24.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 93/113

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Egyptistä ja erityisesti 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Egyptin tilanteesta (1),

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta – Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 määräaikaiskertomuksiin (2),

—

ottaa huomioon 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman siirtymävaiheessa olevien arabikevään maiden varallisuuden takaisin hankinnasta (3),

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 24. tammikuuta 2014 antaman julkilausuman, joka koskee äskettäisiä väkivaltaisia iskuja Egyptissä, 19. tammikuuta 2014 antaman julkilausuman, joka koskee Egyptissä järjestettyä kansanäänestystä perustuslaista, 11. tammikuuta 2014 antaman julkilausuman, joka koskee Egyptin tilannetta ennen perustuslaista järjestettyä kansanäänestystä, 24. joulukuuta 2013 antaman julkilausuman, joka koskee Egyptissä Mansourassa tehtyjä autopommi-iskuja, sekä 23. joulukuuta 2013 antaman julkilausuman, joka koskee poliittisille aktivisteille Egyptissä langetettuja tuomioita,

—

ottaa huomioon 8. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät arabikeväästä,

—

ottaa huomioon ulkoasiain neuvoston 22. heinäkuuta ja 21. elokuuta 2013 hyväksymät päätelmät Egyptistä,

—

ottaa huomioon vuonna 2001 tehdyn ja vuonna 2004 voimaan tulleen EU–Egypti -assosiaatiosopimuksen, jota vahvistettiin vuonna 2007 hyväksytyllä toimintasuunnitelmalla, sekä komission 20. maaliskuuta 2013 julkistaman edistymiskertomuksen sopimuksen täytäntöönpanosta,

—

ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Egypti on,

—

ottaa huomioon Egyptissä 8. heinäkuuta 2013 annetun perustuslaillisen julistuksen, jossa esitettiin ehdotus etenemissuunnitelmasta perustuslain muuttamiseksi ja uusien vaalien järjestämiseksi,

—

ottaa huomioon perustuslakikomitean laatiman Egyptin perustuslain, joka hyväksyttiin 14. ja 15. tammikuuta 2014 pidetyssä kansanäänestyksessä,

—

ottaa huomioon Egyptin väliaikaishallinnon ”demokratiaan siirtymistä tukevan ohjelman”,

—

ottaa huomioon 24. marraskuuta 2013 annetun Egyptin lain N:o 107 oikeudesta julkisiin kokoontumisiin, kulkueisiin ja rauhanomaisiin protesteihin,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että väliaikainen presidentti Adly Mansur hyväksyi 1. joulukuuta 2013 Egyptin uuden perustuslain, josta oli sovittu perustuslakikomiteassa, jossa oli 50 asiantuntijaa ja näiden joukossa laaja poliittisten ja uskonnollisten johtajien kirjo mutta jossa ei ollut Muslimiveljeskunnan edustajia;

B.

ottaa huomioon, että perustuslaista järjestettiin 14. ja 15. tammikuuta 2014 kansanäänestys, jonka osallistumisprosentti oli 38,6, ja että 98,1 prosenttia äänestäneistä kannatti uutta perustuslakia; ottaa huomioon, että kansanäänestystä edeltänyttä aikaa leimasivat väkivaltaisuudet sekä ”ei”-äänen puolesta kampanjoineiden aktivistien ahdistelu ja pidätykset, mikä johti yksipuoliseen julkiseen keskusteluun kansanäänestyksen alla; ottaa huomioon, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan Ashtonin mukaan EU ei kykene arvioimaan perusteellisesti kansanäänestyksen järjestämistä tai todentaa väitettyjä säännönvastaisuuksia, mutta ne eivät tunnu vaikuttaneen tulokseen merkittävässä määrin;

C.

toteaa, että Egyptin uudessa perustuslaissa on monia myönteisiä elementtejä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien, vähemmistöjen suojelun ja erityisesti naisten oikeuksien saralla mutta sen artikloissa estetään myös armeijan joutuminen siviilien valvontaan ja armeijan budjetin joutuminen parlamentaarisen seurannan piiriin ja mahdollistetaan siviilien tuomitseminen sotilastuomioistuimissa; toteaa myös, että eräässä artiklassa rajoitetaan uskonnollisten rituaalien suorittamista ja hartaudenharjoituspaikkojen perustamista, kun kyseessä eivät ole abrahamilaisten uskontojen kannattajat;

