KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan investointiohjelma /* COM/2014/0903 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA
SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan investointiohjelma
”Tärkein tavoitteeni komission puheenjohtajana
on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja edistää investointeja työpaikkojen
luomiseksi.” ”[EU:n tasolla saatavilla olevien julkisten]
varojen käytössä tarvitaan älykkäämpiä investointeja, tarkempaa kohdentamista,
vähemmän sääntelyä ja enemmän joustoa.” ”Näin toimimalla julkiset ja yksityiset
investoinnit reaalitalouteen saadaan nousemaan jopa 300 miljardiin euroon
seuraavien kolmen vuoden aikana.” ”Näiden lisäinvestointien kohteina pitäisi
olla infrastruktuuri, varsinkin laajakaista- ja energiaverkot sekä teollisten
keskusten liikenneinfrastruktuuri; koulutus, tutkimus ja innovointi; sekä
uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Merkittävä
osuus rahoituksesta olisi kanavoitava hankkeisiin, joiden avulla nuorille
saadaan työpaikkoja.” (Komission
puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin Euroopan parlamentille 15. heinäkuuta 2014
esittämät poliittiset suuntaviivat) 1.
Euroopan investointiohjelma Eurooppa tarvitsee
viipymättä investointiohjelman. Talous- ja rahoituskriisi on aiheuttanut sen,
että investoinnit ovat EU:ssa vähentyneet noin 15 prosenttia[1] vuoden 2007 huippulukemista, mikä on merkittävä pudotus.
Investointien nykyinen taso on huomattavasti alle niiden aiemman kehitysuran,
ja niiden ennustetaan elpyvän tulevina vuosina vain osittain. Tämä haittaa
talouden elpymistä, työpaikkojen luomista, pitkän aikavälin kasvua ja
kilpailukykyä. Ongelmaan ei ole
yhtä yksinkertaista ratkaisua. Talouteen liittyvä yleinen epävarmuus sekä
julkisen ja yksityisen velan suuri määrä osassa EU:n talouksia ja näiden
tekijöiden vaikutus luottoriskiin vähentävät käytettävissä olevaa
liikkumavaraa. Samaan aikaan on kuitenkin merkittävästi kertyneitä säästöjä ja,
toisin kuin muutama vuosi sitten, runsaasti rahoituslikviditeettiä, joita
voidaan hyödyntää. Lisäksi Euroopassa on runsaasti investointitarpeita ja
taloudellisesti kannattavia hankkeita, joille etsitään rahoitusta. Haasteena
onkin saada säästöt ja rahoituslikviditeetti hyötykäyttöön tukemaan kestävää
työllisyyttä ja kasvua Euroopassa. Toimia tarvitaan
useilla osa-alueilla samanaikaisesti, ja niillä on puututtava sekä tarjonta-
että kysyntäpuoleen. [2] Euroopassa tarvitaan luottamusta yleiseen taloustilanteeseen,
ennustettavaa ja selkeää politiikan suunnittelua ja sääntelyä, niukkojen
julkisten varojen tehokasta käyttöä, luottamusta kehitteillä olevien
investointihankkeiden taloudelliseen potentiaaliin ja riittävästi
riskinkantokykyä hankkeiden toteuttajien kannustamiseksi, investointien
käynnistämiseksi ja yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi. Näiden
ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan viranomaisten toimia kaikilla tasoilla. Jäsenvaltioilla ja
alueviranomaisilla on selkeä tehtävä tarvittavien rakenneuudistusten
toteuttajina, finanssipoliittisen vastuun kantajina, sääntelyä koskevan
varmuuden varmistajina sekä työpaikkoja ja kasvua tukevien investointien
vauhdittajina. Niiden jäsenvaltioiden, joilla on finanssipoliittista
liikkumavaraa, olisi investoitava enemmän. Sellaisten jäsenvaltioiden, joilla
julkisen talouden liikkumavaraa on vähemmän, olisi asetettava talousarvioissaan
etusijalle investointeihin ja kasvuun liittyvät menot, hyödynnettävä EU:n
rahastoja tehokkaammin sekä luotava yksityisen sektorin investointeja paremmin
tukevat olosuhteet. Kansallisella ja alueellisella tasolla voidaan saada aikaan
paljon. Komissio ohjaa ja seuraa yhdessä muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden
kanssa edistymistä osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Investointiohjelmalla
täydennetään näitä toimia. Se perustuu kolmeen toisiaan tukevaan osa-alueeseen:
Ensimmäinen osa-alue muodostuu seuraavien kolmen vuoden aikana
käynnistettävistä vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinneista, joilla on
tarkoitus maksimoida julkisten varojen vaikutus ja houkutella yksityisiä
investointeja. Toinen osa-alue muodostuu kohdennetuista aloitteista, joilla on
tarkoitus varmistaa, että nämä lisäinvestoinnit vastaavat reaalitalouden
tarpeita. Kolmantena osa-alueena ovat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on
lisätä sääntelyn ennustettavuutta ja poistaa investointien esteitä.
Tarkoituksena on tehdä Euroopasta entistä houkuttelevampi investointikohde ja
näin moninkertaistaa investointiohjelman vaikutukset. Euroopan
investointiohjelman kahden ensimmäisen osa-alueen käynnistäjinä ovat komissio
ja Euroopan investointipankki (EIP), jotka toimivat yhdessä strategisina
kumppaneina. Molempien selkeänä tavoitteena on sidosryhmien mukaan saaminen
kaikilla tasoilla. Kolmannesta osa-alueesta vastaa komissio, joka esittää sitä
koskevia toimia tulevassa työohjelmassaan ja osana talouspolitiikan
eurooppalaista ohjausjaksoa yhdessä EU:n muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden
kanssa. Kuvio 1.
Euroopan investointiohjelma Investointiohjelman
vaikutukset moninkertaistuvat uusien sidosryhmien mukaantulon myötä. Tällaisiin
sidosryhmiin kuuluvat jäsenvaltiot, kansalliset kehityspankit, alueviranomaiset
ja yksityiset sijoittajat. Kaikkia sidosryhmiä tarvitaan ohjelman toteuttamisessa.
Komissio panee tyytyväisenä merkille ohjelman saaman huomion, josta ovat
osoituksena viime viikkoina Euroopan ja myös laajemmin kansainvälisellä tasolla
esitetyt ohjelmaa tukevat myönteiset lausunnot[3].
Tavoitteena on,
että nykyhetken ja vuoden 2017 lopun välisenä aikana saadaan reaalitalouden käyttöön
vähintään 315 miljardia euroa uusia julkisia ja yksityisiä investointeja.
