Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2004/162/EY muuttamisesta sen soveltamiseksi Mayotteen 1 päivästä tammikuuta 2014 /* COM/2014/024 final - 2014/0010 (CNS) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin syrjäisimpiin alueisiin – joihin
myös Ranskan merentakaiset departementit kuuluvat – sovellettavissa Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) määräyksissä ei sallita
lähtökohtaisesti sitä, että paikallisia tuotteita verotetaan merentakaisissa
departementeissa eri tavalla kuin Ranskan Euroopassa sijaitsevilta alueilta tai
muista jäsenvaltioista lähtöisin olevia tuotteita. SEUT-sopimuksen 349
artiklassa (entinen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta) määrätään
kuitenkin mahdollisuudesta ottaa käyttöön kyseisten alueiden hyväksi
toteutettavia erityistoimenpiteitä syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja
sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavien pysyvien haittojen vuoksi. EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan
nojalla 10. helmikuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2004/162/EY
(sellaisena kuin se on muutettuna 9. kesäkuuta 2008 tehdyllä neuvoston
päätöksellä 2008/439/EY ja 19. heinäkuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 448/2011/EU)
annetaan Ranskalle lupa soveltaa 1. heinäkuuta 2014 asti meriverosta vapautusta
tai meriveron alennusta eräisiin Guadeloupen, Guayanan, Martiniquen ja
Réunionin merentakaisissa departementeissa valmistettuihin tuotteisiin.
Mainitun päätöksen liitteessä on luettelo tuotteista, joihin verovapautuksia
tai veronalennuksia voidaan soveltaa. Ero paikallisesti valmistettujen
tuotteiden ja muiden tuotteiden verotuksen välillä saa olla tuotteesta riippuen
enintään 10, 20 tai 30 prosenttiyksikköä. Päätöksessä 2004/162/EY ilmoitetaan syyt, joiden
vuoksi erityistoimenpiteiden toteuttaminen on katsottu perustelluksi. Näitä
ovat muun muassa syrjäinen sijainti, alueen raaka-aine- ja energiariippuvuus,
laajempien varastojen perustamisen välttämättömyys, paikallisten markkinoiden
pieni koko ja viennin kehittymättömyys. Kyseisten haittojen vuoksi
paikallisesti valmistettujen tuotteiden tuotantokustannukset kasvavat. Tämä
puolestaan nostaa tuotteiden omakustannushintaa. Ilman erityistoimenpiteitä
paikalliset tuotteet eivät pystyisi kilpailemaan yhtä hyvin ulkopuolelta
lähtöisin olevien tuotteiden kanssa, vaikka huomioon otettaisiin myös
kustannukset, joita ulkopuolisten tuotteiden kuljettamisesta merentakaisiin
departementteihin aiheutuu. Tämä vaikeuttaisi paikallisen tuotannon
säilyttämistä. Päätökseen 2004/162/EY sisältyvät erityistoimenpiteet onkin
suunniteltu siten, että ne lujittavat paikallista teollisuustuotantoa
parantamalla sen kilpailukykyä. Eurooppa-neuvosto päätti Mayotten aseman
muuttamisesta Euroopan unioniin nähden antamallaan päätöksellä 2012/419/EU,
että Mayotte saa 1. tammikuuta 2014 SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetun
syrjäisimmän alueen aseman ja lakkaa olemasta SEUT-sopimuksen 355 artiklan 2
kohdassa tarkoitettu merentakainen maa ja alue. Sen vuoksi Mayotte lisättiin
mainitulla Eurooppa-neuvoston päätöksellä SEUT-sopimuksen 349 artiklassa
lueteltujen syrjäisimpien alueiden luetteloon. Näin ollen Mayotteen sovelletaan
unionin verolainsäädäntöä siitä alkaen, kun sen asema muuttuu. Elokuun 7. päivänä 2013[1] annetun
direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että Mayottea kohdellaan
arvonlisäveron ja valmisteveron suhteen samalla tavalla kuin Ranskan muita
