PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Yleinen tausta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus)[1] säädetään oikeudellisesta kehyksestä ja rahoituskehyksestä tiettyjen maataloustuotteiden jakamiselle kouluissa lapsille koulumaitojärjestelmän ja kouluhedelmäjärjestelmän puitteissa.

Järjestelmät ovat kehittynyt erillisinä ja eri aikoina. Koulumaitojärjestelmä on perustettu samoihin aikoihin kuin maitoalan yhteinen markkinajärjestely vuonna 1968 ja sen täytäntöönpano aloitettiin vuonna 1977. Kouluhedelmäjärjestelmä on uudempi ohjelma, joka syntyi poliittisesta sitoumuksesta hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen yhteydessä vuonna 2007. Nykyisten järjestelmien oikeudelliset ja rahoituskehykset eroavat toisistaan, ja niiden suunnitteluun ja toimintaan liittyy joitakin merkittäviä eroja.

Molemmat koulujakeluohjelmat perustettiin hedelmien ja vihannesten sekä maitotuotteiden kulutuksen edistämistä varten. Nämä tuotannonalat ovat Euroopan maataloudessa merkittäviä, sillä kummankin osuus EU:n maatalouden kokonaistuotoksen arvosta on noin 15 prosenttia. Sen lisäksi, että nämä tuotteet ovat taloudellisesti merkittäviä, ne ovat kansanterveydellisesti hyödyllisiä ja soveltuvat jaettavaksi koululaisille.

Syyt näiden kahden koulujakeluohjelman perustamiseen ovat edelleen ajankohtaisia, sillä hedelmien, vihannesten ja maitotuotteiden kulutus vähenee. Huolimatta erilaisista sekä kansallisella että EU:n tasolla toteutetuista terveyskampanjoista ja maataloustuotteiden menekinedistämistoimista kulutuksen lisäämiseksi kulutuksen laskusuuntaus ei ole kääntynyt, varsinkaan tuoreiden hedelmien ja vihannesten sekä maidon osalta. Tilannetta kärjistävät nykyiset kulutustottumukset, jotka suuntautuvat pitkälle jalostettuihin elintarvikkeisiin, joissa on usein runsaasti lisättyjä sokereita, suolaa ja rasvaa. Tilanne on pahin nuorempien ikäryhmien osalta.

Vaikka nykyiset järjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa kouluissa ja niiden tärkeys tunnustetaan, eri raporttien päätelmät ja täytäntöönpanosta vuosien kuluessa saatu kokemus viittaavat joihinkin heikkouksiin ja tehottomuuteen nykyisten järjestelmien toiminnassa.

YMP 2020 sisältää jo tärkeitä tekijöitä, joiden odotetaan ratkaisevan osan havaituista ongelmista. Se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia erityisesti kouluhedelmäjärjestelmän rahoitukseen ja lujittaa sen koulutuksellista ulottuvuutta. Koulumaitojärjestelmän uusi vaatimus, jonka mukaan siihen osallistuvien jäsenvaltioiden olisi laadittava strategia, auttaa kohdentamaan järjestelmän täytäntöönpanoa samaan tapaan kuin jo nyt kouluhedelmäjärjestelmässä. Komission YMP 2020 -ehdotus hyväksyttiin kuitenkin ennen kuin nykyisten järjestelmien ulkoiset arvioinnit oli saatu päätökseen ja myös ennen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomusta.

Ehdotuksen tavoitteet

Ehdotuksen tavoitteena on korjata järjestelmien toimintaan liittyviä, niiden sisäsyntyisiä ongelmia niiden tehokkuuden ja vaikutuksen lisäämiseksi, mutta lisäksi sillä pyritään yhtenäistämään toimintaa, jotta järjestelmien avulla voitaisiin saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteet ja vastata ulkoisiin haasteisiin. Tämä vastaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan ”jotta ravitsemuksellisen lähestymistavan yleinen yhdenmukaisuus sekä optimaalinen hallinnointi kyettäisiin varmistamaan, ohjelmien välistä koordinointia ja synergiaa olisi tehostettava”. Lisäksi komissio täyttää tällä ehdotuksella asetuksen 225 artiklan c alakohdasta johtuvan raportointivelvoitteen, kun kyseessä on mahdollisuus laajentaa koulujakeluohjelmien soveltamisalaa myös oliiviöljyyn ja syötäväksi tarkoitettuihin oliiveihin.

Ehdotuksella pyritään ensinnäkin muuttamaan nykyjärjestelmän painotusta pitkän aikavälin tavoitteiden mukaiseksi molempien järjestelmien koulutuksellisten välineiden parantamiseksi ja parantamaan nuorten kansalaisten suhdetta ruokaan ja sen alkuperään ja sitä kautta käsityksiä maataloudesta, maataloustuotteista, yhteisestä maatalouspolitiikasta ja EU:sta. Tällä hetkellä järjestelmien rakenteen ja näiden tavoitteiden välillä on kuilu, sillä tavoitteisiin pyritään kummassakin järjestelmässä eri tavoin. Koulutuksellinen ulottuvuus sisällytettiin kouluhedelmäjärjestelmään alusta alkaen, kun taas koulumaitojärjestelmä ei velvoita jäsenvaltioita käyttämään mitään tiettyjä koulutuksellisia välineitä vaan jaettavien tuotteiden ja järjestelmän välinen yhteys on vähäinen. Lisäksi koulumaitojärjestelmän arviointi- ja seurantajärjestelmä on heikko ja kouluhedelmäjärjestelmääkin on parannettava, jotta järjestelmien keskipitkän ja pitkän aikavälin tehokkuutta voidaan mitata.

Toisena tavoitteena on yhtenäistää ja lujittaa nykyisiä erillisiä oikeudellisia kehyksiä ja rahoituskehyksiä ja lisätä EU:n toimien näkyvyyttä, jotta yhteisen maatalouspolitiikan lähestymistapa koulujakeluohjelmiin saadaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja järjestelmien hallinnointi saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Koska nykyiset ohjelmat ovat kehittyneet erillisinä ja eri aikoina, niiden keskinäinen koordinointi ja johdonmukaisuus ovat vajavaisia, vaikka niillä pyritään samanlaisiin tavoitteisiin ja niiden kohderyhmät ovat samat. Hajanainen nykyjärjestelmä johtaa useisiin erilaisiin lähestymistapoihin ja viesteihin, jotka voivat heikentää järjestelmän kokonaisvaikutusta. Ongelma johtuu järjestelmien erilaisista oikeudellisista kehyksistä ja rahoituskehyksistä, kyseisten tuotteiden markkinoiden eroista sekä jäsenvaltioissa tehdyistä päätöksistä järjestelmien täytäntöönpanon suhteen.

Lisäksi on tehostettava niiden varojen käyttöä, jotka on tarkoitettu maataloustuotteiden kulutuksen edistämiseen kouluissa, ja järjestelmien tarjoamat rahoitusmahdollisuudet olisi kohdennettava paremmin, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri ja jakelun kustannus-hyötysuhdetta voitaisiin parantaa. Osa niistä koskee molempia (kuten suuri hallinnollinen ja organisatorinen rasite) ja osa kouluhedelmäjärjestelmää (erityisesti sen tarjoaman potentiaalin noin 30 prosentin alikäyttö ja mittavat erot jaettavien hedelmien kustannusten välillä) tai koulumaitojärjestelmää (mahdollinen hukkavaikutus ja heikko kustannus-hyötysuhde).

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koulujakeluohjelmien tarkistus aloitettiin lokakuussa 2012.