Investointiohjelma täydentää jo käynnissä olevia toimenpiteitä. Sillä
varmistetaan, että jokainen uusien ja nykyisten välineiden kautta käyttöön
saatava julkinen euro hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Toimimalla
nopeasti ohjelman kaikilla osa-alueilla voimme yhdessä saavuttaa paljon enemmän
kuin jos toimintaa ei koordinoida ja saada reaalitalouden käyttöön jopa enemmän
kuin edellä mainitut 315 miljardia euroa. Ohjelmalla on viime
kädessä seuraavat kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta: §
kääntää investointien laskusuuntaus ja auttaa
luomaan työpaikkoja ja tukemaan talouden elpymistä ilman, että samalla
rasitetaan jäsenvaltioiden julkista taloutta tai kasvatetaan velkaa; §
ottaa ratkaiseva askel kohti talouden pitkän
aikavälin tarpeiden täyttämistä ja kilpailukyvyn parantamista; §
vahvistaa inhimillisen pääoman,
tuotantokapasiteetin, tietämyksen ja fyysisen infrastruktuurin eurooppalaista
ulottuvuutta keskittymällä etenkin sisämarkkinoiden kannalta ratkaisevan
tärkeisiin yhteyksiin. Meidän on
toimittava nopeasti, jotta varmistetaan, että kestäviä tuloksia saadaan pian. Euroopan
parlamentti on tiiviisti mukana investointiohjelman toteuttamisessa, ja
Eurooppa-neuvostoa pyydetään hyväksymään kokonaislähestymistapa kokouksessaan
18. ja 19. joulukuuta 2014. Komissio ja EIP ovat
yhteydessä sidosryhmiin kaikilla tasoilla vuoden 2015 alussa. Tiukalla seurannalla varmistetaan, että julkista
riskinkantokykyä hyödynnetään tehokkaasti, että sitä hallinnoidaan
moitteettomasti ja että kohdennetuilla hankkeilla saadaan aikaan uusia työpaikkoja
ja talouskasvua ja että niillä parannetaan Euroopan kilpailukykyä.
Vähintään
315 miljardin euron lisäinvestoinnit EU:n tasolla
Ohjelman
ensimmäisenä osa-alueena on vähintään 315 miljardin euron lisäinvestointien
käynnistäminen seuraavien kolmen vuoden aikana. Tässä tarkastellaan ainoastaan EU:n tasolla toteutettavia toimia. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita
talouden toimijoita mukaan täydentämään aloitetta. Jotta tuloksia saataisiin nopeasti, ehdotetut toimet voidaan rahoittaa
nykyisestä vuosiksi 2014–2020 EU:n talousarvioita varten laaditusta monivuotisesta
rahoituskehyksestä. Tämä edellyttää,
että osa EU:n talousarviovaroista suunnataan uudelleen sekä EU:n että
jäsenvaltioiden tasolla. Keskeisenä
tavoitteena on lisätä julkisten varojen avulla riskinkantokykyä, jotta
hankkeiden toteuttajia voitaisiin kannustaa toimimaan ja jotta yksityissektoria
voitaisiin houkutella rahoittamaan sellaisia toteuttamiskelpoisia
investointihankkeita, jotka eivät toteutuisi ilman yksityistä rahoitusta. Näin EU:n varat voidaan käyttää parhaalla
mahdollisella tavalla. EU:n tasolla tämä
toteutetaan perustamalla uusi Euroopan strategisten investointien rahasto
(ESIR). Rahaston avulla on tarkoitus tarjota riskinkantotukea pitkän aikavälin investointeja
varten sekä varmistaa, että pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille
yrityksille (mid-cap-yrityksille)[4] on
tarjolla nykyistä enemmän riskirahoitusta. Myös kansallisella tasolla voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia,
jos Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varat käytetään entistä
strategisemmin. Eurooppa-neuvostoa
kehotetaan hyväksymään Euroopan strategisten investointien rahaston
perustaminen ja sitoutumaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen
tehokkaampaan käyttöön erityisesti siten, että rahoitusvälineiden
kokonaiskäyttö kaksinkertaistetaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi
EU:n lainsäätäjänä käsiteltävä Euroopan strategisten investointien rahastoa
varten tarvittava lainsäädäntöehdotus [5] nopeutetussa menettelyssä niin,
että kyseinen säädös tulee voimaan vuoden 2015 kesäkuuhun mennessä. 2.1. Uusi Euroopan strategisten investointien rahasto Osana
investointiohjelmaa perustetaan komission ja EIP:n yhteistyönä uusi Euroopan
strategisten investointien rahasto (ESIR). Näin voidaan hyödyntää EIP:n vankkaa
asiantuntemusta ja sen todistettua kykyä tuottaa tuloksia (ks. kuvio 2). Rahastosta tulee osa EIP-ryhmää[6]. Tämä uusi rahasto poikkeaa nykyisistä rakenteista siinä, että sen
riskiprofiili on erilainen ja se tarjoaa lisää riskinkantokykyä sellaisten
hankkeiden toteuttamiseksi, jotka tuottavat keskimääräistä enemmän
yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa ja jotka täydentävät EIP:n tai EU:n
ohjelmista nykyisin rahoitettavia hankkeita. Rahaston tuotevalikoimaa ei ole rajoitettu, jotta sen toiminnassa
voitaisiin ottaa huomioon markkinoiden muuttuvat tarpeet. EU:n talousarviosta
myönnetään 16 miljardin euron takaus Euroopan strategisten investointien
rahaston perustamista ja sen toiminnan tukemista varten. EIP sitoo rahastoon 5 miljardia euroa. Rahastolla on näin merkittävä
alkupääoma, ja se voi laajentaa toimintaansa ajan mittaan.
Jäsenvaltiot voivat osallistua rahaston rahoittamiseen
pääoman muodossa joko suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa tai muiden
vastaavien laitosten välityksellä. Lisäksi
on tärkeää huomata, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa julkisen
talouden arvioinnissa komissio suhtautuu myönteisesti tällaisiin rahastoon
maksettuihin kansallisiin rahoitusosuuksiin. Myös yksityiset sijoittajat voivat osallistua toimintaan rahaston
tasolla. Kuvio 2. Uusi
Euroopan strategisten investointien rahasto – perustaminen (vain EU) EU:n takaus
katetaan nykyisillä EU:n varoilla, jotka saadaan EU:n talousarviossa olevasta
joustovarasta, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti 2020 -ohjelmasta. Rahaston ansiosta näiden käytettävissä olevien
EU:n varojen reaalitalouteen kohdistuvat vaikutukset monikertaistuvat siitä,
mitä niillä olisi muutoin saavutettu. Kaikkiin rahaston toteuttamiin toimiin sovelletaan valtiontukisääntöjen
noudattamisen varmistamisessa käytettyjä vakiintuneita menettelyjä[7]. Rahaston
tavoitteena on varmistaa nykyistä parempi riskinkantokyky ja lisätä etenkin
yksityisistä mutta myös julkisista lähteistä peräisin olevia investointeja
tietyillä aloilla, joita on kuvattu jäljempänä. Rahastolla
arvioidaan voitavan saavuttaa yhteenlaskettu kerroinvaikutus, joka on 1:15
talouden reaali-investointeina mitattuna. Tämä on mahdollista, koska rahastolla
on lähtökohtaisesti riskinkantokykyä, jonka ansiosta se voi myöntää lisärahoitusta
ja saada mukaan useampia sijoittajia, kuten kuviosta 3 käy ilmi. Käytännössä
tämä tarkoittaa, että rahaston tarjoamalla yhden euron riskisuojalla voidaan
saada reaalitaloudessa käyttöön keskimäärin 15 euroa investointeja, jotka eivät
muutoin olisi toteutuneet. Tämä 1:15 kerroinvaikutus on varovainen
keskimääräinen arvio, joka perustuu EU:n ohjelmista ja EIP:n toiminnasta
saatuihin aikaisempiin kokemuksiin.
