yhteistyöstä. Jäsenvaltiot ovat myös toteuttaneet pimeän työn tiettyjä
näkökohtia koskevia monenvälisiä hankkeita ja tehneet kahdenvälisiä sopimuksia.
Foorumi ei ole esteenä hallinnollista yhteistyötä koskevien kahdenvälisten
sopimusten tai järjestelyjen soveltamiselle. Saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että
kaikki jäsenvaltiot eivät osallistu näihin toimiin. Jäsenvaltioilla ei ole
velvollisuutta osallistua tällaiseen vapaaehtoiseen monenkeskiseen
yhteistyöhön, eikä ole olemassa mekanismia, jolla osallistumisesta voitaisiin
tehdä pakollista tapauksissa, joissa muut jäsenvaltiot pitävät sitä
tarpeellisena. Tästä syystä EU:n laajuinen yhteistyö on edelleen hajanaista
niin osallistuvien jäsenvaltioiden kuin käsiteltävien asioidenkin suhteen. Toinen kannustin alalla tehtävälle
yhteistyölle ovat asiaa käsittelevien valvontaviranomaisten yhteiset haasteet
eri jäsenvaltioissa. Tarkastusviranomaiset kohtaavat vaikeuksia rajat
ylittävissä tilanteissa etenkin kun tavoitteena on yksilöidä pimeän työn
esiintymistapauksia tai määrätä niistä seuraamuksia, koska niiden perinteisillä
menettelyillä voidaan puuttua pimeään työhön liittyviin tekijöihin lähinnä
kotimaassa. Siirtotyöläisten työsuhteen luonteen ja/tai edellytysten
tarkastaminen voi olla vaikeaa kommunikointiongelmien tai sääntöjen heikon
tuntemuksen vuoksi tai siksi, että on olemassa lain harmaalla alueella toimivia
järjestäytyneitä verkostoja, jotka usein käyttävät hyväkseen monimutkaisia
oikeudellisia rakenteita ja joihin kuuluu elimiä tai välittäjiä useissa eri
jäsenvaltioissa ja jotka toisinaan turvautuvat myös näennäisyrittäjyyden kaltaisiin
työnteon muotoihin. Monilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia varmistaa
asianmukainen viestintä ja yhteistyö eri valvontaelinten välillä niin
jäsenvaltion sisällä kuin valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa. Lisäksi on havaittu usein, että työn liiallinen
verotus tai sääntely voi lisätä pimeää työtä ja että muilla kuin
rankaisukeinoilla saatetaan pystyä tehokkaasti kannustamaan työnantajia
ilmoittamaan työsuhteista ja noudattamaan lainsäädäntöä. Lopuksi on syytä todeta, että vaikka kaikki
jäsenvaltiot ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että pimeää työtä on tarpeen
ehkäistä ja torjua, käytännössä kyseiseen päämäärään voidaan sitoutua eri
tavoin ja eri tasolla, ja lopulta siitä voi tulla poliittisesti vähemmän tärkeä
tavoite, jota ei pidetä kiireellisenä. Sen vuoksi tiedonannossa ”Tavoitteena
työllistävä elpyminen” korostettiin tarvetta parantaa jäsenvaltioiden välistä
yhteistyötä ja ilmoitettiin aikomuksesta käynnistää kuulemisia, jotka koskevat
työsuojelutarkastusvirastojen ja muiden valvontaelinten välisen EU:n tason
foorumin perustamista pimeän työn torjumiseksi. Foorumin tavoitteena on
yhteistyön parantaminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen ja tarkastuksia
koskevien yhteisten periaatteiden määrittäminen. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISTEN
TULOKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT Tämä ehdotus perustuu useisiin hiljattain
toteutettuihin tutkimuksiin ja kuulemisiin. Vuonna 2010 teetettiin ulkopuolinen
toteutettavuustutkimus, joka koski eurooppalaisen foorumin perustamista
työsuojelutarkastusvirastojen ja muiden asiaan liittyvien seuranta- ja
valvontaelinten yhteistyötä varten pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.[14] Tutkimuksessa
analysoitiin nykyisiä kansallisia institutionaalisia puitteita ja poliittisia
toimenpiteitä, kansallisen ja kansainvälisen tason valvontaelinten kohtaamia
vaikeuksia, olemassa olevaa rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaita käytäntöjä
sekä yksilöitiin mahdollisia vaihtoehtoja pimeän työn ehkäisemistä ja torjuntaa
koskevaksi eurooppalaiseksi foorumiksi. Myös pimeää työtä koskevaa erityiseurobarometria[15] ja Eurofoundin
äskettäin julkaisemaa raporttia pimeän työn torjumisesta jäsenvaltioissa[16] on hyödynnetty tämän
aloitteen valmistelussa. Eurofoundin raportin yhteydessä julkaistiin
ajantasaistettu tietokanta[17]
vuosien 2008 ja 2013 välisenä aikana toteutetuista toimenpiteistä. Tietokanta
sisältää 186 tapaustutkimusta kaikista EU:n jäsenvaltioista sekä ehdokasmaista.
Tietokannasta on mahdollista hakea toimenpiteitä maittain tai toimenpidetyypin,
kohderyhmän tai toimialan mukaan. Sidosryhmien kuulemiset toteutettiin
työsuhteista vastaavien pääjohtajien työryhmän (DG IR), johtavien
työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) ja sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan puitteissa. Yleisesti
ottaen jäsenvaltioiden edustajat tunnustivat EU:n tason toimilla saavutettavan
lisäarvon pimeän työn ehkäisemisessä ja torjunnassa ja antoivat tukensa
komission aikomukselle osallistua tiiviimmin tämän alan politiikkaan. Euroopan tason työmarkkinaosapuolten
näkemyksiä kerättiin ensimmäisen vaiheen kuulemisessa (4.7.2013 – 4.10.2013).[18] Komissio yksilöi
pimeän työn ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät suurimmat ongelmat, muistutti
mieliin viimeisimmät komission toteuttamat toimet ja esitteli aloitteen
tavoitteet ja sen mahdollisen sisällön. Kuulemisen tarkoituksena oli saada
johdon ja työntekijöiden näkemyksiä EU:n toimien suuntaamisesta. Komissio sai 15
vastausta (2 yhteistä vastausta, 3 työntekijöiden edustajilta ja 10
työnantajajärjestöiltä). Työmarkkinaosapuolet olivat samaa mieltä yleisestä
ongelman kuvauksesta ja totesivat, että toiminta EU:n tasolla on perusteltua,
kun pääasiallisena tavoitteena on avustaa kansallisia viranomaisia, kuten
työsuojelutarkastusvirastoja ja sosiaaliturva- ja veroviranomaisia, pimeän työn
ehkäisemisessä ja torjunnassa. Yleisesti ottaen työmarkkinaosapuolet olivat
yhtä mieltä siitä, että eurooppalainen foorumi voisi olla tarkoituksenmukainen
väline jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Työmarkkinaosapuolten
näkemykset poikkesivat kuitenkin toisistaan. Useimmat työnantajien edustajat olivat sitä
mieltä, että foorumi olisi perustettava. Ne kuitenkin katsoivat, että uutta
erillistä rakennetta ei tarvita. Sen sijaan voitaisiin harkita muita
vaihtoehtoja, kuten uuden alaryhmän perustamista johonkin olemassa olevaan
ryhmään tai nykyisten ryhmien toiminnan parempaa koordinointia. Kaikki
ammattiyhdistykset ja jotkin työnantajien edustajat kannattivat itsenäisen
uuden elimen perustamista sen varmistamiseksi, että pimeää työtä käsiteltäisiin
kaikilta näkökannoilta, mikä ei välttämättä toteutuisi nykyisiä rakenteita
käyttämällä. Ammattiyhdistykset ja jotkin työnantajien edustajat kannattivat
jäsenvaltioiden pakollista osallistumista foorumiin, mutta jotkin
työnantajajärjestöt pitivät vapaaehtoista osallistumista parempana.
