Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Bulgarian vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Bulgarian vuoden 2014 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto /* COM/2014/0403 final */
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Bulgarian vuoden 2014 kansallisesta
uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Bulgarian vuoden 2014 lähentymisohjelmaa
koskeva neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja
148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 1466/97[1]
ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon
ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[2] ja erityisesti sen
6 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[3], ottaa huomioon Euroopan parlamentin
päätöslauselmat[4], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean
lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean
lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean
lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä
maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu-
ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun
ja lisätä sen kilpailukykyä. (2)
Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010
komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin
talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi
21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan
suuntaviivoista. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat.
Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon
kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3)
Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät
29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii
johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille
kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät
toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat
erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. (4)
Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013
suosituksen Bulgarian vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon
Bulgarian vuosien 2012–2016 tarkistetusta lähentymisohjelmasta. (5)
Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013
vuotuisen kasvuselvityksen[5],
mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio
hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella
varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[6],
jossa se katsoi, että Bulgaria kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista
laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä
joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen
ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa
eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit
luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua
työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa
julkishallintoa. (7)
Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014
asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Bulgariaa
koskevan perusteellisen tarkastelun[7]
tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Bulgarian
makrotaloudessa on edelleen epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja
politiikkatoimia. Erityisesti työmarkkinoiden pitkittynyt sopeutus edellyttää
politiikkatoimia, kun taas ulkoisen rahoitusaseman korjaaminen ja yritysten
velkaantumisen vähentäminen etenevät hyvin. (8)
Bulgaria toimitti vuoden 2014 kansallisen
uudistusohjelmansa ja vuoden 2014 lähentymisohjelmansa 17 päivänä
huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset
yhteydet on voitu ottaa huomioon. (9)
Vuoden 2014 lähentymisohjelmassa esitetyn julkisen
talouden strategian tavoitteena on päästä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen,
joka on –1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, vuoteen
2016 mennessä. Keskipitkän aikavälin tavoite on vakaus- ja kasvusopimuksen
vaatimuksia tiukempi. Bulgaria on hyötynyt mahdollisuudesta poiketa keskipitkän
aikavälin tavoitteesta väliaikaisesti 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen
vuonna 2013 ja 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 yhteisesti
rahoitettujen hankkeiden osalta. Ohjelman mukaan (uudelleenlaskettu)
rakenteellinen rahoitusasema heikkenee 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen
vuonna 2014 ja on –1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2015
rakenteellinen rahoitusasema puolestaan paranee 0,3 prosenttia suhteessa
BKT:hen ja on –1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin varmistetaan
palaaminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen. Julkisten menojen kasvuvauhti
ei ylittäne menojen kasvulle asetettua keskipitkän aikavälin vertailuarvoa
vuosina 2014 ja 2015. Sen vuoksi julkisen talouden suunnitelmat vastaavat
vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Velkasuhde on selvästi alle
60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja lähentymisohjelman mukaan sen
odotetaan ohjelmakauden loppuun mennessä kasvavan vain hieman,
20,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden kehitysarvioiden
perustana lähentymisohjelmassa oleva makrotalouden skenaario on vuosien 2014 ja
2015 osalta optimistinen. Vuotuisen kasvun odotetaan yltävän
2,1 prosenttiin vuonna 2014 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2015. Komission
yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukaan vuotuinen kasvu on
1,7 prosenttia vuonna 2014 ja 2,0 prosenttia vuonna 2015. Komission
kevään talousennusteen mukaan Bulgaria poikkeaa keskipitkän aikavälin
tavoitteestaan vuonna 2014 enemmän kuin yhteisesti rahoitettujen hankkeiden
osalta on tilapäisesti sallittua, eikä se kykene vaaditulla tavalla
saavuttamaan keskipitkän aikavälin tavoitetta vuonna 2015. Neuvosto katsoo
vuoden 2014 lähentymisohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella
asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että vuosina 2014 ja 2015 on vaarana
poikkeaminen keskipitkän aikavälin tavoitteesta. (10)
Verosäännösten noudattaminen ja verohallinnon laatu
ovat edelleen keskeisiä haasteita Bulgariassa. Käytettävissä olevien arvioiden
mukaan harmaan talouden osuus on merkittävä, ja tätä arviota tukevat tiedot
pimeän työn määrästä Bulgariassa. Veronkannon hallinnolliset kustannukset ja verosäännösten
noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suhteelliset suuret. Vaikka
Bulgaria on toteuttanut useita toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi,
se ei ole edelleenkään ottanut käyttöön täysimittaista verosäännösten
noudattamista koskevaa strategiaa, joka kattaisi kaikkien veronkantoon
osallistuvien viranomaisten toiminnan. Ennen strategian käyttöönottoa olisi
tehtävä analyysi tärkeimmistä veronkannon riskeistä sekä laadittava arvio jo
toteutetuista toimenpiteistä, joihin kuuluvat yksinkertaistamistoimet sekä
tehostetut tarkastukset. (11)
Bulgaria jätti vuonna 2013 noudattamatta
sitoumuksia, jotka se oli aiemmin antanut eläkeuudistuksen alalla. Se otti
käyttöön uusia varhaiseläkejärjestelyjä ja lykkäsi suunniteltua lakisääteisen
eläkeiän vuotuista korotusta. Miesten ja naisten eläkeiän yhdenmukaistaminen ei
edistynyt lainkaan, eikä minkäänlaisia toimenpiteitä toteutettu
työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteiden tiukentamiseksi, valvonnan
tehostamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Bulgaria kuuluu niihin
jäsenvaltioihin, joissa väestö ikääntyy nopeimmin. Tämä vaikuttaa haitallisesti
työmarkkinoihin, talouden kasvupotentiaaliin ja eläkejärjestelmän rahoitukseen.