D.

toteaa, että Egyptin yhteiskunnan poliittiset jännitteet ja voimakas jakautuminen lietsovat edelleen terrori-iskuja ja väkivaltaisia yhteenottoja; toteaa, että heinäkuun 2013 jälkeen yli tuhat ihmistä on saanut surmansa ja vielä useammat ovat loukkaantuneet mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen sekä syrjäytetyn presidentti Mursin kannattajien ja vastustajien välisissä yhteenotoissa; toteaa, että tietojen mukaan turvallisuusjoukot ovat käyttäneet liiallista voimaa mielenosoittajia vastaan, tuhansia on pidätetty ja vangittu ja rankaisemattomuuden ilmapiiri jatkuu; toteaa, että maahan julistettu poikkeustila päättyi 12. marraskuuta 2013;

E.

ottaa huomioon, että 8. heinäkuuta 2013 annetussa perustuslaillisessa julistuksessa määriteltiin Egyptin poliittinen etenemissuunnitelma; ottaa huomioon, että Egyptin väliaikainen presidentti Adly Mansour on etenemissuunnitelman vastaisesti sittemmin vaatinut presidentinvaalien järjestämistä ensin; toteaa, että väliaikaishallinnon ohjelmassa vahvistettiin sitoutuminen demokraattisen järjestelmän kehittämiseen ja kaikkien egyptiläisten oikeuksien ja vapauksien takaamiseen, etenemissuunnitelman toteuttamiseen kaikkien poliittisten toimijoiden täydellä myötävaikutuksella ja kansanäänestyksen järjestämiseen uudesta perustuslaista; toteaa, että tämän jälkeen on määrä pitää vapaat ja oikeudenmukaiset parlamenttivaalit ja presidentinvaalit sovitussa aikataulussa kaikkien säännösten mukaisesti;

F.

toteaa, että Egyptissä loukataan edelleen laajalti perusvapauksia ja ihmisoikeuksia; toteaa, että poliittisiin vastustajiin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin kohdistettu väkivalta, siihen kiihottaminen ja ahdistelu lisääntyivät entisestään kansanäänestyksen kynnyksellä; toteaa, että monet poliittiset aktivistit ja kansalaisyhteiskunnan aktivistit ovat joutuneet viime viikkoina pidätetyiksi ja tuomituiksi, mukaan luettuina Alaa Abdel Fattah, Egyptin taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien keskuksen Mohamed Abdel, huhtikuun 6. päivän ryhmän johtohahmot Ahmed Maher ja Ahmed Douma sekä muut eri poliittisten puolueiden jäsenet; toteaa, että Egyptin kansallinen ihmisoikeusneuvosto vieraili edellä mainittujen tunnettujen vankien luona Toran vankilassa ja julkaisi 12. tammikuuta 2014 raportin, jossa arvosteltiin pidätysoloja ja vaadittiin huonon kohtelun lopettamista viipymättä; ottaa huomioon, että heinäkuun 2013 jälkeen toimittajien suojelukomitea (CPJ) on raportoinut, että ainakin viisi toimittajaa on saanut surmansa, 45 toimittajaa on joutunut hyökkäyksen kohteeksi, 11 uutistoimistoa on joutunut ratsian kohteeksi ja vähintään 44 toimittajaa on vangittu ilman syytteitä pitkään kestävissä tutkintamenettelyissä; ottaa huomioon, että 29. tammikuuta 2014 20 Al-Jazeeran toimittajaa, joista kahdeksan on vangittuina ja kolme eurooppalaisia, joutui syytteeseen ”terroristijärjestön jäsenyydestä” tai ”väärien uutisten levittämisestä”;

G.