Lopullinen kerroinvaikutus luonnollisesti riippuu toimenpiteiden ja kunkin
hankkeen erityispiirteiden muodostamasta kokonaisuudesta. Kuvio 3. Rahaston
kerroinvaikutus (aiempiin kokemuksiin perustuva keskiarvo) Vertailun vuoksi
voidaan mainita, että EIP:n vuonna 2012 toteutetun pääomankorotuksen
kerroinvaikutukseksi arvioitiin 1:18, ja tämä vaikutus on toteutumassa
odotetusti. Samoin COSME-ohjelmaan
kuuluvassa nykyisessä pk-yritysten lainatakausjärjestelyssä jokaista 1
miljardin euron rahoituserää kohti saadaan vähintään 20 miljardia euroa pääomaa
pk-yrityksiä varten, joten järjestelyn kerroinvaikutus on 1:20. Rahastolla on oma
hallintorakenne, ja sen toimintaa johdetaan yhdessä sovittujen investointisuuntaviivojen
mukaisesti. Rahaston hallintoelin varmistaa, että investointisuuntaviivoja
noudatetaan ja että rahaston painopisteet ja toiminnot ovat niiden mukaisia.
Riippumaton investointikomitea validoi konkreettiset hankkeet niiden
kannattavuuden perusteella ja varmistaa samalla, ettei julkisella tuella
suljeta pois tai syrjäytetä yksityisiä investointeja. Hankkeiden toteuttajat ja
sijoittajat voivat luottaa EIP-ryhmän tarjoamaan asiantuntijatukeen ja
kokemukseen. EIP-ryhmä tarjoaa rahaston käyttöön
henkilöstöä hoitamaan seuraavia tehtäväalueita: hankesuunnittelu, hankejatkumon
alullepano ja lainaehtojen määrittely, tekninen tuki, rahoituskapasiteetti,
kassanhallinta, varojen ja velkojen hoito, takaukset, salkunhoito sekä
kirjanpito ja raportointi. Jos rahasto
perustetaan nopeasti ja sille osoitetaan 21 miljardin euron alkurahoitus EU:n
tasolla, sen avulla on mahdollista saada kolmen vuoden aikana käyttöön 315
miljardia euroa lisärahoitusta. Vaikutus kasvaa luonnollisesti sitä mukaa kuin
jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit tulevat mukaan rahaston toimintaan. 2.2. Uudesta rahastosta tuetaan pitkän aikavälin investointihankkeita Euroopan
strategisten investointien rahastosta tuetaan Euroopan kannalta merkittäviä
strategisia infrastruktuuri-investointeja, jotka liittyvät etenkin laajakaista-
ja energiaverkkoihin, liikenneinfrastruktuureihin erityisesti
teollisuuskeskuksissa, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä
uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Rahaston varoja ei pitäisi
etukäteen jakaa temaattisin tai maantieteellisin perustein, jotta voitaisiin
varmistaa, että hankkeet valitaan niiden paremmuuden perusteella, ja jotta
voitaisiin maksimoida rahaston tuottama lisäarvo. Rahaston
toiminta on joustavaa, koska eri alueilla tarvitaan erityyppisiä toimia
investointien käynnistämiseksi. Rahaston toiminta
edellä mainituilla aloilla täydentää EIP:n perinteisempää toimintaa ja
käynnissä olevia EU:n ohjelmia, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä
(infrastruktuuri-investoinnit) ja Horisontti 2020 -ohjelmaa (innovointi ja
T&K). Rahastolla tarjotaan
hankkeille nykyistä kattavampaa riskisuojaa, millä edistetään merkittävästi
yksityisiä investointeja hankkeiden riskittömämpiin osiin. Lisäksi voidaan
todeta, että sillä aikaa kun rahastoa perustetaan, käytettävissä on merkittäviä
rahoituslähteitä osana Verkkojen Eurooppa -välinettä ja
Horisontti 2020 -ohjelmaa jo hyväksyttyjä työohjelmia. Tämä rahoitus
saadaan vuonna 2015 käyttöön hankkeiden rahoitusta varten. Lisäksi EIP-ryhmä
käynnistää toimia jo vuoden 2015 alkupuolella käyttämällä omia varojaan ja
antaa näin investointiohjelmalle erittäin hyvän alkusysäyksen. Euroopan strategisten
investointien rahaston toiminta-alasta voidaan todeta, että rahastosta pitäisi
olla mahdollista paitsi rahoittaa yksittäisiä hankkeita myös myöntää tukea
yksityisten sijoittajien tai kansallisten kehityspankkien perustamille
yksityisille rahastoille, kuten eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille
(ELTIF)[8].
Näin voidaan edelleen lisätä kerroinvaikutusta ja maksimoida vaikutukset
kentällä. Kuten kuviosta 2
käy ilmi, rahaston varoista kolme neljäsosaa on tarkoitus käyttää tällaisiin
toimiin (minkä ansiosta saadaan 240 miljardin euron investoinnit). 2.3. Uusi
rahasto tukee myös investointeja pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan
keskisuuriin yrityksiin Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetaan lisäksi
riskirahoituksen tarjoamista pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille kaikkialla
Euroopassa.[9] Näiden toimenpiteiden käytännön toteutus annetaan tehtäväksi Euroopan
investointirahastolle (EIR, joka on osa EIP-ryhmää). Toimenpiteillä on
tarkoitus tarjota edellä mainituille yrityksille lisää suoraa oman pääoman
ehtoista rahoitusta ja lisävakuuksia pk-yrityslainojen korkealaatuista arvopaperistamista
varten ja näin auttaa niitä kattamaan pääomavajeet. Näin saadaan samalla
tehokkaasti käyntiin työpaikkojen luominen ja kasvu sekä myös nuorten työllistäminen.
