1. JOHDANTO

Euroopan unioni, jäljempänä ’EU’, aloitti viisumipakon poistamiseen tähtäävän vuoropuhelun Georgian kanssa 4. kesäkuuta 2012. Euroopan komissio esitteli 25. helmikuuta 2013 Georgian hallitukselle viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään edellytykset, jotka Georgian on täytettävä, jotta sen kansalaiset, joilla on biometrinen passi, voisivat matkustaa Schengen-alueelle viisumitta.

Komissio hyväksyi 15. marraskuuta 2013 ensimmäisen kertomuksen Georgian edistymisestä viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.[1] Kertomuksessa arvioitiin, että Georgia on edistynyt toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen edellytysten (lainsäädäntö ja suunnittelu) täytäntöönpanossa erittäin hyvin, ja esitettiin useita suosituksia.

Georgialta saatiin helmi-, maalis- ja toukokuussa 2014 ajan tasalle saatettu tilannekatsaus edistymisestä. EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijat tekivät yhdessä komission yksiköiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja EU:n Georgian-edustuston edustajien kanssa arviointikäynnin paikan päälle keväällä 2014. Arviointikäynti keskittyi toimintasuunnitelman asiakokonaisuuksiin 3 ja 4, joista ei ollut aiemmin tehty arviota paikan päällä.

Tämä on toinen ja viimeinen kertomus Georgian edistymisestä toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanossa.[2] Kertomuksessa tuodaan esille, miten ensimmäisen vaiheen edellytykset on saavutettu, ja siinä suositellaan toisen vaiheen edellytyksien arvioinnin aloittamista. Toisen vaiheen edellytykset koskevat toimenpiteiden tehokasta ja kestävää täytäntöönpanoa.

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja on liitetty tähän kertomukseen ja siinä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kertomuksessa kuvattua kehitystä. Raportissa käsitellään myös toimintasuunnitelman vaatimusten mukaisesti viisumipakon poistamisen johdosta odotettavissa olevia vaikutuksia muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen.

Kertomus noudattaa viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman rakennetta. Se on jaettu toimintasuunnitelman neljää asiakokonaisuutta vastaavaan osioon, ja siinä otetaan huomioon vuoden 2013 kertomuksessa esitetyt suositukset. Kertomuksessa kuvataan, millaisiin toimiin Georgian viranomaiset ovat ryhtyneet viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman edellyttämien vaatimusten toteuttamiseksi ja sen päätteeksi suositellaan siirtymistä toimintasuunnitelman toisen vaiheen edellytysten täytäntöönpanoon.

2. VIISUMIVAPAUTTA KOSKEVAN TOIMINTASUUNNITELMAN NELJÄÄN ASIAKOKONAISUUTEEN KUULUVIEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

2.1. Asiakokonaisuus 1: Asiakirjojen turvallisuus, mukaan lukien biometriset tunnisteet

Georgian parlamentti hyväksyi 29. toukokuuta 2014 biometristen passien käyttöönottoa koskevat muutokset Georgian konsulaateissa. Georgian kansalaisille onkin 28. heinäkuuta 2014 alkaen myönnetty ainoastaan ICAO-standardit täyttäviä passeja. Toisen passin myöntämiselle asetettuja ehtoja kiristettiin 11. helmikuuta 2014. Julkisten palvelujen kehittämisviraston käytännesäännöt hyväksyttiin 31. lokakuuta 2013. Georgia on laatinut alustavan aikataulun ja korvamerkinnyt varoja väestörekisterien digitalisoinnin loppuun saattamista varten. Georgia muutti 29. toukokuuta 2014 etunimen vaihtoa rajoittavaa lakia ja toimitti pyynnöstä tietoa:

- sormenjälkien rekisteröintiä ja tallentamista koskevista oikeudellisista välineistä;

- passin voimassaolon pidentämisen kieltämisestä;

- ’yksi asiakirja yhdelle henkilölle’ -periaatteen täytäntöönpanosta;

- ensimmäiseen asiakokonaisuuteen liittyvästä henkilötietojen suojajärjestelystä.

