16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/25

Esittelijä:

Isabel CAÑO AGUILAR

1.1

Euroopan unioni ei saa enää olla vain digitaalipalvelujen käyttäjä vaan sen tulee ryhtyä niiden suunnittelijaksi ja tuottajaksi; tämän vuoksi sen tulee tukea kykyjä. Näin ollen tiedottaminen, opastus ja kouluttaminen ovat painopistealoja.

1.2

ETSK katsoo, että koko eurooppalaisen yhteiskunnan ensisijaisena tavoitteena on oltava digitaaliyhteiskunnan saavutettavuus. Tällä alalla toteutetuilla toimenpiteillä ei ole pystytty kaventamaan digitaalista kuilua, joka jatkaa syvenemistään.

1.3

ETSK muistuttaa, että tulee ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimiin, jotta voidaan parantaa vammaisten pääsyä digitaaliyhteiskuntaan ja tarjota kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset uuden teknologian hyödyntämisessä.

1.4

Digitaaliyhteiskunta ei saa olla syrjäytymistä lisäävä tekijä. ETSK tähdentää erityisesti asianmukaisten politiikkojen tarvetta, jotta estetään ikääntyneiden jääminen digitaaliyhteiskunnan ulkopuolelle ja taataan, että he pystyvät käyttämään täysimääräisesti teknologioita, jotka ovat osa ihmisten arkielämää.

1.5

Tarvitaan unionin ja kansallisten viranomaisten yhteisiä toimia, joilla taataan kohtuuhintaisempien tietokonelaitteiden ja -ohjelmien saatavuus monikielisyyden periaatetta noudattaen.

1.6

Eurooppalaisen koulutuspolitiikan tarkoituksena on valmistaa ihmisiä elämää varten. ETSK painottaa, että opetusalan ammattijärjestöjä on kuultava.

1.7

Yhdenvertaisuuden tavoitteen saavuttamiseksi on ETSK:n mielestä ratkaisevan tärkeää, että julkista opetusta tuetaan jäsenvaltioiden taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa.

1.8

ETSK korostaa julkisten kirjastojen merkitystä digitaaliseen maailmaan kouluttautumisen kannalta.

1.9

ETSK suosittaa, että edistetään avoimen innovoinnin ja avointen standardien malleja. On vältettävä sellaisia perusteettomia toimia immateriaalioikeuksien suojelemiseksi, jotka voisivat rajoittaa digitaalisen talouden innovointiprosesseja.

1.10

ETSK ehdottaa, että opetuksessa noudatetaan EFQUEL-säätiön (European Foundation for Quality in e-Learning) antamia suosituksia.

1.11

Komitea toistaa, että ammattikoulutuksella ja yleissivistävällä koulutuksella on tärkeä tehtävä talouskriisin torjumisessa ja elpymisen edistämisessä, ja korostaa Cedefopin roolia alalla. ETSK ehdottaakin, että

1.12

Horisontti 2020 -aloitteen tulee edelleenkin vahvistaa unionin asemaa digitaaliteknologian alalla, jolla yritykset investoivat vähemmän kuin alan aasialaiset ja yhdysvaltalaiset kilpailijat.

1.13

ETSK pitää perustavan tärkeänä eurooppalaisten tieto- ja viestintätekniikka-alan pienten ja keskisuurten yritysten tukemista, sillä ne voivat edistää innovatiivisia hankkeita, joita tarvitaan kipeästi jatkuvasti muuttuvalla alalla. Verotuksellisilla sekä pk-yritysten rahoituksen saantia helpottavilla toimenpiteillä voidaan lisäksi edistää merkittävästi talouskriisin torjumista.

1.14

Digitaaliteknologian alan start up -yritysten tukeminen voi osaltaan vahvistaa eurooppalaista laitteisto- ja ohjelmistoteollisuutta. ETSK arvostaa aloitetta, jolla tuetaan riskialttiita ohjelmia Euroopan digitaalistrategiasta, mutta esittää rahoitusjärjestelmältä saatavan tuen lisäämistä.

1.15

ETSK ehdottaa toimenpidekokonaisuutta, jolla lisätään naisten osallistumista digitaaliyhteiskuntaan.

