19.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/58

Esittelijä

Agnès Durdu (LU, ALDE), Wincrangen kunnanvaltuuston jäsen

1.

painottaa, että tässä lausunnossa käsitellään EU:n talousarvion pääluokkaa III, eikä se koske otsakkeeseen V kuuluvia hallintomenoja.

2.

muistuttaa laativansa nyt toisen kerran oma-aloitteisen lausunnon EU:n vuotuisesta talousarviomenettelystä.

3.

korostaa, että EU:n vuotuisen talousarvion laatiminen vaikuttaa suoraan alue- ja paikallisyhteisöihin ja niiden julkiseen talouteen. Menettely on luonteeltaan poliittinen ja strateginen.

4.

pahoittelee, että vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys hyväksyttiin kuusi kuukautta myöhemmin edellisen kauden (2007–2013) rahoituskehykseen verrattuna, mikä vaikuttaa maksusitoumusmäärärahojen hyödyntämiseen ja maksuprofiiliin keskipitkällä aikavälillä.

5.

pahoittelee, että Euroopan komissio hyväksyi vuotta 2015 koskevan vuotuisen talousarvioesityksen vasta 11. kesäkuuta eli lähes kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuotta 2013 edeltävänä aikana. Tämä lykkääminen heikentää eri osapuolten, kuten alueiden komitean, mahdollisuuksia esittää omat huomionsa hyvissä ajoin ennen neuvoston kannanottoa.

6.

pahoittelee sellaisten tilastotietojen puutetta, joiden avulla alueiden komitea voisi toteuttaa neuvoa-antavaa tehtäväänsä ja laatia vertailevan analyysin eri jäsenvaltioiden tilanteesta. Tällaiset tiedot antaisivat AK:lle mahdollisuuden määrittää paremmin, mitkä ovat monitasoisen hallinnon vahvuudet ja heikkoudet, sekä tehdä ehdotuksia EU:n määrärahojen käytön optimoimiseksi.

7.

toivookin saavansa komissiolta säännöllisesti ajantasaista tietoa EU:n talousarvion toteuttamisesta.

8.

toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön toimittaa mahdollisimman pian seuraavat tiedot:

9.

kiinnittää huomiota lisätalousarvioiden suureen määrään viime vuosina ja katsoo, että ne haittaavat vuotuisten talousarvioiden moitteetonta hallinnointia ja avoimuutta.

10.

kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa yhdenmukaistamaan tapaa, jolla muutokset talousarvioesitykseen esitellään, jotta selkeytetään menettelyä ja lisätään sen avoimuutta sekä tehostetaan demokraattista valvontamenettelyä.

11.

muistuttaa, että kriisin vaikutukset tuntuvat edelleen useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, vaikka talouden elpymisestä on joitakin merkkejä, ja että budjettirajoitukset kohdistuvat valtiollisiin ja valtiotasoa alempiin viranomaisiin. Komitea korostaa, että vuoden 2015 talousarvio voi merkittävällä tavalla tukea talouden elpymistä, auttaa toteuttamaan Euroopan tulevaisuuden kannalta välttämättömiä investointeja sekä lieventää kriisin vaikutuksia EU:n kansalaisiin.

12.

muistuttaa alue- ja paikallisyhteisöjen ratkaisevasta roolista unionin talouden elpymisen ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta, sillä ne vastaavat kolmasosasta julkisia menoja ja kahdesta kolmasosasta julkisia investointeja sekä myös osallistuvat laajalti EU:n talousarviovarojen hallinnointiin ja hyödyntämiseen. Tämä osoittaa, että EU:n talousarviolla on välitön vaikutus alue- ja paikallisyhteisöjen talousarvioihin ja että maksusitoumusmäärärahojen siirtämisellä voi olla kohtalokkaita vaikutuksia reaalitalouteen.

13.

toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa ei ole edistytty toivotulla tavalla ja että vuoden 2015 talousarvio on ratkaisevassa roolissa näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

14.

korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisenä vuonna 2014 toteutetut uudet maksusitoumukset ovat vaatimattomia ja että rahoituskehyksen toinen vuosi 2015 on ratkaisevan tärkeä uusien monivuotisten ohjelmien 2014–2020 onnistumisen kannalta. Sitoumusten maksaminen kuitenkin pysynee alhaisella tasolla myös varainhoitovuonna 2015 erityisesti n+3-säännön vuoksi. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään yhdessä alueiden kanssa mitä pikimmin kaikki kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelmat, jotta ne voidaan panna nopeasti täytäntöön.

15.

painottaa, että investointien aikaistaminen mahdollisuuksien mukaan olisi tärkeää, sillä niiden painottumisella kauden loppuun saattaa olla haitallisia vaikutuksia, ja pahoittelee, ettei komissio aio etupainottaa määrärahoja muualla kuin jo nimetyissä ohjelmissa, joihin kuuluvat nuorisotyöllisyysaloite, Horisontti 2020, Erasmus+ ja COSME. Etupainottaminen voisi koskea etenkin muita ohjelmia, joiden hallinnointi on keskitetty, esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välinettä (erityisesti energiaverkkojen osalta), sillä hajautetusti hallinnoitavien ohjelmien täytäntöönpano vie aikaa, eikä aikaistaminen vuosille 2014–2015 ole siksi mahdollista.

