Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta_x000b__x000b_sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto /* COM/2014/0429 final - 2014/ () */
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014
kansallisesta uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2014
lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja
148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7
päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 9
artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon
ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[2] ja erityisesti sen 6
artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[3], ottaa huomioon Euroopan parlamentin
päätöslauselmat[4], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean
lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean
lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean
lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä
maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu-
ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään
kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä. (2)
Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010
komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin
talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä
lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista.
Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita
kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja
työllisyyspolitiikassaan. (3)
Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät
29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii
johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille
kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät
toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat
erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. (4)
Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013
suosituksen Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2013 kansallisesta
uudistusohjelmasta ja lausunnon Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistetusta
lähentymisohjelmasta, joka kattaa ajanjakson varainhoitovuodesta 2012–2013
varainhoitovuoteen 2017–2018. (5)
Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013
vuotuisen kasvuselvityksen[5],
mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio
hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella
varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[6],
jossa se katsoi, että Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin jäsenvaltioihin,
joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä
joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen
ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa
eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa
normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua
työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa
julkishallintoa. (7)
Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014
asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Yhdistynyttä
kuningaskuntaa koskevan perusteellisen tarkastelun[7] tulokset. Komissio
päättelee analyysinsa perusteella, että Yhdistyneen kuningaskunnan
makrotaloudessa on edelleen epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja
politiikkatoimia. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota kotitalouksien velkaan,
joka liittyy asuntovelan suureen määrään ja asuntomarkkinoiden rakenteeseen,
sekä vientimarkkinaosuuksien epäsuotuisaan kehitykseen. Asuntosektorin riskit
liittyvät jatkuvaan rakenteelliseen asuntopulaan; tarjonnan rajoittuneisuus
erityisesti Lontoossa sekä tarjontapuolen suhteellisen hidas reagointi kysynnän
kasvuun nostaa asuntojen hintoja etenkin Lontoossa ja maan kaakkoisosassa ja
pakottaa asunnonostajat ottamaan suuria asuntolainoja. Vaikka
vientimarkkinaosuuksien supistuminen tuskin aiheuttaa riskejä lyhyellä
aikavälillä, yhdessä vaihtotaseen alijäämän kanssa se on osoitus
rakenteellisista haasteista. Nämä liittyvät osaamisvajeeseen ja
infrastruktuurin puutteisiin. Julkisen talouden osalta Yhdistynyt kuningaskunta
on jäänyt jälkeen sekä yleistavoitteistaan että rakenteellista sopeutusta
koskevista tavoitteistaan. (8)
Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vuoden 2014
kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2014 lähentymisohjelmansa
30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta
niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. (9)
Eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin
yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa
N:o 15 olevassa 4 kohdassa määrätään, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta välttää liiallisia
julkisen talouden alijäämiä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.
Pöytäkirjan 5 kohdassa määrätään, että Yhdistyneen kuningaskunnan on pyrittävä
välttämään liiallisia julkisen talouden alijäämiä. Neuvosto teki 8 päivänä
heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan
mukaisesti päätöksen, jossa todetaan, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli
liiallinen alijäämä. (10)
Vuoden 2014 lähentymisohjelmassa esitetyn julkisen
talouden strategian tavoitteena on saavuttaa suhdannekorjattu tasapainoinen
rahoitusasema viimeistään varainhoitovuonna 2018–2019 päättyvän
viisivuotisjakson lopussa. Lähentymisohjelmaan ei sisälly vakaus- ja
kasvusopimuksessa edellytettyä keskipitkän aikavälin tavoitetta. Julkisen
talouden alijäämän arvioidaan olevan 5,0 prosenttia suhteessa BKT:hen
varainhoitovuonna 2014–2015, kun se varainhoitovuonna 2009–2010 oli enimmillään
11,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän perusteella neuvoston liiallisen
alijäämän korjaamiselle asettamaa määräaikaa ei ole noudatettu. Ohjelman mukaan
liiallinen alijäämä saadaan korjattua varainhoitovuonna 2016–2017, jolloin se
olisi 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli kaksi vuotta neuvoston asettamasta
määräajasta jäljessä. Ohjelman mukaan (uudelleenlaskettu) julkisen talouden
rakenteellinen alijäämä supistuu 0,3 prosenttiyksikköä eli 4,4 prosenttiin
suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2014–2015. Talousarviosuunnitelmat eivät
riitä liiallisen alijäämän korjaamiseksi suositeltuihin vuosittaisiin
keskimääräisiin julkisen talouden toimiin. Sen jälkeen (uudelleenlasketun)
rakenteellisen rahoitusaseman vuotuinen paraneminen on ohjelmassa esitetyn
ennusteen mukaan 0,8 prosenttiyksikköä varainhoitovuonna 2015–2016 ja 1,3
prosenttiyksikköä varainhoitovuonna 2016–2017. Kaiken kaikkiaan ohjelman
tavoitteet ovat vain osittain vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaiset.