2.1

Useissa EU:n poliittisissa päätöksissä, ohjelmissa ja aloitteissa viitataan tieto- ja viestintätekniikan sisällyttämiseen koulutukseen. Näitä ovat muun muassa

2.2

Euroopan digitaalistrategia 2010 on Horisontti 2020 -aloitteen tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeinen ja sisältää useita toimia, jotka liittyvät muun muassa

2.3

ETSK on käsitellyt näitä kysymyksiä useissa lausunnoissaan (1).

2.4

Tässä oma-aloitteisessa lausunnossa käsitellään tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät digitaalisen yhteiskunnan saavutettavuuteen, opetuksen saatavuuteen sekä tasa-arvoon ja työllisyyteen.

3.1.1

Tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia välineitä hyödynnetään koko ajan enemmän ihmisten elämässä. Digitaalisen yhteiskunnan saavutettavuus on sekä oikeus että mahdollisuus, jota on hyödynnettävä täysimääräisesti.

3.1.2

ETSK on toistuvasti tuonut esiin laajakaistan merkityksen Euroopan yhteiskunnalle ja taloudelle (2) ja on näin ollen tyytyväinen laajakaistan leviämiseen 28 jäsenvaltioon satelliitin välityksellä. Digitaalisen kuilun monet syyt ovat kuitenkin edelleen olemassa, ja niitä pahentaa köyhyyden lisääntyminen, jota puolestaan pahentaa taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi.

3.1.3

Digitaalinen kuilu ei ole kapenemassa. Tähän vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: koulutus (korkeasti koulutetut ovat mahdollisia internetin käyttäjiä kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin heikomman koulutuksen saanut 33 prosenttia väestöstä), ikä (internetin käyttö on hyvin yleistä nuorten keskuudessa, ja lähes kaikki opiskelijat käyttävät sitä, mutta iäkkäät henkilöt käyttävät internetiä hyvin vähän), tieto, jota on saatavilla pääasiassa englannin kielellä, sekä maaseutu-, kaupunki- ja saarialueiden väliset erot.

3.1.4

Viranomaisilla on koulutuksessa käytettävän tietotekniikan rahoittamisessa usein vakavia ongelmia budjettirajoitusten vuoksi, joita vakaussopimus näyttää pahentavan. Yksi mahdollisista rahoituskeinoista on maksujen periminen käyttäjiltä, mutta se voi heikentää koulutuksen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

3.1.5

Esteettömyys on ihmisoikeus (3). On myös muistettava, että Lissabonin sopimukseen sisältyvän Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20, 21 ja 26 artiklassa kielletään kaikenlainen vammaisuuteen perustuva syrjintä ja tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi erityistoimenpiteistä. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus puolestaan velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan, internet mukaan luettuna (4).

3.1.6

Vammaisilla on muihin verrattuna kaksinkertainen riski jäädä työttömäksi ja uusi teknologia (internet mukaan luettuna) on ovi harrastuksiin, koulutukseen, kulttuuriin ja moniin muihin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Lisäksi se edistää demokratiaan osallistumista. Tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys onkin välttämätön edellytys, jotta vammaiset voivat kilpailla tasavertaisesti yhä kasvavilla digitaalisilla markkinoilla ja jotta he pääsevät mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan.

3.1.7

Digitaaliyhteiskunta ei saa olla syrjäytymistä lisäävä tekijä. Päinvastoin muita heikommassa asemassa olevien ihmisten täytyy löytää sen avulla keino päästä eroon syrjäytymisestä.

3.2.1

Digitaaliyhteiskunta edellyttää tahtoa olla avoin muutoksille oppilaitoksissa. EU:n on tuettava sellaisia koulutusjärjestelmiä, jotka ovat kaikille avoimia ja joiden toiminta edistää ihmisten osaamisen, taitojen ja valmiuksien kehittämistä monilla aloilla sekä sosiaalisten taitojen, kansalais- ja kulttuuritaitojen, oppimisvalmiuksien sekä luovuuden, innovoinnin ja ryhmätyötaitojen kehittämistä.

3.2.2

Kaikkien koulutusjärjestelmästä vastuussa olevien on tuettava sellaista koulujen pedagogista ilmapiiriä, jossa suhtautuminen innovaatioon, laatuun ja yhteistyöhön opetustyössä on myönteistä. Lisäksi kaikkia opiskelijoita tulee kannustaa osallistumaan opetusprosessiin ja tulee levittää hyviä käytäntöjä, lisätä kansalaisten osallistumista ja kokemuksia sekä kehittää arviointikulttuuria.

