1. Johdanto

Tässä kertomuksessa esitetään Euroopan kansalaisten teemavuodesta (2013) annetun päätöksen[1] mukaisesti katsaus teemavuoden toteuttamiseen ja tuloksiin sekä yleisiin saavutuksiin. Se perustuu myös teemavuoden jälkikäteisarviointiin, jonka ulkopuolinen toimeksisaaja on suorittanut komission toimeksiannosta[2].

1.1. Taustaa

”Unionin kansalaisuuden” käsite otettiin käyttöön vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksen myötä. Sen jälkeen tehdyissä Amsterdamin (1999) ja Lissabonin (2009) sopimuksissa unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia vahvistettiin entisestään. Vaikka liikkumis- ja oleskeluvapauden oikeudet ovat nyt vakiintuneet sekä unionin primaari- että sekundaarilainsäädännön osaksi, on kuitenkin havaittavissa, että sovellettava lainsäädäntö ei vastaa kaikilta osin sitä todellisuutta, jonka kansalaiset kohtaavat pyrkiessään käyttämään näitä oikeuksia todellisessa elämässä. Liian paljon käytännön esteitä unionin kansalaisilla on erityisesti heidän siirtyessään asumaan ja työskentelemään toiseen jäsenvaltioon.

Komissio käsitteli näitä esteitä asiakirjassa Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010[3] erityisesti valtioiden rajat ylittävien tilanteiden osalta ja esitti siinä 25 konkreettista toimenpidettä niiden poistamiseksi. Komissio totesi muun muassa, että riittämätön tiedotus estää unionin kansalaisia käyttämästä oikeuksiaan, erityisesti liikkumisvapauden oikeutta.

Euroopan parlamentti kehotti komissiota 15. joulukuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa[4] nimeämään vuoden 2013 Euroopan kansalaisten teemavuodeksi, ”jotta herätettäisiin keskustelua Euroopan kansalaisuudesta ja tiedotettaisiin kansalaisille heidän oikeuksistaan ja erityisesti uusista, Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvista oikeuksista”.

Sen vuoksi oli asianmukaista, että 20 vuotta Maastrichtin sopimuksen jälkeen vuosi 2013 nimettiin Euroopan kansalaisten teemavuodeksi tavoitteena ”lisätä tietoisuutta ja tietämystä unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta kansalaiset voivat hyödyntää täysimääräisesti oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella”[5]. Tämän tavoitteen merkitystä korosti se, että lähestymässä olivat Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalit, joissa kaikilla unionin kansalaisilla oli oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi.

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio määrittelivät Euroopan kansalaisten teemavuoden 2013 yhdeksi toimielinten välisen viestinnän painopistealueeksi vuosina 2013–2014 asiakirjan Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä[6] mukaisesti.

1.2. Teemavuoden tavoitteet

Euroopan kansalaisten teemavuodelle 2013 (jäljempänä ’teemavuosi’) asetettiin seuraavat tavoitteet:

· lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionin alueella ja yleensäkin unionin kansalaisten oikeuksista valtioiden rajat ylittävissä yhteyksissä ja myös heidän oikeudestaan osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa;

· lisätä unionin kansalaisten tietoa siitä, miten he voivat konkreettisesti hyötyä EU:n laajuisista oikeuksista ja toimintatavoista toisessa jäsenvaltiossa asuessaan, ja kannustaa heitä osallistumaan aktiivisesti unionin politiikan aloja ja aihealueita käsitteleviin kansalaisfoorumeihin ja

· edistää keskustelua unionin kansalaisuuteen erottamattomasti kuuluvan vapaan liikkuvuuden oikeuden vaikutuksista ja sen tuomista mahdollisuuksista, etenkin kun on kyse sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisesta ja unionin kansalaisten keskinäisen ymmärryksen sekä unionin ja kansalaisten välisen yhteyden vahvistamisesta.

Teemavuoden tarkoituksena oli osoittaa, että unionin kansalaisuus ei ole pelkkää sanahelinää, vaan jäsenvaltioiden kansalaisten perustavanlaatuinen asema, johon kuuluu konkreettisia oikeuksia ja etuja (yksityishenkilöinä, kuluttajina, työntekijöinä, opiskelijoina, vapaaehtoistyöntekijöinä, poliittisina toimijoina jne.).

Laajemmin käsitettynä teemavuoden yhteydessä oli tarkoitus painottaa myös sitä, että unionin kansalaiset ovat kansalaisyhteiskuntaan ja demokratian toteuttamiseen osallistumisen kautta itsekin keskeisessä asemassa lujitettaessa näitä oikeuksia.

1.3. Teemavuoden resurssit

Teemavuoden tavoitteisiin tähtäävien toimintojen rahoittamiseksi sille osoitettiin 1 miljoonan euron määrärahat komission päätöksessä[7], jolla hyväksyttiin teemavuoden työohjelma vuodeksi 2013.

Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013 tultua hyväksytyksi työohjelmaa muutettiin[8] siten, että käyttöön saatiin 1 miljoona euroa lisää. Tämän myötä toimintoja voitiin laajentaa.

Teemavuoden valmistelutoimena käyttöön oli jo vuonna 2012 asetettu 750 000 euroa. Viestinnän pääosasto sai lisäksi järjestettyä käyttöön 1,2 miljoonaa euroa Kansalaisten Eurooppa -ohjelman määrärahoista.

Yhteensä varoja sidottiin 3 842 849,92 euroa, mistä 79 prosenttia käytettiin EU:n laajuiseen tiedotus- ja viestintäkampanjaan liittyviin toimintoihin ja 21 prosenttia jaettiin seuraavien kohteiden kesken: kansalaisjärjestöjen muodostamalle Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssille osoitetut hankeavustukset, Irlannin EU-puheenjohtajakauden yhteydessä järjestetty teemavuoden aloituskonferenssi ja Liettuan puheenjohtajakauden yhteydessä järjestetty päätöskonferenssi sekä teemavuoden toimintojen ulkoisesta arvioinnista tehty sopimus.

1.4. Teemavuoden tärkeimmät sidosryhmät ja kumppanit 1.4.1. Kansalliset yhteyspisteet

Kuten edellisinäkin eurooppalaisina teemavuosina, jäsenvaltioita pyydettiin nimittämään kansalliset yhteyspisteet auttamaan teemavuoteen liittyvien toimintojen koordinoinnissa asianomaisten osapuolten kanssa jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla. Rajallisten määrärahojen vuoksi ei kuitenkaan ollut mahdollista antaa kansallisille viranomaisille taloudellista tukea kampanjan toteuttamiseksi kansallisella tasolla.

Kaikki jäsenvaltiot kahta lukuun ottamatta[9] nimittivät kansallisen yhteyspisteen. Yhteyspisteet osallistuivat monissa maissa aktiivisesti teemavuoteen, ja useimmiten ne tekivät tiivistä yhteistyötä komission edustuston ja Euroopan parlamentin tiedotustoimiston kanssa samoin kuin komission pääasiallisen viestintäpalvelujen tarjoajan[10] kansallisten kumppanitoimistojen kanssa.

Joissakin maissa (esim. Itävalta ja Italia) kansalliset yhteyspisteet tuottivat erityisiä esitteitä tai vihkosia tiedottamaan kansalaisille näiden EU-oikeuksista. Toisissa maissa (esim. Irlannissa ja Portugalissa) ne puolestaan järjestivät kansallisia kansalaisten keskustelutilaisuuksia, joiden innoittajana olivat komission unioninlaajuiset kansalaiskeskustelutilaisuudet.