2.2. Asiakokonaisuus 2: Yhdennetty rajaturvallisuus, muuttoliikkeen hallinta, turvapaikkapolitiikka

Georgian hallitus hyväksyi 13. maaliskuuta 2014 valtion rajavalvontaa koskevan strategian vuosiksi 2014–2018 ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman 6. toukokuuta 2014. Uuteen strategiaan kuuluu vahva valmiuksien kehittämiseen liittyvä osa-alue, ja ’vihreä raja’ on yksi sen painopisteistä.

Georgia jatkoi yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden, muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Lujittaakseen yhteistyötä alueen muiden maiden kanssa se laati toukokuussa 2004 ehdotuksen kahdenvälisestä sopimuksesta Armenian ja Azerbaidžanin kanssa yhteisistä rajaviranomaisista.

Georgian sisäasianministeriö ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto Frontex allekirjoittivat joulukuussa 2013 yhteistyösopimuksen vuosiksi 2013–2015.

Georgia on jatkanut koulutusohjelmiensa vahvistamista muun muassa lisäämällä uuden, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia käsittelevän kurssin liikkuvan poliisin ja rajavalvonta-viranomaisten peruskoulutusohjelmaan. Vuonna 2013 koulutusta annettiin poliisilaista, ja lokakuussa 2014 käynnistettiin uusi poliisiasetusten lainsäädännön maisteriohjelma.

Maahanmuuton hallintaan liittyvä laki ulkomaalaisten ja kansalaisuudettomien oikeudellisesta asemasta tuli voimaan 1. syyskuuta 2014. Hallitus laati ja hyväksyi siihen liittyvät toimeenpanosäännökset 26. elokuuta 2014. Sisäasiainministeriön yhteyteen perustettiin maahanmuutto-osasto 1. syyskuuta 2014. Liikkuvuuskeskus jatkoi toimintaansa EU:n rahoittaman laajan paluumuuttajien uudelleenkotouttamista edistävän ohjelman puitteissa, mutta sen suunnitellaan siirtyvän asteittain maan sisäisistä pakolaisista vastaavan ministeriön johtoon. Laittomille maahanmuuttajille tarkoitettu väliaikaista majoitusta tarjoava keskus valmistui kesällä 2014.

Maahanmuuttokysymyksiä käsittelevän valtiollisen komitean sihteeristö jatkoi vuosien 2013–2015 maahanmuuttostrategian ja toimintasuunnitelman seurantaa ja teki siihen tarvitut muutokset ja päivitykset. Sihteeristö alkoi laatia ohjelmakauden 2016–2020 strategiaa syyskuussa 2014 yhteistyössä kansainvälisen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskuksen kanssa ja EU:n kannustimiin perustuvaan ’enemmällä enemmän’ -lähestymistapaan nojautuen.

Maahanmuuttokysymyksiä käsittelevän valtiollisen komitean alaisuuteen perustettiin työryhmä helmikuussa 2014 maahanmuuton yhdennetyn analysointijärjestelmän kehityksen nopeuttamiseksi. Ryhmä pyysi kansainvälisiltä asiantuntijoilta lausuntoa kattavasta tausta-asiakirjasta, joka laadittiin elokuussa 2014. Järjestelmän odotetaan olevan toimintakunnossa vuoden 2016 puoliväliin mennessä. Laillisen oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä varoittava järjestelmä, joka on ollut kokeiltavana huhtikuusta 2013 lähtien, otettiin virallisesti käyttöön syyskuussa 2014.