Työmarkkinaosapuolet antoivat tukensa komission aikomukselle esittää aloite
mutta eivät halunneet aloittaa asiaa koskevia neuvotteluja. Työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen
kuuleminen toteutettiin 30.1.2014 – 13.3.2014.[19]
Sen yhteydessä komissio esitteli ensimmäisen vaiheen kuulemisen tulokset ja
suunnitellun unionin aloitteen sisällön. Kuulemisen tavoitteena oli saada
työmarkkinaosapuolilta näkemyksiä pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
tehtävän jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämistä koskevan komission
suunnitteleman aloitteen sisällöstä. Komissio sai 16 vastausta (1 yhteisen
vastauksen, 4 vastausta työntekijöiden edustajilta ja 11
työnantajajärjestöiltä). Työmarkkinaosapuolet antoivat yleisesti tukensa pimeän
työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toteutettaville EU:n tason toimille ja
toistivat ensimmäisen vaiheen kuulemisessa ilmi tuodut näkemykset foorumin
tavoitteista, laajuudesta, tehtävistä/aloitteista sekä siihen osallistumisesta
ja sen muodosta. Työmarkkinaosapuolten osallistumisesta foorumiin esitettiin
uusia näkökantoja. Ammattiyhdistykset ja työnantajien edustajat olivat yhtä
mieltä siitä, että EU:n tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten – sekä alojen
välisten että sellaisia aloja edustavien, joilla pimeä työ on yleistä – olisi
osallistuttava foorumiin tarkkailijoina. Jotkin ammattiyhdistykset ja
työnantajien edustajat esittivät, että työmarkkinaosapuolet olisi otettava
foorumin jäseniksi.[20]
Vaikutusten
arviointiin sisältyi useita toimintavaihtoehtoja EU:n tason yhteistyön
edistämiseksi pimeän työn ehkäisemisessä ja torjunnassa. Ensimmäiseksi
tarkasteltiin vaihtoehtoa, jonka mukaan uusia, nykyisten työryhmien ja
aloitteiden lisäksi tulevia toimia ei toteuteta. Lisäksi oli esillä vaihtoehto,
jossa nykyisten eri työryhmien ja komiteoiden työtä koordinoitaisiin paremmin. Kolmantena
vaihtoehtona oli eurooppalaisen foorumin perustaminen pimeän työn
ehkäisemiseksi ja torjumiseksi EU:ssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi.
Foorumin perustamiseen liittyen tarkasteltiin useita alavaihtoehtoja, joita
olivat esimerkiksi foorumin vapaaehtoinen tai pakollinen jäsenyys ja
jäsenvaltioiden pimeän työn torjumiseksi toteuttamien toimien koordinoinnin
antaminen Eurofoundin vastuulle. Yhtenä vaihtoehtona harkittiin myös
erillisviraston perustamista vastaamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta ja
torjumaan pimeää työtä. Analyysi vahvisti sen, että paras vaihtoehto
on perustaa eurooppalainen foorumi, johon osallistuminen on pakollista.
Foorumin kautta kaikkien jäsenvaltioiden kaikki asiaankuuluvat viranomaiset
osallistuisivat EU:n tason toimintaan, ja se tekisi mahdolliseksi säännöllisen
ja toimivan yhteistyön tällä alalla. Alavaihtoehtoa, jonka mukaan monenvälinen
yhteistyö olisi vapaaehtoista, ei pidetty parhaana mahdollisena, koska joidenkin
jäsenvaltioiden kieltäytyminen osallistumasta vähentäisi huomattavasti EU:n
laajuisen yhteistyön merkitystä tavoitteensa korkeammalle asettaneiden
jäsenvaltioiden kannalta. Pakollinen osallistuminen katsottiin tarpeelliseksi
erityisesti siksi, että yhteistyö pimeään työhön liittyviin valtioiden rajat
ylittäviin näkökohtiin puuttumiseksi ei voisi täysin onnistua, jos jotkin
jäsenvaltiot (joille kyseiset näkökohdat ovat prioriteetti eli enimmäkseen
maat, joihin tullaan tekemään pimeää työtä) olisivat siinä mukana ja toiset
eivät. Pimeään työhön liittyvillä rajat ylittävillä näkökohdilla voi olla
kielteisiä vaikutuksia myös sisämarkkinoiden toimintaan, sillä toisiin
jäsenvaltioihin palveluja tarjoavat työnantajat, jotka käyttävät pimeää
työvoimaa, tekevät kilpailusta epätasapuolista. Kyseiset työnantajat pystyvät
tarjoamaan halvempia palveluja, koska ne eivät maksa veroja eivätkä noudata
esimerkiksi terveys-, turvallisuus- ja työehtolainsäädäntöön perustuvia
velvollisuuksiaan. Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainitut
seikat eli tarve tehostaa EU-yhteistyötä, pimeään työhön liittyvät valtioiden
rajat ylittävät näkökohdat ja niiden vaikutukset sisämarkkinoiden toimintaan,
tiivistettyyn yhteistyöhön osallistumisen on oltava pakollista kaikille
jäsenvaltioille, jotta ilmiön kaikkiin näkökohtiin voidaan puuttua. Muut vaihtoehdot eivät varmistaisi kaikkien
jäsenvaltioiden kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten mukanaoloa,
rajoittaisivat yhteistyön parhaiden käytäntöjen jakamiseen, eivät antaisi
mahdollisuutta käsitellä täytäntöönpanokysymyksiä asianmukaisesti eivätkä siksi
tukisi kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota ongelman ratkaiseminen
edellyttää. Lisäksi muut vaihtoehdot eivät toisi ongelmaa yhtä hyvin näkyville
eivätkä korostaisi sen merkittävyyttä EU:n tasolla. Foorumi kokoaa jäsenistössään yhteen kaikkien
jäsenvaltioiden eri valvontaviranomaisia. Muilla sidosryhmillä, etenkin EU:n
tason työmarkkinaosapuolilla, unionin asiaankuuluvilla erillisvirastoilla kuten
Eurofoundilla ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolla (EU-OSHA)
sekä kansainvälisillä organisaatioilla kuten Kansainvälisellä työjärjestöllä
(ILO) ja ETA-maiden edustajilla, on tarkkailijan asema. Foorumilla on useita myöhemmin täsmennettäviä
tehtäviä, joita se toteuttaa hyväksyttyjen työohjelmien perusteella. Hyvien
käytäntöjen vaihto on yhteistyön ensimmäinen konkreettinen vaihe. Sen avulla
saadaan lisää tietoa kyseisestä ilmiöstä ja voidaan ymmärtää paremmin, mitä
mahdollisuuksia on puuttua pimeään työhön ja mitkä ovat tärkeimmät toimijat
muissa jäsenvaltioissa. Jotta tietojen vaihdosta saataisiin mahdollisimman
paljon hyötyä, voitaisiin luoda Eurofoundin tietokantaan perustuva tietopankki,
josta saataisiin tarkempia tietoja täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä ja
jonka perusteella voitaisiin laatia yhteisiä ohjeita ja periaatteita. Foorumin
toiminnan odotetaan kehittyvän vähitellen tiedon ja hyvien käytäntöjen
vaihtamisesta monimuotoisempaan yhteistyöhön sitä mukaa, kun keskinäinen
luottamus ja kokemus lisääntyvät. Lopulta foorumin pitäisi voida järjestää
yhteistä koulutusta ja henkilöstövaihtoa ja koordinoida operationaalisia toimia
kuten yhteisiä tarkastuksia ja tiedonjakamista. Ehdotus tukee unionin välineiden,
toimintalinjojen (laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen ja korkean
työllisyystason edistäminen, riittävän ja asianmukaisen sosiaalisen suojelun
takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuminen ja työolojen
parantaminen) ja asiaa koskevan lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa,
seurantaa ja arviointia ja edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja
yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT
OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Oikeusperusta EU:n valta toteuttaa pimeään työhön liittyviä
toimia perustuu SEUT-sopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskeviin artikloihin.