1.4.2. Kansalaisjärjestöt

Monet kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti kansalaistoiminnan ja Euroopan integraation alalla sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Järjestöt perustivat kaikkien aikojen suurimman ryhmittymän, Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin, mikä oli tärkeä osa teemavuotta. Allianssi kokosi yhteen 62 EU-tason jäsenjärjestöä sekä kansallisia ja EU-tason verkostoja[11], jotka edustivat yli 4 500:aa järjestöä 50 maassa kautta koko Euroopan.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi toteutti työohjelmansa kahta päälinjaa (osallistumisen tehostaminen tiedottamalla kansalaisille kansalaisyhteiskunnan kautta ja Euroopan kansalaisten osallistuminen heitä koskevan poliittisen toimintaohjelman laatimiseen ja kansalaisten äänen kuuluville saaminen) yhdessä kaikkien EU- ja jäsenvaltiotason jäsentensä kanssa ja oli näin komissiolle tärkeä strateginen kumppani teemavuoden toteuttamisessa, koska sen kautta saatiin esiin keskeisiä näkemyksiä kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.

 

1.4.3. Komission yksiköt ja edustustot

Komissio kokosi monia sisäisiä osastojaan tapaamisiin, joissa valmisteltiin ja autettiin toteuttamaan teemavuoden toimintoja ja pyrittiin löytämään yhteistyömahdollisuuksia teemavuoteen liittyvissä aiheissa.

Komission edustustoilla oli keskeinen strateginen rooli teemavuoteen liittyvästä tiedotustoiminnasta huolehtimisessa jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla sekä toiminnan sujuvassa koordinoinnissa kansallisten toimijoiden kanssa sisällön, logistiikan, mediasuhteiden (myös sosiaalisen median), seurannan ja raportoinnin osalta.

Edustustojen osuus oli ratkaiseva myös järjestettäessä keskustelutilaisuuksia Euroopan tulevaisuudesta. Ne levittivät tietoa tästä uudesta viestintäkeinosta oheistapahtumin, joilla pyrittiin edistämään kiinnostuneiden kansalaisten aktiivista osallistumista keskusteluihin.

Joissakin jäsenvaltioissa kansallinen Europe Direct -tiedotuspisteiden verkosto tuki edustustoja merkittävällä panoksella.

1.4.4. EU:n muut toimielimet

Euroopan parlamentin jäsenet osallistuivat koko vuoden ajan teemavuoteen liittyviin tapahtumiin sekä EU- että jäsenvaltiotasolla, erityisesti keskustelutilaisuussarjaan Euroopan tulevaisuudesta. Myös Euroopan parlamentin tiedotustoimistot osallistuivat teemavuoden kampanjan toteuttamiseen.

Ensimmäisenä viralliset teemavuoden toiminnot ehti aloittaa alueiden komitea, joka järjesti 28. marraskuuta 2012 teemavuotta alueiden ja kaupunkien kannalta käsitelleen foorumin Alueet ja kaupungit valmiina Euroopan teemavuoteen 2013: Kansalaisten toimintaohjelmaa paikallistamassa[12].

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tuki kampanjaa aktiivisesti koko vuoden. Teemavuoden aluksi se järjesti 23.–24. tammikuuta 2013 tapahtuman Your Europe 2013 – Open Space event[13]. Toisen korkean tason tapahtuman se järjesti vuoden 2013 kansalaisyhteiskuntapäivänsä yhteydessä (As European as we can get! Bringing economy, solidarity and democracy together)[14].

1.5. Kumppanuuksien, maksuttomien toimintojen ja vapaaehtoistyön merkitys teemavuoden onnistumisen kannalta

Ulkoinen arvioija totesi, että teemavuoden toteutukseen osallistui monia eri toimijoita monilla eri tavoilla. Tämä lievensi osaltaan rajoitteita, jotka aiheutuivat siitä, että yli 507 miljoonalle henkilölle 28 jäsenvaltiossa (Kroatian liityttyä EU:hun 1. heinäkuuta 2013) suunnatuksi tiedotuskampanjaksi teemavuoden määrärahat olivat vaatimattomat.

Liittoutumisen strategialla, jossa useat sidosryhmät sitoutuivat tekemään yhteistyötä ja osallistumaan hankkeeseen Euroopan laajuisesti ja aina jäsenvaltiotasolta paikallistasolle saakka, oli keskeinen merkitys kampanjan toteutumiselle rajallisin resurssein. Ilman näitä kumppanuuksia tämä ei olisi ulkoisten arvioijien mukaan onnistunut.

Paikallistason toimintaa: kumppanuuksien merkitys Espanjassa toteutettu hanke ”19 kasvoa Euroopan puolesta” oli eräs laajimmista kumppanuustoiminnoista teemavuoden aikana. Sen käynnistivät komission edustusto Madridissa ja Espanjan kansallinen yhteyspiste tiiviissä yhteistyössä maan Europe Direct ‑tiedotuspisteiden kanssa, ja tukena toimi komission pääasiallinen viestintäpalvelujen tarjoaja (espanjalaisen kumppanitoimistonsa kautta). Hankkeessa esiteltiin yksi henkilö kultakin Espanjan alueelta (joita on 19). Heistä jokaisella oli kerrottavanaan tarina, joka kuvasi heidän tapaansa olla Euroopan kansalaisia. Tarinat kerrottiin esitteessä, joka jaettiin kaikkiin maan Europe Direct ‑tiedotuspisteisiin. Nämä kasvot myös esiteltiin kuvina erään Madridin pääväylän varrella sijaitsevan EU:n toimielinten yhteisen rakennuksen ulkoseinässä 26. marraskuuta 2013 tärkeimpien tiedotusvälineiden, kaupungin virkamiesten, ohikulkijoiden sekä komission, Euroopan parlamentin, teemavuoden Espanjan lähettiläiden, ”vuoden kasvojen” ja tiedottajien läsnä ollessa. Samanaikaisesti paikallisille ja alueellisille tiedotusvälineille kohdennettiin 19 lehdistötiedotetta (yksi kullekin alueelle) ja koko maan laajuisille tiedotusvälineille yksi yhteinen päätiedote. Toiminta johti yli 40 uutisjutun julkaisemiseen televisiossa, radiossa ja verkkolehdissä. Kuvainstallaatiosta kuvattiin video, joka sisälsi myös paikalla olleiden virkamiesten haastatteluja, ja sitä esitettiin virallisissa tapahtumissa.

Arvioija totesi, että sidosryhmien panos teemavuoden toteuttamisessa oli huomattava, erityisesti vapaaehtoistyön ja niiden omien taloudellisten resurssien kautta. Näin oli erityisesti Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin kansallisten jäsenten kohdalla, sillä ne mukauttivat toimintaansa (tapahtumia, seminaareja, työpajoja) teemavuoden painopisteiden mukaisiksi.

Lisäksi komission pääasiallinen viestintäpalvelujen tarjoaja hyödynsi lukuisia mahdollisuuksia toteuttaa maksuttomia tiedotustoimia jäsenvaltioissa sijaitsevien kumppanitoimistojensa kautta, ja monet yritykset eri puolilla unionia tarjosivat ilmaista mainosaikaa radiossa, ilmaista tai hinnaltaan reilusti alennettua tienvarsimainostilaa pääväylien varressa ja muuta vastaavaa tukea.

1.6. Teemavuoden täydentävyys muiden EU:n ohjelmien ja aloitteiden kanssa

Ulkoisen arvioinnin mukaan teemavuoden kunnianhimoiset tavoitteet yhdistettyinä kaiken kaikkiaan hyvin rajallisiin määrärahoihin[15] edellyttivät kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta luovuutta, ja kaikki toimijat etsivätkin järjestelmällisesti täydentäviä tekijöitä EU:n ohjelmien ja/tai aloitteiden ja toimijoiden välillä. Yksi Euroopan kansalaisten teemavuoden erityispiirteistä oli aikaan saadun synergian määrä ja tehokkuus.