Vaikutustenarvioinnin yhteydessä järjestettiin julkinen kuuleminen, jossa intressitahoja pyydettiin osallistumaan tarkistukseen. Julkinen kuuleminen perustui kuulemisasiakirjaan, joka muodostui noin yhdeksästä avoimesta kysymyksestä. Kuuleminen kesti 12 viikkoa, ja se toteutettiin verkkokyselynä. Lisäksi järjestettiin erillisiä kokouksia ja kuulemistilaisuuksia, mukaan lukien sidosryhmien kokous 15. maaliskuuta 2013.

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa: 1) ”nykytilanteen säilyttäminen”, jossa säilytetään erilliset kehykset mutta sisällytetään järjestelmiin YMP 2020 -uudistuksen aiheuttamat muutokset; 2) ”mukautus”, jossa tarkistuksen tavoitteet pyritään saavuttamaan säilyttämällä erilliset kehykset mutta toteuttamalla sellaisia toimenpiteitä/muutoksia, joilla lähennetään nykyisten järjestelmien koulutuksellisia ulottuvuuksia, parannetaan järjestelmien keskinäisiä synergioita sekä jatketaan järjestelmien yksinkertaistamista ja parantamista YMP 2020:tä pidemmälle; ja 3) ”uusi kehys”, johon liittyy huomattava toimintapolitiikan muutos yhteisen oikeudellisen kehyksen ja rahoituskehyksen muodossa rajatun tuotevalikoiman jakelua varten sekä täydennyksenä suuntautuminen pitkän aikavälin tavoitteisiin lujittamalla järjestelmän koulutuksellista ulottuvuutta.

Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan nykyisen politiikkakehyksen tarkastelun ja tulevia haasteita ja tarpeita koskevan analyysin pohjalta näiden kolmen vaihtoehdon vaikutuksia ja verrataan niitä toisiinsa tarkastellen niiden mahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamiseen sekä niiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta yleisiin tavoitteisiin nähden:

– Jos nykytilanne säilytettäisiin (kouluhedelmäjärjestelmää lujittaen), se suurentaisi koulumaitojärjestelmän ja kouluhedelmäjärjestelmän välistä kuilua koulutuksellisessa ulottuvuudessa eikä juurikaan parantaisi hallinnon tehokkuutta. Se vaikuttaisi vain vähän EU:n toimien yhdenmukaistamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Vaikka se ei vaikuttaisi talousarvioon, se merkitsisi jonkin verran epävarmuutta talousarviosta, sillä koulumaitojärjestelmän rahoituksella ei olisi ylärajaa. Hallinnollinen rasite pysyisi korkeana verrattuna hyötyyn (heikko kustannus-hyötysuhde), ja tehokkuus vaihtelisi suuresti johtuen suurista eroista kouluhedelmäjärjestelmän kattamien tuotteiden kustannusten ja koulumaitojärjestelmän mahdollisen hukkavaikutuksen jatkumisen vuoksi. On epäselvää, tarjoaisiko tämä vaihtoehto sopivia vastauksia niihin uusiin haasteisiin, joita tuoreiden maataloustuotteiden kulutusmalleihin ja kysyntään liittyy. Sen on katsottu edistävän vain vähän sääntelyn parantamisen ja yksinkertaistamisen horisontaalisia tavoitteita mutta sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansanterveydellisten tavoitteiden (terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen) saavuttamiseen kansallisten strategioiden ja kohdentamisen kautta.

– Mukautusvaihtoehdon taas odotetaan vaikuttavan pääasiassa koulumaitojärjestelmän koulutuksellisen ulottuvuuden lujittamisen ja molempien järjestelmien täytäntöönpanon synergioiden kautta, vaikka nykyiset erilliset rakenteet säilytettäisiin. Näin voitaisiin paremmin edistää pitkän aikavälin tavoitteita lisäämällä kyseisten maataloustuotteiden kysyntää kestävästi ja muovaamalla ruokailutottumuksia terveellisemmiksi. Tämä vaihtoehto vaikuttaisi myönteisesti lisäämällä synergioita, mutta niitä rajoittaisivat kuitenkin järjestelmien erilliset rahoitusjärjestelyt. Pienempi hallinnollinen rasite lisäisi hyötyä synergioiden yksinkertaistavan vaikutuksen ja yhteisten menettelyjen myötä.

– Uuden kehyksen vaihtoehdossa nykyisten koulujakeluohjelmien painopistettä siirretään toimenpidekokonaisuuteen, jolla voidaan paremmin saavuttaa ohjelmien pitkän aikavälin tavoitteet ja sillä voidaan paikata tämänhetkiset ohjelmien väliset rakenteelliset aukot. Lisäksi se tarjoaa jäsenvaltioille lisää joustovaraa koulujakeluohjelmien hallinnointiin, ja ne voivat keskittää toimensa ensisijaisten tarpeiden mukaisesti, kun niillä on tarvittava taloudellinen liikkumavaraa eri määrärahojen välillä, jotta ne voivat reagoida muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi se on suunniteltu siten, että kouluissa toteutettavien toimien vaikutus on suurin mutta määrärahat ovat kiinteät. Se poistaa EU:n talousarvioon liittyvät epävarmuustekijät, koska siinä asetetaan vuotuinen enimmäismäärä kouluissa toteutettaville toimille ottaen huomioon YMP 2020:n nykyisen hyödyntämiskyvyn. Rahoitusjärjestelyjä ja osallistumisehtoja parantamalla ohjelmien potentiaalia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.

Edellä esitetyn perusteella vaikutusten arvioinnissa päädyttiin siihen, että uuden kehyksen vaihtoehto on tasapainoisin, sillä siinä koulujakeluohjelmat suunnataan asteittain kohti pitkän aikavälin tavoitteita, jolloin ne pystyvät paremmin vastaamaan yleisiin ongelmiin (hedelmien, vihannesten ja maidon kulutuksen väheneminen ja lihavuuden kasvu) ja luodaan ratkaiseva yhteys maatalouteen ja sen eri tuotteisiin.

Yksinkertaistaminen on ollut tärkeä näkökohta koko prosessissa, ja sitä olisi edistettävä eri tavoin, pääasiassa komission säädöksillä, joilla yhdistetään tai poistetaan tiettyjä vaatimuksia.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotetaan, että luodaan yhteiset oikeudelliset kehykset ja rahoituskehykset hedelmien ja vihannesten sekä maitotuotteiden jakamiselle kouluissa lapsille, ja tuetaan näitä kehyksiä lujittamalla koulutuksellisia toimenpiteitä, joilla parannetaan ohjelmien yhteyttä maatalouteen ja sen tuotteisiin sekä laajempiin kysymyksiin, kuten kansanterveyteen ja ympäristönäkökohtiin. Uudella kehyksellä ei ole vaikutusta talousarvioon, vaan se toimisi YMP 2020:n yhteydessä koulujakeluohjelmille kaavailtujen määrärahojen puitteissa. Uuden ohjelman rakenne perustuu pääosin nykyisten ohjelmien toimiviksi ja tehokkaiksi katsotuille osille.

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 42 artiklaan ja 43 artiklan 2 kohtaan. Se on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen, sillä toiminnan ja perusperiaatteiden kehys vahvistetaan EU:n tasolla mutta jäsenvaltiot voivat muokata ohjelmaa omien painopisteidensä ja kansallisten tai alueellisten erityispiirteidensä mukaiseksi ja määritellä tavoitteensa ja täytäntöönpanomenetelmänsä.

Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

– Rajoitetaan tuotteiden jakelu kouluissa pelkästään kahteen keskeiseen tuoteryhmään: tuoreisiin hedelmiin ja vihanneksiin (mukaan lukien banaanit) ja kulutukseen tarkoitettuun maitoon, jonka rasvapitoisuudesta päättävät kansalliset terveysviranomaiset. Tästä olisi monenlaista hyötyä, sillä jakelu tapahtuisi määrätyn budjetin rajoissa, se vähentäisi kouluille aiheutuvaa organisatorista rasitusta ja auttaisi näiden kahden tuoteryhmän laskevien kulutussuuntausten kääntämisessä. Lisäksi tämä vastaisi yleistä käytäntöä, sillä tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä kulutukseen tarkoitettu maito ovat nykyisissä ohjelmissa eniten jaettuja tuotteita. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin sisällyttää temaattisiin koulutuksellisiin toimenpiteisiin muitakin maataloustuotteita.

– Yhdenmukaistetaan varainhoitosääntöjä ja parannetaan rahoitusehtoja, jotta voidaan tehostaa varojen käyttöä:

– Tuotteiden ja niiden toimitusketjujen erot sekä erilainen kulutustilanne eri jäsenvaltioissa huomioon ottaen jäsenvaltioille myönnetään erilliset määrärahat hedelmiä ja vihanneksia (mukaan lukien banaanit) varten ja maitoa varten. Hedelmien ja vihannesten jakelun määräraha olisi YMP 2020:n talousarvion mukainen (150 miljoonaa euroa), ja maidon jakelun määräraha vastaisi varojen odotettua käyttöä (80 miljoonaa euroa). Tietty joustovara sallittaisiin, jotta jäsenvaltiot voisivat siirtää pieniä määriä määrärahoja kohteesta toiseen tarpeidensa mukaan (toimien tärkeysjärjestys määriteltäisiin strategioissa). Määrärahoissa määriteltäisiin rajat tukitoimenpiteille ja muille tukikelpoisille toimenpiteille, kuten arvioinnille, seurannalle ja viestinnälle.

– Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella EU:n rahoitusosuus tuotteiden hinnoista rajattaisiin määräämällä tuelle enimmäismäärä hedelmien ja vihannesten sekä maidon annosta kohti eikä määrittelemällä EU:lle yhteisrahoitusosuutta kuten kouluhedelmäjärjestelmässä on ollut tähän saakka. Tämä olisi uutta hedelmien ja vihannesten osalta, ja se auttaisi tasoittamaan jaettavien tuotteiden suuria hintaeroja ja yksinkertaistaisi hallintoa. EU:n tukea maidolle lisättäisiin hukkavaikutuksen vähentämiseksi (mahdollistamalla maksuton tai lähes maksuton jakelu) ja jakelun kustannus-hyötysuhteen parantamiseksi. Nämä ehdotuksen osat vastaavat sitoumusta[2], jonka komissio antoi neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013[3] hyväksymisen yhteydessä; asetuksella tarkistetaan nykyisten ohjelmien rahoitusjärjestelyjä eli maidon jakelun tukea ja kouluhedelmäjärjestelmän kustannusten yhteisrahoitusta. Jäsenvaltiot saavat jatkaa kansallista lisärahoitusta tai yksityisen rahoituksen hankintaa laajentaakseen koulujakeluohjelmien soveltamisalaa ja/tai intensiteettiä.

– Lujitetaan koulutuksellista ulottuvuutta: Myös koulumaitojärjestelmässä vaadittaisiin, että koulutuksellisia toimenpiteitä on tuettava, jolloin järjestelmät tulisivat tältä osin yhdenmukaisiksi. Toimenpiteillä olisi voimakas koulutuksellinen ulottuvuus, jossa keskitytään maataloutta koskeviin kysymyksiin, ravintoon/terveyteen (tasapainoiset ruokavaliot) sekä ympäristönäkökohtiin. Lisäksi ne tarjoaisivat ratkaisevan tärkeän välineen, jolla lapset saisivat luotua (uudistettua) suhteen ruokaan, maataloustuotantoon ja maanviljelijöihin. Koulutuksellisten toimenpiteiden olisi kohdistuttava koulujen oppilaisiin ja niihin olisi mahdollisuuksien mukaan kytkettävä myös perheet ja yhteisö, ja niissä olisi käsiteltävä laajemmin sitä, mitä terveellisiä ruoka- ja juomavaihtoehtoja kouluissa on tarjolla. Ne ovat hyödyllisiä, sillä on näyttöä siitä, että monet lapset kasvavat oppimatta, mistä heidän ruokansa tulee – missä ja miten sitä tuotetaan ja mitä tuotteita eri kausina on tarjolla. Jäsenvaltiot voisivat sen vuoksi valita temaattisia koulutuksellisia toimenpiteitä, jotka voisivat toisinaan kattaa muitakin maataloustuotteita kuin järjestelmien kahta keskeistä tuoteryhmää, kuten jogurtteja, hedelmä- ja vihannesjalosteita, hunajaa, oliiviöljyä ja vastaavia tuotteita. Kansallisten terveysviranomaisten on hyväksyttävä luettelo kaikista ohjelmassa jaettavista tuotteista ja niiden ravitsemuksellisista vaatimuksista. Koulutuksellisten tukitoimenpiteiden olisi liityttävä suoraan ohjelman maataloudellisiin tavoitteisiin ja oltava terveellisten ruokavalioiden edistämistavoitteen mukaisia.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen vaikutus talousarvioon on neutraali verrattuna nykytilanteen säilyttämiseen. Hedelmille ja vihanneksille tällä hetkellä asetuksella (EY) N:o 1308/2013 vahvistettu enimmäismääräraha (150 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden) pysyy tässä ehdotuksessa samana. Maidon osalta ehdotukseen sisältyy 80 miljoonan euron määräraha kouluvuotta kohden, mikä vastaa odotettavissa olevaa talousarvion toteutumaa ja on monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin tarkoitettujen kokonaismäärien mukainen.

Menojen jakautumisen osalta suurin tuki annetaan tuotteiden jakelua ja koulutuksellisia tukitoimenpiteitä varten. Muita kustannuksia, esimerkiksi arvioinnista, seurannasta ja tiedotuksesta, tuetaan myös mutta vähemmän. Komissio vahvistaa koulutuksellisten tukitoimenpiteiden ja muiden toimien tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärät nykyisistä ohjelmista saadun kokemuksen perusteella.

Tarkemmat tiedot talousarvio- ja rahoitusvaikutuksista esitetään ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

2014/0014 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013[6] II osan I osaston II luvun 1 jaksossa säädetään kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmistä, mukaan lukien banaanit, sekä koulumaitojärjestelmästä.

(2)       Nykyisten järjestelmien soveltamisesta saadut kokemukset yhdessä ulkoisten arviointien päätelmien ja niiden johdosta tehtyjen erilaisten toimintavaihtoehtojen analyysien kanssa osoittavat, että syyt näiden kahden koulujakeluohjelman perustamiseen ovat edelleen ajankohtaisia. Nykytilanteessa hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, sekä maitotuotteiden kulutus vähenee, ja tätä suuntausta voimistavat muun muassa nykyiset, pitkälle jalostettuihin ja usein runsaasti lisättyjä sokereita, suolaa ja rasvaa sisältäviin elintarvikkeisiin suuntautuvat kulutustottumukset, minkä vuoksi olisi jatkettava unionin tukea, jolla rahoitetaan tiettyjen maataloustuotteiden jakelua oppilaitoksissa lapsille.

