Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Latvian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Latvian vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto /* COM/2014/0415 final - 2014/ () */
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Latvian vuoden 2014 kansallisesta
uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Latvian vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva
neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja
148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 5
artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[2], ottaa huomioon Euroopan parlamentin
päätöslauselmat[3], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean
lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean
lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean
lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä
maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu-
ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään
kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä. (2)
Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010
komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin
talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi
21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan
suuntaviivoista. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat.
Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon
kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3)
Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29
päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii
johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille
kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät
toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat
erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. (4)
Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013
suosituksen Latvian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon
Latvian vuosien 2012–2016 tarkistetusta lähentymisohjelmasta. (5)
Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2014
vuotuisen kasvuselvityksen[4],
mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio
hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella
varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[5],
jossa se katsoi, että Latvia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista
laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä
joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen
ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa
eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa
normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua
työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa
julkishallintoa. (7)
Latvia toimitti vuoden 2014 kansallisen
uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2014 ja vuoden 2014 vakausohjelmansa
30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta
niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. (8)
Vuoden 2014 vakausohjelmassa esitetyn julkisen
talouden strategian tavoitteena on supistaa asteittain julkisen sektorin
alijäämää ja säilyttää rakenteellinen rahoitusasema, joka on keskipitkän
aikavälin tavoitteen mukainen, kun otetaan huomioon sallittu tilapäinen
poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta eläkeuudistuksen vaikutuksen
vuoksi. Vakausohjelmassa keskipitkän aikavälin tavoite on muutettu
–0,5 prosentista –1,0 prosenttiin. Uusi keskipitkän aikavälin tavoite
vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteita. Latvian ohjelmassa esitetyn
suunnitellun kokonaisrahoitusaseman perusteella voidaan olettaa, että
(uudelleenlaskettu) rakenteellinen rahoitusasema heikkenee asteittain, vaikka
se pysytteleekin yhä eläkeuudistuksen toteuttamisen vuoksi sallitussa
marginaalissa. Kun otetaan huomioon sallittu poikkeaminen keskipitkän aikavälin
tavoitteesta, suunniteltu rakenteellinen alijäämä vastaa sopimuksen vaatimusta
vuoteen 2016. Uudelleenlasketun rakenteellisen alijäämän kasvaminen
suunnitellusti vuonna 2017 kuitenkin johtaa poikkeamiseen vaaditulta
keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta. Kaiken
kaikkiaan ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia vastaa enimmäkseen
vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Valtion velka jää selvästi alle 60
prosentin suhteessa BKT:hen koko ohjelmakauden ajan. Se laskee
31 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2017 mennessä. Ohjelman julkisen
talouden kehitysarvion perustana oleva makrotalouden skenaario, jota mikään
riippumaton elin ei ole muodollisesti vahvistanut, on uskottava. Talouskasvun
odotetaan pysyttelevän noin 4 prosentissa kunakin vuonna ohjelmakauden
ajan, ja hintojen nousun odotetaan pysyvän maltillisena. Ohjelman julkisen
talouden skenaariossa ennakoidaan julkisyhteisöjen tulojen ja menojen laskevan
jyrkästi suhteessa BKT:hen, mikä kertoo useista tuloja vähentävistä toimenpiteistä
ja kohdennetusta menokurista. Vaatimukset lisätä menoja useilla
politiikanaloilla ovat riski ohjelmassa esitetylle menojen vähentämiselle.
Siitä huolimatta, että vuoden 2014 finanssipolitiikka vastaa sopimuksen
vaatimusta, komission kevään 2014 talousennusteen mukaan vuonna 2015 on
poikkeaman riski. Neuvosto katsoo ohjelman arvioinnin ja komission ennusteen
perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että rakenteellisen
alijäämän poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2014 vastaa eläkeuudistuksen
vaikutusta, mutta vuodesta 2015 on olemassa vaaditulta sopeuttamisuralta
poikkeamisen riski. (9)
Latvia on toteuttanut toimia pienituloisten
työntekijöiden ja perheiden, joissa on huollettavia, verorasituksen
keventämiseksi sekä omaisuus- ja ympäristöverojen korottamiseksi, mutta näiden
verojen taso ja rakenne eivät vaikuta riittävästi talouden toimijoiden
käyttäytymiseen, vaan joitakin ympäristölle haitallisia tukia on yhä käytössä.
