15.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 13/104

Esittelijä:

Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER

1.1

Sosiaalista innovointia ja yhteistyöverkkoja pitää hyödyntää täysimääräisesti, jotta edistetään ja vahvistetaan kansalaisten ja yleisesti kansalaisyhteiskunnan osallistumista unionin politiikkojen suunnitteluun ja hallinnointiin jaettujen, yhteisten ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien hankkeiden kautta, jolloin voidaan vahvistaa entistä suorempaa demokratiaa.

1.2

Uuden tekniikan ja erityisesti laajakaistayhteyden yleisen saatavuuden tulee olla edelleen Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena ja sitä tulee pitää yleishyödyllisenä palveluna, jolla on kurottava umpeen digitaalista kuilua ja torjuttava sen aiheuttamaa sosiaalista syrjäytymistä.

1.3

Uudella tieto- ja viestintätekniikalla tulisi olla sosiaalisen innovoinnin ja yhteistyöverkkojen käytön tukemana tärkeä rooli uusien, osaamista vaativien ja laadukkaiden työpaikkojen luomisessa siten, että tuetaan hankkeita, joilla pyritään sellaisten innovatiivisten yritysten perustamiseen ja aloitteiden laatimiseen, joiden avulla voidaan vähentää työttömyyttä nykyiseltä tasolta.

1.4

ETSK pitää digitaalisen koulutuksen vahvistamista oleellisen tärkeänä. Hyvään koulutukseen kuuluu järjestelmä, joka mahdollistaa asianmukaisen oppimisen ja antaa nuorille valmiudet kohdata tulevaisuuden haasteet. Työntekijöille tulee tarjota jatkuvaa koulutusta, joka antaa valmiudet käyttää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa työmarkkinoilla. Koulutuksen tulee myös mahdollistaa elinikäinen oppiminen ja auttaa välttämään heikoimmassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen.

1.5

ETSK kannattaa Eurooppa 2020 -strategian sekä naisten ja miesten tasa-arvon strategian tavoitteita. Komitea antaa tukensa ”innovaatiounioni” ja ”digitaalistrategia” lippulaiva-aloitteille ja on samaa mieltä toimenpiteistä, joita tarvitaan aloitteiden välisen synergian saavuttamiseksi, jolloin voidaan edistyä sosiaalisessa innovoinnissa. Komitea pitää näin ollen tärkeänä, että nämä tavoitteet sisällytetään kansallisiin uudistusohjelmiin ja että niitä seurataan eurooppalaisen ohjausjakson mittaan. On myös olennaisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolien lisäksi myös eurooppalaisen, kansallisen ja alueellisen tason kansalaisyhteiskunta osallistuu Euroopan unionin rahoittamien, kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

1.6

ETSK toivoo, että uuteen teknologiaan liittyvä sosiaalinen innovointi, joka perustuu sosiaalisiin verkostoihin ja yhteistyöhön, mahdollistaa sellaisten teknisten ratkaisujen kehittämisen, jotka edistävät vammaisten integrointia siten, että heidän autonomiaansa ja osallistumistaan parannetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja että heille tarjotaan mahdollisuus ratkaista erityiset haasteet ja ylittää syrjintään johtavat esteet.

1.7

ETSK kehottaa toimielimiä edistämään valmiuksien kehittämistä ja oleellisten digitaalisten ympäristöjen käyttöä sekä auttamaan sellaisen tilan luomisessa, jossa innovatiiviset horisontaaliset yhteydet mahdollistavat kehityksen, siten että voidaan toteuttaa yhdistelmä ”sosiaalinen innovointi + yhteistyö + digitaalinen viestintä” sekä helpottaa ja edistää reaaliaikaisia, nopeita ja varmoja yhteyksiä.

1.8

Euroopan unionia kehotetaan rahoittamaan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman puitteissa sellaisten kansalaisyhteiskunnalta lähtöisin olevien hankkeiden laatimista ja toteuttamista, joita kehitetään sosiaalisista verkostoissa ja yhteistyössä, sillä ehdolla, että niissä tavoitellaan yhteistä hyvää ja otetaan huomioon työllisyyteen ja osallistamiseen liittyvä potentiaali.

1.9

Käytännössä Euroopan komission on ryhdyttävä toteuttamaan selkeää ja konkreettista politiikkaa, joka koskee sosiaalista innovointia ja kansalaisten mahdollisuuksia käyttää uutta tekniikkaa, siten että saadaan käynnistettyä aloitteita, jotka hyödyttävät koko väestöä. Sen tulee olla linjassa investointeja koskevan Euroopan komission toimenpidepaketin (1) kanssa. On myös lisättävä investointeja ihmisten osaamiseen ja pyrittävä avaamaan tietoon perustuvia markkinoita edistäen yritysten ja kansalaisten yhteistyötä.