toteaa, että Muslimiveljeskunta on toistuvasti kieltäytynyt osallistumasta väliaikaishallinnon ilmoittamaan poliittiseen prosessiin ja kehottanut boikotoimaan kansanäänestystä samalla kun useat sen johtajat ovat jatkaneet yllyttämistä väkivaltaan maan viranomaisia ja turvallisuusjoukkoja vastaan; ottaa huomioon, että Egyptin väliaikaishallinto on kieltänyt Muslimiveljeskunnan, pidättänyt sen johtajia, jäädyttänyt sen varat, vaientanut sen tiedotusvälineissä ja kriminalisoinut jäsenyyden, kun taas liikkeen Vapauden ja oikeuden puolue on edelleen olemassa; ottaa huomioon, että entinen presidentti Mursi on ollut kotiarestissa 3. heinäkuuta 2013 lähtien ja että hän joutuu vastaamaan lukuisiin rikossyytteisiin;

H.

katsoo, että perusvapauksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansalaisten korkeampi elintaso ovat keskeisessä asemassa Egyptin siirtyessä kohti avointa, vapaata, demokraattista, vakaata ja vaurasta yhteiskuntaa; toteaa, että riippumattomat ammattiyhdistykset ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat tässä prosessissa ratkaisevassa asemassa ja että vapaat tiedotusvälineet ovat kaikissa demokratioissa keskeinen osa yhteiskuntaa; ottaa huomioon, että egyptiläiset naiset ovat edelleen erityisen haavoittuvassa asemassa maan nykyisen poliittisen ja yhteiskunnallisen siirtämäkauden aikana;

I.

toteaa, että jihadistien ja koptikristittyjen väliset jännitteet ovat lisääntyneet Egyptissä sen jälkeen, kun presidentti Mursi syöstiin vallasta viime kesänä, ja niiden seurauksena useita koptikristittyjen kirkkoja on tuhottu; ottaa huomioon, että vuonna 2013 Egyptissä tapahtui maailman eniten yhteenottoja, joissa kristityt olivat osallisina, ja näistä ainakin 167 tapausta mainittiin tiedotusvälineissä; toteaa, että tiedossa on liki 500 tapausta, joissa maan kirkkoja yritettiin sulkea tai tuhota, ja ainakin 83 tapausta, joissa kristittyjen tappaminen on ollut uskontoperusteista;

J.

ottaa huomioon, että turvallisuustilanne on edelleen heikentynyt ja terrorismi ja väkivaltaiset hyökkäykset turvallisuusjoukkoja vastaan Siinailla ovat lisääntyneet; ottaa huomioon, että virallisten tietojen mukaan vähintään 95 turvallisuusjoukkojen jäsentä on kuollut väkivaltaisissa hyökkäyksissä 30. kesäkuuta 2013 jälkeen;

K.

ottaa huomioon, että tuhannet ihmiset menettävät henkensä ja katoavat Siinailla joka vuosi ja että ihmiskauppiaat sieppaavat ja pitävät lunnaiden toivossa panttivankeina muita, lähinnä Eritreasta ja Somaliasta peräisin olevia pakolaisia, myös monia naisia ja lapsia, kiduttavat heitä ja käyttävät seksuaalisesti hyväkseen tai surmaavat heidät käydäkseen elinkauppaa;

L.

toteaa, että 24. marraskuuta 2013 annettu laki N:o 107, joka koskee oikeutta julkisiin kokoontumisiin, kulkueisiin ja rauhanomaisiin protesteihin, herätti kiivasta arvostelua sekä Egyptissä että muualla; ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja Catherine Ashton totesi 23. joulukuuta 2013 antamassaan julkilausumassa, että kyseisen lain katsotaan laajalti rajoittavan liikaa ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta; toteaa, että kyseisen lain nojalla on viime viikkoina hajotettu rauhanomaisia mielenosoituksia ja monia mielenosoittajia on pidätetty ja vangittu;

M.

toteaa, että Egyptillä on vaikeita talousongelmia; toteaa, että vuodesta 2011 lähtien työttömyys on lisääntynyt ja köyhyys pahentunut; toteaa, että maan taloudellinen vauraus edellyttää poliittista vakautta, tervettä talouspolitiikkaa, korruption torjumista ja kansainvälistä tukea; toteaa, että Egyptin poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla tapahtumilla on merkittäviä vaikutuksia koko alueeseen ja laajemmaltikin;