(3)       Eri toimintavaihtoehtojen analyysi osoittaa, että yhdenmukaistettu lähestymistapa yhteisissä oikeudellisissa kehyksissä ja rahoituskehyksissä on sopivampi ja tehokkaampi niiden tavoitteiden saavuttamiseen, joihin yhteisellä maatalouspolitiikalla koulujakeluohjelmissa pyritään. Se antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden maksimoida jakelun vaikutus muuttumattomien määrärahojen puitteissa ja tehostaa hallintoa. Kun kuitenkin otetaan huomioon erot hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, ja maitotuotteiden ja niiden toimitusketjujen erot, tietyt osat olisi pidettävä erillään, kuten kumpaankin järjestelmään tarkoitetut määrärahat. Nykyjärjestelmistä saadun kokemuksen perusteella osallistumisen tähän ohjelmaan olisi edelleen oltava jäsenvaltioille vapaaehtoista. Kun otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden erilaiset kulutustilanteet, ohjelmaan osallistuville jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita, haluavatko ne jakaa kaikkia vai vain yhtä niistä tuotteista, joiden toimittamista lapsille oppilaitoksiin voidaan tukea.

(4)       On havaittu, että erityisesti tuoreiden hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, ja kulutukseen tarkoitetun maidon kulutus on laskusuunnassa. Sen vuoksi on aiheellista keskittää koulujakeluohjelmien jakelu näihin tuotteisiin. Tämä puolestaan auttaisi myös keventämään koulujen organisatorista rasitetta, lisäämään jakelun vaikutusta muuttumattomien määrärahojen puitteissa, ja se olisi linjassa nykyisen käytännön kanssa, koska nämä tuotteet ovat nykyisissä järjestelmissä eniten jaettuja tuotteita.

(5)       Jakelun tueksi tarvitaan koulutuksellisia toimenpiteitä, jotta järjestelmän avulla voidaan saavuttaa sen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ovat tiettyjen maataloustuotteiden kulutuksen lisääminen ja ruokavalioiden muovaaminen terveellisemmiksi. Tällaisten toimenpiteiden tärkeys huomioon ottaen niitä olisi käytettävä sekä hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, että maidon jakelun tukemiseen. Niihin pitäisi voida myöntää unionin tukea. Koska tukitoimenpiteet ovat keskeinen väline, jolla lapset saavat uudistettua suhteensa maatalouteen ja sen eri tuotteisiin ja jolla järjestelmässä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus sisällyttää temaattisiin toimenpiteisiinsä useammanlaisia maataloustuotteita. Kansallisten terveysviranomaisten olisi kuitenkin terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi osallistuttava tähän prosessiin ja hyväksyttävä luettelo tällaisista tuotteista sekä kahdesta jaettavien tuotteiden ryhmästä ja niiden ravitsemuksellisista vaatimuksista.

(6)       Moitteettoman budjettihallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava enimmäismäärä unionin tuelle hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, ja maidon jakelulle, koulutuksellisille tukitoimenpiteille ja niihin liittyville kustannuksille. Tämän enimmäismäärän olisi vastattava nykytilannetta. Saatujen kokemusten perusteella ja hallinnon yksinkertaistamiseksi rahoitusmalleja olisi lähennettävä ja niiden olisi perustuttava yhtenäiseen lähestymistapaan unionin rahoituksen tason suhteen. Sen vuoksi olisi aiheellista rajata unionin tuki tuotteiden ostamiseen määrittämällä unionin tuelle enimmäismäärä sekä hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, että maidon annosta kohti ja poistaa pakollisen yhteisrahoituksen periaate hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, osalta. Kun otetaan huomioon kyseisten tuotteiden hintojen epävakaus, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä toimenpiteistä, joilla vahvistetaan unionin tuen taso tuoteannoksen hintaa kohti ja annoksen määritelmä.

(7)       Jotta varmistettaisiin unionin varojen tehokas ja kohdennettu käyttö, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä toimenpiteistä, joissa vahvistetaan unionin tuen alustava jako kullekin jäsenvaltiolle ja menetelmät, jolla tuen jakoa voidaan muuttaa jäsenvaltioiden välillä saatujen tukihakemusten perusteella. Varojen alustava jako olisi vahvistettava erikseen hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, sekä maidon osalta jakeluun liittyvän vapaaehtoisen lähestymistavan mukaisesti. Jakoperusteen hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, osalta olisi perustuttava nykyiseen jäsenvaltiokohtaiseen jakoon, joka perustuu objektiivisiin perusteisiin eli 6–10-vuotiaiden lasten osuuteen väestöstä, ottaen huomioon myös kyseisen alueen kehitysasteen. Jotta jäsenvaltiot voisivat säilyttää nykyisten ohjelmiensa laajuuden ennallaan ja muiden rohkaisemiseksi jakamaan maitoa, maitoon annettavan rahoituksen osalta on aiheellista käyttää kahden jakoperusteen yhdistelmää, johon kuuluvat koulumaitojärjestelmän varojen aiempi käyttö jäsenvaltioissa sekä sama objektiivinen peruste, jota käytetään hedelmien ja vihannesten osalta, eli 6–10-vuotiaiden lasten osuus väestöstä. Jotta näiden kahden jakoperusteen välillä voitaisiin löytää oikea tasapaino, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä tarkemmista säännöistä jakoperusteiden tasapainottamiseksi. Kun vielä otetaan huomioon jäsenvaltioiden väestörakenteen tai alueiden kehitystason muutos, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä, jotka liittyvät kolmen vuoden välein tehtävään arviointiin siitä, ovatko näiden perusteiden mukaiset jäsenvaltioiden rahoitusosuudet edelleen ajan tasalla.

(8)       Jotta väestöltään pienemmillä jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus soveltaa järjestelmää kustannustehokkaasti, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä, joissa vahvistetaan vähimmäismäärä unionin tuelle, jota jäsenvaltiolla on oikeus saada hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, ja maitoa varten.

(9)       Hyvän hallintotavan ja moitteettoman taloushallinnon vuoksi jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, ja/tai maidon jakeluun, olisi haettava unionin tukea joka vuosi. Menettelyjen ja hallinnon yksinkertaistamiseksi hakemus olisi esitettävä erillisten tukihakemusten perusteella. Jäsenvaltioiden tukihakemukset saatuaan komission olisi päätettävä tuen lopullisesta jaosta hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, ja maitoa varten talousarviosta käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa ja ottaen huomioon niihin tarkoitettujen määrärahojen väliset siirrot, jotka kannustavat priorisoimaan jakelua ravitsemuksellisten tarpeiden mukaan. Komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä toimenpiteistä, joilla vahvistetaan tällaisia siirtoja koskevat ehdot ja rajoitukset.

(10)     Kansallista strategiaa olisi pidettävä edellytyksenä jäsenvaltion osallistumiselle järjestelmään; se olisi strateginen monivuotinen asiakirja, jossa määritellään jäsenvaltioiden tavoitteet ja painopisteet. Jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää niitä säännöllisesti erityisesti arviointien ja painopisteiden tai tavoitteiden uudelleenarvioinnin perusteella.

(11)     Järjestelmän näkyvyyden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi selitettävä strategiassaan, kuinka ne aikovat varmistaa järjestelmänsä lisäarvon erityisesti silloin, kun unionin järjestelmästä rahoitettavat tuotteet kulutetaan muiden oppilaitoksissa lapsille tarjottavien aterioiden yhteydessä. Sen varmistamiseksi, että unionin järjestelmän koulutuksellinen tarkoitus täyttyy ja tehoaa, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä säännöistä, jotka koskevat unionin järjestelmästä rahoitettavien tuotteiden jakelua suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin ja niiden valmistukseen.

