9.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/79

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 7 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 222 artiklan,

—

ottaa huomioon SEU-sopimuksen 24 artiklan ja 42 artiklan 2 kohdan, SEUT-sopimuksen 122 ja 196 artiklan sekä SEUT-sopimuksen 222 artiklasta annetun julistuksen 37,

—

ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12. joulukuuta 2003, ja sen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, jolle Eurooppa-neuvosto antoi tukensa 11. ja 12. joulukuuta 2008,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25. ja 26. maaliskuuta 2010,

—

ottaa huomioon 19. joulukuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

—

ottaa huomioon Pohjois-Atlantin liiton jäsenten puolustuksen ja turvallisuuden strategisen toimintaperiaatteen, joka hyväksyttiin Naton huippukokouksessa Lissabonissa 19. ja 20. marraskuuta 2010,

—

ottaa huomioon Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen Chicagossa 20. toukokuuta 2012 osallistuneiden valtion- ja hallitusten päämiesten antaman Chicagon huippukokouksen julkilausuman,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0109/2014),

A.

ottaa huomioon, että kysymys ballististen ohjusten torjuntajärjestelmästä (BMD) on nostettu aiemminkin esiin, mutta viime vuosina siitä on tullut ajankohtaisempi, koska ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden sekä ballististen ohjusten leviämisen uhat ovat moninkertaistuneet ja Naton sekä sen eurooppalaisten liittolaisten on vastattava niihin tehokkaasti;

B.

katsoo, että puolustusjärjestelmä ballistisin ja muuntyyppisin ohjuksin tehtäviä hyökkäyksiä vastaan voi merkitä myönteistä kehitystä Euroopan turvallisuudelle nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa, jossa useat valtiolliset ja muut toimijat kehittävät ohjusteknologiaa ja erilaisia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinvoimavaroja (CBRN), joilla pystytään saavuttamaan Euroopan alue;

C.

ottaa huomioon, että Nato kehittää parhaillaan BMD-voimavaroja jatkaakseen kollektiivisen puolustuksen perustehtäväänsä, jolla on tarkoitus varmistaa kattava suoja ja turva kaikille Naton jäseninä olevien Euroopan maiden asukkaille, alueille ja asevoimille ballististen ohjusten leviämisen aiheuttamia kasvavia uhkia vastaan;

D.

ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen elintärkeä panos Naton BMD-järjestelmässä on osoitus Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan ja sen liittolaisten turvallisuuteen ja korostaa transatlanttisen siteen merkitystä, ja että Romaniassa kalustoa on jo käytössä ja Puolaan odotetaan sijoitettavan lisää lähitulevaisuudessa;

E.

ottaa huomioon, että yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään Natoa täydentäen EU:n ja Naton välillä sovitun strategisen kumppanuuden puitteissa, kuten on vahvistettu 19. joulukuuta 2013 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa;

1.

katsoo, että BMD-teknologian kehittyessä ja sitä käyttöön otettaessa Euroopan turvallisuustilanne muuttuu ja jäsenvaltioiden on otettava huomioon BMD-järjestelmän seuraukset turvallisuudelleen;

2.

muistuttaa, että Naton BMD-toimia kehitetään ja rakennetaan sen jäsenvaltioiden puolustamiseksi mahdollisilta ballistisin ohjuksin tehtäviltä iskuilta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, ottaen huomioon BMD-kysymykset, jatkamaan Naton kanssa strategista kumppanuutta, jonka pitäisi johtaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden täysimääräiseen suojaan ja turvaan niin, että vältettäisiin tilanne, jossa niille tarjotussa turvallisuudessa olisi eroja;

3.

panee tyytyväisenä merkille, että on onnistuttu luomaan Naton väliaikainen BMD-valmius, jolla taataan käytettävissä olevin keinoin mahdollisimman laaja suoja Euroopan eteläisten Nato-maiden asukkaiden, alueiden ja asevoimien puolustamiseksi ballistisilta ohjusiskuilta; panee myös tyytyväisenä merkille, että sen tarkoituksena on varmistaa täydellinen suoja ja turva Naton eurooppalaisille jäsenvaltioille vuosikymmenen loppuun mennessä;

4.

korostaa, että EU:n aloitteet, kuten voimavarojen yhdistäminen ja yhteiskäyttö voivat auttaa jäsenvaltioiden yhteistyön lujittamisessa BMD-kysymyksissä sekä yhteisessä tutkimuksessa ja kehityksessä; katsoo, että pitkällä aikavälillä tällainen yhteistyö voi lujittaa lisää eurooppalaista puolustusteollisuutta;

5.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, komissiota, Euroopan puolustusvirastoa ja neuvostoa sisällyttämään BMD-kysymykset tulevaan turvallisuusstrategiaan, selvityksiin ja valkoisiin kirjoihin;

6.

tähdentää, että rahoituskriisin ja talousarvioleikkausten vuoksi riittävien puolustusvalmiuksien ylläpitoon ei käytetä tarpeeksi resursseja, minkä vuoksi unionin sotilaalliset valmiudet ja teollinen valmius heikkenevät;

7.

korostaa, että Naton BMD-suunnitelma ei ole millään tavalla kohdistettu Venäjää vastaan ja että Nato on valmis yhteistyöhön Venäjän kanssa kahden – Naton ja Venäjän – riippumattoman ohjuspuolustusjärjestelmän perustamisen pohjalta; korostaa, että vaikka tehokas yhteistyö Venäjän kanssa voi antaa konkreettista hyötyä, sitä on kehitettävä täyden vastavuoroisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin nojautuen, sillä keskinäisen luottamuksen lujittaminen on tärkeää tämän yhteistyön asteittaiselle kehitykselle; katsoo, että tässä yhteydessä Venäjän ohjusten siirtämisellä lähemmäksi Naton ja EU:n rajoja on tavoitteisiin nähden päinvastaisia vaikutuksia;

8.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle ja Naton pääsihteerille.