N.

ottaa huomioon, että tarkistetun naapuruuspolitiikan ja etenkin ”enemmällä enemmän” -periaatteen mukaisesti se, millä tasolla ja kuinka laajasti EU sitoutuu toimimaan Egyptin kanssa, perustuu kannustimiin ja riippuu siten maan edistymisestä sitoumustensa kunnioittamisessa demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon alalla;

1.

tuntee vahvaa solidaarisuutta Egyptin väestöä kohtaan ja tukee edelleen heidän legitiimejä demokraattisia pyrkimyksiään ja ponnisteluja, joilla pyritään turvaamaan rauhanomainen demokraattinen siirtyminen kohti poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia;

2.

tuomitsee jyrkästi kaikki väkivaltaisuudet, terrorismin, kiihottamisen, vihapuheen ja sensuurin; kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita ja turvallisuusjoukkoja osoittamaan erittäin suurta pidättyvyyttä ja välttämään provosointia, jotta uudet väkivaltaisuudet voidaan estää maan edun mukaisesti; ilmaisee vilpittömän osanottonsa uhrien perheille;

3.

kehottaa Egyptin väliaikaishallintoa ja turvallisuusjoukkoja varmistamaan kaikkien kansalaisten turvallisuuden riippumatta näiden poliittisista näkemyksistä, kytköksistä ja uskontokunnasta, turvaamaan oikeusvaltion ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, suojelemaan yhdistymisvapautta ja vapautta järjestää rauhanomaisia kokoontumisia, ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta, sitoutumaan vuoropuheluun ja väkivallattomuuteen ja noudattamaan ja täyttämään kansainväliset velvoitteensa;

4.

ottaa huomioon Egyptin uuden perustuslain, joka hyväksyttiin 14. ja 15. tammikuuta 2014 järjestetyssä kansanäänestyksessä ja jonka olisi oltava merkittävä edistysaskel maan ongelmalliseksi osoittautuneessa demokratiaan siirtymisessä; pitää myönteisenä, että maan uudessa perustuslaissa viitataan siviilihallintoon, ehdottomaan uskonnonvapauteen, kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuuteen, mukaan luettuna naisten oikeuksien parantaminen, lasten oikeuksien suojelemiseen, kidutuksen kieltämiseen sen kaikissa ilmenemismuodoissa, kaikkinaisten orjuuden muotojen kieltämiseen ja kriminalisoimiseen sekä sitoumukseen noudattaa kaikkia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, jotka Egypti on allekirjoittanut; edellyttää, että uudessa perustuslaissa olevat perusvapauksia – mukaan luettuna kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapaus – ja ihmisoikeuksia koskevat säännökset pannaan kokonaisuudessaan ja tehokkaasti täytäntöön ja että alaa koskeva kaikki nykyinen ja tuleva lainsäädäntö on uuden perustuslain mukaista;

5.

on kuitenkin huolissaan uuden perustuslain eräistä artikloista ja etenkin niistä, jotka koskevat armeijan asemaa, kuten 202 artiklasta, jonka mukaan puolustusministeri, joka toimii myös armeijan ylipäällikkönä, nimitetään armeijan upseerien keskuudesta, 203 artiklasta, joka koskee armeijan budjettia, 204 artiklasta, joka mahdollistaa siviilien oikeudenkäynnit sotilastuomioistuimissa, kun on kyse suorista iskuista sotilaskohteita, sotilasalueita, sotilastarvikkeita, armeijan asiakirjoja ja sotilassalaisuuksia, armeijan saamaa julkista rahoitusta, sotilaskäytössä olevia tehtaita ja armeijan henkilöstöä vastaan sekä asevelvollisuuteen liittyvistä rikoksista, sekä 234 artiklasta, jossa todetaan, että puolustusministeri nimitetään armeijan ylimmän neuvoston suostumuksella, ja joka on voimassa presidentin kahden kokonaisen virkakauden ajan ilman viitettä siitä, kuinka ja kenen toimesta ministeri voitaisiin erottaa virasta;