3.2.3

EU:n koulutuspolitiikka ei ole onnistunut kannustamaan riittävästi kansallisia koulutusviranomaisia takaamaan, että opettajat heti peruskoulutuksestaan alkaen ja oppilaitoksissa käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyöhön etenkin alemman ja ylemmän perusasteen opetuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Jäsenvaltioita ei ole etenkään kannustettu riittävästi toteuttamaan investointeja, joita uudenaikainen ja laadukas tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva innovatiivinen koulutus edellyttää.

3.2.4

Opetusministeriöiden tulee suunnitella erityiskoulutusta opettajille ja edistää oppimistapojen uudelleenajattelua.

3.2.5

ETSK korostaa julkisten kirjastojen merkitystä digitaaliseen maailmaan kouluttautumisen kannalta.

3.2.6

Jo aivan nuoria koululaisia voitaisiin perehdyttää tietokoneiden toimintaan ja ehkä myös ohjelmointiin leikin keinoin, jotta eurooppalaiset lakkaavat mahdollisimman pian olemasta vain tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiä ja heistä tulee alan suunnittelijoita ja tuottajia. EU:ssa on huippuosaamisen keskittymiä (esimerkiksi elektronisia nanokomponentteja koskeva tutkimus), mutta sen täytyy päästä pidemmälle.

3.2.7

Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien joukossa on esimerkkejä korkealaatuisesta koulutuksesta alkaen alemman perusasteen opetuksesta aina ammatillisiin oppilaitoksiin ja yliopistoihin. Tästä huolimatta opetusohjelmiin tarvitaan muutoksia, joilla niihin lisätään tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö sekä sen arvioiminen.

3.2.8

ETSK suosittaa, että edistetään avoimen innovoinnin ja avointen standardien malleja ja vältetään sellaisia perusteettomia toimia immateriaalioikeuksien suojelemiseksi, jotka voisivat rajoittaa digitaalisen talouden innovointiprosesseja.

3.2.9

Euroopan standardointikomitean (CEN) kehittämän SPI-protokollan (Simple Publishing Interface) tavoitteena on helpottaa viestintää sisällön tuottamisessa käytettävien työkalujen ja sellaisten sovellusten välillä, joiden avulla oppimisresursseja ja metatietoja hallitaan jatkuvasti.

3.2.10

Yhteentoimivuus voi myös helpottaa niiden teknisten apuvälineiden käyttöä, joita vammaiset tarvitsevat voidakseen hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa.

3.3.1

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus antavat eväitä elämää varten sekä demokraattisessa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Yhteiskunnan ja talouden kehitys nojautuu vahvasti ammatilliseen koulutukseen, koska se antaa mahdollisuuden kehittää osaamista ja avaa reittejä työmarkkinoille. Erityisesti muita heikommassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille ammatillinen koulutus voi antaa mahdollisuuden parempaan elämään. Ammatillinen koulutus ei ole kuitenkaan vain silta koulutuksen ja työllisyyden välillä, vaan sillä on jo itsessään suuri merkitys. Unescon tilastoinstituutin mukaan talouskehityksen ja ammatillisen koulutuksen välillä on korrelaatio.

3.3.2

Erasmus+-ohjelma on unionin keskeinen strategia tällä alalla, ja kuten ETSK toteaa, sen ”tulisi olla keskeinen väline koulutuksen saaman tuen lisäämiseksi, jotta voidaan parantaa kansalaisten taitoja ja auttaa puuttumaan monissa jäsenvaltioissa vallitsevaan korkeaan nuorisotyöttömyyteen”. Tämä ala kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Niiden on myönnettävä ammatilliseen koulutukseen tarvittavat resurssit ja annettava ammatilliselle koulutukselle se arvostus, joka sille kuuluu koulutusjärjestelmän osana.

3.3.3

ETSK muistuttaa, että Cedefop käsittelee elinikäistä oppimista ja ammattikoulutusta koskevassa työssään kysymyksiä – esimerkiksi aikuiskoulutusta, tutkintoja ja pätevyyksiä, validointia ja laadunvarmistukseen liittyviä prosesseja – joilla on keskeinen merkitys henkilöille, joiden on muita vaikeampi päästä työmarkkinoille. Cedefopille myönnettävää rahoitusta on syytä lisätä.

3.3.4

ETSK ehdottaa, että

3.4.1

Euroopan unionin työttömyysaste on korkea, ja samanaikaisesti se tarvitsee komission mukaan lyhyellä aikavälillä 9 00  000 ammattitaitoista henkilöä tieto- ja viestintätekniikan alan avoimiin työpaikkoihin.