Tämä toteutui erityisesti Nuoret liikkeellä -kampanjan yhteydessä. Visuaalinen ilme yhtenäistettiin, minkä lisäksi laadittiin teemavuotta koskevia animaatioita, jotka rahoitettiin teemavuoden määrärahoista. Näin tuettiin 16 tilaisuutta eri jäsenvaltioissa[16], joissa teemavuoden lähettiläät tai ”vuoden kasvot” osallistuivat aktiivisesti teemavuoden aiheita koskeviin paneelikeskusteluihin. Nämä tilaisuudet tarjosivat myös mahdollisuuden levittää julkaisuja EU:n kansalaisuutta koskevista kysymyksistä.

Vuoden 2013 Euroopan nuorisoviikko oli omistettu nuorten aktiiviselle kansalaisuudelle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Sen yhteydessä jaettiin palkintoja nuorisotoimintaohjelman hankkeille, joissa oli tehty esimerkillistä työtä kansalaisuuden edistämiseksi nuorten keskuudessa. Nuorisotoimintaohjelman kansalliset toimistot järjestivät satoja kansallisia ja alueellisia toimintoja kautta koko EU:n yhteistyössä Euroopan kansalaisuuden teemavuoden yhteyspisteiden, komission edustustojen ja Eurodesk-verkoston[17] kanssa.

Komissio käynnisti vuosina 2013–2014 useita kansalaisten osallistumishankkeita vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin[18] tukemiseksi tarkoituksena edistää kaksisuuntaista vuoropuhelua kansalaisten kanssa koko Euroopassa sekä auttaa EU:ta määrittämään Horisontti 2020 -ohjelman tutkimus- ja innovaatiopoliittinen ohjelma. VOICES-aloite[19], jota rahoitetaan EU:n ”Tiede yhteiskunnassa” ‑ohjelmasta ja joka käynnistettiin teemavuoden yhteydessä, perustui komission aiempaan sitoumukseen ottaa käsiteltäväksi kansalaisten näkemykset[20] luomalla oikea-aikaisesti osallistava, läpinäkyvä ja seurattavissa oleva prosessi.

Generations@school Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä vuonna 2012 käynnistetyllä Generations@school -aloitteella kehotettiin opettajia järjestämään hankkeita, joissa olisi mukana yhteisöjen oppilaita ja ikääntyneitä henkilöitä, ja osallistumaan sitten kilpailuun muiden EU:n koulujen kanssa. Hanketta jatkettiin Euroopan kansalaisten teemavuoteen, ja siinä keskityttiin keskustelemaan Euroopasta, sen nykytilanteesta sekä siitä, mitä vanhat ja nuoret voivat tehdä yhdessä huomisen Euroopan rakentamiseksi (Mitä tarkoittaa Euroopan kansalaisen asema? Mitä oikeuksia Euroopan yhdentyminen on tuonut? Miten huomisen Euroopan kansalaiset näkevät nämä oikeudet ja miten he aikovat hyödyntää niitä? Millainen Eurooppa pitäisi siirtää seuraavalle sukupolvelle?) Osa kilpailun kustannuksista (käännökset, tuomariston organisointi) katettiin Euroopan kansalaisten teemavuoden määrärahoista, ja teemavuoden toimijat auttoivat voittajakoulujen valinnassa.

2. Teemavuoden kaksi puolta

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso korosti unionin tilaa käsitelleessä vuoden 2012 puheessaan, että ”... ajat, joina Eurooppa yhdentyi kansalaisten hiljaisella suostumuksella, ovat ohi”. Euroopan kansalaisten teemavuosi oli erinomainen tilaisuus tarttua poliittiseen välttämättömyyteen huolehtia kansalaisten osallistumisesta EU:n yhdentymiseen ja samalla parantaa tietoisuutta heidän oikeuksistaan unionin kansalaisina.

Tämän vuoksi teemavuoden toiminta oli kaksiosaista: se koostui ensinnäkin tiedotuksesta ja vuoropuhelusta ja tarjosi toisaalta monenlaisille sidosryhmille erilaisia mahdollisuuksia osallistua.

2.1. Tiedotus: EU:n laajuinen tiedotus- ja viestintäkampanja

Kampanjan kahta osa-aluetta ilmentämään laadittiin iskulause: ”Kyse on EU:sta. Kyse on sinusta. Osallistu keskusteluun”. Se käännettiin kaikille 24:lle EU:n viralliselle kielelle, ja se oli teemavuoden visuaalisen ilmeen ydin.

Teemavuoden visuaalinen ilme oli alusta alkaen laadittu yhteiseksi kaikille toimielimille, joita kannustettiin hyödyntämään sitä teemavuoteen liittyvissä tiedotustoimissaan. Euroopan parlamentti sisällytti sen omaan julkaisujen ulkoasuunsa ja väreihin (lisättynä tunnuksena), kun taas Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea ottivat sen käyttöön sellaisenaan ja käyttivät sitä johdonmukaisesti.

Komission päätoimeksisaajan johtaman keskustason viestintäkampanjan tarkoituksena oli tiedottaa yleisölle EU:n oikeuksista ja mahdollisuuksista. Sillä myös levitettiin tietoa monikielisistä tiedotus- ja osallistumisvälineistä ja kannustettiin käyttämään niitä. Niiden tarkoituksena on auttaa kansalaisia hyödyntämään mahdollisimman kattavasti oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan osallistua unionin päätöksentekoon (mm. Europe Direct -verkosto, Sinun Eurooppasi -neuvonta, SOLVIT, interaktiiviseen politiikan suunnitteluun liittyvät julkiset online-kuulemiset, eurooppalaiset kansalaisaloitteet, vetoomukset Euroopan parlamentille ja kantelut Euroopan oikeusasiamiehelle).

Kansalaisille tiedottamisessa ja EU:n toimintaan osallistumisen mahdollistamisessa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman kattavasti EU-toimielinten jo olemassa olevia välineitä ja materiaaleja (verkkosivuja, portaaleja, videoita, esitteitä, tapahtumia jne.). Tämä edellytti tiivistä yhteistyötä kaikkien teemavuoden toimijoiden, kuten monien komission yksiköiden (erityisesti edustustojen), EuropeDirect -tiedotuspisteiden, Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen, muiden EU-toimielinten, jäsenvaltioiden (keskus-, alue- ja paikallistasolla) ja (kansallisella ja EU-tasolla toimivien) kansalaisjärjestöjen kesken. Komissio hyödynsi myös jo olemassa olevaa audiovisuaalista ja painettua materiaaliaan kansalaisten oikeuksista ja valtioiden rajat ylittävästä toiminnasta sekä sisämarkkinoista.

Komission edustustot ja niihin yhteydessä olevat EuropeDirect -tiedotuspisteiden verkostot olivat keskeisiä toimijoita ja toiminnan vetureita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Ne järjestivät satoja seminaareja, keskusteluja ja konferensseja koko vuoden ajan. Puolet oheistapahtumista, jotka oli suunniteltu erityisesti Euroopan tulevaisuudesta järjestettävän keskustelusarjan valmistelemiseksi, tueksi ja seuraamiseksi (ks. jäljempänä), keskittyivät teemavuoden kannalta olennaisiin aiheisiin, minkä vuoksi niitä voidaan pitää olennaisena osana teemavuoden kampanjaa.