EIR:llä on runsaasti kokemusta tämänkaltaisesta toiminnasta. Euroopan
strategisten investointien rahastolla on tarkoitus lisätä EIR:n toimintaa ja
näin luoda uusia kanavia, joiden kautta kansalliset kehityspankit voivat
käynnistää toimintaa tällä osa-alueella. Nämä toimet toteutetaan COSME- ja
Horisontti 2020 -ohjelmien yhteydessä käynnistettyjen pk-yrityksille
suunnattujen toimien lisäksi. Kyseiset ohjelmat tarjoavat merkittävän
rahoituslähteen jo vuonna 2015. Kuten kuviosta 2
käy ilmi, rahaston varoista yksi neljäsosa on tarkoitus käyttää tällaisiin
toimiin (minkä ansiosta saadaan 75 miljardin euron investoinnit). 2.4. Euroopan
strategisten investointien rahaston ansiosta käyttöön saatavan 315 euron
lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutuksia voidaan tehostaa
Osana Euroopan
rakenne- ja investointirahastoja saadaan vuosina 2014–2020 investointeja varten
käyttöön yhteensä 450 miljardia euroa (630 miljardia euroa, jos huomioon
otetaan kansallinen osarahoitus). On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja alueviranomaiset maksimoivat EU:n varojen vaikutukset
keskittämällä toimet avainaloille ja varmistamalla, että jokainen investoitu
euro hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tehokas
tapa lisätä rahastojen varoilla aikaan saatavia vaikutuksia on käyttää
lainojen, pääoman ja vakuuksien muodossa olevia rahoitusvälineitä perinteisten
avustusten sijaan. Tällaiset välineet ovat monille viranomaisille melko uusia,
mutta ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia ja niillä on saatu aikaan hyviä
tuloksia. Investointiohjelman yhteydessä jäsenvaltioiden olisi sitouduttava
lisäämään merkittävästi innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä
investointien kannalta keskeisillä aloilla, joihin kuuluvat mm. pk-yrityksille
suunnattu tuki, energiatehokkuus, tieto- ja viestintätekniikka, liikenne sekä
T&K-tuki. Näin voitaisiin vähintäänkin yleisesti ottaen kaksinkertaistaa
Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusvälineiden käyttö
ohjelmakaudella 2014–2020[10]. Yhdistämällä näiden
välineiden ansiosta käyttöön saatavat varat muilta sijoittajilta ja
tuensaajilta peräisin oleviin varoihin saadaan taloudessa aikaan
lisäinvestointeja kerroinvaikutuksen kautta. Äskettäin
käynnistetyn pk-yrityksiä koskevan aloitteen[11]
lisäksi voidaan hyödyntää myös muita EU:n tason rahoitusvälineitä sekä heti
käyttövalmiita yhdenmukaistetun mallin mukaisia välineitä, jotta
hallintoviranomaisten saatavilla olevien rahoitusvälineiden käyttöä voitaisiin
edistää. Komissio keskustelee kunkin jäsenvaltion kanssa käytännön
toimenpiteistä ja antaa niille tarvittavaa ohjeistusta. Tulosten seurantaa
varten otetaan käyttöön erikseen tätä tarkoitusta varten suunniteltu
seurantajärjestelmä. Ohjelmakaudella
2014–2020 tämä uusi lähestymistapa johtaisi tilanteeseen, jossa innovatiivisiin
rahoitusvälineisiin sidottujen varojen määrä olisi lähes 30 miljardia euroa.
Tällä puolestaan olisi suora vipuvaikutus, jonka ansiosta investoinnit
lisääntyisivät 40–70 miljardia euroa, ja tätäkin suurempi kerroinvaikutus
reaalitalouteen. Kaudella 2015–2017 saataisiin näin varovaisen arvion mukaan 20
miljardin euron arvosta lisäinvestointeja. Lisäksi
jäsenvaltiot ja alueet voivat lisätä EU:n varojen kerroinvaikutusta
kasvattamalla kansallista yhteisrahoitusosuutta yli lakisääteisen vähimmäisosuuden.
Koska julkisia varoja on kuitenkin niukasti, osuuden kasvattamiseen voitaisiin
käyttää yksityisiä varoja, kuten eräissä jäsenvaltioissa jo tehdään. [12] Jäsenvaltioita
kehotetaan käyttämään ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvät jäljellä olevat EU:n
varat parhaalla mahdollisella tavalla ja varmistamaan, että niillä tuetaan
kaikin tavoin tätä investointiohjelmaa. Komissio avustaa tässä jäsenvaltioita
antamalla niille tukea ja ohjeistusta. Koska EIP:n on
tarkoitus lisätä lainanantoaan samaan aikaan investointiohjelman toteutuksen
kanssa, jäsenvaltioita kehotetaan tekemään yhteistyötä EIP:n kanssa
käytettävissään olevien kansallisten varojen vipuvaikutuksen tehostamiseksi. 3.
Investointirahoitus reaalitalouden
käyttöön Ohjelman toisen
osa-alueen tarkoituksena on toteuttaa kohdennettuja aloitteita sen
varmistamiseksi, että käyttöön saatava investointien lisärahoitus täyttää
reaalitalouden tarpeet. Tämä merkitsee ylimääräisten julkisten ja yksityisten
varojen ohjaamista sellaisiin kannattaviin hankkeisiin, joilla on todellista
lisäarvoa Euroopan sosiaalisen markkinatalouden kannalta. Tämä koskee uutta
Euroopan strategisten investointien rahastoa sekä Euroopan rakenne- ja
investointirahastoja, mutta se on myös laajempi haaste koko Euroopalle. Ohjelman toisen
osa-alueen päätarkoituksena on luoda täysin uusi toimintamalli, jolla
investointihankkeita yksilöidään ja valmistellaan kaikkialla Euroopassa, kehittämällä kanavia, joiden kautta yksityiset
sijoittajat ja viranomaiset saavat ja hankkivat investointihankkeisiin
liittyvää tietoa. Tämä tavoite liittyy kiinteästi tavoitteeseen yksilöidä 300
miljardin euron arvosta hankkeita, jotka voisivat hyötyä investointiohjelman
ensimmäisen osa-alueen yhteydessä tarkastelluista lisärahoituslähteistä, mutta
menee sitä huomattavasti pidemmälle. Eurooppa-neuvostoa
kehotetaan hyväksymään ehdotus EU:n tason hankejatkumon perustamisesta ja
teknisen tuen tehostamisesta perustamalla ”investointineuvontakeskus”, jonka on
tarkoitus aloittaa toimintansa kesäkuuhun 2015 mennessä. 3.1. EU:n
tasolla perustetaan hankejatkumo Useiden
sidosryhmien suurimpana ongelmana ei ole rahoituksen puute, vaan oletettu
kannattavien hankkeiden puute. Investointityöryhmän alustava työ (jota komissio
ja EIP tekevät yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja josta on tarkoitus julkaista
kertomus ennen vuoden loppua) kuitenkin osoittaa, että EU:n tasolla on
runsaasti mahdollisesti kannattavia investointivalmiita hankkeita. Tästä
huolimatta yksityiset sijoittajat eivät useinkaan tiedä näiden hankkeiden tarjoamista
mahdollisuuksista ja ovat usein myös haluttomia investoimaan yksin hankkeille
tyypillisen monimutkaisuuden ja riskien asianmukaiseksi arvioimiseksi
tarvittavan tiedon puutteen vuoksi. Tämä pätee erityisesti laajamittaisiin ja
pitkäaikaisiin infrastruktuurialan investointihankkeisiin. Investointien
toteuttamiseksi tarvitaan riippumattomia ja läpinäkyviä arvioita, joiden avulla
voidaan selvittää, onko hanke taloudellisesti kannattava ja etenkin täyttääkö
se kaikki asiaa koskevat sääntelylliset ja hallinnolliset vaatimukset. Suurempi
läpinäkyvyys ja parempi riskitietous auttavat houkuttelemaan ja toteuttamaan
yksityisiä investointeja. Investointityöryhmä
seuloo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ensimmäisiä sellaisia mahdollisesti
kannattavia hankkeita, joilla on Euroopan laajuista merkitystä. Komissio
katsoo, että tätä työtä olisi jatkettava pysyvämmältä pohjalta EU:n tasolla,
jotta voitaisiin tunnistaa ja ottaa käyttöön tällaisia keskeisiä
investointihankkeita sekä tiedottaa sijoittajille säännöllisesti hankkeiden valmiusasteesta.