3.4.2

Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa merkittävällä tavalla työllisyyteen, ja Euroopan digitaalistrategian menestyminen liittyy huipputeknologiayritysten olemassaoloon: vuonna 2008 tieto- ja viestintätekniikan ala tuotti Euroopan unionille lisäarvoa 574 miljardia euroa ja työllisti 8,3 miljoonaa henkilöä. Eurooppalaisten yritysten – jotka kärsivät sellaisista ongelmista kuin pirstoutuneet markkinat tai riittämätön rahoitus – tulee vahvistaa asemaansa maailmanmarkkinoita hallitseviin enimmäkseen pohjoisamerikkalaisiin jättiyrityksiin nähden.

3.4.3

Tieto- ja viestintätekniikka aiheuttaa muun teknisen kehityksen tavoin mullistuksia työmarkkinoilla. Tätä seikkaa täytyy tarkastella uramahdollisuuksien, pätevyyksien, osaamisen ja todistusten luomisen näkökulmasta sekä niitä henkilöitä varten, jotka tieto- ja viestintätekniikka syrjäyttää työelämästä, että niitä varten, joita se auttaa pääsemään työmarkkinoille.

3.4.4

Komissio perusti maaliskuussa 2013 digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition, joka käsittelee tärkeimpiä kysymyksiä (koulutuksen mukauttaminen vastaamaan digitaalialan työpaikkoja, liikkuvuus, todistukset, tiedottaminen, innovatiivinen oppiminen ja opetus). Sille ei ole kuitenkaan myönnetty määrärahoja. Euroopan digitaalistrategiaan sisältyy myös muita aloitteita, esimerkiksi strategia tietoteknisten taitojen parantamiseksi, työllisyyttä edistävä toimenpidepaketti, Avoin koulutus -aloite, Koulutuksen uudelleenajattelu -strategia, Mahdollisuuksia nuorille -aloite ja EU:n osaamispanoraama.

3.4.5

Tähän koalitioon tulee sisällyttää teollisuus ja lisäksi koulutusala siten, että yrityksissä suoritettavien harjoitusjaksojen avulla saadaan luotua parempi yhteys tieto- ja viestintätekniikka-alaan.

3.4.6

On todettava, ettei näissä ohjelmissa oteta riittävällä tavalla huomioon vamman vuoksi syrjäytyneiden erityistarpeita, etenkään tietoteknisten taitojen (e-Skills) ja digitaalisen lukutaidon hankkimisessa ja digitaalisille työmarkkinoille pääsemisessä.

3.4.7

Vaikka Euroopan suurimmat huipputeknologiayritykset investoivat tutkimukseen ja kehittämiseen, ne investoivat siihen suhteessa vähemmän kuin aasialaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset. ETSK toivoo, että Horisontti 2020 -ohjelma, jonka määrärahat ovat 78,6 miljardia euroa, auttaa vahvistamaan unionin asemaa maailmanmarkkinoilla.

3.4.8

ETSK pitää perustavan tärkeänä eurooppalaisten tieto- ja viestintätekniikka-alan pk-yritysten tukemista, sillä ne voivat edistää innovatiivisia hankkeita, joita tarvitaan kipeästi jatkuvasti muuttuvalla alalla. Kriisin torjumisen edistämiseksi on tärkeää löytää ratkaisuja rahoitusongelmiin, joista kärsivät sekä pienet yritykset että teknologiseen innovoitiin liittyvät (start up -yritysten) innovatiiviset hankkeet.

3.5.1

Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikan alalla työskentelevistä noin seitsemästä miljoonasta henkilöstä vain 30 prosenttia on naisia. Naiset ovat aliedustettuina kaikilla tasoilla ja ennen kaikkea päätöksentekotehtävissä. Naisten osuus korkea-asteen koulutuksessa on suurempi kuin miesten, mutta työpaikkojen, palkkojen, työehtojen ja vastuullisiin tehtäviin pääsyn osalta naiset ovat kuitenkin edelleen miehiä heikommassa asemassa

3.5.2

Politiikkaa on muutettava erityisesti sen vuoksi, että tieto- ja viestintäalan loppututkinnon suorittaneiden naisten määrä on pienentynyt: nykyisin 1  000:sta ylemmän asteen korkeakoulututkinnon suorittaneesta naisesta vain 29 on suorittanut tutkintonsa tieto- ja viestintätekniikan alalla, ja myöhemmin vain neljä heistä työskentelee varsinaisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla.