Georgia muutti turvapaikka-asioita koskevaa oikeudellista kehystään 26. joulukuuta 2013. Muutoksella varmistettiin turvapaikanhakijoiden rekisteröinti turvapaikkamenettelyn alusta alkaen. Lisämuutokset, jotka tulivat voimaan 1. syyskuuta 2014, mahdollistavat väliaikaisten henkilökorttien myöntämisen turvapaikanhakijoille. Georgia selvensi, että määräystä, jonka nojalla turvapaikkaa on haettava 24 tunnin sisällä maahan saapumisesta, on sovellettu siten, ettei ainuttakaan viivästynyttä turvapaikkahakemusta ole tähän mennessä hylätty. Turvapaikanhakijoista vastaavan ministeriön valmiuksia vahvistetaan uutta henkilökuntaa rekrytoimalla pakolaisaseman määrittäjiksi ja intensiivistä koulutusta on suunnitteilla. Myös alkuperämaatietoja käsittelevän yksikön toiminnallisia valmiuksia on vahvistettu.

Georgian hallitus teki helmikuussa 2014 YK:n pakolaisjärjestön ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyötoimiston kanssa sopimuksen Martkopissa sijaitsevan vastaanotto-keskuksen laajentamisesta ja myönsi hankkeeseen tarvittavat määrärahat. Suunnittelutyöt saatiin päätökseen kesällä 2014 ja rakentaminen alkaa alkusyksystä 2014. Georgia on pyrkinyt vahvistamaan tiedonkeruuvalmiuksiaan. Maan sisäisistä pakolaisista vastaava ministeriö suunnitteli yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa ja sen tuella uuden sähköisen tietokannan, jonka on määrä aloittaa toimintansa joulukuussa 2014. Ministeriö tutki kielteisten turvapaikkapäätösten valitusmenettelyä ja laati muutosehdotuksia, jotka se lähetti maaliskuussa 2014 YK:n pakolaisjärjestölle täydennettäviksi.

2.3. Asiakokonaisuus 3: Yleinen järjestys ja turvallisuus

Georgia jatkoi edistymistä järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjumisessa. Lokakuussa 2013 se hyväksyi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan kansallisen strategian vuosiksi 2013–2014, ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa 2013. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan osallistuva viranomaisten yhteistyöneuvosto seuraa tarkasti kummankin asiakirjan täytäntöönpanoa ja yhteistyöneuvosto esitti ensimmäisen täytäntöönpanokertomuksensa heinäkuussa 2014.

Georgialla on asianmukaiset edellytykset puuttua ihmiskauppaan nykyisen oikeudellisen ja poliittisen kehyksen ansiosta. Kansallinen toimintasuunnitelma vuosille 2013–2014 on valmis; yhteistyöneuvosto toimii keskeisenä koordinointimekanismina ihmiskaupan vastaisessa taistelussa. Yhteistyöneuvosto laati suuntaviivat ihmiskaupan uhreja ja tutkinta- ja syytetoimia ihmiskauppatapauksissa koskevalle lainvalvonnalle ja toimitti ne kaikille toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille kesäkuussa 2014. Helmikuusta 2007 alkaen toiminnassa ollut kansallinen ohjausjärjestelmä varmistaa, että kaikkia oletettuja ja todettuja ihmiskaupan uhreja kohdellaan säädettyjen oikeusperiaatteiden mukaisesti. Ihmiskaupan uhrien suojeluun tarkoitettu valtionrahasto on vuodesta 2006 lähtien mahdollistanut kahden turvakodin avaamisen, uhrien suojelun rahoittamisen, uhrien avustamisen, kuntouttamisen sekä vahingonkorvausten maksamisen. Ihmiskaupan tutkinnassa toimivaltainen lainvalvonta-viranomainen on sisäasiainministeriön keskusrikospoliisiosasto. Lisäksi Adžariaan perustettiin alueellinen yksikkö tammikuussa 2014. Koulutus ja tietoisuuden levittäminen ovat olennainen osa Georgian ihmiskaupan vastaisia toimia ja niitä pidetään yllä säännöllisesti. Viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toisen vaiheen kynnyksellä Georgiaa rohkaistaan jatkamaan varoitusjärjestelmän kehittämistä ja kiinnittämään huomiota ihmiskaupan torjuntaa tukevaan työsuojelujärjestelmään meneillään olevan työlainsäädännön uudistuksen puitteissa.