6.

korostaa, että kansanäänestys antoi tilaisuuden rakentaa kansallista konsensusta, sovintoa sekä institutionaalista ja poliittista vakautta maahan; ottaa huomioon, että ylivoimainen enemmistö kannatti uutta perustuslakia, että osallistuminen jäi suhteellisen vähäiseksi ja että äänestyksen aikana raportoitiin säännönvastaisuuksista; tuomitsee jyrkästi sen, että ennen kansanäänestystä, sen aikana ja sen jälkeen sattui väkivaltaisia yhteenottoja, jotka johtivat kuolonuhreihin ja loukkaantumisiin;

7.

tuomitsee kaikki väkivaltaisuudet ja uhkailun ja kehottaa kaikkia toimijoita ja turvallisuusjoukkoja toimimaan pidättyvästi, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttyä ihmishenkien menetyksiltä ja loukkaantumisilta maan edun nimissä; kehottaa Egyptin väliaikaishallintoa varmistamaan, että kaikki tällaiset tapaukset tutkitaan ripeästi, riippumattomasti, vakavasti ja puolueettomasti ja että niistä vastuussa olevat joutuvat vastaamaan teoistaan; muistuttaa, että väliaikaishallinto on vastuussa maan kaikkien kansalaisten turvallisuudesta riippumatta näiden poliittisista näkemyksistä tai uskonnollisista kytköksistä ja että väkivallasta, siihen kiihottamisesta ja ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevat joutuvat edesvastuuseen puoluetaustasta riippumatta;

8.

korostaa jälleen, että sovinnonteko ja siviilijohtoinen osallistava poliittinen prosessi, jossa ovat mukana kaikki demokraattiset poliittiset toimijat, ovat ratkaisevia Egyptin demokratiaan siirtymisen kannalta ja että toinen ratkaiseva vaihe tässä prosessissa on vapaiden ja oikeudenmukaisten parlamenttivaalien ja presidentinvaalien pitäminen uudessa perustuslaissa määritellyssä aikataulussa, koska se johtaa erilaisten poliittisten näkemysten, naisten ja vähemmistöryhmien asianmukaiseen edustukseen; kannustaa kaikkia poliittisia ja yhteiskunnallisia toimijoita, myös entisen presidentti Mursin kannattajia, välttämään kaikkea väkivaltaa ja siihen kiihottamista tai provosoimista ja edistämään sovinnontekoon tähtääviä pyrkimyksiä; edellyttää kaikkien rauhanomaisesti kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapauttaan käyttäneiden poliittisten vankien vapauttamista; korostaa, että kaikkien pidätettyjen on saatava vapaa ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti; ehdottaa, että oikeusviranomaisia koskevaa lakia uudistettaisiin, jotta voidaan varmistaa aito vallanjako;

9.

kehottaa lopettamaan Egyptissä viipymättä kaiken valtion viranomaisten, turvallisuusjoukkojen tai muiden ryhmien harjoittaman väkivallan, ahdistelun tai pelottelun poliittisia vastustajia, rauhanomaisia mielenosoittajia, ammattiyhdistysten edustajia, toimittajia, naisten oikeuksia ajavia aktivisteja sekä muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita vastaan; vaatii tällaisten tapausten asiallista ja puolueetonta tutkimista sekä vastuussa olevien saattamista oikeuden eteen; kehottaa jälleen väliaikaishallintoa takaamaan, että maan sisäiset ja kansainväliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt, riippumattomat ammattiyhdistykset ja toimittajat voivat toimia maassa vapaasti ilman valtiovallan puuttumista;

10.

on huolissaan vuonna 2013 annetusta laista N:o 107, joka koskee oikeutta julkisiin kokoontumisiin, kulkueisiin ja rauhanomaisiin protesteihin, ja kehottaa Egyptin väliaikaishallintoa tarkistamaan lakia tai kumoamaan sen, jotta taataan yhdistymisvapaus ja vapaus järjestää rauhanomaisia kokoontumisia kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti ja kansainvälisiä normeja ja velvoitteita noudattaen;

11.