Vakauttamistoimet ovat tähän asti painottuneet etupäässä menoleikkauksiin,
minkä vuoksi voitaisiin harkita veropohjan laajentamisesta saatavan
tulopotentiaalin hyödyntämistä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on menetetty
runsaasti etenkin välillisestä verotuksesta saatavia verotuloja.
Lähentymisohjelmassa julkisen velan ennustetaan kasvavan 93,1 prosenttiin
suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2015–2016, minkä jälkeen sen ennustetaan
taas laskevan 88,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen varainhoitovuonna 2018–2019.
Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva
makrotalouden skenaario on uskottava. Julkisen talouden kehitysennusteita
koskevat potentiaaliset riskit liittyvät kasvun jäämiseen odotettua pienemmäksi
yksityistä kulutusta kutistavien palkkarajoitteiden ja investointeja haittaavan
epävarmuuden vuoksi. Ennusteet ovat kuitenkin yhdenmukaiset komission
yksiköiden kevään 2014 talousennusteen kanssa. Talousennusteessa ei myöskään
odoteta liiallisen alijäämän korjautuvan neuvoston asettamaan määräaikaan
mennessä. Komission ennusteen mukaan myös rakenteellisen rahoitusaseman
(korjattu) muutos vuosina 2010–2014 jää jälkeen vaaditusta vuosittain keskimäärin
0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan jäävän jälkeen
vaatimuksista myös vuonna 2015. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen ohjelman
arvioinnin ja komission talousennusteen perusteella neuvosto katsoo, että
lisätoimet ovat tarpeen, jotta liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä
annettuja suosituksia voidaan noudattaa. (11)
Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut
asuntomarkkinoilla sekä kysyntä- että tarjontapuolen toimenpiteitä. Vaikka
uusien kiinteistöjen tarjonta on lisääntynyt, se on edelleen vähäistä, ja kuilu
kysyntään nähden on huomattava. Yhdessä alhaisen korkotason ja löyhempien
asuntolainaehtojen kanssa (esim. tuloihin nähden sallitaan entistä korkeampi
lainaosuus) tämä on nostanut asuntojen hintoja tietyissä Yhdistyneen kuningaskunnan
osissa, erityisesti Lontoossa. Tarjontapula on ollut rakenteellinen ilmiö jo
pitkään, ja todennäköisesti se myös pysyy sellaisena keskipitkällä aikavälillä.
Tarvitaan toimenpiteitä asuntotarjonnan lisäämiseksi luomalla riittävät
kannustimet lisätä tarjontaa paikallistasolla. Viranomaisten olisi myös
jatkossa valvottava asuntojen hintoja ja asuntolainojen määrää ja oltava
valmiit toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, muun muassa mukauttamalla
tarvittaessa Help to Buy 2 -järjestelmää (lainatakaus). On lisättävä
läpinäkyvyyttä talouspoliittisen komitean asuntosektorilla harjoittaman
makrotason vakavaraisuussääntelyn käytön ja vaikutuksen suhteen, koska sen
avulla voitaisiin puuttua liian korkeisiin asuntojen hintoihin ja
asuntolainojen määrän kasvuun. Asuntomarkkinoiden vääristymien korjaamiseksi
olisi harkittava tontti- ja kiinteistöverotuksen uudistusta. Kiinteistöjen
arvonnousu ei tällä hetkellä näy kiinteistöverojen kasvuna, koska
kiinteistöveron määräytymisperusteita ei ole päivitetty vuoden 1991 jälkeen, ja
arvokkaampien kiinteistöjen verotus on suhteellisesti kevyempää kuin vähemmän
arvokkaiden kiinteistöjen verotus, mikä johtuu kunnallisverojärjestelmän
(Council Tax) veroluokkien ja -asteiden regressiivisyydestä. (12)
Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa edelleen toimia
puuttuakseen työttömyydestä ja vajaatyöllisyydestä johtuviin haasteisiin sekä
nuorisotyöttömyydestä johtuviin erityiskysymyksiin. Merkittäviä haasteita
liittyy siihen, miten nuorille voitaisiin antaa työmarkkinoilla tarvittavia
taitoja ja työkokemusta ja lisätä oppisopimuskoulutuksen tarjontaa. Tämä
selittää osittain sen, miksi nuorisotakuuseen liittyvää palkkatukea on käytetty
odotettua vähemmän. Työmarkkinat kärsivät osaamisen kysynnän ja tarjonnan
kohtaamattomuudesta, ja viranomaiset pyrkivätkin kouluttamaan työvoimaa
uudelleen, jotta voitaisiin vähentää sekä työttömyyttä että pulaa
korkealaatuisen ammatillisen ja teknisen koulutuksen saaneista työntekijöistä.