Georgialla on oikeudelliset ja institutionaaliset edellytykset korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että nykyinen lainsäädäntö on hyvin laadittua, asianmukaista ja eurooppalaisia normeja noudattavaa niiltä osin kuin sellaisia on olemassa. Uudet säännökset väärinkäytösten paljastajien suojelusta tulivat voimaan 14. huhtikuuta 2014. Niin ikään huhtikuussa 2014 korruption torjunnan koordinointineuvosto loi työryhmän, jonka tehtävänä oli panna täytäntöön lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) ja korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen (UNCAC) suosituksia, joissa täsmennettiin poliittisten puolueiden rahoittamiseen liittyviä, oikeusministeriön tutkittavina olevia suosituksia. Omaisuusilmoituksen seurantajärjestelmää parantaakseen virkamiesvirasto suoritti laajan tutkimuksen ja julkisen kuulemisen sekä esittää lakiehdotuksen hallitukselle syksyllä 2014.

Korruption vastaisessa taistelussa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Julkishallinnosta laaditaan uutta lakia. Julkishallinnon uudistuksen toimintamalli on laadittu ja se on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2014. Tällä hetkellä syyttäjänvirastossa ei ole lahjontatapauksiin erikoistunutta syyttäjää tai erityiselintä. Siksi Georgian viranomaisten tulisi harkita pääsyyttäjän riippumattomuuden takaavien suojatoimien kiristämistä ja erityisen syyttäjänviraston tai korruption torjuntaan erikoistuneen yksikön perustamista helpottaakseen viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisen vaiheen edellytysten täyttämistä.

Georgia on laatinut rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi tarpeelliset lakimuutokset laittomien tulojen laillistamista estävään lakiin vuoden 2012 rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijakomitean (MONEYVAL) suositusten mukaisesti. Hallitus tarkasteli lakimuutoksia kesällä 2014, ja parlamentin on tarkoitus hyväksyä ne syksyn 2014 täysistunnossa. MONEYVALin havaitsemiin terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeviin puutteisiin kiinnitettiin huomiota marraskuussa 2013, kun parlamentti muutti asiaa koskevaa rikoslain säännöstöä. Muutokset tulivat voimaan 15. tammikuuta 2014. Georgia allekirjoitti terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (CETS 196) vuonna 2005, ja ratifiointiprosessi on meneillään.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan toimintasuunnitelmaa toteuttava viranomaisten neuvosto perustettiin joulukuussa 2013. Hallitus hyväksyi maaliskuussa 2014 rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan strategian vuosille 2014–2017 ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Georgian rahanpesun selvittelykeskus jatkoi toimintaansa. Tällä hetkellä sillä ei ole toimivaltaa keskeyttää epäilyttäviä liiketoimia edes väliaikaisesti, lukuun ottamatta liiketoimia, joita voidaan käyttää terrorismin rahoittamiseen. Georgian on suositeltavaa kiinnittää tähän seikkaan lisähuomiota viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toisessa vaiheessa.

Georgia jatkoi lainsäädäntö- ja toimintakehyksensä lujittamista huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi. Se hyväksyi 4. joulukuuta 2013 kansallisen huumausainestrategian ja toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2015. Asiakirjoissa otetaan huomioon Pompidou-ryhmän suositukset, ja ne ovat eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Georgia on vahvasti riippuvainen ulkomaalaisten lahjoittajien rahoituksesta, mikä saattaa kyseenalaistaa strategia- ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kestävyyden pitkällä aikavälillä.