Ennen kaikkea SEUT-sopimuksen 151 artiklan mukaan ”unionin ja
jäsenvaltioiden tavoitteena on työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen
kohentaminen [...], riittävä sosiaalinen suojeleminen [...] tarkoituksena
saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso, ja syrjäytymisen torjuminen”. SEUT-sopimuksen
153 artiklassa luetellaan alat, joilla unioni tukee ja täydentää
jäsenvaltioiden toimintaa ja joita ovat muun muassa työehdot, työmarkkinoilta
syrjäytyneiden henkilöiden integroiminen ja sosiaalisen syrjäytymisen
torjuminen. Ehdotus pimeän työn ehkäisemiseksi ja
torjumiseksi tehtävän EU:n tason yhteistyön tehostamisesta perustuu SEUT-sopimuksen
153 artiklan 2 kohdan a alakohtaan, jonka mukaan Euroopan parlamentti ja
neuvosto voivat toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön
edistämiseksi aloittein, joilla pyritään parantamaan tiedon saantia,
kehittämään tiedon ja parhaiden käytänteiden vaihtoa, edistämään innovatiivisia
lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia ja jotka eivät merkitse
jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Tärkeimmät tavoitteet, joihin tällä
aloitteella pyritään, ovat työllisyyden edistäminen ja työolojen kohentaminen
(SEUT-sopimuksen 151 artikla). Kun otetaan huomioon, että pimeän työn torjunta
on eri jäsenvaltioissa erityyppisten valvontaviranomaisten vastuulla (kuten 1
luvussa selostetaan), tämä aloite on syytä ulottaa koskemaan kaikkia
kansallisia viranomaisia, myös niitä, jotka eivät toimi aktiivisesti työllisyys-
ja sosiaalialalla mutta jotka ovat osittain vastuussa pimeän työn torjumisesta
tai ehkäisemisestä tai joilla on siinä oma roolinsa, kuten vero-, maahanmuutto-
ja tulliviranomaisia. 3.2. Toissijaisuus-
ja suhteellisuusperiaatteet Valittu oikeudellinen väline – Euroopan
parlamentin ja neuvoston päätös – on sopivin, kun otetaan huomioon, että
asianomaisen artiklan mukaan aloite on hyväksyttävä tavallista
lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Jäsenvaltioilla on pääasiallinen toimivalta
pimeän työn torjunnassa, mutta vastassa olevat haasteet ovat yhteisiä kaikille
jäsenvaltioille; näitä haasteita ovat muun muassa pimeän työn kielteiset
vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan, vaikeus puuttua valtioiden rajat
ylittäviin pimeän työn muotoihin, verotuksen/sääntelyn sovittaminen
oikeasuhteiseksi niin, ettei työnantajilla ole kimmoketta turvautua pimeään
työhön, ja eri valvontaviranomaisten välinen puutteellinen yhteistyö. EU:n
toimet EU:n tason yhteistyön edistämiseksi tukisivat jäsenvaltioita pimeän työn
torjumisessa ja ehkäisemisessä tekemällä yhteistyöstä tehokkaampaa ja
tuloksellisempaa. Siten ne toisivat lisäarvoa jäsenvaltioiden toimille.
Kansalliset valvontaviranomaiset ovatkin sopivimpia tahoja puuttumaan pimeään
työhön liittyviin haasteisiin. Valtioiden rajat ylittäviin näkökohtiin taas
voidaan parhaiden tarttua EU:n tasolla. Näin ollen ehdotus on
toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen,
sillä kyseessä on jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseen tarkoitettu
toimenpide, jolla ei yhdenmukaisteta jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia.
Mahdollisuutta perustaa uusi EU:n erillisvirasto harkittiin, mutta se hylättiin
uuden viraston perustamisesta seuraavien hallinnollisten kustannusten vuoksi. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013[21] perustetaan
työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma
(”EaSI-ohjelma”) vuosiksi 2014–2020. Foorumi rahoitetaan ohjelman
Progress-lohkosta. Tehtävien hoitamista – käytännön välineiden käyttöönottoa,
palveluntarjoajilta saatavaa tukea, yhteisten ohjeiden ja periaatteiden sekä
käsikirjojen julkaisemista, pysyvän koulutuskapasiteetin kehittämistä ja
yhteisiä koulutustoimia koskevien yhtenäisten puitteiden kehittämistä sekä vertaisarviointien
ja eurooppalaisten kampanjoiden järjestämistä – varten on varattu alustavasti 2,1
miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi määrärahat kattavat apurahoja foorumin
tavoitteiden saavuttamista tukeville hankkeille. Enintään 224 000 euroa
vuodessa käytetään foorumin kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien
kustannusten korvaamiseen.
On myös syytä muistaa, että Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee julkisen
hallinnon ja hallintotavan laadun parantamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden
toimia ja edistää siten jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia. Kyseinen
rahoitus sisältyy vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen.
Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään ESR:ää vahvistaakseen kansallisten
viranomaistensa valmiuksia torjua pimeää työtä.
Säädösehdotus ei vaikuta talousarvioon eikä edellytä lisähenkilöstöä.
Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastossa tällä hetkellä
työskentelevä komission henkilöstö – 2,5 kokopäivätoimista työntekijää – toimii
foorumin sihteeristönä. Tämän ehdotuksen liitteenä olevassa
rahoitusselvityksessä annetaan tarkempia tietoja.