1.10

Tarvitaan siis investointipakettia, jonka avulla voidaan tehostaa sosiaalista innovointia tekniikan kehityksen pohjalta, edistää yhteisesti kehitettyä ja monialaista tutkimusyhteistyötä, helpottaa uuden tiedon saamista ja vahvistaa instituutioita hyödyntäen suoraa demokratiaa, jonka uudet verkko-osallistumisen ja digitaalisen viestinnän välineet mahdollistavat.

2.1

Käsillä olevan lausunnon tavoitteena on arvioida, mitä tarvitaan, jotta sosiaalinen innovointi voisi saada täyden hyödyn tieto- ja viestintätekniikasta palvellakseen yhteistä hyvää. Siinä kehotetaan toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kehitetään digitaalitekniikkaa ja alustoja verkostosuhteiden ja synergiavaikutusten edistämiseksi. Tarvittaviin lähestymistapoihin kuuluvat verkostorakenteiden tutkiminen sekä sen tutkiminen, miten niitä voidaan mukauttaa organisaatiokulttuurin perusteisiin.

2.2

Yhdistelmä ”sosiaalinen innovointi + yhteistyö + digitaalinen viestintä” herättää kysymyksen siitä, miten löytää soveltuvat prosessit ja välineet, jotta tavoiteltuihin tuloksiin päästään tehokkaalla tavalla.

2.3

Tärkeitä aloja ovat koulutus (yhdessä oppiminen), opetus (MOOC- ja Moodle-alustat), sähköinen terveydenhuolto (terveyden seurantaan tarkoitetut laitteet), työllisyyden edistäminen (sähköinen työnvälitys), yhteiskunnallinen yrittäjyys, logistiikka ja liikenne, elintarvike- ja tuoteturva, sähköinen hallinto ja julkiset palvelut (sähköinen äänestys), talousdemokratia (joukkorahoitus, vaihtoehtoiset valuutat) ja yhteiskunnallinen osallistuminen.

2.4

Nykyisessä tilanteessa sosiaalisella innovoinnilla on erityisen merkittävä asema muun muassa sellaisilla aloilla kuin tutkimus ja kehittäminen, tehokkuus ja kestävyys, yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen osallisuus, yhteisvastuu ja kansalaisten osallistuminen, liike-elämän etiikka, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, suora demokratia ja sähköinen hallinto.

2.5

ETSK muistuttaa (2) jälleen kerran, että on tärkeää laajentaa sähköisen televiestinnän yleispalvelun soveltamisalaa, jotta se kattaisi laajakaistayhteydet ja jotta voitaisiin ottaa huomioon maantieteellisen syrjäytymisen lisäksi myös sosiaalinen syrjäytyminen. Tavoitteena on kuroa umpeen digitaalikuilu ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. EU:n tulee myös luoda toimintaedellytykset suurten tietomäärien (big data) ja pilvipalvelujen (cloud computing) sisämarkkinoille niin, että ne palvelevat sosiaalista innovointia.

3.1

Yhteistyöverkostoilla ja digitaalisella viestinnällä on tärkeä rooli sosiaalisen innovoinnin yhteydessä. Sosiaalisen innovoinnin käsite on vielä kehittymässä, mutta käytetyin on Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimiston (BEPA) kertomuksessa esitetty määritelmä:

3.2

Sosiaalisen innovoinnin keskeisimmät tekijät ovat seuraavat: uusien ja täyttämättä jääneiden tai huonosti tunnettujen sosiaalisten tarpeiden tunnistaminen, uusien ratkaisujen kehittäminen näihin sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi, sosiaalisten tarpeiden täyttämiseksi kehitettyjen uusien ratkaisujen tehokkuuden arvioiminen ja tehokkaiden sosiaalisten innovaatioiden levittäminen. Lisäksi sosiaalisen innovoinnin aloitteet ovat tiiviissä yhteydessä sosiaalisen investoinnin toimintakokonaisuuteen, jossa investointien kohteena ovat ihmiset ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota elinajanodotteeseen ja ennaltaehkäisyyn.

3.3

On tärkeää tutkia tietotekniikan tarjoamien yhteistyöprosessien ja ns. sosiaalisen innovoinnin välisiä yhteyksiä sekä keskustella kansalaisille ja yhteiskunnalle kertyvistä eduista. Keskeiset elementit ovat tiivistäen esitettynä seuraavat:

3.4

Uutuus muun tyyppisiin ratkaisuihin nähden perustuu näin ollen kehittämiseen – suunnitteluun, itse prosesseihin tai kehittämisvaiheeseen – osallistuvien toimijoiden välisten suhteiden laatuun. Innovoinnissa tulee ottaa huomioon työmarkkinaosapuolille varattava rooli. Niiden tulee olla edustavia ja pystyä luomaan sopimusoikeutta.