Keskustason viestintäkampanjan tärkeimmät osa-alueet[21] olivat

· teemavuotta varten perustettu toimielinten yhteinen teemavuoden pääverkkosivusto (www.europa.eu/citizens-2013, myöhemmin www.europa.eu/citizens-2014), jossa ylimmän tason sivut ovat käytettävissä kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä (myös kroaatiksi ja iiriksi). Sivusto oli suunniteltu vastaamaan erilaisten lukijakohderyhmien, kuten tutkijoiden, nuorten, työnhakijoiden ja äänestäjien tarpeisiin. Kaikkia sidosryhmiä kannustettiin osallistumaan aktiivisesti esimerkiksi antamalla tietoja tapahtumista, jotka voitiin lisätä sivuston EU:n laajuiseen tapahtumakalenteriin. Sivustolla oli muun muassa teemavuoden lähettiläiden, ”vuoden kasvojen” ja tiedottajien profiilit (ks. jäljempänä), ja heitä myös kehotettiin toimittamaan tietoja toiminnastaan sivustolla julkaistaviksi. Lisäksi sivustolla esitettiin yleistä tietoa EU:n tuomista oikeuksista, otteita tiedotusvälineistä sekä esittelyjä ja kuvia teemavuoden tapahtumista;

· audiovisuaalinen ja radiomateriaali: teemavuotta koskevan videoreportaasin, kuvamateriaalin ja teemavuoden kiertovideon EU:n laajuinen jakelu ja 30 sekunnin pituisen EU:n tarjoamia oikeuksia ja eurooppalaista teemavuotta esittelevän radiomainoksen tuotanto ja (suurelta osin maksuton) esittäminen EU:n laajuisesti;

· mediatoiminnot, kuten EU- ja jäsenvaltiotason lehdistötilaisuudet, lehdistötiedotteet ja proaktiiviset suhteet tiedotusvälineisiin;

· mainonta: kumppanuuksien luominen paljon yleisöä kohtaavien organisaatioiden, kuten joukkoliikenneyhtiöiden, kunnallisten tilojen tai kirjastojen, kanssa teemavuoden materiaalin jakelemiseksi maksutta;

Teemavuoden kampanjamateriaalin jakelu edullisesti: esimerkki Slovakiasta Maan pääkaupungissa Bratislavassa järjestettiin kansalaisille suoraan kohdistettu hanke, jossa joukkoliikennettä käytettiin välineenä kampanjaviestien välittämiseen. Dopravný podnikin, kaupungin suurimman liikennöitsijän, busseissa esitettiin jopa 90 prosentin alennuksella kuvamateriaalia ja kiertovideoita. Tämän johdosta joulukuussa 2013 liikennöitsijän kaikissa 500 bussissa oli teemavuoden julisteita, jotka tavoittivat päivittäin 650 000 matkustajaa kahden viikon ajan. Toisen viikon aikana busseissa olevilla näytöillä esitettiin myös 30 sekunnin pituista teemavuoden kiertovideota, jolloin teemavuoden iskulause ja tunnukset saavuttivat mahdollisimman suuren vaikutuksen.

· teemavuoden lähettiläät, kasvot ja tiedottajat: eri jäsenvaltioissa tunnettuja henkilöitä pyydettiin toimimaan teemavuoden vapaaehtoisina ”lähettiläinä”. Lisäksi etsittiin kansalaisia, jotka olivat käyttäneet EU:n tuomia oikeuksiaan myönteisellä tavalla, toimimaan kampanjan henkilöityminä ja välittämään kiinnostavia tositarinoita ”vuoden kasvoina”. Teemavuoden aiheeseen liittyvien alojen (erityisesti kansalaisuuden, EU-asioiden ja politiikan) asiantuntijat puolestaan saivat tehtävän toimia kampanjan viestintä-alaa tuntevina ”tiedottajina”. Joissakin tapauksissa kansallinen yhteyspiste tai komission edustusto otti hoitaakseen jonkin näistä tehtävistä. Jäsenvaltioiden erityispiirteiden vuoksi joissakin maissa päätettiin olla käyttämättä lähettiläitä, kasvoja tai tiedottajia, ja sen sijaan niille tarjottiin muita kampanjapalveluja (esim. tukea tapahtumiin, tiedotusmateriaalia jne.);

· tuki sosiaalisessa mediassa, erityisesti komission sosiaalisen median päätilien kautta: useita Facebook-kyselyjä ja Facebook-sovellus, internet-seuranta, Facebookissa järjestetty teemavuoden valokuvakilpailu, josta saatiin materiaalia vuodeksi 2014 suunniteltuun kalenteriin ja muuta internetiä varten suunniteltua materiaalia. Facebookissa myös ilmoiteltiin jonkin verran. Komission sosiaalisen median kanavia käytettiin välineinä ”sosiaalisen median teemaviikoissa”. Tämä on uusi käytäntö, jossa suuren yleisön kannalta mielenkiintoiseen aiheeseen keskitytään tietyn ajanjakson, yleensä viikon, ajan. Nämä teemaviikot kannustivat kyseisiä komission yksiköitä tekemään yhteistyötä tavanomaista työtään laajemmin ja soveltamaan kansalaiskeskeistä lähestymistapaa. Ulkoiset arvioijat totesivatkin, että tällaiset vanhoja kaavoja rikkovat toimintatavat, joiden yhteydessä tehtiin osastojen välistä ja asiakassuuntautunutta yhteistyötä, muodostivat yhden teemavuoden myönteisistä ja kestävistä vaikutuksista;

· teemavuoden yhteydessä painettu viestintä- ja mainosmateriaali, kuten eri kohderyhmille suunnatut kampanjavälineet (23 virallisella kielellä), postikortit, julisteet, rullajulisteet, mainosbannerit ja erilaiset ilmaislahjat. Komissio antoi kampanjan visuaalisen ilmeen sisältävät digitaaliset tiedostot ja tyylioppaan saataville lataamista varten, jotta kiinnostuneiden oli helppo teettää omaa viestintämateriaalia (omalla kustannuksellaan) ilman tarvetta suunnitella ulkoasua itse;

· komission omien viestintäpalvelujen ja -välineiden käyttöönotto teemavuoden tukemiseksi. Euroopan tulevaisuutta koskevista keskustelutilaisuuksista tehtiin videoleikkeitä, EU:n toimintapolitiikkoja esiteltiin verkkotiedotuksen välityksellä, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitettiin kansalaisyhteiskunnan hankkeita, EuropeDirect -tiedotuspisteet ja Team Europe -asiantuntijaluennoitsijat[22] järjestivät tilaisuuksia, kansalaisten keskitettyä asiointipistettä mainostettiin yhdessä Sinun Eurooppasi -neuvonnan kanssa ja komissio kutsui erikseen ryhmiä valmistelemaan ja seuraamaan koko vuoden ajan järjestettyjä Euroopan tulevaisuutta koskevia keskustelutilaisuuksia; ja

· takaisin kouluun -aloite[23], jolla virkamiehiä kannustettiin osallistumaan hankkeeseen aktiivisesti ja heille tarjottiin koulutusta ja asianmukaista teemavuoden taustamateriaalia.

Painavaa puhetta EU-kansalaisten oikeuksista: teemavuoden lähettiläät Unkarilainen Judit Polgár on kiistatta paras naispuolinen shakinpelaaja koskaan. Hän toimi yhtenä Euroopan kansalaisten teemavuoden lähettiläänä. ”Teemavuoden lähettiläänä haluaisin auttaa entistä useampia ihmisiä huomaamaan, ettei yhteistyön pitäisi rajoittua jäsenvaltioiden tasolle. Kaikkien Euroopan unionin kansalaisten olisi syytä tietää, että heillä on mahdollisuus tutustua muiden maiden ihmisiin ja vaihtaa näkemyksiä ja mielipiteitä heitä kiinnostavista asioista. Shakinpelaajana, unkarilaisena ja eurooppalaisena pyrin edistämään Euroopan unionin kehitystä urheilun, koulutuksen ja kulttuurin alalla,” Judit Polgár totesi.