syrjäisimpiä alueita jättämällä tämä kyseinen merentakainen departementti
arvonlisäveroa ja valmisteveroja koskevien direktiivien alueellisen
soveltamisalan ulkopuolelle 1. tammikuuta 2014 alkaen. Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle
aikeestaan ottaa Mayottessa käyttöön merivero samanlaisin edellytyksin kuin
Guayanassa ja pyytäneet komissiolta lupaa soveltaa eriytettyä verotusta sen
mukaan, onko tuotteet valmistettu paikallisesti vai ei. Tähän liittyen Ranskan
viranomaiset toimittivat 24. toukokuuta 2013 esittämänsä pyynnön yhteydessä
komissiolle luettelon noin sadasta tuotteesta, joihin ne toivoivat saavansa
soveltaa eriytettyä verotusta sen mukaan, onko tuotteet valmistettu
paikallisesti vai ei. Ranskan viranomaisia on pyydetty useita kertoja antamaan
lisätietoja sekä esittämään pyynnön kohteena olevien eri tuotteiden osalta
perusteluja tuotannon paikallisuudesta, paikallisen tuotannon markkinaosuudesta
ja siihen liittyvistä lisäkustannuksista verrattuna muualta tuleviin
samanlaisiin tuotteisiin. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISTEN
JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Mayottea koskeva Ranskan viranomaisten pyyntö
perustui asianomaisten elinkeinoalojen esittämiin toiveisiin. Komissio ei ole tehnyt vaikutustenarviointia. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET
NÄKÖKOHDAT Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa neuvoston päätöstä 2004/162/EY siten, että sitä voidaan soveltaa Mayotteen. Lisäksi siinä esitetään luettelo mayottelaisista tuotteista, joihin Ranska saa luvan soveltaa tietyin rajoituksin paikallisesti valmistettuja tuotteita koskevaa vapautusta niin sanotusta meriverosta tai meriveron alennusta. Ehdotuksen mukaan eriytettyä verotusta saisi soveltaa 59 tuotteeseen, joita valmistetaan paikallisesti Mayottessa. Ranskan viranomaiset ovat osoittaneet kaikkien näiden tuotteiden osalta, että niitä tuotetaan paikallisesti, että merkittävä tuonti (mukaan luettuna tuonti Ranskan Euroopassa sijaitsevilta alueilta ja muista jäsenvaltioista) voisi vaarantaa paikallisen tuotannon ja että paikalliseen tuotantoon liittyy tuotuihin tuotteisiin verrattuna lisäkustannuksia, jotka vaarantaisivat paikallisesti valmistettujen tuotteiden kilpailukyvyn. Sallittu ero verotuksessa ei saa ylittää perusteltuja lisäkustannuksia. Neuvoston päätöksen 2004/162/EY liitteeseen ehdotetaan sisällytettäväksi tuotteita siten, että liitteen A osaan (sallittu ero verotuksessa 10 prosenttiyksikköä) 11 tuotetta, liitteen B osaan (sallittu ero verotuksessa 20 prosenttiyksikköä) 32 tuotetta ja liitteen C osaan (sallittu ero verotuksessa 30 prosenttiyksikköä) 16 tuotetta. Kyseiset tuotteet luetellaan neuvoston päätösehdotuksen johdanto-osan 5–7 kappaleessa. Oikeusperusta SEUT-sopimuksen 349 artikla. Toissijaisuusperiaate Ainoastaan neuvostolla on SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla valtuudet toteuttaa syrjäisimpien alueiden hyväksi erityistoimenpiteitä, joilla mukautetaan perussopimusten, mukaan lukien yhteisten politiikkojen, soveltamista kyseisiin alueisiin syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavien pysyvien haittojen vuoksi. Sen vuoksi ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa päätöstä 2004/162/EY siten, että sitä voidaan soveltaa Mayotteen. Se koskee ainoastaan tuotteita, joiden osalta on perusteltu paikallisen tuotannon lisäkustannukset. || Lisäksi tähän ehdotukseen sisältyviin tuotteisiin sovellettava suurin sallittu verokannan porrastus on myös rajattu siihen, mikä on välttämätöntä paikalliselle tuotannolle aiheutuvien lisäkustannusten kannalta. Ranskan merentakaisiin departementteihin tuotaviin tuotteisiin kohdistuva verorasitus ei sen vuoksi ylitä sitä, mikä on välttämätöntä kyseessä olevien paikallisesti valmistettujen tuotteiden heikomman kilpailukyvyn kompensoimiseksi. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston päätös Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä: Myös muutettava asiakirja on neuvoston päätös, joka on tehty saman oikeusperustan (silloinen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta) perusteella. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Euroopan unionin
talousarvioon. 2014/0010 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2004/162/EY muuttamisesta sen
soveltamiseksi Mayotteen 1 päivästä tammikuuta 2014 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 349 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2], noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Ranskan viranomaisilla on
päätöksen 2004/162/EY[3]
mukaan lupa soveltaa meriverosta vapautusta tai meriveron alennusta
paikallisesti Ranskan merentakaisissa departementeissa valmistettaviin
tuotteisiin, jotka on lueteltu päätöksen liitteessä. Nämä vapautukset ja
alennukset ovat toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korvata syrjäisimpien
alueiden erityisiä haittoja, jotka lisäävät paikallisten yritysten
tuotantokustannuksia ja vaikeuttavat niiden tuottamien tuotteiden kilpailukykyä
verrattuna Ranskan Euroopassa sijaitsevilla alueilla tai muissa jäsenvaltioissa
tuotettuihin samanlaisiin tuotteisiin. Mayotte on samassa tilanteessa kuin Ranskan
muut syrjäisimmät alueet. (2) Päätöksen 2012/419/EU[4] mukaan Mayotte on 1
päivästä tammikuuta 2014 alkaen perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettu
syrjäinen alue. Kaikkia perussopimuksen määräyksiä sovelletaan näin ollen
Mayotteen kyseisestä päivämäärästä alkaen. (3) Ranskan viranomaiset ovat
pyytäneet meriveroa koskevan päätöksen 2004/162/EY soveltamista Mayotteen 1
päivästä tammikuuta 2014 ja toimittaneet luettelon tuotteista, joihin ne
toivovat sovellettavan eriytettyä verotusta sen perusteella, onko tuotteet
valmistettu paikallisesti vai ei. (4) Tämän päätöksen tarkoitus on
antaa Ranskan viranomaisille oikeus soveltaa eriytettyä verotusta tuotteisiin,
joiden osalta niiden on ensinnäkin osoitettava tuotannon olevan paikallista ja
toiseksi se, että merkittävä tavarantuonti (myös Ranskan Euroopassa
sijaitsevilta alueilta ja muista jäsenvaltioista) voisi vaarantaa paikallisen
tuotannon säilymisen. Lisäksi on perusteltava ylimääräiset kustannukset, joiden
vuoksi paikallisen tuotannon omakustannushinnat nousevat muualta tuleviin
tuotteisiin verrattuna niin korkeiksi, että paikallisesti tuotettujen
tuotteiden kilpailukyky vaarantuu. Sallittu ero verotuksessa ei saisi ylittää
perusteltuja lisäkustannuksia. Näiden periaatteiden soveltaminen mahdollistaa
perussopimuksen 349 artiklan täytäntöönpanon ylittämättä sitä, mikä on tarpeen,
ja tuottamatta perusteetonta etua paikalliselle tuotannolle. (5) Tuotteet, joiden osalta
Ranskan viranomaiset ovat esittäneet kyseiset kolme perustelua, luetellaan
neuvoston päätöksen 2004/162/EY liitteen A, B ja C osassa Päätöksen liitteessä
olevassa A osassa (sallittu ero verotuksessa 10 prosenttiyksikköä) luetellut
tuotteet, joita asia koskee, ovat pippuri (tuotteet 0904 11 ja
0904 12[5]),
vanilja (tuote 0905), suklaa (tuote 1806), eräät muovitavarat (tuotteet 3925 10