Oppisopimusohjelmien laatua on pyritty parantamaan, mutta lisätoimia tarvitaan.
Tutkintojärjestelmä on monimutkainen, ja sitä on tarpeen yksinkertaistaa, jotta
voidaan helpottaa tutkintojen tunnustamista ja parantaa työnantajien
sitoutumista. (13)
Viranomaiset ovat pyrkineet korjaamaan työnteon
kannustimia, jotka ovat heikkoja erityisesti sosiaalietuuksien saajien
kannalta, ottamalla käyttöön ns. yleistuen (Universal Credit), jonka ansiosta
yksityishenkilöt voivat säilyttää aiempaa suuremman osuuden etuuksistaan
työelämään siirtyessään. Yleistuki voisi edistää työllisyyttä, mutta paljon
riippuu sen tuloksellisesta täytäntöönpanosta ja tukipalveluista sekä sen
yhteisvaikutuksesta muiden etuuksien kanssa. Työelämään palaamista on pyritty
kannustamaan myös siten, että monien työikäisen väestön etuuksien ja
verohyvitysten vuotuinen tarkistus on rajattu 1 prosenttiin vuodessa vuoteen
2016 asti. (14)
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on myös jatkuvana
haasteena lisätä vanhempien työllisyyttä parantamalla laadukkaiden ja
kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen saatavuutta. Maassa otetaan käyttöön
uusia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tarjota kohtuuhintaisia
lastenhoitopalveluja sekä osa- että kokoaikaista työtä tekeville vanhemmille,
tuloerot huomioon ottaen. Lastenhoitopalvelujen kustannukset kuuluvat kuitenkin
EU:n korkeimpiin, mikä aiheuttaa ongelmia etenkin kotitalouksien toisille
palkansaajille ja yksinhuoltajille. (15)
Rahoituksen saatavuuden osalta voidaan todeta, että
vaikka luottomarkkinoiden olosuhteet paranivat vuonna 2013, luotonannon kasvu
on edelleen heikkoa, ja nykyisille toimintalinjoille on annettava lisäaikaa
osoittaa, että ne ovat onnistuneita. Erityisen vaikeaa luotonsaanti on
pk-yrityksille. Suuret yritykset voivat hankkia rahoitusta suoraan
tukkumarkkinoilta ja hyödyntää Yhdistyneen kuningaskunnan kehittyneitä
rahoituspalveluja, mutta pk-yritysten on hankittava ulkoinen rahoituksensa
pitkälti pankkien välityksellä. Pankkialan kilpailun lisäämistä koskevan
viimevuotisen suosituksen toteuttaminen on edistynyt hyvin, sillä maahan on
perustettu uusia ns. haastajapankkeja (kuten TSB, joka tosin ei ole vielä
täysin riippumaton). (16)
Yhdistynyt kuningaskunta julkaisi joulukuussa 2013
päivitetyn kansallisen infrastruktuurisuunnitelman, joka on infrastruktuurin
suunnittelua, varainhankintaa, rahoitusta ja toteuttamista koskeva pitkän
aikavälin strateginen lähestymistapa. Suunnitelmassa esitetään tulevia
pääomainvestointeja, joihin on tarkoitus käyttää vuoteen 2020 mennessä ja sen
jälkeen yhteensä 375 miljardia puntaa (noin 460 miljardia euroa). Suuri osa
näistä suunnitelmista (340 miljardia puntaa eli noin 420 miljardia euroa)
liittyy energia- ja liikennesektorien investointeihin. Noin kolme neljäsosaa
rahoituksesta on tarkoitus saada yksityisistä rahoituslähteistä ja loput
julkisista varoista. Suunnitelma on hyvä aloite, mutta sen epävarmuustekijöitä
ovat yksityisen sektorin rahoituksen saatavuus, sääntelyvarmuus ja
rakennuslupien oikea-aikainen saanti. Tarvitaan tiukat menettelyt, joiden
avulla voidaan lievittää rahoitukseen ja toteutukseen liittyviä riskejä ja
varmistaa suunniteltujen ja toteutuneiden infrastruktuurimenojen läpinäkyvyys. (17)
Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana
analysoinut kattavasti Yhdistyneen kuningaskunnan talouspolitiikkaa. Se on
arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut
huomioon ei vain niiden merkityksen Yhdistyneen kuningaskunnan
finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan
myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä
talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin
kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut
komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä
suosituksista 1–6. (18)
Neuvosto on tutkinut Yhdistyneen kuningaskunnan
lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[8] ilmenee erityisesti
jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. (19)
Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman
ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin
perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston
suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2, 3, 5 ja 6, SUOSITTAA, että Yhdistynyt
kuningaskunta toteuttaa vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se 1. lujittaa
julkisen talouden strategiaa pyrkimällä korjaamaan liiallisen alijäämän
kestävällä tavalla liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun
neuvoston suosituksen mukaisesti; noudattaa eriytettyä, kasvua edistävää
lähestymistapaa finanssipolitiikan kiristämiseen asettamalla etusijalle pääomamenot;
julkisen talouden vakauttamisen edistämiseksi olisi harkittava tulojen
lisäämistä veropohjaa laajentamalla; puuttuu infrastruktuuriin liittyviin
rakenteellisiin pullonkauloihin, osaamisen kysynnän ja tarjonnan
kohtaamattomuuteen ja pk-yritysten luotonsaantiin, jotta voidaan edistää kasvua
sekä hyödykkeiden että palvelujen viennin alalla; 2. lisää läpinäkyvyyttä
Englannin keskuspankin talouspoliittisen komitean asuntosektorilla harjoittaman
makrotason vakavaraisuussääntelyn käytön ja vaikutuksen suhteen; ottaa käyttöön
tarvittavat toimenpiteet reagoidakseen kiinteistöjen hintojen nopeaan nousuun
alueilla, joilla syntyy huomattava osa Yhdistyneen kuningaskunnan
talouskasvusta, erityisesti Lontoossa, esimerkiksi mukauttamalla tarvittaessa
Help to Buy 2 -järjestelmää, ja lieventää suuriin asuntolainoihin liittyviä
riskejä; poistaa kiinteistöverotuksen vääristymiä päivittämällä kiinteistöjen
verotusarvoja säännöllisesti ja vähentää kunnallisverojärjestelmän veroluokkien
ja -asteiden regressiivisyyttä; jatkaa toimenpiteitä asuntojen tarjonnan
lisäämiseksi; 3. pitää voimassa nuorisotakuuta
koskevan sitoumuksen, erityisesti parantamalla työnantajien tarvitsemaa
osaamista; varmistaa työnantajien sitoutumisen tehostamalla puuttumista
osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen tarjoamalla edistyneempää ja
tasokkaampaa osaamista ja lisäämällä oppisopimuskoulutuksen tarjontaa; vähentää
sellaisten nuorten osuutta, joilla on vain vähäiset perustaidot; 4. jatkaa toimia pienituloisissa
kotitalouksissa elävien lasten köyhyyden vähentämiseksi varmistamalla, että
yleistuki (Universal Credit) ja muut sosiaaliturvauudistukset tarjoavat
riittäviä etuuksia, joihin liittyy selkeät työnteon kannustimet ja
tukipalvelut; parantaa kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen
saatavuutta; 5. jatkaa toimia, joilla
parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta sekä pankeista että
muista rahoituslähteistä; varmistaa uuden liikepankin (Business Bank)
tuloksellisen toiminnan ja tukee haastajapankkien pääsyä markkinoille; 6. toteuttaa kansalliseen
infrastruktuurisuunnitelmaan perustuvia jatkotoimia parantamalla
suunnittelumenettelyjen ennakoitavuutta ja selkeyttämällä rahoitussitoumuksia;
varmistaa läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden antamalla suunnitelman
toteuttamisesta tietoa johdonmukaisesti ja ajoissa. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25. [3] COM(2014) 429 final. [4] P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129. [5] COM(2013) 800 final. [6] COM(2013) 790 final. [7] SWD(2014) 91 final. [8] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan
mukaisesti.