(12)     Jotta voidaan varmistaa, että järjestelmässä lapsille jaettavien tuotteiden hinnat vastaavat täysin annetun tuen määrää ja että tuettujen tuotteiden käyttötarkoituksesta ei poiketa, komissiolle olisi annettava valtuudet antaa tiettyjä säädöksiä, jotka koskevat järjestelmään kytkettävää hintaseurantaa.

(13)     Koska yhteisrahoitusperiaate poistetaan hedelmien ja vihannesten jakelulta, on muutettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013[7] asiaa koskevia säännöksiä.

(14)     Sen vuoksi asetuksia (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 olisi muutettava. Ottaen huomioon kouluvuosien jaksotuksen, uusia sääntöjä olisi sovellettava 1 päivästä elokuuta 20XX,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutokset maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettuun asetukseen (EU) N:o 1308/2013

Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:

1)         Korvataan II osan I osaston II luvun 1 jakson otsikko seuraavasti:

”TUKI MAATALOUSTUOTTEIDEN JAKAMISEEN OPPILAITOKSISSA”.

2)           Poistetaan ”1 Alajakso” ja otsikko ”Kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmät”.

3)           Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Tuki hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista, koulutuksellisia toimitoimenpiteitä ja niihin liittyviä kustannuksia varten

1.      Unionin tukea myönnetään 22 artiklassa tarkoitetuissa laitoksissa olevien lasten hyväksi

a)       hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon jakeluun;

b)      koulutuksellisiin tukitoimenpiteisiin, ja

c)       eräiden asiaan liittyvien logistiikka-, jakelu-, laitteisto-, mainonta-, seuranta- ja arviointikustannusten kattamiseen.

2.      Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua 1 kohdassa vahvistettuun tukijärjestelmään, jäljempänä ’koulujakeluohjelma’, voivat jakaa joko hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, tai CN-koodiin 0401 sisältyvää maitoa taikka molempia.

3.      Koulujakeluohjelmaan osallistumisen ehtona on, että jäsenvaltiot laativat ennen koulujakeluohjelmaan osallistumistaan ja sen jälkeen kuuden vuoden välein kansallisen tai alueellisen tason strategian ohjelman täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltio voi muuttaa strategiaansa erityisesti seurannan ja arvioinnin perusteella. Strategiassa on ainakin määriteltävä tarpeet, tarpeiden tärkeysjärjestys, kohderyhmä, odotetut tulokset ja määrälliset tavoitteet verrattuna lähtötilanteeseen, ja vahvistettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten soveltuvat välineet ja toimet.

4.      Jotta koulujakeluohjelmalla olisi vaikutusta, jäsenvaltioiden on päätettävä myös koulutuksellisista tukitoimenpiteistä; niihin voi kuulua toimenpiteitä ja toimia, joilla pyritään luomaan lapsille suhde maatalouteen ja laajempaan joukkoon maataloustuotteita sekä opetetaan asiaan liittyvistä aiheista, kuten terveellisistä ruokailutottumuksista, ruoan haaskaamisen välttämisestä, paikallisista elintarvikeketjuista tai luonnonmukaisesta viljelystä.

5.      Jäsenvaltioiden on strategioitaan laatiessaan laadittava luettelo muista maataloustuotteista, joita voidaan satunnaisesti sisällyttää koulutuksellisiin tukitoimenpiteisiin hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon lisäksi.

6.      Jäsenvaltioiden on valittava jaettavat tai koulutuksellisiin tukitoimenpiteisiin sisällytettävät tuotteensa sellaisten objektiivisten perusteiden mukaan, joihin voivat kuulua terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tuotteiden saatavuus, asettaen etusijalle, niin pitkälle kuin se on mahdollista toteuttaa, unionista peräisin olevat tuotteet ja erityisesti paikalliset hankinnat, luomutuotteet, lyhyet toimitusketjut tai ympäristöhyödyt.

7.      Jäsenvaltioiden on terveellisiä ruokailutottumuksia edistääkseen varmistettava, että niiden toimivaltaiset terveysviranomaiset hyväksyvät luettelon kaikista koulujakeluohjelmassa jaettavista tuotteista ja päättävät niiden ravitsemuksellisista vaatimuksista.”

4)           Lisätään 23 a artikla seuraavasti:

”23 a artikla

Rahoitussäännökset

1.      Rajoittamatta 4 kohdan säännösten soveltamista, koulujakeluohjelman mukainen tuki 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuotteiden jakelua, koulutuksellisia tukitoimenpiteitä ja asiaan liittyviä kustannuksia varten ei saa olla suurempi kuin:

a)       hedelmien, vihannesten ja banaanien osalta 150 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden;

b)      maidon osalta 80 miljoonaa euroa kouluvuotta kohden.

Siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan unionin tuen suuruus jaettavien hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, ja maidon annoksen hintaa kohden ja määritellään annoksen käsite. Siirretään komissiolle myös valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan koulutuksellisten tukitoimenpiteiden rahoittamisen vähimmäis- ja enimmäismäärä jäsenvaltioiden lopullisista vuotuisista määrärahoista.

2.      Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu tuki jaetaan jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)       hedelmien ja vihannesten, mukaan lukien banaanit, osalta objektiiviset perusteet, jotka koskevat

i)       6–10-vuotiaiden lasten osuutta väestöstä;

ii)      jäsenvaltion alueiden kehitysastetta siten, että varmistetaan suurempi tuki tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille vähemmän kehittyneille alueille, SEUT-sopimuksen 349 artiklassa luetelluille syrjäisimmille alueille tai asetuksen (EU) N:o 229/2013 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille pienille Egeanmeren saarille, ja

b)      maidon osalta varojen aikaisempi käyttö aiemmissa maidon ja maitotuotteiden jakelun järjestelmissä sekä objektiivinen peruste, joka koskee 6–10-vuotiaiden lasten osuutta väestöstä.

Komissio arvioi vähintään kolmen vuoden välein, onko varojen alustava jako hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, sekä maitoa varten edelleen tässä kohdassa tarkoitettujen objektiivisten perusteiden mukainen.

3.      Jäsenvaltioiden on pyydettävä joka vuosi osallistumista koulujakeluohjelmaan toimittamalla unionin tukea koskeva hakemus jokaisesta tuotteesta, jota ne haluavat jakaa 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

4.      Ylittämättä 230 miljoonan euron enimmäismäärää, joka kertyy 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista määristä, jäsenvaltiot voivat siirtää enintään 15 prosenttia niiden alustavista määrärahoista hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, tai maitoa varten toiselle sektorille edellytyksin, jotka komissio määrittelee delegoiduilla säädöksillä 227 artiklan mukaisesti.

5.      Koulujakeluohjelma ei vaikuta unionin lainsäädännön mukaisten erillisten kansallisten koulujakeluohjelmien soveltamiseen.

6.      Jäsenvaltiot voivat myöntää unionin tuen lisäksi kansallista tukea 217 artiklan mukaisesti.

7.      Unioni voi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 6 artiklan mukaisesti rahoittaa myös tiedotus-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä, jotka liittyvät koulujakeluohjelmaan, mukaan luettuina toimet, joilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta siitä, sekä asiaan liittyviä verkottumistoimenpiteitä.

8.      Koulujakeluohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on elintarvikkeiden jakelupaikoissa julkistettava ohjelmaan osallistumisensa ja tiedotettava unionin antamasta tuesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava unionin koulujakeluohjelman lisäarvo ja näkyvyys suhteessa oppilaitoksissa tarjottaviin muihin aterioihin.”