3.5

Kuten ETSK on jo aiemmin todennut (4), taloudellisten ja sosiaalisten indikaattoreiden tasapainoa tulee parantaa mitattaessa sosiaalista edistymistä. Sosiaalisen edistymisen mittaamisessa olisi käytettävä logiikkaa, jossa laadulliset ja määrälliset toimenpiteet ovat tasapainossa ja jossa otetaan huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät. Hallinnointijärjestelmän tulisi olla tasapainoinen ja avoin, ja teknisten ja sosioekonomisten indikaattoreiden tulisi olla selkeitä.

3.6

Jotta voidaan löytää uusia ratkaisuja nyky-yhteiskunnan ongelmiin ja haasteisiin, on hyödynnettävä kokonaisvaltaisesti kaikkien luovuutta ja kykyjä – sekä horisontaalisesti että monialaisesti – eli siten, että lopputulos on enemmän kuin osiensa summa ja että saavutetaan maksimaalinen kustannustehokkuus. Tämä voidaan epäilemättä saavuttaa parhaiten turvautumalla kollektiiviseen älykkyyteen ja yhdessä luomiseen yhteistyöverkostoissa.

3.7

Sosiaalisella innovoinnilla vastataan yhteiskunnan täyttämättä jääneisiin tarpeisiin tai monimutkaisiin sosiaalisiin haasteisiin, jotka koskevat eri aloja ja välineitä, joista voidaan mainita esimerkiksi seuraavat:

3.8

Mahdollisuus jakaa tietoa voi tänä päivänä edistää innovointien syntymistä ja täydentää sosiaalipolitiikkoja. Digitaalitekniikalla voi olla tässä keskeinen rooli tuettaessa sosiaalisten innovaatioiden tekijöitä, jotka pyrkivät täyttämään ihmisten tarpeet.

3.9

Onkin poistettava sosiaalisen innovoinnin ja kokeilun esteet niin, että voidaan luoda innovoinnille otollinen ympäristö ja kulttuuri, jossa tunnustetaan eri toimijoiden (mm. säätiöt, osuuskunnat, yhdistykset, keskinäiset yhtiöt, vakuutuskassat, pk-yritykset ja muut yhteisötalouden yritykset) roolit osapuolina ja palveluntarjoajina ja annetaan niille tukea (5).

4.1

Yhteistyöverkostot muodostuvat yksilöistä, jotka antavat älyllisen panoksensa hankkeeseen, jolla on ryhmän yhteinen tavoite. Ne toimivat yhteisinä aivoina (”globaaleina aivoina”), yhtenä kokonaisuutena, joka koostuu miljoonista ideoita tuottavista soluista ja joka pyrkii ratkaisemaan mittavia haasteita esimerkiksi kielen tai viestinnän alalla. Internetin käyttöönotto yhdessä muiden tekijöiden kanssa on luonut suuren joukon yhteishankkeita ja yhteistyöverkostoja, mutta tälle tekniselle mahdollisuudelle on annettava tarkoitus, joka palvelee yhteistä hyvää.

4.2

Sosiaalinen innovointi voi hyötyä uusista digitaalisista välineistä ja verkostoista täyttääkseen paremmin tehtävänsä. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa syrjäisillä alueilla tarjottavat ikääntyneiden palvelut.

4.3

Tapahtumat, päätökset, toimet ja ihmiset ovat yhteisessä kontekstissa, uudessa digitaalisessa ympäristössä, jossa ne kohtaavat reaaliajassa ja luovat kollektiivista älykkyyttä.

4.4

Kollektiiviäly on kehittyvä prosessi, jossa useiden tahojen yhteensovitettu älykapasiteetti löytää ratkaisuja, joihin ei voitaisi päästä yksin tai erikseen. Moniälykkyys ilmenee näin useiden yhteensovitettujen älykkyyksien synergisenä toimintana. Oleellista on se, miten kollektiivista älykkyyttä voidaan kehittää niin, että yhteisöstä tulee luova ja että näin voidaan synnyttää innovointiprosesseja ja saada aikaan sosiaalisia muutoksia alustoilla, jotka tukevat tällaista yhteistoiminnallista kehitystä.