Kansallisista kehityspankeista voisi olla paljonkin hyötyä tässä työssä. Tässä yhteydessä voitaisiin
luoda sellaisten investointikelpoisten hankkeiden jatkumo, joilla on Euroopan
laajuista merkitystä. [13] Hankeluettelo olisi dynaaminen, ja se perustuisi yksinkertaisiin ja
yleisesti hyväksyttyihin taloudellisiin kriteereihin. Hankkeita lisättäisiin
jatkuvasti luetteloon ja niitä poistettaisiin siitä ajan mittaan. Tämä ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaista tässä luettelossa olevaa hanketta
pitäisi rahoittaa tai että sitä rahoitettaisiin investointiohjelman tai uuden
rahaston puitteissa, mutta luettelon avulla julkisten ja yksityisten
sijoittajien saatavilla olisi asianmukaista ja läpinäkyvää tietoa. Luettelo
arvioiduista ja arvioimattomista hankkeista olisi asetettava julkisesti
saataville verkkosivustolla, joka puolestaan voitaisiin yhdistää vastaaviin
kansallisen ja alueellisen tason luetteloihin. Tämä työ voisi ajan
mittaan johtaa sellaisten toteuttamiskelpoisten investointihankkeiden
eurooppalaiseen sertifiointijärjestelmään, jotka täyttävät tietyt kriteerit.
EIP ja kansalliset kehityspankit voisivat myöhemmin käyttää sertifiointia
yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi. Tästä voisi olla hyötyä, jotta
eurooppalaisille investointihankkeille voidaan antaa selkeä ”uskottavuusleima”.
Tämä vastaa myös G20:n puitteissa maailmanlaajuisesti toteutettavia toimia
parhaiden käytäntöjen jakamiseksi investointihankkeita varten. 3.2.
Keskitetty investointineuvontakeskus perustetaan asiantuntija-avun
yhdistämiseksi ja teknisen tuen lisäämiseksi kaikilla tasoilla Monet hankkeet ja
hankkeiden toteuttajat Euroopassa etsivät edelleen omiin tarpeisiinsa parhaiten
sopivia rahoituslähteitä. Lisäksi tarvitaan ohjeistusta sääntelyn vaatimusten
täyttämisestä. Investointiohjelman ensisijaisena tavoitteena on antaa
tehostettua tukea hankkeiden suunnitteluun EU:ssa hyödyntämällä komission,
EIP:n, kansallisten kehityspankkien sekä Euroopan rakenne- ja
investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta. Tähän sisältyy
tekninen tuki hankkeiden suunnittelua varten, innovatiivisten
rahoitusvälineiden käyttö kansallisella ja Euroopan tasolla sekä julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuudet. Tätä varten perustetaan keskitetty
neuvontapiste, johon ohjataan kaikki teknistä tukea koskevat kysymykset.
Neuvontapiste perustetaan ”investointineuvontakeskuksena” kolmea kohderyhmää
varten: hankkeiden toteuttajat, sijoittajat ja julkiset hallintoviranomaiset.
Neuvontakeskus antaa ohjeita sijoittajalle siitä, mikä olisi tämän kannalta
asianmukaisin neuvontatukipiste: EIP-ryhmä, kansallinen kehityspankki tai muu
kansainvälinen rahoituslaitos. Uusi neuvontakeskus
hyödyntäisi jo olemassa olevia, hyvin toimivia välineitä, kuten
JASPERS-ohjelmaa, jota parannetaan ja laajennetaan, ja innovatiivisten
rahoitusvälineiden käytön uutta neuvoa-antavaa foorumia (Fi-Compass). EIP-ryhmä
kehittää neuvontakeskusta tiiviissä yhteistyössä kansallisten kehityspankkien
ja muiden eri puolilla Eurooppaa toimivien vastaavanlaisten yhteisöjen kanssa,
ja se tarjoaa näille tahoille mahdollisuuden verkostossa tehtävän yhteistyöhön
lisäämiseen. 3.3.
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Euroopan, kansallisella ja alueellisella
tasolla Komissio ja EIP
tekevät kansallisten ja alueellisten viranomaisten tuella yhteistyötä
sijoittajien, hankkeiden toteuttajien ja institutionaalisten sidosryhmien
kanssa helpottaakseen keskeisiä investointihankkeita ja varmistaakseen, että
oikeat hankkeet saavat rahoitusta asianmukaisista lähteistä. Yhdessä EIP:n kanssa
järjestetään kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla myös
”Investoinnit Eurooppaan” -seminaareja erityisiin haasteisiin vastaamiseksi.
Näillä toimilla on etenkin tarkoitus houkutella yksityisiä ja julkisia
hankkeiden toteuttajia ja yksityisiä sijoittajia, tiedottaa EU:n
rahoitusvälineistä ja Euroopan strategisten investointien rahaston tarjoamasta
lisäriskinkantokyvystä sekä maksimoida kansallisten ja EU:n ohjelmien välinen
synergia. 4.
Investointiympäristön kehittäminen Ohjelman kolmannen
osa-alueen tarkoituksena on parantaa sääntelyn ennustettavuutta, poistaa
investointien esteet Euroopassa ja lujittaa sisämarkkinoita edelleen luomalla
parhaat mahdolliset olosuhteet investoinneille Euroopassa. Sisämarkkinat ovat
merkittävin Euroopassa toteutettu rakenneuudistus. Kansallisella
tasolla voidaan tehdä paljon. Komissio ohjaa ja seuraa edistymistä yhdessä
muiden EU:n toimielinten kanssa osana talouspolitiikan eurooppalaista
ohjausjaksoa. EU:n tasolla komissio esittää piakkoin ensisijaiset aloitteensa
vuoden 2015 työohjelmassaan, ja ensimmäiset toimet on
tarkoitus käynnistää tulevina viikkoina. Eurooppa-neuvostoa
kehotetaan hyväksymään kokonaislähestymistapa, ja Euroopan parlamentin ja
neuvoston olisi EU:n lainsäätäjän asemassa varmistettava, että investointien
sääntely-ympäristön parantamiseksi tarvittavat tulevat lainsäädäntöaloitteet
hyväksytään ripeästi. 4.1.