5)           Korvataan 24 ja 25 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Siirretty säädösvalta

1. Lasten terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että koulujakeluohjelman tuki kohdistetaan 22 artiklassa tarkoitettuun kohderyhmään, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä, jotka koskevat seuraavia:

a)       lisäperusteet, joita jäsenvaltioiden on noudatettava tuen kohdistamisessa;

b)      jäsenvaltioiden suorittama tuen hakijoiden hyväksyminen ja valinta;

c)       kansallisten ja alueellisten strategioiden laadinta sekä koulutukselliset tukitoimenpiteet.

2.      Euroopan unionin varojen tehokkaan ja kohdennetun käytön varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti

a)       tuen alustavasta jakautumisesta jäsenvaltioiden kesken hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, ja maitoa varten ja tarvittaessa sen tarkistamisesta 23 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, unionin tuen vähimmäismääristä kunkin jäsenvaltion osalta, menetelmästä tuen jakamiseksi uudelleen jäsenvaltioiden kesken vastaanotettujen tukihakemusten perusteella ja tarkemmista säännöistä, jotka koskevat sitä, miten 23 a artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut perusteet on otettava huomioon varojen jakamisessa;

b)      ehdoista, joita sovelletaan siirtoihin hedelmiin ja vihanneksiin, mukaan lukien banaanit, tarkoitetun määrärahan ja maitoon tarkoitetun määrärahan välillä;

c)       kustannuksista ja/tai toimenpiteistä, joihin voidaan myöntää unionin tukea ja mahdollisuudesta vahvistaa vähimmäis- ja enimmäismääriä tietyille kustannuksille;

d)      jäsenvaltioiden velvoitteesta seurata ja arvioida koulujakeluohjelmansa toimivuutta.

3.      Koulujakeluohjelmaa koskevan tietoisuuden edistämiseksi siirretään komissiolle valta antaa 227 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa velvoitetaan koulujakeluohjelmaa soveltavat jäsenvaltiot tiedottamaan unionin antamasta tuesta.

4.      Unionin järjestelmän lisäarvon ja näkyvyyden varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä, joita sovelletaan tuotteiden jakamiseen suhteessa muihin oppilaitoksessa tarjottaviin aterioihin.

5.      Koska on tarpeen varmistaa, että tuki heijastuu siihen hintaan, jolla tuotteita on saatavilla koulujakeluohjelmaa varten, komissio voi antaa 227 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä sääntöjä hintaseurannan käyttöönotosta järjestelmässä.

25 artikla

Täytäntöönpanovallan käyttäminen tarkastelumenettelyä noudattaen

Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa tämän jakson soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat muun muassa

a)       tuen lopullista jakoa hedelmiä ja vihanneksia, mukaan lukien banaanit, ja/tai maitoa varten osallistuvien jäsenvaltioiden kesken 23 a artiklan 1 kohdassa vahvistetuissa rajoissa ottaen huomioon 23 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetut siirrot;

b)      tietoja, joiden on sisällyttävä jäsenvaltioiden strategioihin;

c)       tukihakemuksia ja maksuja;

d)      koulujakeluohjelman julkistamiseen liittyviä menetelmiä sekä siihen liittyviä verkottumistoimenpiteitä;

e)       koulujakeluohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden esittämien seuranta- ja arviointikertomusten toimittamista, muotoa ja sisältöä;

f)       hintaseurannan hallinnointia.

6)           Poistetaan 2 alajakso.

7)           Korvataan 217 artikla seuraavasti:

”217 artikla

Lapsille jaettavien tuotteiden kansalliset tuet

Jäsenvaltiot voivat 23 artiklassa säädetyn unionin tuen lisäksi myöntää kansallista tukea tuotteiden jakeluun lapsille oppilaitoksissa tai 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin asiaan liittyviin kustannuksiin.

Jäsenvaltiot voivat rahoittaa tukensa asianomaisella alalla kerättävillä maksuilla tai muilla yksityissektorilta saatavilla rahoitusosuuksilla.

Jäsenvaltiot voivat 23 artiklassa säädetyn unionin tuen lisäksi myöntää kansallista tukea 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen koulutuksellisten tukitoimenpiteiden kustannuksiin.”

8)           Poistetaan liite V.

2 artikla

Muutos asetukseen (EU) N:o 1306/2013

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)     unionin rahoitusosuus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 220 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät eläintauteihin ja kuluttajien luottamuksen menetykseen.”

3 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta XXXX.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin

Neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[8]

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[9].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

X Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotuksen tavoitteena on lisätä kestävällä tavalla hedelmien ja vihannesten sekä maitotuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa. Näin edistetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteita vakauttaa markkinoita ja varmistaa kysyntä pitkällä aikavälillä. Sillä pyritään myös edistämään laajempia kansanterveydellisiä tavoitteita, kuten ylipainon ja liikalihavuuden sekä ruokavalioon liittyvien sairauksien vähentämistä, muokkaamalla ruokailutottumuksia pysyvästi terveellisemmiksi.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite: Parannetaan epäsuotuisassa asemassa olevien sosiaaliryhmien elintarvikkeiden saantia

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 05 02 Maatalousmarkkinoiden interventiot

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Ehdotuksen odotetaan muuttavan nuorten kansalaisten tietoja, asenteita ja mieltymyksiä, jotka koskevat ruokaa ja sen alkuperää, sekä heidän käsityksiään maataloudesta ja maataloustuotteista.

Sen odotetaan myös parantavan tuotteiden jakelun kustannus-hyötysuhdetta kohdentamalla EU:n tuki paremmin.

Lisäksi sillä lisättäisiin sitä osaa määrärahoista, joka käytetään liitännäistoimiin, mikä parantaa niiden vaikutusta kohderyhmän kulutukseen ja pienentää eroa kouluhedelmäjärjestelmän ja koulumaitojärjestelmän koulutuksellisten ulottuvuuksien välillä.

Se johtaisi myös yhteiseen kehykseen jäsenvaltioittain ja lisäisi EU:n toiminnan näkyvyyttä.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Tavoitteille on asetettu kolmen tason indikaattoreita:

Vaikutusindikaattorit:

-     tuoreiden hedelmien ja vihannesten välittömän ja välillisen kulutuksen muutos lasten keskuudessa viiden vuoden kuluttua

-     kulutukseen tarkoitetun maidon välittömän ja välillisen kulutuksen muutos lasten keskuudessa viiden vuoden kuluttua

-     koko ruokavalion laadun parantuminen

Tärkeimmät tulosindikaattorit:

-     liitännäistoimenpiteisiin käytetty prosenttiosuus käytettävissä olevasta rahoituksesta

-     maatalouteen ja maataloustuotteisiin liittyvien toteutettujen tukitoimenpiteiden prosenttiosuus

-     käytettyjen varojen tehokkuus maataloustuotteiden kulutuksen edistämisessä kouluissa

Tärkeimmät tuotosindikaattorit:

-     jäsenvaltioiden toteuttamien liitännäistoimenpiteiden lukumäärä

-     liitännäistoimenpiteisiin osallistuneiden lasten lukumäärä ja osuus kaikista osallistujista

-     maatalouteen liittyvien liitännäistoimenpiteiden lukumäärä

-     kulu annosta kohden

-     osallistuvien jäsenvaltioiden, koulujen ja lasten lukumäärä

-     kouluissa jaettujen tuotteiden määrä (hedelmä- ja vihannesannosten sekä maitoannosten lukumäärä)

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

Ehdotuksen perustana on tarve lisätä kestävästi lasten hedelmien, vihannesten ja maidon kulutusta sekä muokata heidän ruokailutottumuksiaan terveellisiksi.