Euroopan unionin erillisvirastojen – Eurofoundin ja
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston –osallistuminen foorumin
työskentelyyn tarkkailijoina ei laajenna niiden nykyisiä toimivaltuuksia.
Ehdotus ei vaikuta kyseisten virastojen talousarvioon.
2014/0124 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[22], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[23], ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1) Komissio painotti 18 päivänä
huhtikuuta 2012 antamassaan tiedonannossa[24]
tarvetta parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja ilmoitti käynnistävänsä
kuulemisia, jotka koskevat pimeän työn torjumista käsittelevän,
työsuojelutarkastusvirastojen ja muiden valvontaviranomaisten välisen EU:n
tason foorumin perustamista, jotta voidaan parantaa yhteistyötä, jakaa parhaita
käytäntöjä ja määrittää tarkastuksia koskevat yhteiset periaatteet. (2) Perussopimuksen 148 artiklan 4
kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyi päätöksellä 2010/707/EU[25] jäsenvaltioiden
työllisyyspolitiikan suuntaviivat[26].
Jäsenvaltiot määrittävät kansalliset
uudistusohjelmansa ja toteuttavat uudistukset kyseisten yhdennettyjen
suuntaviivojen perusteella. Työllisyyden suuntaviivat muodostavat perustan
niille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille
mainitun artiklan nojalla. Viime vuosina kyseiset suositukset ovat
sisältäneet pimeän työn torjumista koskevia maakohtaisia suosituksia. (3) Perussopimuksen 151 artiklan
mukaan sosiaalipolitiikan alan tavoitteisiin kuuluvat työllisyyden edistäminen
ja elin- ja työolojen kohdentaminen. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi
unioni voi tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa työterveyden ja
-turvallisuuden, työehtojen, työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden
integroimisen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen aloilla. (4) Tehokkaiden
työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa
antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti piti myönteisenä komission
aloitetta eurooppalaisen foorumin perustamiseksi ja kannatti yhteistyön
lisäämistä EU:n tasolla pimeän työn torjumiseksi.[27] (5) EU:n tasolla pimeä työ on
määritelty ”maksetuksi toiminnaksi, joka on luonteeltaan laillista mutta josta
ei ilmoiteta viranomaisille, ottaen samalla huomioon eri jäsenvaltioiden
sääntelyjärjestelmien erot”[28],
eli sen ulkopuolelle jää kaikki laiton toiminta. (6) Itsenäisen
ammatinharjoittajan aseman väärinkäyttö, joko kansallisesti tai valtioiden
rajat ylittävissä tilanteissa, liittyy usein pimeään työhön.
Näennäisyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että tiettyjen lainsäädäntö- tai
verovelvollisuuksien välttämiseksi henkilö ilmoitetaan itsenäiseksi
ammatinharjoittajaksi, vaikka hän täyttää tyypilliset työsuhteessa olevaa
työntekijää koskevat edellytykset. Näin ollen näennäisyrittäjyys on väärin
ilmoitettua työtä, ja sen olisi kuuluttava foorumin työskentelyalaan. (7) Pimeällä työllä on vakavia
vaikutuksia talousarvioon verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien
tulojen pienentymisen vuoksi. Se vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen,
tuottavuuteen, työoloja koskevien vaatimusten noudattamiseen, taitojen
kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Se heikentää sosiaalisen suojelun
järjestelmien taloudellista kestävyyttä, jättää työntekijän ilman asianmukaisia
sosiaalietuuksia ja johtaa eläkeoikeuksien heikkenemiseen ja terveydenhuollon
huonompaan saatavuuteen. (8) Eri jäsenvaltioissa on otettu
käyttöön lukuisia erilaisia lähestymistapoja ja toimenpiteitä pimeän työn
torjumiseksi. Jäsenvaltiot ovat myös solmineet kahdenvälisiä sopimuksia ja
toteuttaneet monenvälisiä hankkeita tiettyihin pimeän työn näkökohtiin puuttumiseksi.
Foorumi ei ole esteenä hallinnollista yhteistyötä koskevien kahdenvälisten
sopimusten tai järjestelyjen soveltamiselle. (9) EU:n tason yhteistyö ei ole
läheskään kattavaa sen enempää jäsenvaltioiden osallistumisen kuin
käsiteltävien kysymysten suhteen. Pimeään työhön liittyvää jäsenvaltioiden
asiaankuuluvien viranomaisten maidenvälistä yhteistyötä varten ei ole olemassa
virallista järjestelmää. (10) Jäsenvaltioiden yhteistyön
lujittaminen EU:n tasolla on tarpeen, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa
ehkäisemään ja torjumaan pimeää työtä tehokkaammin ja tuloksellisemmin. (11) Foorumin avulla pyritään
helpottamaan parhaiden käytäntöjen ja tiedon vaihtoa, tarjoamaan EU:n tason
puitteet asiantuntemuksen ja analyysien kehittämiselle ja parantamaan toimien
operationaalista koordinointia jäsenvaltioiden eri valvontaviranomaisten
välillä. (12) Foorumin olisi hyödynnettävä
kaikkia asiaankuuluvia tietolähteitä ja etenkin tutkimuksia, jäsenvaltioiden
tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia ja monenvälisiä yhteistyöhankkeita sekä
luotava synergiaa EU:n tason nykyisten välineiden ja rakenteiden välille
toimenpiteiden ehkäisevän vaikutuksen maksimoimiseksi. Jäsenvaltioiden toimien
operationaalinen koordinointi voitaisiin toteuttaa yhteisten koulutustoimien,
vertaisarviointien ja tiedonjakoratkaisujen avulla. Tietoisuutta pimeästä
työstä voitaisiin lisätä Euroopan laajuisilla kampanjoilla tai yhteisillä
strategioilla. (13) Pimeää työtä käsittelevät
pääasiassa kolmenlaiset kansalliset valvontaviranomaiset: työsuojelutarkastusvirastot,
sosiaaliturva-alan tarkastusvirastot ja veroviranomaiset. Joissakin tapauksissa
mukana ovat myös maahanmuuttoviranomaiset ja työvoimapalvelut sekä
tulliviranomaiset, poliisi, yleisen syyttäjän virasto ja työmarkkinaosapuolet. (14) Jotta pimeään työhön
voitaisiin puuttua kattavasti ja menestyksekkäästi, jäsenvaltioissa on
toteutettava toimia useilla eri aloilla; sitä helpottaa jäsennelty yhteistyö
asiaankuuluvien viranomaisten välillä. Kaikkien niiden kansallisten
viranomaisten, joilla on johtava ja/tai aktiivinen rooli pimeän työn
torjunnassa ja/tai ehkäisemisessä, olisi osallistuttava yhteistyöhön. (15) Jotta foorumi voisi saavuttaa
tavoitteensa, sen tukena jokaisessa jäsenvaltiossa olisi oltava keskitetty
yhteyspiste, jolla olisi oltava riittävät valtuudet toimia yhteistyössä pimeään
työhön liittyviä moninaisia näkökohtia käsittelevien kansallisten viranomaisten
kanssa. (16) EU:n tason
työmarkkinaosapuolten – niin alojen välisten kuin niitä aloja edustavien, jotka
kärsivät pimeästä työstä muita enemmän – olisi osallistuttava foorumiin ja
tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten organisaatioiden,
esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO), ja unionin erillisvirastojen,
etenkin Eurofoundin ja Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston, kanssa.