2.2. Vuoropuhelun edistäminen 2.2.1. Entistä laajemman yleisön tavoittaminen Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelusarjan kautta

Komissio järjesti syyskuun 2012 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelusarjan, joka koostui kaikissa jäsenvaltiossa järjestetyistä yhteensä 51 tilaisuudesta ja jonka kokonaisbudjetti (erillään teemavuoden määrärahoista) oli 3,56 miljoonaa euroa. Komission puheenjohtaja ja useimmat kollegion jäsenet osallistuivat tilaisuuksiin.

Komissio kehitti keskustelusarjan ja testasi sitä tavoitteenaan luoda uusi väline käydä suoraa poliittista viestintää suuren yleisön kanssa. Keskustelut perustuivat kansalaiskokousta jäljittelevään malliin, jossa komission jäsen, Euroopan parlamentin jäsen ja kansallisen tai alueellisen tason poliitikko kuuntelivat kansalaisia ja vaihtoivat heidän kanssaan näkemyksiä EU-kysymyksistä. Keskustelujen tarkoituksena oli parantaa Euroopan kansalaisten luottamusta päätöksentekijöihin ja eurooppalaiseen hallintotapaan. Niiden avulla EU sai kasvot ja kansalaiset mahdollisuuden tuoda julki mielipiteitään sekä saada konkreettista tietoa.

Kansalaiskuulemisten sarja kokosi keskimäärin yli 300 kansalaista tilaisuutta kohden. Maaliskuun 2014 loppuun mennessä tapahtumissa oli käynyt noin 17 000 henkilöä ja 105 000 kansalaista oli seurannut niitä suoratoiston välityksellä verkossa tai sosiaalisessa mediassa. Alueellisten sanomalehtien liitteet saavuttivat keskustelutilaisuuksien järjestämisviikoilla jopa 43 miljoonaa eurooppalaista painetussa muodossa ja 51 miljoonaa henkilöä internetin välityksellä. Jokainen tapahtuma sai näkyvyyttä tiedotusvälineissä keskimäärin 39 kertaa (suoria tv-lähetyksiä ja -raportteja, radiojuttuja ja artikkeleita painetuissa ja verkkolehdissä). Kaikki keskustelut lähetettiin suoratoistona verkossa ja niistä raportoitiin teemavuoden keskustiedotussivustolla (http://ec.europa.eu/debate-future-europe/index_fi.htm).

Keskustelusarjan päätteeksi kollegio antoi kertomuksen[24] hankkeesta saatujen kokemusten tärkeimmästä annista.

Keskustelusarja jäätä murtamassa

Komissio päätti ensimmäisen 50 keskustelutilaisuuden sarjan 27. maaliskuuta 2014 Brysselissä järjestettyyn Euroopan laajuiseen keskustelutilaisuuteen. Siihen kokoontui 150 kansalaista Euroopan eri kolkista keskustelemaan todellisista kokemuksistaan eurooppalaisina ja kertomaan Euroopan tulevaisuuteen liittyvistä huolenaiheistaan ja toiveistaan sekä tulevaisuudestaan Euroopan kansalaisina.

Eräs osallistujista, nuori puolalainen Kamila kertoi lukuisista koulutovereidensa kanssa käymistään Eurooppaa koskevista keskusteluista. ”Nuorten on tärkeää tietää olevansa EU:n kansalaisia ja tuntea kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet. EU-asioiden olisi kuuluttava koulujen oppimäärään kaikissa 28 jäsenvaltiossa”, Kamila totesi painokkaasti komission puheenjohtaja Barroson kanssa käydyssä keskustelussa.

2.2.2. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen

Euroopan tulevaisuutta koskevien keskustelutilaisuuksien painopisteenä oli yksittäisten kansalaisten tavoittaminen, mutta tämän rinnalla keskeisessä asemassa olivat 23 jäsenvaltiossa[25] Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin jäsenorganisaatiot, EU-tason verkostot ja niiden kansalliset yhteenliittymät, jotka aktivoivat järjestäytyneitä kansalaisjärjestöryhmittymiä kautta koko EU:n osallistumaan teemavuoden toimintoihin.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin kansalliset yhteenliittymät olivat aktiivisesti mukana alusta alkaen ja työskentelivät yhteistyössä kansallisten yhteyspisteiden, EU-toimielinten toimistojen ja tärkeimmän viestintäpalvelujen tarjoajan kumppanitoimistojen kanssa laatien yhteisiä toimintasuunnitelmia teemavuoden toteuttamiseksi.

Jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason aktivointia:

esimerkkejä Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin kansallisten yhteenliittymien toiminnasta

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssissa erityistä oli se, missä määrin se osallistui ja aktivoi kansallisia yhteenliittymiään useimmissa jäsenvaltioissa ja kuinka luovia ne olivat. Yhdistyneessä kuningaskunnassa (toinen kahdesta jäsenvaltiosta, jossa ei ollut yhteyspistettä) kansallinen yhteenliittymä teki tiivistä yhteistyötä komission edustustojen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen kanssa Lontoossa, Glasgow'ssa ja Cardiffissa. Ne järjestivät yhdessä seminaareja, joissa tarkasteltiin sosiaalisen osallisuuden, vapaaehtoistyön ja kansalaisten aktiivisen osallistumisen välineiden kaltaisia aiheita.

Bulgarian kansallinen yhteenliittymä järjesti yhteistyössä EU-toimielinten toimistojen kanssa kilpailun, joka päättyi We are citizens of Europe ‑leiriin[26]. Sen yhteydessä opiskelijat eri puolilta maata saivat esittää ehdotuksia aktiivisemmasta osallistumisesta EU:n poliittiseen päätöksentekoon ja tutustua käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi ja Euroopan kansalaisfoorumi julkaisivat englanniksi ja ranskaksi 12-sivuisen asiakirjan, jossa erityisenä aiheena oli Euroopan kansalaisten teemavuosi ja tehokkaan viestintätoiminnan tarve. Myös muut Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin jäsenet laativat vastaavia julkaisuja tai kolumneja parantaakseen tietämystä teemavuodesta, saadakseen yhteyden kansalaisiin ja kannustaakseen heitä osallistumaan käytännön keskusteluihin unionin kansalaisuuteen liittyvästä toimintapolitiikasta.

Kroatian liittyminen Euroopan unioniin tarjosi Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssille tilaisuuden järjestää EU-tason konferenssi teemalla EU Citizenship: crossing perspectives. Se pidettiin 8. heinäkuuta Zagrebissa, ja siinä Länsi-Balkanin alueen kansalaisjärjestöt pääsivät tutustumaan kansalaisuudesta tällä hetkellä Euroopassa käynnissä oleviin pohdintoihin. Tilaisuuteen kokoontui yli 150 osanottajaa Balkanin maista ja Euroopan muista maista. Lukuisat paikalla olleet toimittajat seurasivat tiiviisti kaikkia keskusteluja. Tapahtumassa käsiteltiin teemavuoden keskeisiä kysymyksiä ja laadittiin suosituksia, jotka lisättiin myöhemmin Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin yleisiin (jäljempänä esitettäviin) toimenpidesuosituksiin.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi ja sen jäsenet EU:n tasolla ja kansallisella tasolla osallistuivat teemavuoden aikana koko EU:n laajuiseen keskusteluun kansalaisuutta koskevasta toimintapolitiikasta (EU-kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista, niiden käyttöä haittaavista esteistä ja niiden poistamisesta jne.) teemavuoden tavoitteiden mukaisesti.