16.

toteaa nuorisotyöttömyyden olevan vakava ongelma ja kehottaa Euroopan komissiota selventämään nuorisotyöllisyysaloitetta varten varattujen 6 miljardin euron määrärahojen täytäntöönpanoa, jonka on määrä painottua vuosille 2014 ja 2015, sekä yhteyttä kumppanuussopimusten ja nuorisotakuuta koskevien kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien välillä. Komitea epäilee 6 miljardin euron hyödyntämiskykyä vuosina 2014–2015, sillä toimenpideohjelmien hyväksyminen on viivästynyt ja vain harvat jäsenvaltiot päättivät menojen aikaistamisesta 1. päivään syyskuuta 2013. Komitea korostaakin, että aloitteen täytäntöönpanon etenemisestä olisi laadittava tilannekatsaus vuoden 2015 alussa, sekä kehottaa Euroopan komissiota selventämään, minkä suuruiset määrärahat hankkeeseen osoitetaan pitkällä aikavälillä vuodesta 2016 eteenpäin. Komitea yhtyy Euroopan parlamentin näkemykseen, jonka mukaan olisi tarkasteltava kaikkia rahoitusmahdollisuuksia, monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavara sitoumuksia varten mukaan luettuna, jotta tämän budjettikohdan jatkuvuus taataan vuoden 2015 jälkeen.

17.

kehottaa perustamaan oman budjettikohdan Adrian- ja Joonianmeren makroalueelle tarjottavaa teknistä tukea varten, kuten Itämeren ja Tonavan makroalueiden kohdalla tehtiin vuonna 2014, kun kummallekin niistä varattiin 2,5 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoja.

18.

pahoittelee, että maksamattomia tukia on yhä enemmän (23,4 miljardia euroa pelkästään kolmen rakenne- ja koheesiorahaston osalta vuoden 2013 lopussa) ja että tämä käytäntö on yleistynyt viime vuosina. Komitean mielestä ei ole hyväksyttävää, että Euroopan komissio ei kykene noudattamaan sitoumuksiaan ja maksamaan tukia edunsaajille maksumäärärahojen puuttumisen vuoksi. Komitea on tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen käyttää kaikki monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodelle 2015 varatut maksumäärärahat mutta on erittäin huolissaan maksumäärärahojen riittämättömyydestä ja kassavirtarajoitteista, joiden takia komissio ei todennäköisesti kykene vastaamaan nopeasti kaikkiin maksupyyntöihin, mikä voi aiheuttaa huomattavia ongelmia alueilla.

19.

pahoittelee, että maksumäärärahojen enimmäismäärää koskeva rajoitus estää EU:ta reagoimasta kriisitilanteisiin. Tästä esimerkkinä on humanitaarisen avun politiikka, jonka alalla toimivien järjestöjen toimintaa maksuviivästykset ovat haitanneet. Näille järjestöille oli vuoden 2013 lopussa maksamatta 160 miljoonaa euroa tukia.

20.

on huolestunut maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välisestä kuilusta tilanteessa, jossa maksamatta olevat määrät kasvavat nopeasti. Komitea ei hyväksy EU:n talousarvion rakenteellista alijäämää ja kehottaa komissiota laatimaan toimintasuunnitelman budjettitasapainon korjaamiseksi vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen loppuajaksi. Tältä osin AK viittaa lausuntoonsa EU:n talousarvion toteuttamisesta (esittelijä: Adam Struzik).

21.

on tyytyväinen, että vuoden 2015 talousarvioesityksessä – kuten vuonna 2014 – pannaan paljon painoa kaudella 2007–2013 tehtyjen sitoumusten maksamiselle, jotta vältetään maksuviivästysten kumuloituminen ja jotta kauden 2014–2020 maksuista mahdollisimman suuri osa pystytään hoitamaan vuodesta 2016 alkaen.

22.

ehdottaa, että etusijalle asetetaan niille jäsenvaltioille osoitetut määrärahat, jotka ovat kärsineet eniten talouskriisistä ja joilta EU on vaatinut huomattavia ponnistuksia julkisen velan ja talousarvion epätasapainon pienentämiseksi ja jotka tarvitsevat eniten EU:n tukea kasvun edistämiseksi ja auttaakseen heikoimmassa asemassa olevia kansalaisiaan.

23.

pahoittelee, ettei EU:n vuoden 2015 talousarvioesityksessä suunnitella käytettäväksi ennakoimattomiin menoihin varattua marginaalia, jonka avulla voitaisiin osaltaan lievittää kassavirtaongelmia ja helpottaa nopeaa vastaamista maksupyyntöihin.

24.

kehottaa hyödyntämään kasvua ja työllisyyttä koskevaa kokonaisliikkumavaraa 2014–2015 koheesiopolitiikan otsakkeessa jo vuonna 2016.

25.

on tyytyväinen EU:n omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän perustamiseen Euroopan komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan valtuutuksella. Ryhmän tehtävänä on pohtia parannusehdotuksia EU:n talousarvion nykyiseen rahoitusjärjestelmään, joka on osoittanut rajallisuutensa. Järjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, jotta vähennetään EU:n talousarvion riippuvuutta jäsenvaltioiden suorista maksuosuuksista lisäämällä EU:n omia varoja. Näin helpotetaan neuvotteluita maksumäärärahoista.

26.

kehottaa jälleen esittämään AK:lle lausuntopyynnön tulevien vuosien talousarvioista.

27.

toivoo AK:n voivan osallistua toimielinten välisiin kokouksiin, joissa arvioidaan talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana varainhoitovuonna ja tulevina vuosina. Kokouksista määrätään monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen liitteen kohdassa 36.

28.

kehottaa tarkistamaan oikeudellista kehystä 60 päivän maksuajan osalta: sen tulisi olla sitova yhteisesti hallinnoiduissa ohjelmissa, ja määräajasta poikkeamisesta olisi seurattava taloudellinen seuraamus kansallisille viranomaisille.