Yksinkertaisempi, parempi ja ennustettavampi sääntely kaikilla tasoilla On ratkaisevan
tärkeää, että yrityksillä on kaikkialla sisämarkkinoilla parhaat mahdolliset
toimintaedellytykset, jotta investointien koko potentiaali voitaisiin hyödyntää
Euroopassa. Sekä kansallisen että Euroopan tason sääntelyjärjestelmän on oltava
yksinkertainen, selkeä, ennustettava ja vakaa investointeihin kannustamiseksi
pidemmällä aikavälillä. Hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja sääntelyn
yksinkertaistamiseksi toteutettavat toimet ovat unionin ja jäsenvaltioiden
huomattavista pyrkimyksistä huolimatta edelleen hitaita ja epätasaisia. Tämä on
erityinen ongelma pk-yrityksille, jotka muodostavat työpaikkojen luojina
Euroopan talouden perustan. Kasvuedellytysten parantaminen on tämän vuoksi
olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan, että investointihankkeet voivat
menestyä ja että varoja, jotka käytetään ohjelman puitteissa – ja myös
laajemmin – strategisiin investointeihin, hyödynnetään tehokkaasti. Jäsenvaltiot ja
EU:n toimielimet vastaavat yhdessä sääntelyn parantamisesta. Kyse ei ole
sääntelyn purkamisesta vaan älykkäästä sääntelystä, josta on hyötyä niin
kansalaisille kuin yrityksillekin. Tähän liittyy tarpeettoman sääntelyn
vähentäminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen erityisesti pk-yritysten
osalta sen varmistamiseksi, että tarpeellinen sääntely on yksinkertaista,
selkeää ja tarkoituksenmukaista. Samalla olisi parannettava kansallisten
menojen vaikuttavuutta, verojärjestelmien tehokkuutta ja julkisen hallinnon
laatua kaikilla tasoilla. Jäsenvaltiot vastaavat myös EU:n lainsäädännön
oikea-aikaisesta ja täysimääräisestä soveltamisesta. Niiden on varmistettava,
että täytäntöönpanotoimenpiteet ovat mahdollisimman yksinkertaisia, selkeitä ja
keveitä, jotta vältetään turhia rasitteita aiheuttava ylisääntely, kun
jäsenvaltiot saattavat EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio on ottanut
sääntelyn parantamisen yhdeksi toimikautensa tärkeimmistä tavoitteista. Tämä
otetaan jo huomioon komission vuoden 2015 työohjelmassa. Komissio kehittää
sääntelyn parantamiseksi noudattamaansa kokonaislähestymistapaa edelleen vuonna
2015 ja tehostaa siihen liittyvää toimintaa. Sääntelyllä olisi poistettava
kasvun esteitä, tarjottava uusia mahdollisuuksia, vähennettävä kustannuksia
mahdollisimman paljon ja taattava sosiaalinen ja ympäristökestävyys. Komissio aikoo etenkin tehostaa sääntelyn toimivuutta ja
tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan (REFIT) sisältyviä toimiaan ja tehdä
yhteistyötä EU:n lainsäätäjän kanssa varmistaakseen, että kaikki ehdotetut
lainsäädännön yksinkertaistamistoimet toteutetaan käytännössä. 4.2. Pitkän
aikavälin rahoituksen uudet lähteet, mukaan lukien kehitys kohti
pääomamarkkinaunionia EU:n
varainhoitoasetuksen viimeaikaiset uudistukset ja pankkiunionin toteuttaminen
auttavat kehittämään läpinäkyvän, turvallisen, vastuullisen ja kestävän
rahoitusalan, millä tuetaan vakautta ja luottamusta. Investoinnit ovat
kuitenkin edelleen hyvin riippuvaisia pankkien välitystoiminnasta, ja pitkän
aikavälin infrastruktuurirahoitusta on edelleen vähän. Lisäksi monilla
pk-yrityksillä on yhä rajalliset mahdollisuudet hankkia rahoitusta, eikä
pääomien vapaa liikkuvuus vielä toteudu täydellisesti. Pääomamarkkinaunionin
luominen vähentää ajan mittaan EU:n rahoitusmarkkinoiden hajanaisuutta. Sen
avulla voidaan myös monipuolistaa pk-yrityksille ja pitkän aikavälin hankkeille
suunnattua rahoitustarjontaa täydentämällä pankkirahoitusta syvemmillä ja
pidemmälle kehitetyillä pääomamarkkinoilla. Aidosti yhtenäiset pääomamarkkinat
auttavat vähentämään muun talouden rahoituskustannuksia. Pääomamarkkinaunioni
on siksi tärkeä keskipitkän ja pitkän aikavälin osa investointiohjelmaa. Vuoden 2015 alussa
järjestettävä laaja kuuleminen auttaa kehittämään niitä keskeisiä
toiminta-alueita, joiden tarkoituksena on poistaa esteet investointien
rahoitukselta ja kehitykseltä kohti pääomamarkkinaunionia, ja asettamaan ne
tärkeysjärjestykseen. Tärkeimpiä lyhyen
aikavälin toimia ovat muun muassa seuraavat: §
Ehdotetun eurooppalaisia
pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen hyväksyminen ennen vuoden
2014 loppua. Tavoitteena on, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot
olisivat käytössä vuoden 2015 puoliväliin mennessä hyödyllisinä välineinä
hankkeisiin tehtäviä pitkän aikavälin investointeja varten. Eurooppalaiset
pitkäaikaissijoitusrahastot voivat myös toimia täydentävänä välineenä julkisten
tai yksityisten investointien tekemiseksi muuhun talouteen. §
Korkealaatuisten arvopaperistamismarkkinoiden[14] elvyttäminen toistamatta ennen finanssikriisiä tehtyjä virheitä.
Komissio aikoo pohtia parhaita tapoja esittää perusteet yksinkertaista,
läpinäkyvää ja johdonmukaista arvopaperistamista varten, käyttäen perustana
vakuutus- ja pankkialalla viime aikoina toteutettuja toimenpiteitä ja tämän
alan kansainvälistä yhteistyötä. Tämän omaisuusluokan elvyttäminen auttaa
luomaan syvät ja likvidit jälkimarkkinat, laajentamaan sijoittajakuntaa ja
parantaa rahoituksen kohdentamista sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. §
Tarkastellaan, miten voidaan ratkaista
pk-yrityksiä koskevien luottotietojen standardoinnin puute tällä alalla jo
aloitetun työn pohjalta sekä parantaa tiedottamista infrastruktuurihankkeiden
suunnittelusta sekä niiden luottotiedoista. §
Tutkitaan yksityisen sektorin kanssa, miten suunnattua
antia koskevat järjestelmät, jotka ovat menestyneet hyvin joillain
eurooppalaisilla markkinoilla, voidaan parhaiten toteuttaa laajemmin koko
EU:ssa yhtä onnistuneesti. §
Tarkistetaan voimassa olevia toimenpiteitä, kuten esitedirektiiviä,
pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi, jolloin ne voivat helpommin
täyttää listautumisvelvoitteensa. 4.3.