Tässä yhteydessä perustettiin kolme työryhmää, joihin kuului 100 edustajaa 80:stä kansallisesta ja EU-tason kansalaisjärjestöstä useimmista jäsenvaltioista. Niiden tehtävänä oli keskittyä seuraaviin aiheisiin:

1.   osallistuva kansalaisuus ja kansalaisvuoropuhelu;

2.   taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kansalaisuus: johdonmukainen kokonaisuus; ja

3.   osallistava kansalaisuus kaikille EU:n asukkaille.

Tämän vaativan työn tuloksena syntyi julkaisu Kyse on meistä, kyse on Euroopasta – Kohti demokraattista eurooppalaista kansalaisuutta[27]. Se on EU-toimielimille, kansallisille viranomaisille ja kansalaisjärjestöille itselleen osoitettu 98 toimenpidesuositusta sisältävä asiakirja.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin toimenpidesuositukset: järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemys Toimenpidesuosituksia laatiessaan Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi, joka toimii laajana alojenvälisenä ja kansainvälisenä verkostona, otti erääksi tavoitteekseen sen varmistamisen, että aktiivinen kansalaisuus käsitetään kestäväksi kattavaksi teemaksi Euroopan yhteiskuntapolitiikassa. Suosituksissaan allianssi katsoo laaja-alaisesti, ettei EU-kansalaisuuden pitäisi katsoa rajoittuvan pelkästään yksittäisen henkilön oikeuksiin, vaan sillä olisi oltava vahva arvoihin pohjautuva ulottuvuus, joka vahvistaa eurooppalaisten tunnetta, että he kuuluvat osaksi yhteistä eurooppalaista hanketta. Suositukset täydentävät ja lujittavat Euroopan komission katsauksessaan Euroopan unionin kansalaisuuteen 2013 esittämiä suosituksia. Tarkemmin ne perustuvat kahteen toisiaan täydentävään akseliin, joiden tarkoituksena on lujittaa 1.     kansalaisten tunnetta osallisuudesta Eurooppa-hankkeeseen ja 2.     EU:n päätöksentekoprosessiin osallistumisen kehystä.

3. Kohti kestävää toimintapolitiikan kehittämistä 3.1. Teemavuoden konferenssit EU-tasolla

Kuten aiempienkin eurooppalaisten teemavuosien yhteydessä, avajais- ja päätöstapahtumien järjestäjinä olivat vuoden aikana EU:n puheenjohtajamaana toimineet jäsenvaltiot, tässä tapauksessa Irlanti ja Liettua.

Puheenjohtaja Barroso, Irlannin taoiseach Enda Kenny ja tánaiste Eamon Gilmore käynnistivät vuoden virallisesti Dublinin kaupungintalolla 10. tammikuuta 2013. Vuoden ensimmäinen keskustelutilaisuus kansalaisten kanssa järjestettiin samaan aikaan samassa paikassa, ja siihen osallistuivat komission varapuheenjohtaja Viviane Reding ja Irlannin Eurooppa-asioiden ministeri Lucinda Creighton.

Päätöstapahtuma järjestettiin Liettuan parlamentissa (Seimas) Vilnassa 12.–13. joulukuuta 2013. Tilaisuuden aloitusseremonian pääpuhujina olivat varapuheenjohtaja Reding, Liettuan pääministeri Algirdas Butkevičius, Seimasin puhemies Loreta Graužinienė ja Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly. Tilaisuudessa Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin toimenpidesuositukset (ks. edellä) ojennettiin virallisesti varapuheenjohtaja Redingille, joka osallistui myös Vilnan kaupungintalolla järjestettyyn vuoden viimeiseen keskustelutilaisuuteen kansalaisten kanssa.

3.2. Teemavuoden tärkeimmät asiakirjat

Yleensä eurooppalaisten teemavuosien tavoitteena on

1.      toimia koko EU:n laajuisena tiedotuskampanjana valitusta aiheesta ja

2.      käynnistää toimintapolitiikan kehitys kyseessä olevalla alalla.

Euroopan kansalaisten teemavuosi ei ollut poikkeus säännöstä. Toimintapolitiikan kehittämisen osalta tärkeimpiä teemavuoden yhteydessä laadittuja asiakirjoja olivat seuraavat:

· EU:n kansalaisuutta koskevan kuulemisen analyysiraportti Europeans have their say - Analysis report of the public consultation EU citizens – your rights, your future[28]. Komissio järjesti kuulemisen 9. toukokuuta – 27. syyskuuta 2012, ja siihen vastasi lähes 12 000 kansalaista ja organisaatiota, joten se oli komission kaikkien aikojen laajin julkinen kuuleminen.

· Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 – EU:n kansalaiset: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi[29]: komission 8. toukokuuta 2013 hyväksymä keskeinen asiakirja, jossa esitetään 12 toimea EU:n kansalaisten oikeuksien käyttämistä hankaloittavien esteiden poistamiseksi. Toimilla pyritään esimerkiksi poistamaan työntekijöihin, opiskelijoihin ja harjoittelijoihin EU:ssa kohdistuvia esteitä, karsimaan byrokratiaa jäsenvaltioissa ja parantamaan EU:n kansalaisten osallistumista demokratian toteuttamiseen EU:ssa.

· Komission kertomus keskustelutilaisuuksista – Kansalaiskuulemisten merkitys eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisessä[30]: eri puolilla EU:ta syyskuun 2012 ja maaliskuun 2014 lopun välillä paikallistasolla järjestettävistä keskustelutilaisuuksista saatuja näkemyksiä ja kokemuksia.

· Neuvoston joulukuussa 2013 (Liettuan puheenjohtajakaudella) annetut päätelmät, jotka on annettu Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2013[31] koskevan katsauksen tueksi ja joissa kehotetaan panemaan sen suositukset täytäntöön.

4. Teemavuoden jatkotoimet 4.1. Toimintojen jatkaminen vuoden 2014 puolelle

Koska vuonna 2014 järjestettiin Euroopan parlamentin vaalit ja odotettavissa oli muutoksia toimielimissä, komissio katsoi, että oli aiheellista jatkaa Euroopan kansalaisten teemavuoteen liittyvää toimintaa vuoteen 2014. Monet toimista olivat edelleen merkityksellisiä demokratian toteuttamiseen osallistumisen ja EU:n toimintapolitiikan osallistavan laatimisen kannalta. Vuonna 2014 toteuttaviin toimintoihin ei osoitettu erillisiä määrärahoja.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin, ETSK:n ja komission tiiviissä yhteistyössä järjestettiin kaksi EU-tason tapahtumaa:

- 20. helmikuuta 2014 pyöreän pöydän keskustelu Regaining the European project together ja

- 18. maaliskuuta 2014 kansalaisyhteiskuntapäivä Beyond agendas and manifestos: What Europe is for us?

Näissä ETSK:n tiloissa Brysselissä järjestetyissä tilaisuuksissa käytettiin Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin toimenpidesuosituksia lähtökohtana erilaisille keskusteluille komission, Euroopan parlamentin ja ETSK:n edustajien välillä.

4.2. Aidon eurooppalaisen julkisen tilan luominen

Euroopan tulevaisuutta käsittelevien keskustelutilaisuuksien avulla oli tarkoitus saada kansalaiset puhumaan omasta puolestaan (eikä erityisten eturyhmien edustajien välityksellä) ja tuomaan esiin huolenaiheitaan, pelkojaan, toiveitaan ja odotuksiaan suoraan korkean tason päätöksentekijöille. Näin tilaisuudet auttoivat konkreettisella tavalla luomaan eurooppalaista julkista tilaa, jossa voidaan keskustella EU-toimintapolitiikasta. Tilaisuudet olivat enemmän kuin pelkkää vastaamista yleisön kysymyksiin, ja erityisesti ensimmäisen sarjan 27. maaliskuuta 2014 päättäneestä Euroopan laajuisesta keskustelutilaisuudesta saatu kokemus osoitti, että ne tarjoavat suuria mahdollisuuksia koota ajatuksia ja täydentää keskusteluja, joita parhaillaan käydään joko vain muutamien sidosryhmäorganisaatioiden kesken tai suurimmaksi osaksi toimielinkehyksen ulkopuolella.