Eurofoundin ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston osallistuminen
foorumin työskentelyyn tarkkailijoina ei laajenna niiden nykyisiä
toimivaltuuksia. (17) Foorumin olisi hyväksyttävä
työjärjestyksensä ja työohjelmansa ja säännölliset kertomukset. (18) Yksilöiden suojelusta
henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta
annettua direktiiviä 95/46/EY[29]
ja sen kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä sovelletaan jäsenvaltioiden
tämän päätöksen puitteissa suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn. Koska
komissio on osa eurooppalaista foorumia, myös yksilöiden suojelusta yhteisöjen
toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden
tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua asetusta (EY) N:o 45/2001[30] sovelletaan tämän
päätöksen puitteissa suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn. (19) Foorumi voi perustaa työryhmiä
tutkimaan tiettyjä kysymyksiä, ja sen olisi saatava luottaa
erityisasiantuntijoiden ammattitaitoon. (20) Foorumi tekee yhteistyötä
sellaisten asiaankuuluvien EU:n tason asiantuntijaryhmien ja komiteoiden
kanssa, joiden työskentely liittyy pimeään työhön. (21) Foorumia ja sen tehtäviä olisi
tuettava työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI)
Progress-lohkosta budjettivallan käyttäjän vahvistamien määrärahojen
puitteissa. (22) Komissio toteuttaa verkoston
perustamisen edellyttämät hallinnolliset toimenpiteet, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: I luku Yleiset
säännökset 1 artikla Foorumin
perustaminen (1)
Perustetaan foorumi, jonka tarkoituksena on edistää
EU:n tason yhteistyötä pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, jäljempänä
’foorumi’. (2)
Foorumissa ovat mukana (a)
kaikkien jäsenvaltioiden nimeämät
valvontaviranomaiset, (b)
komissio. (3)
Foorumin kokouksiin voivat osallistua
tarkkailijoina foorumin työjärjestyksessä vahvistetuin ehdoin (a)
unionin tason alojen välisten työmarkkinaosapuolten
edustajat sekä niiden alojen työmarkkinaosapuolten edustajat, joilla pimeä työ
on yleistä, (b)
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound)
edustaja ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) edustaja, (c)
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) edustaja, (d)
ETA-maiden edustajat. 2 artikla Tavoitteet Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu foorumi
pyrkii osaltaan parantamaan EU:n ja kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoa,
vähentämään pimeää työtä ja lisäämään virallista työntekoa, jotta vältytään
työn laadun heikkenemiseltä, ja edistämään työmarkkinoille integroitumista ja
sosiaalista osallisuutta (a)
parantamalla jäsenvaltioiden eri
valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä EU:n tasolla, jotta pimeän työn,
näennäisyrittäjyys mukaan luettuna, ehkäiseminen ja torjunta olisi tehokkaampaa
ja tuloksellisempaa, (b)
parantamalla jäsenvaltioiden eri
valvontaviranomaisten teknisiä valmiuksia puuttua valtioiden rajat ylittäviin
pimeän työn näkökohtiin, (c)
lisäämällä yleistä tietoisuutta toimenpiteiden
kiireellisyydestä ja kannustamalla jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan pimeän
työn torjumiseksi. II luku Toimeksianto ja tehtävät 3 artikla Toimeksianto Saavuttaakseen 2 artiklassa luetellut tavoitteet
foorumi (a)
vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tietoja, (b)
kehittää asiantuntemusta ja analyysejä, (c)
koordinoi valtioiden rajat ylittäviä
operationaalisia toimia. 4 artikla Tehtävät (1)
Tehtäviensä suorittamiseksi foorumi huolehtii
etenkin seuraavista tehtävistä: (a)
parantaa pimeää työtä koskevaa tietämystä yhteisten
käsitteiden ja mittausvälineiden avulla sekä edistämällä yhteisiä
vertailuanalyysejä ja niihin liittyviä indikaattoreita, (b)
kehittää erilaisten pimeän työn hillitsemiseksi
toteutettavien poliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaavia analyysejä,
olipa kyse estämis- tai rankaisutoimenpiteistä taikka yleisistä
ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, (c)
laatia välineitä, esimerkiksi tietopankki
erilaisista käytännöistä/toimenpiteistä (mm. kahdenväliset sopimukset), joita
jäsenvaltioissa käytetään pimeän työn ehkäisemisessä ja torjunnassa, (d)
tarkastajille tarkoitettujen ei-sitovien
suuntaviivojen, hyvän käytännön oppaiden ja tarkastuksia koskevien yhteisten
periaatteiden hyväksyminen pimeän työn torjuntaa varten, (e)
sellaisten yhteistyömuotojen kehittäminen, jotka
lisäävät teknisiä valmiuksia puuttua pimeään työhön liittyviin valtioiden rajat
ylittäviin näkökohtiin, hyväksymällä yhteiset puitteet yhteisiä tarkastusoperaatioita
ja henkilöstövaihtoa varten, (f)
tiedonjakamisen parantamista unionin
tietosuojasääntöjen puitteissa koskevien tapojen tarkasteleminen, esimerkiksi
sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) ja sosiaaliturvan sähköisen
tiedonvaihdon (EESSI) käyttömahdollisuuden selvittäminen, (g)
pysyvän koulutuskapasiteetin kehittäminen
valvontaviranomaisille ja yhteisen koulutuksen järjestämistä koskevien
puitteiden hyväksyminen, (h)
vertaisarviointien järjestäminen jäsenvaltioiden
pimeän työn torjunnassa saavuttaman edistymisen seuraamiseksi sekä neuvoston
antamien pimeän työn torjuntaa tai ehkäisemistä koskevien maakohtaisten
suositusten täytäntöönpanon tukeminen, (i)
ongelmakokonaisuutta koskevan tietoisuuden
lisääminen toteuttamalla yhteisiä toimenpiteitä, kuten koko EU:ta koskevia
kampanjoita, ja hyväksymällä alueellisia tai EU:n laajuisia strategioita sekä
alakohtaisia lähestymistapoja. (2)
Tehtäviään hoitaessaan foorumi hyödyntää kaikkia
asiaankuuluvia tietolähteitä, kuten tutkimuksia ja monenvälisiä
yhteistyöhankkeita, ja ottaa huomioon soveltuvat unionin välineet ja rakenteet
sekä asiaa koskevista kahdenvälisistä sopimuksista saadut kokemukset. Se tekee
asiaan liittyvää yhteistyötä Eurofoundin ja EU-OSHAn kanssa. III luku Foorumin
toiminta 5 artikla Keskitetty
yhteyspiste (1)
Jokaisen jäsenvaltion on nimitettävä yksi
keskitetty yhteyspiste foorumin jäseneksi. Ne voivat nimittää myös yhden
varajäsenen. (2)
Nimittäessään edustajiaan jäsenvaltioiden olisi
otettava mukaan edustajat kaikista julkisista viranomaisista, joilla on pimeän
työn ehkäisemiseen ja/tai torjuntaan liittyviä tehtäviä ja joita ovat
esimerkiksi työsuojelutarkastusvirastot, sosiaaliturvaviranomaiset,
veroviranomaiset, työvoimapalvelut ja maahanmuuttoviranomaiset, jäljempänä
’valvontaviranomaiset’. Jäsenvaltiot voivat kansallisten säännösten ja/tai
käytäntöjen mukaisesti ottaa mukaan myös työmarkkinaosapuolet. (3)
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle
luettelo kaikista valvontaviranomaisista, jotka osallistuvat pimeän työn
ehkäisemiseen ja/tai torjuntaan, sekä niiden yhteystiedot. (4)
Keskitettyjen yhteyspisteiden on pidettävä foorumin
toiminnan osalta yhteyttä kaikkiin pimeän työn ehkäisemiseen ja/tai torjuntaan
osallistuviin valvontaviranomaisiin ja varmistettava niiden osallistuminen
foorumin tai sen työryhmien kokouksiin ja/tai toimintaan, jos käsiteltävät
asiat koskevat niiden toimivaltaan kuuluvaa alaa. 6 artikla Työmarkkinaosapuolten
edustajat (1)
Alojen välisen tason työmarkkinaosapuolten sekä
niiden alojen työmarkkinaosapuolten, joilla pimeä työ on yleistä, edustajat
voivat osallistua foorumin kokouksiin tarkkailijoina organisaatioidensa
määrittelemien menettelyjen mukaisesti. (2)
Kyseisten tarkkailijoiden ryhmä koostuu unionin
tasolla toimivien alojen välisten ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten
ehdotusten perusteella seuraavista: (a)
enintään kahdeksan alojen välisen tason
työmarkkinaosapuolten tarkkailijaa (jakautuen tasapuolisesti työntekijä- ja
työnantajajärjestöjen kesken), (b)
enintään kymmenen sellaisia aloja edustavaa