Tasapuolisten toimintaedellytysten vahvistaminen ja investointien esteiden
poistaminen sisämarkkinoilla Tarvitaan
määrätietoisia toimia, jotta sisämarkkinoita voitaisiin hyödyntää
mahdollisimman tehokkaasti ja jotta niistä saataisiin tehokas ponnahduslauta
yritysten investoinneille. Vaikka jotkin toimenpiteet voivat olla
pitkäaikaisempia kuin toiset, työpaikkojen, kasvun ja investointien
perusedellytysten parantaminen on olennainen osa tätä ohjelmaa. Erityisen
tärkeitä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ovat muun muassa seuraavat
osa-alueet:
Energia- ja liikennesektorit ovat
sisämarkkinoiden tärkeitä ulottuvuuksia, ja siksi viimeaikaisten
uudistusten täytäntöönpanoa on nopeutettava. Euroopan energiaunioni on
keskeinen tekijä tässä yhteydessä. Kolmannen energiapaketin täysimääräinen
täytäntöönpano on varmistettava. Energian rajatylittävää kauppaa koskevat
säännöt ovat edelleen erittäin hajanaiset. Markkinoita vääristävä
hintasääntely jatkuu edelleen joissakin jäsenvaltioissa, ja se on
pyrittävä poistamaan. Komissio ryhtyy myös tarvittaviin jatkotoimiin
vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita koskevien
viimeaikaisten päätösten johdosta.
Lisäksi
on toteutettava nopeasti rakenneuudistuksia, jotta voidaan poistaa liikenneinfrastruktuuriin
ja -järjestelmiin tehtäviä investointeja haittaavat esteet,
erityisesti kun on kyse rajatylittävistä investoinneista. Jotta
sisämarkkinoista saadaan täysi hyöty, on varmistettava, että yhtenäisen
eurooppalaisen ilmatilan tavoitteet saavutetaan ja että neljäs
rautatiepaketti hyväksytään ja pannaan täytäntöön nopeasti.
§
Euroopan on kehitettävä todelliset digitaaliset
sisämarkkinat. Tätä varten tarvitaan muun muassa nopeita ja kauaskantoisia
lainsäädäntötoimia tietosuojan ja televiestinnän sääntelyn aloilla sekä
sähköisiin ja digitaalisiin ostoihin sovellettavien tekijänoikeus- ja
kuluttajansuojasääntöjen uudistamista ja yksinkertaistamista. Digitaalisilla
sisämarkkinoilla on tarkoitus varmistaa verkkokaupan luotettavuus ja
turvallisuus, erilaisten teknisten ratkaisujen yhteentoimivuus ja digitaalisten
resurssien ja infrastruktuurien käyttöön saaminen (erityisesti taajuuksien
myöntämispolitiikka). Sisämarkkinoiden olisi oltava avoimet uusille
liiketoimintamalleille, mutta samalla olisi varmistettava, että keskeiset
yleisen edun mukaiset tavoitteet saavutetaan. Kuluttajille olisi annettava
esteetön pääsy verkkosisältöön ja -palveluihin kaikkialla Euroopassa ilman
heidän kansalaisuuteensa tai asuinpaikkaansa perustuvaa syrjintää.
Palvelu- ja tuotemarkkinat ovat yhä
enemmän sidoksissa toisiinsa. Uudistuksia on lisättävä suhteettomien
oikeudellista muotoa, osakepääoman omistamista ja auktorisointia koskevien
vaatimusten lieventämiseksi ja vastavuoroisen tunnustamisen parantamiseksi
erityisesti niillä aloilla ja ammateissa, jotka tarjoavat paljon
mahdollisuuksia rajatylittävään kauppaan. Julkisia hankintoja koskevien
sääntöjen tehokas täytäntöönpano olisi varmistettava ja sähköisten
hankintavälineiden käyttöä edistettävä kaikilla tasoilla.
Tutkimusta ja innovointia olisi tuettava,
jotta EU:n kilpailukyky hyötyisi tietämyksen siirtoon liittyvien esteiden
poistamisesta, tieteellisen tutkimuksen avoimesta saatavuudesta ja
tutkijoiden liikkuvuuden lisäämisestä.
§
Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa
auttaa edistämään avoimia investointivirtoja. Eurooppalaisten yritysten
kansainvälistyminen lisää niiden kilpailukykyä. EU:n ulkopuolisissa maissa
olevat sijoittajat voivat olla merkittävässä asemassa Euroopan talouden
tukemisessa. 5.
Seuraavat vaiheet Tämä
investointiohjelma ei ole kertaluonteinen toimenpide, vaan se on
investointialoite, joka toteutetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Se muuttaa
perusteellisesti julkista politiikkaa ja rahoitusvälineitä, jotka ovat
perustana Euroopassa tehtäville investoinneille, ja sen tavoitteena on
mahdollisimman suuren taloudellisen ja yhteiskunnallisen tuoton saaminen
jokaisesta käytetystä eurosta. Nyt esitetty
ohjelma on ensimmäinen askel uuteen suuntaan. Jäsenvaltioita pyydetään
osallistumaan tähän aloitteeseen esimerkiksi antamalla lisärahoitusta Euroopan
strategisten investointien rahastolle ja siten tehostamaan ohjelman vaikutusta
reaalitalouteen. Toimet on käynnistettävä nopeasti ja tehokkaasti kaikilla
tasoilla, jotta konkreettisia tuloksia saataisiin jo vuonna 2015. Komissio
kehottaa 18.–19. joulukuuta 2014 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään
investointiohjelman kaikkine osa-alueineen. Se kehottaa lisäksi, että EU:n
lainsäätäjä, eli Euroopan parlamentti ja neuvosto, käsittelee tarvittavan
lainsäädännön nopeutetussa menettelyssä, jotta Euroopan strategisten
investointien rahasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2015 kesäkuuhun
mennessä, ja että se toteuttaa viipymättä jatkotoimia investointiohjelman
muiden näkökohtien osalta. Edistymisen
säännöllisellä tarkastelulla Euroopan parlamentissa, valtion- ja hallitusten
päämiesten kokouksissa, asiaankuuluvissa neuvoston kokoonpanoissa ja yhdessä
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa varmistetaan
poliittinen sitoutuminen, joka on välttämätöntä, jotta näillä aloitteilla saataisiin
aikaan tuloksia. Komissio ja EIP lähestyvät keskeisiä sidosryhmiä kansallisella
ja alueellisella tasolla jatkotoimien toteuttamiseksi, jotta voidaan
keskustella ja kehittää yksilöllisiä ratkaisuja. Ohjelma perustuu
olettamukseen, että monivuotiseen rahoituskehykseen eikä EIP:n pääomaan tehdä
muutoksia tässä vaiheessa. Saavutetusta edistyksestä riippuen uusia toimia
harkitaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä, joka on myös monivuotisen
rahoituskehyksen väliarvioinnin valmistelun määräaika. LIITE 1. MITKÄ
OVAT INVESTOINTIOHJELMAN TODENNÄKÖISET VAIKUTUKSET? LIITE 2. MITEN
UUSI RAHASTO TOIMII PITKÄN AIKAVÄLIN INVESTOINTIEN TAPAUKSESSA? EIP = Euroopan