Georgia allekirjoitti vuoden 2005 rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoituksen estämistä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen maaliskuussa 2013 ja ratifioi sen lokakuussa 2013. Huhtikuussa 2014 Georgia liittyi lasten suojelemista koskevaan yleissopimukseen, joka tulee voimaan 1. maaliskuuta 2015. Georgia allekirjoitti Euroopan neuvoston vuoden 2007 yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan maaliskuussa 2009, ja parlamentti ratifioi sen maaliskuussa 2014. Lisäpöytäkirjan lahjontaa koskeva rikosoikeudellinen yleissopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2013 ja ratifioitiin heinäkuussa 2013.

Georgian oikeudellinen ja institutionaalinen kehys rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön alalla on eurooppalaisten normien mukainen. Viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisessa vaiheessa Georgian tulisi tiedottaa menettelytakeista keskinäistä avunantoa koskevissa pyynnöissä. Georgian tulisi myös tähdätä laadullisien tietojen keruun sekä syyttäjien ja tuomareiden koulutuksen tason parantamiseen.

Lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä on tehostettu ottamalla käyttöön virastojen yhteinen sähköinen tietojenvaihtojärjestelmä (InterFlow) joulukuussa 2013. Järjestelmä on suojattu sähköisellä allekirjoituksella, sen avulla voi nopeasti etsiä tietoja ja se antaa käyttäjille mahdollisuuden vaihtaa asiakirjoja turvatusti reaaliajassa.

Georgia on edistynyt tietosuojan alalla jatkamalla lainsäädännöllisen ja institutionaalisen kehyksensä mukauttamista eurooppalaisiin normeihin. Georgian parlamentti hyväksyi 1. elokuuta 2014 useita merkittäviä muutoksia lakiin henkilötietojen suojasta ja useisiin muihin lakeihin:

- henkilötietosuojaviranomaisen tehtäviä laajennettiin koskemaan poliisin suorittamaa tietojenkäsittelyä,

- henkilötietosuojaviranomaiselle annettiin valtuudet valvoa yksityistä sektoria 1. marraskuuta 2014 lähtien ja

- henkilötietosuojaviranomaisen riippumattomuutta vahvistettiin.

Lisäksi parlamentti hyväksyi 2. toukokuuta 2014 muutoksia rikoslakiin, joilla tietosuojasääntöjen rikkominen kriminalisoitiin.

Georgia ratifioi 10. tammikuuta 2014 vuoden 2001 lisäpöytäkirjan Euroopan neuvoston yleissopimukseen nro 108. Pöytäkirja tuli voimaan 1. toukokuuta 2014. Sisäasiainministeriön määräys henkilötietojen käsittelystä ja tietosuojasta ministeriössä tuli voimaan 1. maaliskuuta 2014.

Henkilötietosuojaviranomaisen toimisto jatkoi toimintaansa. Toimisto työllistää 15 henkilöä, mukaan lukien asianajajia, tietoturva-analyytikoita, koulutusvastaavan ja rekisteröinti-luetteloiden asiantuntijan. Sillä on ollut vuodesta 2014 lähtien oma budjettikohta valtion talousarviossa, minkä katsotaan riittävän kattamaan nykyiset toimet. Määrärahojen lisäystä tulisi kuitenkin harkita viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisessa vaiheessa, ottaen huomioon henkilötietosuojaviranomaisen toimivaltuuksien ja vastuualueen laajentamisen. Lisäksi olisi varmistettava, että henkilötietosuojaviranomaisen toimisto sijoitetaan uusiin tehtäviin soveltuviin tiloihin ja varsinkin sen yleisöpalvelua on laajennettava.

Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen kehittäminen ei kuulu viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman edellytyksiin, mutta sillä on merkitystä edellytyksien arvioinnissa. Parlamentti hyväksyi 1. elokuuta 2014 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) suositusten mukaisesti Georgian yleisistä tuomioistuimista annetun orgaanisen lain muuttamista koskevan lain, jossa säännellään tuomareiden elinikäistä mandaattia. Laki tuli voimaan 19. elokuuta 2014. Vuonna 2013 tehdyt muutokset lakiin syyttäjänvirastosta ovat tärkeä askel kohti eurooppalaisiin normeihin mukautumista. Pääministeri nimittää kuitenkin edelleen pääsyyttäjän oikeusministerin suosituksesta.