Tämän rinnalla Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin jäsenorganisaatioiden ja -verkostojen tiivis osallistuminen sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla varmisti sen, että kansalaisyhteiskunnassa eri puolilla EU:ta järjestäytyneesti toimivat kansalaiset voivat käsitellä teemavuoden kysymyksiä ja osallistua EU:n toimintapolitiikan kehittämiseen kansalaisuuden ja demokratian alalla.

Euroopan kansalaisten teemavuosi ja sen jatkuminen vuonna 2014 olivat erinomainen tilaisuus pohtia näiden – siihen saakka erillisten – kontaktikanavien yhdistämistä ja kehittämistä edelleen aidoksi eurooppalaiseksi julkiseksi tilaksi. Euroopan parlamentin vaalien tulokset korostivat tarvetta vaalia kansalaisten osallistumista ja mukanaoloa unionin yhdentymisprosesseissa, sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan puitteissa että yksittäin. Komissio aikoo jatkossakin hyödyntää mahdollisuuksia kehittää julkista tilaa, jossa voidaan väitellä, keskustella ja vaihtaa näkemyksiä EU-kysymyksistä eurooppalaisesta näkökulmasta kansalaisjärjestöjen ja suuren yleisön kanssa.

4.3. Päätelmät

Komissio on tyytyväinen ulkoisten arvioijien päätelmiin[32], joiden mukaan teemavuodelle valitut toiminnot olivat merkityksellisiä ja kattoivat teemavuoden tavoitteet täysimääräisesti, ilman suurempia aukkoja tai päällekkäisyyksiä. He totesivat lisäksi, että aiheen laajuuden ansiosta hankkeeseen osallistui monenlaisia toimijoita ja toiminnan tehostajia, jotka osaltaan edistivät teemavuoden sanoman levittämistä. Viestintätoimintojen katsottiin vastanneen kohderyhmien tarpeisiin.

Komissio panee merkille (toisiinsa liittyvät) päätelmät, jotka koskevat tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Päätöksen myöhäinen antaminen vaikeutti mahdollisten kumppaneiden mahdollisuuksia päästä ajoissa mukaan osallistumaan toimintoihin, erityisesti kansallisella tasolla. Myöskään käyttöön saadut resurssit eivät vastanneet tavoitetta tiedottaa kaikille kansalaisille heidän EU-oikeuksistaan. Arvioijien mukaan osallistavat toiminnot ja tilaisuudet osoittautuivat kuitenkin tehokkaammiksi kuin tiedotusvälineiden kautta välitetty tieto. Lisäksi arvioijat korostivat sidosryhmien huomattavaa aktivoitumista (ks. edellä), kun ne antoivat käyttöön henkilöstöä ja taloudellisia resursseja ja/tai osallistuivat toimintaan vapaaehtoispohjalta. Arvioijat painottivat myös sitä, että vaikuttavuus vaihteli toimintojen luonteen mukaan.

Komissio on samaa mieltä myös arvioijien päätelmistä, jotka koskevat teemavuoden toimintojen kestävyyttä. Toisaalta EU:n laajuisen tiedotus- ja viestintäkampanjan vaikutukset eivät todennäköisesti pysy yllä sen alhaisten määrärahojen vuoksi kovin pitkään, mikä huonontaa kokonaiskestävyyttä. Toisaalta taas hankkeen yhteydessä tuetuilla osallistavilla viestintämuodoilla, jotka oli keskitetty kansalaisten tarpeisiin, on todennäköisesti pysyvä vaikutus mukana olleisiin sidosryhmiin, edellyttäen, että niille luodut seurantaodotukset täyttyvät. Muussa tapauksessa jotkin sidosryhmistä saattavat olla tulevaisuudessa vähemmän innokkaita osallistumaan.

Kun tarkastellaan teemavuoden vaikutusta Euroopan kansalaisten yleiseen oikeuksiensa tuntemiseen ja heidän kykyynsä osallistua Euroopan yhdentymisprosessiin, teemavuosi voidaan nähdä erillisenä osana komission yleisiä pyrkimyksiä, joita se toteuttaa kokonaisviestintästrategiansa, EU:n tiedotusohjelmien ja -toimenpiteiden välityksellä.

Euroopan kansalaisten teemavuosi laadittiin EU:n laajuiseksi kampanjaksi, jonka tarkoituksena oli parantaa tietämystä EU-kansalaisten oikeuksista ja sysätä liikkeelle EU-kansalaisuutta koskevan toimintapolitiikan kehittäminen, erityisesti aidon eurooppalaisen julkisen tilan luomiseksi. Viimeksi mainitun näkökohdan painoarvo kasvoi vuoden edetessä, erityisesti, koska teemavuoden toimintoja jatkettiin vuoden 2014 puolelle Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen. Määrärahojen niukkuus rajoitti viestintäkampanjan laajuutta ja vaikutusta, mutta tilannetta tasapainotti kaikkien, sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla toimivien, sidosryhmien luovuus, sitoutuneisuus, vapaaehtoistoiminta ja tarmokkuus. Näitä ryhmiä olivat Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi ja sen järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat jäsenet, jotka loivat pitkäkestoisia vaikutuksia tuottavia kestäviä verkostoja. Ne auttavat edistämään aidon eurooppalaisen julkisen tilan kehittämistä.

Kaikki nämä pyrkimykset ja toiminnot yhdessä auttoivat luomaan Euroopan kansalaisten teemavuodesta vuoden, joka oli suunniteltu kansalaisia varten, heidän toimestaan ja heidän kanssaan, olivatpa kyseessä järjestetyt toiminnot (Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssi) tai muut toimet (Euroopan tulevaisuutta koskeva keskustelusarja).

Teemavuoden ulkoinen arviointi: tulevia eurooppalaisia teemavuosia koskevat haasteet ü Jotta 28 jäsenvaltioon tasapuolisesti suunnattu tiedotuskampanja voi saavuttaa laajan yleisön, se vaatii vähintään useiden miljoonien eurojen suuruisen taloudellisen panostuksen jo pelkästään tiedotusvälineissä näkyvyyttä varten. Lisäksi sen välittämien viestien olisi oltava selkeitä ja ainutkertaisia, jotta herätetään ihmisten mielenkiinto ja saadaan aikaan mahdollisia vaikutuksia. ü Jos resurssit ovat vähäiset, ensi sijalla on oltava tilaisuuksia tukevien viestintäkampanjoiden toteuttaminen. Tällaisissa tapauksissa tilaisuudet ovat tiedonlevityksen keskeiset tekijät, ja kampanja on väline, jolla pyritään pääasiassa saamaan osallistujat osallistumaan ja herättämään tiedotusvälineiden huomio, mikä varmistaisi laajemman tiedonlevityksen. ü Ei ole tehokasta yrittää toteuttaa vähäisillä määrärahoilla sekä perinteistä kampanjaa että tilaisuuksiin perustuvaa viestintää. Viestintästrategiasta olisi päätettävä varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Liite: Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 tiivistettynä

[1]       Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1093/2012/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan kansalaisten teemavuodesta (2013), EUVL L 325, 23.11.2012, s. 1.