YMP:n koulujakeluohjelmissa nykyisessä täytäntöönpanomuodossaan on tiettyjä rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita, jotka rajoittavat niiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteet eli edistää maataloustuotteiden kulutusta (markkinatavoite) ja koululaisten terveellistä ruokavaliota (terveystavoite).

Havaitut ongelmat koskevat eroja järjestelmien rakenteessa ja niiden tavoitteissa (kummassakin järjestelmässä on omat, erilaiset koulutukselliset välineensä), järjestelmien välisen koordinoinnin ja niiden keskinäisen johdonmukaisuuden puutetta ja puutteita, jotka rajoittavat varojen käytön välitöntä vaikutusta (suuri hallinnollinen ja organisatorinen rasitus molemmissa järjestelmissä, talousarvion 30 prosentin alikäyttö kouluhedelmäjärjestelmässä, potentiaalinen hukkavaikutus ja alhainen kustannus-hyötysuhde koulumaitojärjestelmässä).

Tarpeet liittyvät lähinnä sääntelyllisiin puutteisiin, erilaisiin rahoituskehyksiin, täytäntöönpanoeroihin jäsenvaltioissa sekä joihinkin ulkoisiin tekijöihin.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n tason toimet tarjoavat EU:n laajuisiin aloitteisiin tarvittavaa rahoitusta ja lisärahoitusta, jonka avulla jäsenvaltiot voivat laajentaa omia toimiaan ja lisätä niiden vaikutusta. Jos jäsenvaltioilla olisi käytettävissään yksinomaan omia rahoituslähteitään, suurin osa niistä ei kykenisi toteuttamaan kunnianhimoisia hankkeita. Se myös lisää kyseisten järjestelmien uskottavuutta jäsenvaltioissa ja parantaa kuvaa ja tietämystä Euroopan unionista. EU:n kehys tuo lisäarvoa, sillä se helpottaa jatkuvaa ja avointa tiedon ja kokemusten siirtoa ja vaihtoa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tällä hetkellä on olemassa kaksi EU:n rahoittamaa, EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvaa koulujakeluohjelmaa, joiden kohteena ovat nimenomaan koululaiset, eli koulumaitojärjestelmä ja kouluhedelmäjärjestelmä. Molempien ohjelmien tavoitteena on lisätä pysyvästi kyseisten tuotteiden osuutta lasten ruokavalioissa varhaisessa vaiheessa, jolloin lasten ruokailutottumukset muotoutuvat, mikä edistää YMP:n tavoitteiden saavuttamista, erityisesti markkinoiden vakauttamista ja pitkän aikavälin kysynnän varmistamista. Lisäksi ohjelmat ovat laajempien kansanterveydellisten tavoitteiden mukaisia, sillä ne edistävät kestävien, terveellisten ruokailutottumusten muodostamista.

Vaikka nykyiset järjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa kouluissa ja niiden tärkeys tunnustetaan, eri raporttien (etenkin kouluhedelmäjärjestelmästä ja koulumaitojärjestelmästä komission aloitteesta tehdyt ulkoiset arvioinnit sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 10/2009) päätelmät ja täytäntöönpanosta vuosien kuluessa saatu kokemus ovat osoittaneet, että järjestelmiä on edelleen parannettava niiden hallinnoinnin tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Äskettäin tehdyssä YMP:n uudistuksessa on jo käsitelty joitakin havaituista ongelmista.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ottaen asianmukaisesti huomioon alakohtaiset erityispiirteet ehdotus on maataloustuotteiden menekinedistämistavoitteen mukainen. Se on myös kansanterveyteen (painonhallinta, terveyteen liittyvä eriarvoisuus) ja yksinkertaistamiseen liittyvien tavoitteiden sekä Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyjen periaatteiden ja tavoitteiden mukainen.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[10]

¨ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– ¨ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– ¨  toimeenpanovirastoja

X Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– ¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨ julkisoikeudellisille elimille

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Uuden järjestelmän seuranta ja arviointi on sisällytetty kustannuksiin, joihin voidaan myöntää EU:n tukea johtuen niiden tärkeydestä hyvälle hallinnoinnille ja jotta voitaisiin arvioida sen vaikuttavuutta/tehokkuutta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Siihen sisältyy myös yhteys monivuotiseen (kuusi vuotta) kansalliseen/alueelliseen strategiaan.

Seuranta perustuu jäsenvaltioiden vuotuisiin raportteihin, joissa on tiedot käytetystä rahoituksesta, ohjelmaan osallistuvien koulujen/lasten määrästä ja niiden osuudesta kaikkien koulujen/lasten muodostamassa kohderyhmässä, jakelutiheydestä, jakelun kestosta, ajoituksesta ja järjestelmästä, keskimääräisestä annoskoosta ja annoskohtaisesta hinnasta, keskimääräisestä kulutuksesta lasta kohden ja jaetuista kokonaismääristä. Lisäksi seurataan liitännäistoimenpiteitä ja niissä käytettyjä menetelmiä, niiden kustannuksia, tiheyttä, osallistuvien koulujen/lasten määrää, sidosryhmien osallistumista ja jaettavia tuotteita.

Arviointiprosessi kattaa jäsenvaltioiden arviointikertomukset viiden vuoden kuluttua ohjelman täytäntöönpanon aloittamisesta keskipitkän aikavälin vaikutusten mittaamiseksi ja vuoden kuluttua tästä EU:n laajuisen ulkopuolisen arvioinnin, jossa tarkastellaan ohjelman täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla ja sen yleistä vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja relevanssia komission arviointistandardien ja suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi voidaan harkita ulkopuolista selvitystä pitkän aikavälin vaikutusindikaattoreista.

Kouluhedelmäjärjestelmän ja koulumaitojärjestelmän ulkoiset arvioinnit sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 10/2011 on selvästikin otettu asianmukaisesti huomioon uuden ohjelman seuranta- ja arviointiprosessien suunnittelussa.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Havaittu yleinen riski liittyy ohjelman vaikuttavuuteen eli siihen, tavoittaako EU:n tuki ohjelman lopulliset edunsaajat ja edistääkö se ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Kouluhedelmäjärjestelmästä tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tuen hakijoiden valintaan sekä hankintamenettelyihin, joita käytetään jakelua, mainontaa, seurantaa ja arviointia koskevien sopimusten tekemiseen. Valvontasäännökset kattavat myös tällaiset sopimukset. Koulujakeluohjelmaan saattaa liittyä julkisiin hankintoihin liittyviä ongelmia.

Muiden riskien osalta voidaan antaa sääntöjä mahdollisesta hukkavaikutuksesta ja jaettavien tuotteiden liiallisista kustannuksista tai tuotteiden toimittajien marginaalista (esimerkiksi vahvistamalla taso EU:n tuelle annosta kohden).

Liitännäistoimenpiteiden osalta saattaa olla olemassa päällekkäisyyden vaara kouluissa toteutettavien koulutuksellisten toimenpiteiden ja maataloustuotteiden menekinedistämistoimien kanssa. Tämän välttämiseksi EU:n tieteellisten asiantuntijoiden ryhmä osallistuu näiden toimenpiteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden yhteys uuden ohjelman tavoitteisiin tuodaan selvästi esiin. Liitännäistoimenpiteitä koskevissa valvontasäännöksissä käsitellään yleisesti menojen todellista tarvetta ja annetaan varmuus myös siltä osin, jos tällaiset toimenpiteet ulkoistetaan.