10, 3925 90 80, 3926 90 90 ja 3926 90 97), tiilet
(6901 ja 6902) ja hammasproteesit (tuote 9021 21 90). (6) Neuvoston päätöksen 2004/162/EY
liitteessä B (sallittu ero verotuksessa 20 prosenttiyksikköä) luetellut tuotteet,
joita asia koskee, ovat kalat (tuotteet 0301, 0302, 0303, 0304 ja 0305), eräät
puusta valmistetut tavarat (tuotteet 4407, 4409, 4414, 4418, 4419, 4420 ja
4421), eräät paperista tai pahvista valmistetut tavarat (tuotteet 4819 ja
4821), eräät lehdet ja painotuotteet (tuotteet 4902, 4909, 4910 ja 4911) eräät
tasolasia olevat tuotteet (tuotteet 7003 ja 7005), eräät rautatavarat (tuotteet
7210, 7301, 7312, 7314, 9406 00 31 ja 9406 00 38), eräät alumiinitavarat
(tuotteet 7606, 7610 10 ja 8310) ja eräät istuimet (tuotteet 9401 69,
9401 90 30 ja 9403 40). (7) Neuvoston päätöksen 2004/162/EY
liitteessä C (sallittu ero verotuksessa 30 prosenttiyksikköä) luetellut
tuotteet, joita asia koskee, ovat maito ja meijerituotteet (tuotteet 0401, 0403
ja 0406), eräät jalostetut lihavalmisteet (tuotteet 1601 ja 1602) eräät
leipomatuotteet (tuotteet 1901 ja 1905), jäätelö (tuote 2105), mineraalivedet
ja virvoitusjuomat (tuotteet 2201 ja 2202), olut (tuote 2203), ylang-ylang
(tuotteet 3301 29 11 ja 3301 29 31), saippua ja pesuvalmisteet
(tuotteet 3401 ja 3402) sekä vaahtomuovipatjat (tuote 9404 29 90). (8) Sen vuoksi päätöstä
2004/162/EY olisi muutettava. (9) Kiireellisyyden vuoksi olisi
poikettava Lissabonin sopimukseen liitetyn kansallisten parlamenttien asemaa
Euroopan unionissa koskevassa pöytäkirjassa nro 1 olevassa 4 artiklassa
tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta. ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Muutetaan päätös 2004/162/EY seuraavasti: 1) Korvataan 1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen
alakohta seuraavasti: ”Poiketen siitä, mitä perustamissopimuksen 28,
30 ja 110 artiklassa säädetään, Ranskan viranomaisille annetaan lupa soveltaa 1
päivään heinäkuuta 2014 meriverosta vapautusta tai meriveron alennusta
liitteessä tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka valmistetaan paikallisesti
Guadeloupen, Guyanan, Martiniquen, Mayotten ja Réunionin Ranskan
merentakaisissa departementeissa. ” 2) Muutetaan liite seuraavasti: a) Lisätään A osaan 5 kohta seuraavasti: ”5. Mayotten departementti 0904 11, 0904 12, 0905,1806,
3925 10 00, 3925 90 80, 3926 90 90,
3926 90 97, 6901, 6902, 9021 21 90. ” b) Lisätään B osaan 5 kohta seuraavasti: ”5. Mayotten departementti 0301, 0302, 0303, 0304, 0305, 4407, 4409, 4414,
4418, 4419, 4420, 4421, 4819, 4821, 4902, 4909, 4910, 4911, 7003, 7005, 7210,
7301, 7312, 7314, 7606, 7610 10, 8310, 9401 69, 9401 90 30,
9403 40, 9406 00 31, 9406 00 38. ” c) Lisätään C osaan 5 kohta seuraavasti: ”5. Mayotten departementti 0401, 0403, 0406, 1601, 1602, 1901, 1905, 2105,
2201, 2202, 2203, 3301 29 11, 3301 29 31, 3401, 3402,
9404 29 90. ” 2 artikla Tätä päätöstä
sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. 3 artikla Tämä päätös on
osoitettu Ranskan tasavallalle. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/112/EY
ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
Mayotten osalta (COM(2013) 577 final, 7.8.2013). [2] EUVL C , s. . [3] Neuvoston päätös 2004/162/EY, tehty 10 päivänä
helmikuuta 2004, Ranskan merentakaisten departementtien meriverojärjestelmästä
ja päätöksen 89/688/ETY voimassaoloajan jatkamisesta (EUVL L 52, 21.1.2004, s.
64). [4] EUVL L 204,
31.7.2012, s. 131. [5] Yhteisen tullitariffin nimikkeistön luokittelun mukaan.