tarkkailijaa, joilla pimeä työ on yleistä (jakautuen tasapuolisesti työntekijä-
ja työnantajajärjestöjen kesken). 7 artikla Toiminta (1)
Komissio koordinoi foorumin työskentelyä ja toimii
sen kokousten puheenjohtajana. (2)
Tehtäviensä hoitamista varten foorumi vahvistaa
enemmistöpäätöksellä (a)
työjärjestyksen, joka sisältää muun muassa foorumin
päätöksentekomenettelyt, (b)
foorumin kaksivuotisen työohjelman, jossa
esitellään muun muassa foorumin yksityiskohtaiset tehtävät ja kahden vuoden
välein annettavat säännölliset kertomukset, (c)
foorumin työohjelmissa täsmennettyjä kysymyksiä
tarkastelevien työryhmien perustamisen. Tällaiset työryhmät lakkautetaan heti,
kun ne ovat täyttäneet toimeksiantonsa. (3)
Käsiteltävän asian erityisasiantuntijoita voidaan
tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan foorumin tai työryhmän työhön, jos se on
hyödyllistä ja/tai tarpeellista. (4)
Foorumia avustaa sihteeristö, jonka komissio
järjestää. Sihteeristö valmistelee foorumin kokoukset, työohjelmat ja sen
kertomukset. (5)
Komissio tiedottaa foorumin toiminnasta
säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 8 artikla Yhteistyö Foorumi toimii tarpeen mukaan yhteistyössä muiden
sellaisten asiaankuuluvien unionin tason asiantuntijaryhmien ja komiteoiden
kanssa, joiden työskentely liittyy pimeään työhön, etenkin johtavien
työsuojelutarkastajien komitean (SLIC), työntekijöiden lähettämistä työhön
toiseen jäsenvaltioon käsittelevän asiantuntijakomitean,
sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan,
työllisyyskomitean (EMCO), sosiaalisen suojelun komitean (SPC) ja hallinnollista
yhteistyötä verotuksen alalla käsittelevän työryhmän kanssa. Myös yhteisiä
kokouksia voidaan järjestää. 9 artikla Kustannusten
korvaaminen Komissio korvaa jäsenten, tarkkailijoiden ja
kutsuttujen asiantuntijoiden sellaiset matkakulut ja tarvittaessa
oleskelukulut, jotka liittyvät foorumin toimintaan. Jäsenet, tarkkailijat ja kutsutut asiantuntijat
eivät saa palkkiota tehtäviensä hoidosta. 10 artikla Rahoitustuki Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat
kokonaismäärärahat vahvistetaan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia
koskevan ohjelman (EaSI) puitteissa, jonka vuotuiset määrärahat vahvistaa
budjettivallan käyttäjä rahoituskehyksen rajoissa. IV luku Loppusäännökset 11 artikla Uudelleentarkastelu Komissio toimittaa neljän vuoden kuluttua tämän
päätöksen voimaantulosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous-
ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen tämän päätöksen
soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti, missä määrin foorumi on
edistänyt 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja täyttänyt 3
artiklassa ja foorumin työohjelmissa vahvistetut tehtävänsä. 12 artikla Osoitus Tämä päätös on osoitettu kaikille
jäsenvaltioille. 13 artikla Voimaantulo Tämä päätös
tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja Säädökseen liittyvä rahoitusselvitys 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto
arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen rahoitusosuudet 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDOKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[31] Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne n Ehdotus/aloite liittyy uuteen
toimeen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen
toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[32] ¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden tukeminen: - edistetään työmarkkinoille osallistumisen lisäämistä - kehitetään turvalliset, joustavat ja liikkuvuuteen perustuvat eurooppalaiset työmarkkinat - edistetään sosiaalista osallisuutta - edistetään sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite nro 1 Tuetaan
unionin välineiden, politiikan (laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen ja
korkean työllisyystason edistäminen, riittävän ja asianmukaisen sosiaalisen
suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuminen ja työolojen
parantaminen) ja asiaa koskevan lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa,
seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista
päätöksentekoa, sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista kehitystä
yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja
yksityisten elinten kanssa. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä: Työllisyys, sosiaaliasiat
ja osallisuus 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän
tilanteeseen Ehdotuksen tavoitteena on parantaa yhteistyötä EU:n tasolla valvontaelinten, kuten työsuojelutarkastusvirastojen, sosiaaliturva-, vero- ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten välillä, jotta pimeän työn ehkäiseminen ja torjunta olisi tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Saavutettavia tuloksia koskevat indikaattorit määritellään foorumin kaksivuotisissa työohjelmissa. Lisäksi komissio toimittaa neuvostolle vuosittain kertomuksen foorumin työskentelystä. Kertomuksissa annetaan tiedot foorumin tarkoista työohjelmista, sen tekemistä aloitteista ja kokousten järjestämistiheydestä. Foorumin toimintaa arvioidaan neljän vuoden kuluttua päätöksen voimaantulosta. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Tämän päätöksen tarkoituksena on edistää unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa, virallisten työpaikkojen luomista, työolojen laadun paranemista, osallistumista työmarkkinoille ja yleistä sosiaalista osallisuutta (a) parantamalla jäsenvaltioiden eri valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä EU:n tasolla, jotta pimeän työn ehkäiseminen ja torjunta olisi tehokkaampaa ja tuloksellisempaa, (b) parantamalla jäsenvaltioiden eri valvontaviranomaisten teknisiä valmiuksia puuttua pimeään työhön liittyviin valtioiden rajat ylittäviin näkökohtiin, (c) lisäämällä jäsenvaltioissa tietoisuutta toimien kiireellisyydestä ja tukemalla pimeän työn torjumistoimia. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo Pimeän työn ehkäiseminen ja torjunta edistää EU:n ja kansallisten säännösten täytäntöönpanoa etenkin palvelussuhdelainsäädännön, työoikeuden, työterveyden ja ‑turvallisuuden sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen aloilla. SEUT-sopimuksen 151 artiklan tavoitteiden mukaisesti EU:n tasolla toteutettavat pimeän työn torjuntatoimet helpottaisivat virallisten työpaikkojen luomista, työolojen laadun paranemista ja työmarkkinoille osallistumisen ja yleisen sosiaalisen osallisuuden lisäämistä. Aloilla, jolla jäsenvaltioilla ja unionilla on jaettu toimivalta, EU:n toimenpiteillä tuetaan – SEUT-sopimuksen 153 artikla huomioon ottaen – jäsenvaltioiden toimintaa edistämällä pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävää EU:n tason yhteistyötä, jotta se olisi tehokkaampaa ja tuloksellisempaa, mikä antaa lisäarvoa jäsenvaltioiden toiminnalle. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Pimeää työtä ei tähän mennessä ole käsitelty kattavasti EU:n tasolla niin, että kaikkien jäsenvaltioiden kaikki asiaankuuluvat viranomaiset olisivat olleet mukana työssä. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen
tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Perusoikeudet: Ehdotus on johdonmukainen suhteessa EU:n perusoikeusstrategiaan (KOM(2010) 573 lopullinen). Eurooppa 2020 -strategia: Ehdotuksella myötävaikutetaan työpaikkojen luomiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategian puitteissa (COM (2010) 2020). 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kesto on rajattu. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy
[PP/KK]VVVV. –
¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. n Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa päivänä, jona päätös