Vaikka viranomaiset ovat edistyneet jonkin verran verosäännösten noudattamisen
parantamisessa ja pimeän taloudellisen toiminnan harjoittamisen vähentämisessä,
erityisesti parantamalla riskinarviointia ja tiukentamalla petollisesta
toiminnasta määrättäviä seuraamuksia, veropetosten ja veronkierron torjunnassa
riittää haasteita. Jos verosäännösten noudattamista pystytään parantamaan,
erityisesti kulutusta verottamalla, on hyvät mahdollisuudet saada lisää tuloja,
vaikka kulutuksen verottaminen edustaakin merkittävää osaa koko verotuksesta. (10)
Huolimatta alun perin kunnianhimoisesta
korkea-asteen koulutuksen uudistussuunnitelmasta Latvia ei ole edistynyt
kansainvälisesti hyväksytyn akkreditointijärjestelmän perustamisessa, uuden
rahoitusmallin käyttöönottoa koskevat suunnitelmat ovat epävarmoja,
korkea-asteen oppilaitosten vahvistaminen on kesken ja vieraiden kielten
käyttämistä koskevat rajoitukset ovat säilyneet ennallaan. Näin on käynyt siitä
huolimatta, että korkea-asteen koulutuksessa on paljon uudistettavaa. Se on
liian suuri vähenevään väestöön nähden ja tarjoaa liian monia erilaisia
opinto-ohjelmia eikä houkuttele riittävästi ulkomaisia opiskelijoita eikä
opetushenkilöstöä. Tutkimuslaitosten ensimmäisen riippumattoman arvioinnin
tulokset osoittavat, että ainoastaan 10 prosenttia arvioiduista
laitoksista voidaan katsoa korkeatasoisiksi kansainvälisiksi
tutkimuskeskuksiksi. Sen lisäksi Latvian T&K-intensiteetti oli vain
0,66 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 eikä se saavuttane Eurooppa
2020 ‑strategian tavoitettaan, joka on osoittaa T&K-toimintaan
1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. (11)
Latvia on edistynyt hyvin työllisyyden
vähentämisessä. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin yhä suhteellisen korkealla, ja
tarvitaan etsiviä toimia rekisteröitymättömien, työmarkkinoiden ulkopuolella
olevien nuorten aktivoimiseksi. Vaikka Latvia on toteuttanut toimenpiteitä
osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja ammatillisen koulutuksen
parantamiseksi, niihin on yhä kiinnitettävä huomiota. Erityisesti on
parannettava oppisopimuskoulutuksen laatua ja luotava kattava
ammatinvalinnanohjauspalvelu. Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ei edelleenkään
sovelleta riittävän laajalti, ja se on liikaa julkisten töiden varassa. (12)
Työikäisten köyhyys on edelleen hyvin yleistä
Latviassa. Latvia on toteuttanut joitakin toimia sosiaalitukijärjestelmän
uudistamiseksi, ja se on saanut valmiiksi laajan sosiaaliturvajärjestelmän
arvioinnin, joka tarjoaa vankan pohjan näyttöön perustuvalle uudistukselle. Se
on korottanut huomattavasti lukuisia lapsiin liittyviä etuuksia ja tuloveron
alarajaa huollettavien osalta. Sosiaaliturva ei kuitenkaan ole ollut tehokas
köyhyyden vähentämisessä, ja tehokkaan sosiaaliturvaverkon suunnittelemisessa
riittää vielä haastetta. Kaiken kaikkiaan suurta osaa väestöstä ja vielä
suurempaa osaa lapsista uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. Köyhyys
tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa erityisesti lapsiperheitä, työttömiä,
vammaisia ja maaseudulla asuvia. Latvian sosiaaliturvamenot prosenttiosuutena
suhteessa BKT:hen ovat EU:n alhaisimmat. Kustannukset, myös yksittäisiltä
ihmisiltä perittävät korkeat maksut ja yleiset epäviralliset maksut,
hankaloittavat terveydenhoitoon pääsyä, mikä johtaa siihen, että suuri osa
väestöä ei saa terveydenhuoltotarpeitaan tyydytettyä. Järjestelmän
tehokkuudessa, kustannustehokkaassa rahoittamisessa ja sairauksien
ehkäisemisessä on paljon parantamisen varaa. (13)
Latvia on edistynyt jonkin verran
sähkömarkkinoidensa avaamisessa kilpailulle, ja kilpailu laajennetaan kattamaan
kotitaloussektori vuoden 2015 alussa. Latvia liittyi Pohjoismaiden ja Baltian
maiden Nord Pool Spot ‑sähköpörssiin kesäkuussa 2013. Liitäntäverkkoja
EU:n energiamarkkinoihin on parannettava, koska Latvia on nykyisin riippuvainen
sähkön tuonnista ja liityntäverkko Viroon on useimmiten kuormitettu. Sen vuoksi
on tärkeää kehittää infrastruktuuria. Latvialla on merkittäviä haasteita
infrastruktuurin puutteiden paikkaamisessa. Myös maakaasusektorilla on
tapahtunut jonkin verran edistymistä, kun parlamentti hyväksyi energialain
muutokset, jotka koskevat kaasumarkkinoiden asteittaista avaamista huhtikuusta
2014. Markkinoiden täysimääräinen avaaminen lykättiin kuitenkin vuoteen 2017.
Latvia on esittänyt tasapainoisen poliittisten toimenpiteiden yhdistelmän
energiasäästöjen saamiseksi talouden pääsektoreilla. Tulevina vuosina yli
70 prosenttia energiansäästöistä saadaan rakennussektorilla. Liikenteen,
rakennusten ja lämmitysjärjestelmien tehokkuutta on kuitenkin yhä parannettava.