2.4. Asiakokonaisuus 4: Ulkosuhteet ja perusoikeudet

Laki ulkomaalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden oikeudellisesta asemasta, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2014, muodostaa oikeusperustan ulkomaalaisten maahantulolle, oleskelulle, kauttakululle ja maasta poistumiselle. Siinä määritellään ulkomaalaisten ja kansalaisuudettomien oikeudet ja velvollisuudet, palauttamisen eri muodot ja menettelyt ja asianomaisten valtion instituutioiden toimivaltuudet. Tarvittava lainsäädäntökehys, jolla varmistetaan mahdollisuus matkustusasiakirjojen ja henkilöllisyystodistuksien saantiin sekä Georgian kansalaisille että ulkomaalaisille, on myös hyväksytty.

Syrjinnän vastainen laki tuli voimaan 7. toukokuuta 2014. Lain tarkoituksena on "torjua syrjintä kaikissa sen muodoissa ja taata yhdenvertaiset oikeudet kaikille Georgian lakien alaisuudessa oleville luonnollisille ja juridisille henkilöille rodusta, ihonväristä, kielestä, sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, alkuperästä, syntymäpaikasta, asuinpaikasta, siviilisäädystä, raskaudesta tai äitiydestä, aineellisesta tai sosiaalisesta asemasta, terveydentilasta, vammasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen ryhmään kuulumisesta, poliittisista tai muista mielipiteistä tai näkemyksistä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai muista perusteista riippumatta." Sen soveltamisala on laaja ja sitä sovelletaan myös yksityisellä sektorilla.

Laissa määritellään välitön ja välillinen syrjintä. Se kattaa läheissyrjinnän ja kieltää selkeästi pakottamasta tai yllyttämästä kolmannen henkilön syrjintään taikka moniperusteiseen tai -tahoiseen syrjintään. Siinä myös otetaan käyttöön positiivisten erityistoimien käsite, joka koskee sukupuolten tasa-arvoa ja erityistapauksia, kuten äitiyttä, raskausaikaa tai vammaisuutta.

Syrjinnän vastaisella lailla pyritään vahvistamaan julkisen puolustajan virastoa tasa-arvoelimenä, jonka vastuualueena on syrjinnän torjuminen ja tasa-arvon turvaaminen. Puolustajan on toimittava välittäjänä pystyäkseen suojelemaan ja avustamaan syrjinnän uhreja ja edistääkseen sovinnon syntymistä. Uuden lain mukaan keskeinen oikeussuojakeino syrjintää vastaan olisi kanteen nostaminen toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Jotta tämä oikeussuojakeino olisi helpommin saatavilla syrjintätapauksissa, siviiliprosessi-, rikos- ja tasa-arvolakiin sekä lakiin julkisesta puolustajasta on tehty muutoksia.

Vaikka syrjintää estävä laki muiden annettavien säädösehdotusten kanssa antaa tarpeellisen oikeusperustan asianomaisen edellytyksen täytäntöönpanossa, täytäntöönpanon aikana tarvitaan erityisesti menettelyllisiä takeita, jotta voidaan varmistua siitä, että syrjinnän suoja on riittävä ja tarpeeksi tehokas ja jotta mahdollisia poikkeuksia sovelletaan välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen. Syrjintää torjuvan lain täytäntöönpanoa seurataan tiiviisti viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisessa vaiheessa. Tarvittaessa olisi harkittava lisämuutosten tekemistä lakiin. Tätä varten olisi tehtävä tiiviisti yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa.