tuomitsee äskettäiset terrori-iskut Egyptin turvallisuusjoukkoja vastaan; on erittäin huolissaan Siinain turvallisuustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä ja edellyttää Egyptin väliaikaishallinnon ja turvallisuusjoukkojen tehostavan pyrkimyksiään alueen turvallisuuden parantamiseksi erityisesti torjumalla ihmiskauppaa; muistuttaa tässä yhteydessä uuden perustuslain 89 artiklasta, jossa todetaan, että Egyptin lainsäädännössä kielletään ja kriminalisoidaan kaikki orjuuden, sorron, pakkotyövoiman käytön, seksikaupan ja muun ihmiskaupan muodot;

12.

tuomitsee jyrkästi koptiyhteisöä vastaan suunnatun väkivallan ja monien kirkkojen, yhteisön kokoontumispaikkojen ja liikeyritysten tuhoamisen kaikkialla maassa; on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät ole ryhtyneet riittäviin turvallisuustoimenpiteisiin suojellakseen koptiyhteisöä lukuisista varoituksista huolimatta;

13.

pyytää neuvostoa kirjaamaan nimettyjen terroristijärjestöjen luetteloonsa Ansar Beit al-Maqdis -ryhmittymän, joka on ilmoittanut olevansa useiden Siinailla, Kairossa ja muualla maassa hiljattain tehtyjen hyökkäysten ja pommi-iskujen takana;

14.

kehottaa Egyptin väliaikaishallintoa laatimaan, antamaan ja panemaan täytäntöön lainsäädäntöä, jolla torjutaan kaikkea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mukaan luettuna avioliitossa tapahtuvat raiskaukset sekä seksuaalinen väkivalta protesteihin ja mielenosoituksiin osallistuvia naisia kohtaan; kehottaa edelleen Egyptin väliaikaishallintoa varmistamaan tehokkaat ja helposti saatavilla olevat ilmoittamiskanavat ja suojelutoimenpiteet, joissa otetaan huomioon uhrien tarpeet ja luottamuksellisuus; vaatii tekemään lopun rankaisemattomuudesta sekä määräämään asianmukaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia tekoihin syyllistyneille;

15.

pitää myönteisenä, että Egyptin väliaikaishallinto on maan kansallisen ihmisoikeusneuvoston suosituksesta ilmoittanut olevansa valmis avaamaan Kairoon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun aluetoimiston, ja kehottaa Egyptin väliaikaishallintoa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta toimiston avaamista voidaan nopeuttaa;

16.

pitää myönteisinä ja kannattaa komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin ja erityisedustaja Bernardino Leónin pyrkimyksiä toimia välittäjinä osapuolten välillä, jotta nykyinen poliittinen kriisi voitaisiin ratkaista neuvottelemalla; kehottaa jälleen neuvostoa, korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja komissiota ottamaan kahdenvälisissä suhteissaan ja Egyptille antamassaan taloudellisessa tuessa huomioon ehdollisuuden periaatteen (”enemmällä enemmän”) ja maan vakavat taloudelliset haasteet; kehottaa jälleen hyväksymään tätä varten selkeät ja yhteisesti hyväksytyt kriteerit; on edelleen valmis auttamaan Egyptin kansaa demokratiaan siirtymisessä ja talousuudistusten toteuttamisessa;

17.

kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa Catherine Ashtonia julkaisemaan Egyptin perustuslakikansanäänestystä 14. ja 15. tammikuuta 2014 tarkkailleen EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan raportin;

18.

kehottaa Egyptin hallintoa pyytämään EU:n vaalitarkkailijavaltuuskunnan hyödyntämistä tulevien presidentinvaalien valvonnassa;

19.

korostaa uudelleen, että unionilla on moraalinen velvoite avustaa entisten diktaattoreiden ja heidän hallintojensa anastaman varallisuuden palauttamisessa ja että tämä kysymys on symbolisen arvonsa vuoksi poliittisesti hyvin tärkeä unionin ja sen eteläisten naapurimaiden suhteiden kannalta;

20.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Egyptin arabitasavallan väliaikaishallinnolle.