(14)
Latvia on toteuttanut oikeuslaitoksen valmiuksien
parantamiseksi merkittäviä toimia, joilla pyritään purkamaan ruuhkaa ja lyhentämään
menettelyjen kestoa. Suuri oikeudellisten menettelyjen suma on kuitenkin
edelleen uhka yrityksille. Lisäksi oikeuslaitoksen tehokkuuden ja laadun
parantamiseksi tehtävät uudistukset, myös maksukyvyttömyys- sekä sovittelu- ja
välimiesmenettelyä koskevat uudistukset, on saatava päätökseen. Latvia on
esittänyt kunnianhimoisia julkishallinnon uudistuksia. Niiden täytäntöönpano on
kuitenkin hidasta eikä niitä sovelleta paikallishallintotasolla, ja
valtionyhtiöiden uudistaminen on viivästynyt huomattavasti. Kilpailulakia on
muutettava kilpailuneuvoston institutionaalisen ja taloudellisen
riippumattomuuden lisäämiseksi, jotta se voi puuttua tuloksellisesti kilpailua
rajoittavien julkisten ja yksityisten elinten toimintaan. (15)
Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana
analysoinut kattavasti Latvian talouspolitiikkaa. Se on arvioinut
vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain
niiden merkityksen Latvian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja
talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen
ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen
tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.
Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5. (16)
Neuvosto on tutkinut Latvian vakausohjelman tämän
arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[6]
ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. (17)
Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana
analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän
analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö
on euro. Myös Latvian olisi varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan
täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti, SUOSITTAA, että Latvia toteuttaa
vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se 1. säilyttää
julkisen talouden rahoitusaseman vakauden vuonna 2014 ja vahvistaa julkisen
talouden strategiaa vuodesta 2015 varmistamalla, että poikkeaminen keskipitkän
aikavälin tavoitteesta rajoittuu eläkeuudistuksen vaikutukseen; jatkaa toimia
keventääkseen edelleen pienituloisten työntekijöiden verorasitusta siirtyessään
kohti kasvua tukevia omaisuus- ja ympäristöveroja ja parantamalla
verosäännöstön noudattamista ja veronkantoa; 2. nopeuttaa korkea-asteen
koulutuksen uudistusta erityisesti perustamalla riippumattoman
akkreditointilaitoksen ja laatua palkitsevan rahoitusmallin; tarjoaa
ammatinvalinnanohjausta kaikilla koulutustasoilla, parantaa ammatillisen
koulutuksen laatua, myös oppisopimuskoulutusta, ja nuorten työllistettävyyttä,
myös luomalla etsiviä toimia ilman työtä tai koulutusta olevien
rekisteröitymättömien nuorten aktivoimiseksi; toteuttaa toimia integroidumman
ja kattavamman tutkimusjärjestelmän luomiseksi, myös keskittämällä rahoitusta
kansainvälisesti kilpailukykyisiin tutkimuslaitoksiin; 3. uudistaa edelleen
sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta varmistaakseen paremman kattavuuden, etuuksien
riittävyyden, tehostetut aktivointitoimenpiteet ja kohdennetut
sosiaalipalvelut; lisää aktiivisen työmarkkinapolitiikan kattavuutta; parantaa
terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuutta, laatua ja saatavuutta; 4. nopeuttaa kaasun ja sähkön
liitäntäyhteyksien luomista naapurijäsenvaltioihin energianlähteiden
monipuolistamiseksi ja kilpailun edistämiseksi yhdistämällä Baltian
energiamarkkinat paremmin EU:hun; toteuttaa toimia energiatehokkuuden
parantamiseksi edelleen liikenteessä, rakennussektorilla ja
lämmitysjärjestelmissä; 5. saattaa
oikeusjärjestelmän uudistamisen päätökseen, myös vireillä olevat
maksukyvyttömyys- sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevat uudistukset,
yritysmyönteisemmän ja kuluttajaystävällisemmän oikeudellisen ympäristön
varmistamiseksi; nopeuttaa julkishallinnon uudistusta, myös toteuttamalla
valtion omistamien yritysten hallinnon uudistuksen ja lisäämällä
kilpailuneuvoston institutionaalista ja taloudellista riippumattomuutta. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] COM(2014) 415 final. [3] P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129. [4] COM(2013) 800 final. [5] COM(2013) 790 final. [6] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan
2 kohdan mukaisesti.