3.5.3

Vaikka naisten määrän lisääminen tieto- ja viestintätekniikka-alalla voisi nostaa euroalueen bkt:tä 9 miljardilla eurolla, monet syyt (mm. perinteet ja kulttuuriset stereotypiat) selittävät heidän riittämätöntä osallistumistaan tämän alan toimintaan, mikä ei ole ainoastaan eurooppalainen vaan paljon laajempi ongelma.

3.5.4

Tästä syystä komitea ehdottaa seuraavaa:

4.1

Saavutettavuuden on oltava paitsi viranomaisten myös koko yhteiskunnan ensisijainen tavoite, joka velvoittaa kaikkia talouden ja yhteiskunnan toimijoita. Unionin ja monien jäsenvaltioiden toimenpiteet ovat kuitenkin toistaiseksi olleet riittämättömiä.

4.2

ETSK ehdottaa, että unioni ja kansalliset viranomaiset toteuttavat yhteisiä toimia, joilla vähennetään selvästi tietotekniikkalaitteiden kustannuksia – tähän sisältyy myös esimerkiksi Linuxin kaltaisten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisääminen – ja tuetaan eurooppalaisen tieto- ja osaamissisällön tuottamista.

4.3

EU:n politiikassa tarvitaan 2000-luvulla avointa suhtautumista muutoksiin. Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien päätavoitteena ei pidä olla vain työmarkkinoiden erityistarpeisiin vastaaminen (johon Euroopan komissio on pääasiassa keskittänyt koulutuspolitiikkansa) vaan kouluttaminen elämää varten. Eurooppalaisten opettajajärjestöjen ja oppilaitosten on osallistuttava EU:n koulutuspolitiikan laatimiseen, mitä ei nyt tapahdu.

4.4

Samalla kun otetaan huomioon, että jäsenvaltiot joutuvat toimimaan määrärahojensa puitteissa ja että ne tekevät demokraattisissa toimielimissään päätöksiä kansalaistensa parhaaksi, on korostettava julkiseen koulutukseen kohdistuvien investointien välttämättömyyttä, jotta saavutetaan tavoitteena olevat yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen oppilaiden sosiaalisesta taustasta ja varallisuudesta riippumatta.

4.5

Komission on korostettava, että koulutukseen liittyvien metatietojen on oltava vapaasti käytettävissä ja yleisen edun mukaisia ja etteivät yksityisyritykset omista niiden patentteja. Standardointiin liittyvän eurooppalaisen SPI-ohjelman lisäksi on tähdennettävä komission metatietoja koskevan eContentPlus-ohjelman merkitystä.

4.6

Koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden takaamiseksi opettajien ja oppilaitosten on valvottava opetuksen sisältöä. ETSK katsoo, että on kiinnitettävä huomiota EFQUEL-säätiön (European Foundation for Quality in e-Learning) suosituksiin, jotka koskevat mm. lainsäädäntötoimia, yhdenmukaistamista ja immateriaalioikeuksia.

4.7

ETSK on jo ilmaissut pettymyksensä digitaalisstrategian (2014–2020) huomattaviin määrärahaleikkauksiin alun perin ehdotetuista 9,2 miljardista eurosta lopulta hyväksyttyihin 1,14 miljardiin euroon.

4.8

ETSK suhtautuu myönteisesti pk-yritysten laatimien innovatiivisten riskialttiiden hankkeiden rahoitukseen, jota on myönnetty Horisontti 2020 -puiteohjelmasta. Toimenpiteillä, joilla pyritään lisäämään rahoitusta, jota pk-yritykset ja vastaperustetut yritykset saavat paitsi viranomaisilta myös markkinoilta ja rahoitusjärjestelmästä, on erittäin suuri merkitys.

4.9

ETSK suosittaa sisällyttämään esteettömyysulottuvuuden kaikkiin digitaalialaa koskeviin aloitteisiin ja varmistamaan, että vammaisilla ja kaikilla heikossa asemassa olevilla on mahdollisuus käyttää verkko-opetusohjelmia, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä tietoteknisiä laitteita ja työkaluja (sekä verkkoon kytkettynä että ilman verkkoyhteyttä). On myös kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten pääsyyn niihin uusin tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikkoihin, jotka EU pyrkii täyttämään.