hyväksytään, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(Hallinnointitavat)[33] n Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä –
n yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään –
¨ toimeenpanovirastoja ¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa ¨ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille –
¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille
(tarkennettava) –
¨ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle –
¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille
elimille –
¨ julkisoikeudellisille yhteisöille –
¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville
yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille
on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden
täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V
osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja
jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset. Neljä vuotta päätöksen voimaantulon jälkeen foorumin toimintaa arvioidaan. Arviointiperusteena käytetään tulosindikaattoreita, joihin kuuluvat muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön laatu, säännölliset kertomukset ja jatkotutkimukset. Arvioinnin kohteena on foorumin onnistuminen sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan EU:n ohjelman (EaSI) puitteissa toteutettavat liitännäistoimenpiteet: ohjelman puitteissa tehdään lukuisia eri toimintoihin liittyviä sopimuksia ja myönnetään niihin avustuksia, joita myönnetään myös viranomaisorganisaatioille ja valtiosta riippumattomille organisaatioille. Tämä tehdään suoraa hallinnointia soveltaen. Suurin riski liittyy (varsinkin) pienempien organisaatioiden valmiuteen valvoa tehokkaasti menoja ja varmistaa toteutettujen toimien avoimuus. 2.2.2. Tiedot käyttöön otetusta
sisäisen valvonnan järjestelmästä Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan EU:n ohjelman (EaSI) puitteissa toteutettavat liitännäistoimenpiteet: käytetään asetuksessa (EU) N:o 1296/2013 esitettyjä valvontatoimenpiteitä. 2.2.3. Arvio tarkastusten
kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan EU:n ohjelman (EaSI) puitteissa toteutettavat liitännäistoimenpiteet: käytetään asetuksessa (EU) N:o 1296/2013 esitettyjä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi toteutettavia toimenpiteitä. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat · Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet Numero […][Nimi………………………………………...……….] || JM/EI-JM ([34]) || EFTA-mailta[35] || ehdokasmailta[36] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 1 || 04.03.02.01 EaSI || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI 1 || 04.01.04.02 EaSI || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 1 || Älykäs ja osallistava kasvu PO: EMPL || || || vuosi 2014[37] || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || || || || || || || || 04.03.02.01 (EaSI) || Sitoumukset || (1) || 0,150 || 2,100 || 1,200 || 1,800 || 1,100 || 1,800 || 1,000 || 9,150 Maksut || (2) || 0 || 2,100 || 1,200 || 1,800 || 1,100 || 1,800 || 1,000 || 9,000 Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || || Maksut || (2a) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[38] || || || || || || || || 04.01.04.02 (EaSI) || || (3) || 0,115 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 1,459 EMPL PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,265 || 2,324 || 1,424 || 2,024 || 1,324 || 2,024 || 1,224 || 10,609 Maksut || =2+2a +3 || 0,115 || 2,324 || 1,424 || 2,024 || 1,324 || 2,024 || 1,224 || 10,459 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0,150 || 2,100 || 1,200 || 1,800 || 1,100 || 1,800 || 1,000 || 9,150 Maksut || (5) || 0 || 2,100 || 1,200 || 1,800 || 1,100 || 1,800 || 1,000 || 9,000 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0,115 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 1,459 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 0,265 || 2,324 || 1,424 || 2,024 || 1,324 || 2,024 || 1,224 || 10,609 Maksut || =5+ 6 || 0,115 || 2,324 || 1,424 || 2,024 || 1,324 || 2,024 || 1,224 || 10,459 Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ PO: EMPL || || Henkilöresurssit || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 2,310 Muut hallintomenot || || || || || || || || EMPL PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 2,310 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 0,330 || 2,310 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,595 || 2,654 || 1,754 || 2,354 || 1,654 || 2,354 || 1,554 || 12,919 Maksut || 0,445 || 2,654 || 1,754 || 2,354 || 1,654 || 2,354 || 1,554 || 12,769 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
toimintamäärärahoihin –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
n Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ TUOTOKSET Tyyppi[39] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE 1[40]: Tuetaan unionin välineiden, politiikan ja asiaa koskevan lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa, sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa. Parhaiden käytäntöjen ja tiedon vaihto, koulutus, teknisten valmiuksien parantaminen yhteistyön edistämiseksi, tietoisuuden lisääminen || Tietopankki, yhteiset ohjeet yms., yhteiset toimet, henkilöstövaihto, koulutustoimet, kampanjat, strategiat, arviointi || 0,366 || 1 || 0,15 || 4 || 2,100 || 4 || 1,200 || 4 || 1,800 || 4 || 1,100 || 4 || 1,800 || 4 || 1,000 || 25 || 9,150 || || || || || || || || || || || || || || || || || || Välisumma erityistavoite 1 || 1 || 0,150 || 4 || 2,100 || 4 || 1,200 || 4 || 1,800 || 4 || 1,100 || 4 || 1,800 || 4 || 1,000 || 25 || 9,150 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 1 || 0,150 || 4 || 2,100 || 4 || 1,200 || 4 || 1,800 || 4 || 1,100 || 4 || 1,800 || 4 || 1,000 || 25 || 9,150 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
n Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || vuosi 2014[41] || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit || 0,33 || 0,33 || 0,33 || 0,33 || 0,33 || 0,33 || 0,33 || 2,31 Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[42] || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || 0,115 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 0,224 || 1,459 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || YHTEENSÄ || 0,445 || 0,554 || 0,554 || 0,554 || 0,554 || 0,554 || 0,554 || 3,769 Henkilöresursseja
koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla
pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen
uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa
sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada
käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. 3.2.3.2. Henkilöresurssien
arvioitu tarve –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
n Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || || || XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) (2 AD + 0,5 AST) || 2,5 || 2,5 || 2,5 || 2,5 || 2,5 || 2,5 || 2,5 || XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[43] || || XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || || XX 01 04 yy[44] || - päätoimipaikassa || || || || || || || || - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || YHTEENSÄ || || || || || || || XX viittaa kyseessä
olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (2 AD + 0,5 AST) || AD1: Pimeään työhön liittyvien toimien kokonaisseuranta, foorumin sihteeristön työn organisointi, foorumin kokousten johtaminen, mukaan luettuna esityslistaluonnosten, tausta-asiakirjojen ja kokouspöytäkirjaluonnosten laatiminen. Yhteistyön koordinointi. Ehdotus-/tarjouspyynnön koordinointi. AD2: Foorumin operationaalisten toimien kokonaisseuranta, esimerkiksi tietopankin, yhteisten koulutustoimien, tarkastusten, henkilöstövaihtojen, yhteisten asiakirjojen julkaisun jne. hallinnointi. Tuki yhteistyön koordinoinnille. Tuki ehdotus-/tarjouspyynnölle. 0,5 AST: Hallinnollinen tuki sihteeristölle, mukaan luettuna asiakirjahallinto, kokousten järjestäminen (tilavaraukset, kutsut, kulukorvausasiakirjat jne.), kokousasiakirjojen jakelu, yleinen kirjeenvaihto. Ulkopuolinen henkilöstö || 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
n Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen
otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[45] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen
rahoitusosuudet –
n Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja
seuraavasti (arvio): määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || ...ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
n Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[46] vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || ...ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti …………. || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.
[1] Komission tiedonanto ”Tehokkaammin pimeää työtä
vastaan”, KOM(2007) 628, http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52007DC0628:FI:HTML.
[2] Ks. pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän
yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamista
koskeva vaikutusten arviointi, liite II. [3] Erityiseurobarometri 402, ”Undeclared work in the
European Union”, 2013, http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_402_en.pdf. [4] Kaikki luvut perustuvat suoriin kyselyihin, jotka
toteutettiin EU-kansalaisten henkilökohtaisilla haastatteluilla. Näin ollen
tietoisuus, kansalliset määritelmät, pimeän työn avoimuus ja luottamus
haastattelijaan ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että kansalaiset voivat
ilmoittaa tehneensä pimeää työtä tai hyötyneensä siitä. [5] Euroopan komissio, Employment and Social Developments
in Europe 2013, Luxemburg, 2014. [6] Komission tiedonanto ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän
ja osallistavan kasvun strategia”, KOM(2010) 2020, 3.3.2010,
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:2020:FIN:FI:PDF.
Komission tiedonanto ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa
tähtää täystyöllisyyteen”, KOM(2010) 682, 23.11.2010. [7] Komission tiedonanto ”Tavoitteena työllistävä
elpyminen”, COM(2012) 173 final, 18.4.2012. [8] Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä
lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. [9] http://ec.europa.eu/europe2020/making-it-happen/country-specific-recommendations/index_fi.htm [10] http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=EN&reference=P7-TA-2014-0012 [11] Saksassa liittovaltion valtiovarainministeriön ja
rakennus-, maalaus- ja teollisuuden tekstiilipalvelualojen
työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset, Bulgariassa kansallisen
liiketoiminnan sääntöjä käsittelevän keskuksen perustaminen ja Luxemburgissa
henkilökortin käyttöönotto jokaiselle rakennuskohteen työntekijälle. [12] Erityiseurobarometri 402, ”Undeclared work in the
European Union – Report”, 2013. [13] Ks. pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän
yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamista
koskeva vaikutusten arviointi, luku 3.2.2, taulukko 1. [14] ”Joining up in the fight against undeclared work in
Europe: Feasibility study on establishing a European platform for cooperation
between labour inspectorates, and other relevant monitoring and enforcement
bodies, to prevent and fight undeclared work”, Regioplan 2010, http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=6676&langId=en. [15] Erityiseurobarometri 402, ”Undeclared work in the
European Union – Report”,
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_402_en.pdf. [16] ”Tackling undeclared work in 27 European Union Member States and Norway. Approaches and measures since 2008”, Eurofound 2013, http://www.eurofound.europa.eu/publications/htmlfiles/ef13243.htm. [17] http://www.eurofound.europa.eu/areas/labourmarket/tackling/search.php [18] ”Consultation of social partners under article 154 TFEU
on enhancing EU cooperation in the prevention and deterrence of undeclared
work”, Consultation document C(2013)4145, http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=10345&langId=en. [19] ”Second stage consultation of Social Partners under
Article 154 TFEU on enhancing EU cooperation in the prevention and deterrence
of undeclared work” C(2014)452 final,
http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=11424&langId=en. [20] Lisätietoja: ks. pimeän työn ehkäisemiseksi ja
torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen
foorumin perustamista koskeva vaikutusten arviointi, liite I. [21] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013,
annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia
koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen
työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan
Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU
muuttamisesta. [22] EUVL C , , s. . [23] EUVL C , , s. . [24] Komission tiedonanto ”Tavoitteena työllistävä elpyminen”,
COM(2012) 173, 18.4.2012, http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=101&newsId=1270&furtherNews=yes. [25] Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta
2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010,
s. 46). [26] Nämä suuntaviivat on pidetty voimassa vuosina 2011, 2012
ja 2013. [27] Euroopan
parlamentin päätöslauselma 14. tammikuuta 2014 tehokkaiden
työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa (2013/2112/INI)
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2013/2112(INI). [28] Komission tiedonanto ”Tehokkaammin pimeää työtä vastaan”,
KOM(2007) 628, 24.10.2007,
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52007DC0628:FI:HTML. [29] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY,
annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen
käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995,
s. 31). [30] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen
toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden
tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1). [31] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [32] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54
artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. [33] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [34] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [35] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [36] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [37] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [38] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien
ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat),
epäsuora ja suora tutkimustoiminta. [39] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita
(esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [40] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”. [41] Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [42] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien
ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat),
epäsuora ja suora tutkimustoiminta. [43] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt,
kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n
ulkopuolisissa edustustoissa. [44] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön
enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [45] Katso (vuodet 2007–2013 kattavan) toimielinten sopimuksen 19
ja 24 kohta. [46] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on
ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja
vastaava 25 prosentin osuus.