2.2.2.     Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Valvontajärjestelmän muodostavat jäsenvaltioiden maksutoimistot ja valvontaelimet, joille on siirretty tehtäviä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain kertomukset tarkastuksista samaan tapaan kuin jo nyt kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmissä, ja niissä on annettava tarkat hallinnointia ja paikalla suoritettuja tarkastuksia koskevat tiedot.

Lisäksi sisäisessä hallinto- ja valvontajärjestelmässä hyödynnetään valvonta- ja arviointikertomuksia, joita saadaan jäsenvaltioilta ja EU:n laajuisesta arvioinnista. EU:n tieteellisten asiantuntijoiden ryhmä antaa jäsenvaltioille ja komissiolle neuvoja ohjelman täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Koulujakeluohjelmaan sovelletaan maataloustukirahaston menoihin sovellettavaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmää.

Ehdotuksen ei arvioida nostavan maataloustukirahaston virheprosenttia.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Asetusta (EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sovelletaan.

Valvontajärjestelmissä säädetään yleensä tukihakemusten kattavista 100-prosenttisista hallinnollisista tarkastuksista, muiden tietokantojen kanssa tehtävistä ristiintarkastuksista silloin, kun niitä pidetään asianmukaisina, sekä tiettyä toimien vähimmäismäärää koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista ennen maksua riippuen kyseiseen järjestelmään liittyvästä riskistä. Jos näissä tarkastuksissa havaitaan suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia, on tehtävä lisätarkastuksia.

Lisäksi YMP:n uudistusta koskevassa säädöspaketissa säädetään, että jäsenvaltiot ehkäisevät, havaitsevat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja petokset, määräävät unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhtaisia seuraamuksia ja perivät takaisin sääntöjenvastaisesti suoritetut maksut korkoineen. Siihen sisältyy sääntöjenvastaisiin maksuihin sovellettava automaattinen tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmä, jonka mukaan asianomaisen jäsenvaltion on vastattava takaisin perimättä jääneistä määristä, jos perintää ei ole toteutettu neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivästä tai kahdeksan vuoden kuluessa oikeuskäsittelyn tapauksessa. Tämä järjestelmä luo jäsenvaltioille voimakkaan kannustimen periä sääntöjenvastaiset maksut takaisin mahdollisimman nopeasti.

Uuden ohjelman alkuvaiheessa ja vaikka EU:n ei ole tarkoitus virallisesti hyväksyä jäsenvaltioiden strategioita, strategioiden sisällöstä (ja mahdollisesti muodosta) annettavat määräykset mahdollistavat mahdollisten petosriskien varhaisen tunnistamisen ja ehkäisyn.

Ohjelman täytäntöönpanovaiheessa jäsenvaltioita auttaa petosten ehkäisemisessä mahdollisuus pyytää komissiolta ja/tai EU:n tieteellisten asiantuntijoiden ryhmältä oikeudellista tulkintaa tai neuvoja.

Lisäksi tehdään jälkitarkastuksia ja seurataan huolella kaikkia ohjelman väärinkäytösepäilyjä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuo-tisen rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä- rahalaji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM ([11]) || EFTA-mailta[12] || ehdokas-mailta[13] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuk-sen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2 || 05 02 08 12 – Kouluhedelmäjärjestelmä || EI-JM || EI || EI || EI || EI

2 || 05 02 12 08 – Koulumaitojärjestelmä || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuo-tisen rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä- rahalaji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuk-sen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| NA || || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 2 || Kestävä kasvu: luonnonvarat

|| PO: AGRI || || || || 2014[14] || || 2016[15] || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

|| ŸToimintamäärärahat || || || || || || || || ||

|| 05 02 08 12 – Kouluhedelmäjärjestelmä || Sitoumukset || (1) || || 122 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (2) || || 122 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| 05 02 12 08 – Koulumaitojärjestelmä[16] || Sitoumukset || (1a) || || 75 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (2 a) || || 75 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 1 + 1a || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || = 2 + +2 a || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| ŸToimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || (5) || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| ŸTiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || 0 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 4+ 6 || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

|| Maksut || =5+ 6 || || 197 || || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot” ||

miljoonaa euroa

|| || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO: AGRI || || ||

ŸHenkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

ŸMuut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

PO AGRI YHTEENSÄ || Määrärahat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

miljoonaa euroa

|| || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– X       Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ¨      Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa

Tavoitteet ja tuotokset || || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET ||

Tyyppi[17] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus

ERITYISTAVOITE || Parannetaan riskiryhmien elintarvikkeiden saantia ||

tuotos || Liitännäistoimenpiteiden lukumäärä || || || || || || || || || || || || ||

tuotos || Lasten määrä liitännäistoimenpiteissä || || || || || || || || || || || || ||

tuotos || Maatal. liittyvien liitännäistoimenpiteiden lukumäärä || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

miljoonaa euroa

|| 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X       Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 4 || 4 || 4 || 4 || 4

XX 01 01 02 (lähetystöt) || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || ||

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || ||

XX 01 04 yy || — päätoimipaikassa || || || || ||

— lähetystöissä || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta– sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta– sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || ||

YHTEENSÄ (*) || 4 || 4 || 4 || 4 || 4

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Lainsäädännön hallinnointi, päätöksenteko, taloudellinen analysointi ja neuvonta, yksiköiden välinen koordinointi ja lausuntokierrokset, sisäinen viestintä ja tiedotus, toimielimen edustaminen ja neuvotteleminen, tilastotietojen käsittely,

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X       Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨      Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨      Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Unionin osallistuminen ohjelman rahoitukseen esitetään asetusluonnoksen 1 artiklan 3 kohdassa. Lisäksi unionin tuen (kiinteästä) määrästä hedelmä- ja vihannesannosta sekä maitoannosta kohden päätetään delegoiduilla säädöksillä.

EU:n rahoitusta tuotemenoista rajoittavat sekä hedelmä- ja vihannesannosta että maitoannosta kohden määriteltävä EU:n tuen enimmäismäärä. Jäsenvaltiot voivat järjestää kansallista lisärahoitusta tai hankkia yksityistä rahoitusta laajentaakseen koulujakeluohjelmien soveltamisalaa ja/tai intensiteettiä. Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida kolmansien osapuolten rahoituksen kokonaismäärää, koska (julkisia ja/tai yksityisiä) kolmansia osapuolia on niin paljon ja asiasta ei ole tällä hetkellä tietoa.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X       Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨      Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

[2]               Maatalouden erityiskomitea, 11. marraskuuta 2013.

[3]               Neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 12).

[4]               EUVL C , , s. .      

[5]               EUVL C , , s. .

[6]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

[7]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

[8]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen– ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[9]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[10]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[11]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[12]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[13]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[14]             Talousarvion 2014 määrät ovat ainoastaan ohjeellisia.

[15]             Vertailun vuoksi täytäntöönpanon oletetaan käynnistyvän vuonna 2016. Lisäksi YMP:n uudistuksen yhteydessä sovittu kouluhedelmäjärjestelmän määrärahan lisäys (neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013 maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä) pannaan täytäntöön kouluvuodesta 2014/2015 alkaen ja määrä käytettäneen kokonaan.

[16]             Ehdotuksessa esitetään koulumaitojärjestelmää varten 80 miljoonan euron määrärahoja kouluvuotta kohden. Tämä vastaa odotettavissa olevaa talousarvion toteutumaa ja on monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin tarkoitettujen kokonaismäärien mukainen.

[17]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).