4.5

Yhteistyöverkostot saavuttavat tavoitteensa paljon nopeammin kuin mitkään muut rajoitetut, organisoidut ryhmät riippumatta niiden rakenteesta ja toiminnasta. Tämä johtuu siitä, että ne etsivät kykyjä oman organisaationsa ulkopuolelta, jolloin päästään avoimeen, demokraattiseen, hajautettuun ja yhteisövetoiseen innovointiin.

4.6

On kaksi perusehtoa sille, että ihmiset jakavat tietoa: odotusten symmetria ja tiedon epäsymmetria. Yhteisten odotusten tukeminen ja erilaisen tiedon täydentäminen auttavat luomaan yhteistyöverkostoja.

4.7

Kaikilla yhteistyöverkostoilla ja yhteistyöllä on kuitenkin kolme uhkaa, jotka on otettava huomioon: vapaamatkustajuus (suhteet perustuvat oikeudenmukaiseen panokseen); joukkorahoitus (6), johon liittyy peiteltyjä intressejä; salahankkeet. Viimeksi mainittu ongelma paljastaa luottamuksen merkityksen tällä yhteistyön alalla.

4.8

Verkostot perustuvat luottamukseen, joka puolestaan edustaa odotusta sitoutumis- ja vastauskyvystä sekä niiden ihmisten osaamisesta, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Täysi ja jatkuva luottamus luo vakaan maineen, joka suojaa verkostoa salahankkeilta. Luottamusta ei ole ilman verkostojen turvallisuutta, joka on sidoksissa kaikille yhtäläiseen lakiin ja valvontaan. Turvallisuuteen päästään noudattamalla eettisiä sääntöjä verkoston tavoitteissa ja toiminnassa sekä verkoston luomiselle ja lopettamiselle asetettavissa ehdoissa, jotka tulee ilmoittaa julkisesti, ja noudattamalla perusoikeuksia, joihin tulee kuulua oikeus tulla unohdetuksi.

4.9

Toisiaan seuraavien prosessien – horisontaalisten työskentelyrakenteiden kehittäminen, vuorovaikutus verkostossa ja alustojen syntyminen – sarja johtaa luovuuteen ja sosiaaliseen innovointiin heterogeenisessa mallissa, jolle on ominaista avoimuus, horisontaalisuus ja jakaminen. Ei pidä myöskään unohtaa välittäjien ratkaisevaa asemaa, sillä ne yhdistävät ja levittävät ideoita ja hankkeita sekä edistävät toiminnan uusia organisointimuotoja.

4.10

Verkkoalusta tarjoaa formaatin, joka voi tehostaa kollektiivisen älykkyyden prosesseja, jotka puolestaan edistävät yksilöiden identiteettiä kunnioittavaa mallia. Internetin käyttöönotto oli käännekohta viestintämallin demokratisoitumiselle, mutta myös välittäjille, jotka pyrkivät luomaan vaihtoehtoisen organisointimallin digitaalikulttuurin pohjalta.

5.1

Digitaalinen viestintä auttaa hahmottamaan kansalaisten yhteisvastuuta, kollektiivista älykkyyttä ja yhteistyötä verkossa, ja se luo suotuisan ympäristön yhteiseen hyvään perustuvan yhteisötalouden mallien kehittämiselle.

5.2

ETSK on jo todennut (7), että sosiaaliset verkostot voivat edistää vastuullista digitaalista kansalaisuutta ja niiden tulee taata kansalaisille digitaaliseen ympäristöön liittyvien oikeuksien tosiasiallinen toteutuminen (esim. sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, henkilötietojen ja yksityisyyden suoja sekä avoimuutta ja toimivia internetpalveluja koskevat vaatimukset).

5.3

On kuitenkin otettava huomioon sosiaalisten verkostojen haitat ja ennalta ehkäistävä riskejä ja tuotava puolestaan esille näiden verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia ja yhteisvaikutuksia, jotta voidaan edistää niiden vastuullista ja älykästä käyttöä digitaalisilla sisämarkkinoilla.

5.4

Euroopan unioni ei saa enää olla vain digitaalipalvelujen käyttäjä vaan sen tulee ryhtyä myös sisällön suunnittelijaksi ja tuottajaksi; tämän vuoksi sen tulee tukea kykyjä. Etusijalla on tiedottaminen, kasvattaminen ja kouluttaminen sekä digitaalisen yhteiskunnan tarjollaolo.

5.5

On tärkeää, että kuluttajat saavat asianmukaista ohjausta erityisesti sellaisista aiheista kuin tietojen tunnistettavuuden poistaminen, tietojen suojaaminen salanimellä, henkilötietojen riskianalyysit sekä välineet ja aloitteet tietoisuuden lisäämiseksi, sillä näillä digitaalisilla välineillä voidaan auttaa parantamaan tietojen valvontaa ja suojelua.