[2]       Evaluation of the European Year of Citizens 2013, PPMI, Euréval ja Occurence, kesäkuu 2014.

[3]       Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen, Euroopan komissio, KOM(2010) 603 lopullinen, 27.10.2010.

[4]       Euroopan parlamentin 15. lokakuuta 2010 antama päätöslauselma perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2009) ja tehokkaasta täytäntöönpanosta Lissabonin sopimuksen jälkeen, (2009/2161(INI)), EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 49.

[5]       Edellä mainitun päätöksen 2 artikla – päätöksen tavoitteet.

[6]       Kolmen toimielimen 22. lokakuuta 2008 allekirjoittama poliittinen julistus, EUVL C 13, 20.1.2009.

[7]       C(2012) 8607, 29.11.2012.

[8]       Komission päätös C(2013) 1409 final, 5.3.2013.

[9]       Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[10]     Ulkopuolinen toimeksisaaja, Berliiniin sijoittautunut yritys Media Consulta, tuki komissiota teemavuoden kokonaisviestintästrategian laatimisessa sekä eräiden kansallisten viestintäkampanjoiden, kansalaisyhteiskuntatoimintojen ja näkyvien tapahtumien koordinoinnissa ja seurannassa.

[11]     Täydellinen luettelo Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin EU- ja jäsenvaltiotason jäsenistä on saatavilla osoitteessa http://ey2013-alliance.eu/

[12]     http://cor.europa.eu/fi/events/forums/Pages/citizens-agenda-local.aspx

[13]     http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-youreurope2013

[14]     http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-civil-society-day-2013

[15]     Vertailua edellisten eurooppalaisten teemavuosien määrärahoihin: 2007: yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi (22,5 miljoonaa euroa) – 2008: kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi (10 miljoonaa euroa) – 2010: köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi (17,25 miljoonaa euroa) – 2011: vapaaehtoistoiminnan teemavuosi (10,75 miljoonaa euroa) ja 2012: aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi (5 miljoonaa euroa).

[16]     Palma de Mallorca (ES), 26.–28. maaliskuuta; Volos (EL), 18.–20. huhtikuuta; Pariisi (FR), 9.–10. toukokuuta; Bryssel (BE), 28.–30. kesäkuuta; Spa (BE), 17.–21. heinäkuuta; Burgas (BG), 25.–28. heinäkuuta; Sventoji (LT), 8.–11. elokuuta; Marseille (FR), 27.–29. syyskuuta; Košice (SK), 3.–5. lokakuuta; Liège (BE), 17.–19. lokakuuta; Burgos (ES), 20.–21. marraskuuta; Nikosia (CY), 22.–23. marraskuuta; Valetta (MT), 6.–7. joulukuuta; ja vuonna 2014: Riika (LV) 28. helmikuuta–2. maaliskuuta; Praha (CZ) 29.–30. huhtikuuta ja Lissabon (PT) 9.–11. toukokuuta.

[17]     Tärkein toimija, joka tarjoaa tietoa EU:n toimintapolitiikoista ja mahdollisuuksista nuorille ja nuorten parissa työskenteleville: http://www.eurodesk.org

[18]     http://ec.europa.eu/programmes/horizon2020/en/h2020-section/public-engagement-responsible-research-and-innovation

[19]     “Views, Opinions and Ideas of Citizens in Europe on Science”: http://www.voicesforinnovation.eu/

[20]     Sen tuloksena laadittiin tutkimusalan ehdotuspyyntö Horisontti 2020 -ohjelman painopistealalle, joka koskee jätettä kierrätettävänä ja uudelleenkäytettävänä resurssina ja raaka-aineiden lähteenä. Sen odotetaan saavan vuosina 2014–2015 EU-rahoitusta noin 116 miljoonaa euroa.

[21]     Määrällisiä tietoja kampanjasta ja sen toiminnoista esitetään liitteessä (Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 tiivistettynä).

[22]     EU:n asiantuntijaluennoitsijat voivat kutsusta johtaa esityksiä, työpajoja tai väittelyjä (kouluissa, kansalaisjärjestöissä, yrityksissä jne.).

[23]     http://ec.europa.eu/news/eu_explained/110117_fi.htm

[24]     Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kansalaiskuulemisten merkitys eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisessä, COM(2014) 173 final, 24.3.2014.

[25]     Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssilla ei ollut kansallista yhteenliittymää Itävallassa, Virossa, Kreikassa, Irlannissa eikä Ruotsissa.

[26]     http://ey2013-alliance.eu/events/youth-camp-we-are-citizens-of-europe-koprivshtitsa-bulgaria/

[27]     http://ey2013-alliance.eu/kyse-meista-kyse-euroopasta-kohti-demokraattista-eurooppalaista-kansalaisuutta-2/

[28]     http://ec.europa.eu/justice/citizen/files/report_eucitizenship_consultation_en.pdf      

[29]     Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 – EU:n kansalaiset: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi, COM(2013) 269 final, 8.5.2013 http://ec.europa.eu/justice/citizen/files/2013eucitizenshipreport_fi.pdf

[30]     Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kansalaiskuulemisten merkitys eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisessä, COM(2014) 173 final, 24.3.2014

 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52014DC0173&qid=1413892936915&from=FI

[31]     http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-16783-2013-INIT/fi/pdf

[32]    Tarkempia tietoja päätelmistä ja suosituksista:  http://europa.eu/citizens-2013/sites/default/files/content/document/EYC2013 %20evaluation%20final%20report%202014_07_25.pdf

Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 tiivistettynä

· Tosiasiallisesti sidotut määrärahat: 3 842 849,92 euroa

· EU:n laajuinen tiedotus- ja viestintäkampanja

o 59 teemavuoden lähettilästä 22 jäsenvaltiosta

o 56 teemavuoden vuoden kasvoa 21 jäsenvaltiosta

o 39 teemavuoden tiedottajaa 14 jäsenvaltiosta

o yli 230 kumppanuutta 27 jäsenvaltiossa

o 149 verkkosivuston mainospalkkia eri jäsenvaltioissa

o 686 000 mainosmateriaalijulkaisun jakaminen 33:n komission edustuston kautta

o teemavuoden verkkosivusto (1.1.2013–31.12.2013):

§ 338 590 käyntiä

§ 259 377 yksittäistä kävijää

§ 867 807 sivunäyttöä

o teemavuoden videoreportaasilla 350 katsomiskertaa YouTubessa ilman mainontaa

o teemavuoden kiertovideolla 973 368 katsomiskertaa

o teemavuoden radiomainoksella 3 100 maksutonta esitystä

o teemavuoden Facebook-sovelluksen kautta järjestetyssä 11 kyselyssä yhteensä 5 976 vastaajaa

o teemavuoden valokuvakilpailulla 80 568 tutustujaa Facebookissa, osallistumismäärä 894 kuvaa

· Osallistavat tapahtumat

o yhteensä 51 Euroopan tulevaisuutta koskevaa keskustelutilaisuutta kaikissa jäsenvaltioissa – noin 17 000 osallistujaa paikalla ja 105 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa

o 363 komission edustustojen järjestämää oheistapahtumaa keskustelutilaisuuksien valmistelun ja seurannan tukemiseksi

o 91 Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin (EYCA) tapahtumaa – noin 24 000 osallistujaa paikalla

o 13 Nuoret liikkeellä -tapahtumaa – noin 98 000 osallistujaa paikalla

o 612 teemavuoden verkkosivustolle rekisteröityä tapahtumaa – noin 122 000 osallistujaa paikalla

o yli 800 Euroopan nuorisoviikon 2013 tapahtumaa kansallisella tasolla pienistä tilaisuuksista suurtapahtumiin (yli 1 000 osallistujaa)