investointipankki LIITE 3. MITEN
UUDELLA RAHASTOLLA TUETAAN PK-YRITYKSIÄ JA MID-CAP-YRITYKSIÄ? EIR = Euroopan
investointirahasto LIITE 4. AIKATAULU
JA VÄLITAVOITTEET [1]
Joissakin jäsenvaltioissa pudotus on ollut huomattavasti suurempi, kuten
Italiassa (–25 prosenttia), Portugalissa
(–36 prosenttia), Espanjassa (–38 prosenttia), Irlannissa (–39 prosenttia) ja
Kreikassa (–64 prosenttia). [2]
Kuten EKP:n pääjohtaja Mario Draghi totesi 22. elokuuta 2014 Jackson Holessa
pitämässään puheessa. Ks. http://www.ecb.europa.eu/press/key/date/2014/html/sp140822.en.html. [3]
Eurooppa-neuvoston päätelmät, 23. ja 24. lokakuuta 2014, s. 8: ”Eurooppa-neuvosto
tukee uuden komission aikomusta käynnistää aloite, jolla otetaan käyttöön 300
miljardin euron arvosta uusia julkisia ja yksityisiä investointeja vuosina
2015–2017” ja G20-maiden 16. marraskuuta 2014 julkaistu Brisbanen
toimintasuunnitelma: ”Lisäksi Euroopan unioni ilmoitti lokakuussa
merkittävästä aloitteesta, jonka tarkoituksena on julkisten ja yksityisten
investointien lisääminen vuosina 2015–2017. [Nämä] paketit olisi pantava
täytäntöön viipymättä”. Ks. myös alaviitteessä 2 mainittu EKP:n pääjohtajan
Mario Draghin 22. elokuuta 2014 Jackson Holessa pitämä puhe. [4]
Investointiohjelmassa markkina-arvoltaan keskisuuriksi
yrityksiksi katsotaan yritykset, joilla on 250–3 000 työntekijää. [5]
Säädös on todennäköisesti asetus, joka annetaan SEUT-sopimuksen 172 ja 182
artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja mahdollisesti 173 artiklan nojalla. [6]
Komissio ja EIP ovat yhtä mieltä siitä, että rahasto olisi
perustettava EIP:n yhteyteen erityisrahastona. Näin rahasto saadaan perustettua
nopeasti ja sen toiminnassa voidaan hyödyntää EIP:n nykyisten rakenteiden
tarjoamaa rahoitusta ja lainanantoon ja riskinhallintaan liittyvää EIP:n
asiantuntemusta. [7]
Jotta voitaisiin varmistaa, että tämän aloitteen mukaiset
infrastruktuuri- ja hankeinvestoinnit ovat valtiontukisääntöjen mukaisia,
tuettavilla hankkeilla olisi vastattava vielä täyttämättä oleviin tarpeisiin
(niillä ei näin esimerkiksi saisi tukea päällekkäisten infrastruktuurien
perustamista), niiden olisi houkuteltava mahdollisimman paljon yksityistä
rahoitusta eivätkä ne saisi johtaa yksityisrahoitteisten hankkeiden
syrjäytymiseen. Tukea saavien hankkeiden tulosten olisi yleisesti ottaen oltava
kaikkien käyttäjien, myös kilpailevien operaattorien, saatavilla, tasapuolisin,
kohtuullisin ja asianmukaisin ehdoin, jotta vältettäisiin niiden käyttöä
haittaavien esteiden luominen. Maksimoidakseen tällaisten investointien
vaikutuksen komissio laatii valtiotuen arviointia varten perusperiaatteet,
jotka hankkeen on täytettävä, jotta sille voidaan myöntää tukea Euroopan
strategisten investointien rahastosta. Jos hanke täyttää asetetut kriteerit ja
sille myönnetään tukea rahastosta, kaikki hankkeelle myönnetty kansallinen
täydentävä tuki arvioidaan käyttämällä yksinkertaistettua ja nopeutettua
valtiontuen arviointimenettelyä, jossa komissio varmistaa ainoastaan sen, että
julkinen tuki on oikeasuhteista (ts. ettei se johda liiallisiin korvauksiin). [8]
COM(2013) 462 final, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio käyvät parhaillaan
ns. kolmikantaneuvotteluja. Voimaan tultuaan kyseinen asetus tarjoaa EU:n
laajuisen yhteisen sääntelykehyksen, jonka nojalla rahastot, jotka ovat
erikoistuneet pitkän aikavälin investointeihin, kuten
infrastruktuurihankkeisiin tai pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin, voivat
toimia kaikkialla EU:ssa. Asetuksen tarkoituksena on helpottaa etenkin pitkän
aikavälin investointeja tekevien yhteisösijoittajien toimintaa. [9]
Tämä tuki on riskirahoitusta koskevien komission valtiontukisuuntaviivojen
mukaista ja markkinaehtoisesti hinnoiteltua. [10] Jotta tämä tavoite saavutettaisiin,
jäsenvaltioille suositellaan, että ne osoittavat tietyn prosenttiosuuden
kumppanuussopimusten mukaisista määrärahoista innovatiivisten
rahoitusvälineiden kautta kullekin avainalalle seuraavasti: 50 prosenttia
pk-yritysten tukemiseen, 20 prosenttia hiilidioksidin vähentämistoimenpiteisiin,
10 prosenttia tieto- ja viestintätekniikkaan, 10 prosenttia kestävään
liikenteeseen, 5 prosenttia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin ja 5
prosenttia ympäristö- ja resurssitehokkuuteen. Käyttämällä
mikrorahoitusvälineitä edullisten lainojen tarjoamiseen voitaisiin myös tukea
itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä ja kehittää mikroyrityksiä. [11] Pk-yrityksiä koskeva aloite on rahoitusväline,
jossa on yhdistetty rakenne- ja investointirahastojen, COSME-ohjelman,
Horisontti 2020 -ohjelman, EIR:n ja EIP:n resursseja. Se tarjoaa pk-yritysten
rahoittamista varten kahdentyyppisiä välineitä: rahoituksen välittäjille
tarkoitettuja rajaamattomia vakuuksia ja olemassa olevien lainsalkkujen
arvopaperistamista. [12] Tässä on arvioitu, että ohjelmakaudella 2014–2020 voitaisiin saada
käyttöön 26 miljardia euroa uutta investointirahoitusta ilman, että tämä
haittaa parhaillaan käynnissä olevaa rahastojen ohjelmasuunnittelua,. Tämä
summa saadaan rahoitusvälineiden käytön kaksinkertaistamisen lisäksi eikä sitä
ole otettu huomioon liitteessä 1. [13] Lokakuun 23.–24.
päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ”pani tyytyväisenä merkille
komission ja Euroopan investointipankin johtaman erityistyöryhmän perustamisen.
Työryhmän on tarkoitus määritellä konkreettisia toimia investointien
lisäämiseksi, muun muassa joukko lyhyen ja keskipitkän aikavälin toteuttamiskelpoisia,
Euroopan kannalta merkittäviä hankkeita”. [14] Arvopaperistaminen on usein pankkien käyttämä
rahoituskäytäntö, joka muodostuu erityyppisten sopimusperusteisten velkojen,
esimerkiksi asuntolainojen, yhdistämisestä ja uudelleen paketoimisesta. Sitä
voidaan käyttää omaisuuserien rahoittamiseen tai keinona siirtää ja hajauttaa
riskejä.