Georgia harjoittaa varsin kehittynyttä toimintapolitiikkaa kansalaisten integraatiossa ja vähemmistöjen suojelussa. Kansallisia toimintaperiaatteita suvaitsevaisuuden ja kansalaiskulttuuriin integroitumisen edistämiseksi ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2009–2014 ollaan panemassa täytäntöön. Hallitus perusti kesäkuussa 2013 korkean tason virastojen yhteistyökomitean, jonka tehtävänä on suunnitella uusia kansallisia toimintaperiaatteita ja uutta toimintasuunnitelmaa. Georgia on tehostanut tukeaan vähemmistökielten käytölle viranomaisasioinnissa sekä paikallisten topografisten merkkien yhteydessä. Näin se on alkanut valmistella alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan allekirjoittamista ja ratifiointia.

Georgian parlamentti hyväksyi 2. huhtikuuta 2014 päätöslauselman vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi. Yleissopimuksen liittymiskirja talletettiin Geneveen 1. heinäkuuta 2014. Georgian kansalaisuuslaki, joka tuli voimaan 11. kesäkuuta 2014, saattaa nykyisen oikeudellisen kehyksen yleissopimuksen periaatteita vastaavaksi.

Parlamentti hyväksyi 30. huhtikuuta 2014 kansallisen ihmisoikeusstrategian vuosiksi 2014–2020 ja hallitus hyväksyi 9. heinäkuuta 2014 siihen liittyvän toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2015. Strategia ja toimintasuunnitelma määrittelevät ihmisoikeusprioriteetit ja tehostavat eri virastojen toimintaa. Strategian lähtökohtana on neljä perusajatusta: suojelu valtion tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta, suojelu muiden ihmisten tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta, järjestelmän kehittäminen siten, että ihmisillä on mahdollisuus käyttää oikeuksiaan ja kansalaisten tietoisuuden lisääminen oikeuksistaan. Strategiassa luetellaan 23 tärkeää toiminta-aluetta. Toimintasuunnitelmasta käyvät ilmi päämäärät, erityis-tavoitteet, toimet, vastuulliset virastot, aikataulu ja tulosindikaattorit.

3. YLEISARVIOINTI JA SEURAAVAT VAIHEET

Komissio on arvioinut viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa Georgiassa vakiintunutta menetelmää noudattaen asiaankuuluvien tietojen sekä oikeudellisten ja poliittisten asiakirjojen perusteella. Georgiaan tehtiin arviointikäynti, johon osallistui EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoita sekä komission yksiköiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja EU:n Georgian-edustuston edustajia.

EU on lisäksi seurannut Georgian edistymistä viisumivapautta koskevaan toiminta-suunnitelmaan liittyvillä aloilla viisumien myöntämisen helpottamista sekä takaisinottoa käsittelevien EU:n ja Georgian sekakomiteoiden, EU:n ja Georgian oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioita sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän alakomitean kautta. Kaikissa komiteoissa katsotaan, että sekä ihmisoikeuksia koskeva vuoropuhelu että yhteistyö EU:n ja Georgian välillä sujuvat erittäin hyvin.

Sekä ensimmäisessä että tässä toisessa Georgian edistymistä koskevassa kertomuksessa kuvattu lainsäädännöllinen ja poliittinen kehitys on todiste siitä, että Georgia on aidosti sitoutunut viisumipakon poistoon tähtäävään vuoropuheluun. Komissio katsoo tehtyjen uudistusten sisällön ja laajuuden perinpohjaisen analyysin perusteella, että Georgia on menestyksekkäästi täyttänyt viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen edellytykset ja että nyt tulee siirtyä toisen vaiheen edellytysten arviointiin.

Toisessa vaiheessa komissio keskittyy viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisen vaiheen edellytysten täytäntöönpanon tehokkuuteen ja kestävyyteen. Se seuraa myös lainsäädännöllisten ja poliittisten puitteiden asianmukaisuutta, koska kummankin vaiheen edellytykset ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa.

Komissio jatkaa Georgian tukemista viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ja seuraa aktiivisesti kaikkien toimintasuunnitelman edellytysten täyttämistä. Viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä on tarkoitus tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2015.

[1] COM (2013) 808 final.

[2] Kertomuksessa on otettu huomioon tilanne 25. syyskuuta 2014.