Bulgarian on sen vuoksi jatkettava eläkejärjestelmän uudistamista. Lisäksi Bulgarialla
on edessään merkittäviä sairaalasektorin järkeistämiseen ja hallinnointiin
liittyviä haasteita, joihin kuuluvat sairaaloiden rahoituksen puutteellinen
avoimuus ja heikosti kehittynyt avohoito. Koska potilailta suoraan perittävät
viralliset ja epäviralliset maksut ovat suuret, eräät väestöryhmät eivät
käytännössä kykene käyttämään terveydenhuoltopalveluja. Terveyttä kuvaavat
indikaattorit ovat muihin jäsenvaltioihin verrattuina heikkoja, mikä viittaa
siihen, että julkiset terveydenhuoltomenot saattavat jatkossa olla
rakenteellisesti suuremmat. (12)
Työmarkkinoiden toiminta on ollut viime vuosina
tehotonta, mikä on rajoittanut talouden sopeutumiskykyä ja heikentänyt sen
kasvupotentiaalia. Työttömyyden kasvu pysähtyi vuonna 2013, mutta nuorten ja
pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Niiden nuorten osuus, jotka ovat
työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, on Bulgariassa EU:n suurimpia. Tämä
tarkoittaa sitä, että inhimillisen pääoman hyödyntäminen ja kehittäminen jää
erittäin puutteelliseksi. Työvoimapalvelujen valmiuksia on lisätty vain
vähäisessä määrin. Myös aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja
tehoa olisi parannettava. Bulgaria ei ole noudattanut nuorisotakuun mukaisia
tavoitteita ja toteuttanut tehokkaita toimenpiteitä sellaisten nuorten
aktivoimiseksi, jotka eivät ole rekisteröityneet työvoimapalvelujen
asiakkaiksi, kuten romaninuoret. Merkittävä osuus työttömistä on jäänyt
keskeisten turvaverkkojen (työttömyysetuudet, sosiaaliavustukset) ulkopuolelle
ja joutuu turvautumaan perheen tukeen tai pimeään työhön. Köyhyys- ja
syrjäytymisvaara on Bulgariassa EU:n suurimpia. Sosiaaliturvamaksujen
vähimmäismäärät saattavat estää matalan osaamistason työntekijöitä
osallistumasta täysimääräisesti viralliseen talouteen. Niiden mahdollisia vaikutuksia
on pyritty arvioimaan muutamissa analyyseissa, joita on tutkittava tarkemmin ja
joiden pohjalta on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä. Bulgariassa ei ole
laadittu selkeitä suuntaviivoja vähimmäispalkan vahvistamiseksi läpinäkyvällä
tavalla. Lakisääteisiä vähimmäispalkkoja korotettiin huomattavasti vuonna 2013,
millä saattaa olla haitallinen vaikutus työllisyyteen. Asiaa olisi sen vuoksi
seurattava. (13)
Bulgaria ei ole edelleenkään hyväksynyt
kouluopetusta koskevaa lakia, jonka on määrä tarjota puitteet välttämättömien
ja kattavien koulujärjestelmän uudistusten toteuttamiselle, kuten
opetusohjelmien uudistamiselle ja opettajakoulutuksen parantamiselle.
Ammatillisen koulutuksen laatua on parannettava Bulgariassa ja ammattikoulutus
on integroitava paremmin koulutuksen yleiseen rakenteeseen, jotta voidaan
tarjota joustavia koulutusväyliä, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja
parantaa elinikäisen oppimisen saavutettavuutta. Korkeakoulutus ei puolestaan
edelleenkään kykene vastaamaan riittävän hyvin työmarkkinoiden tarpeisiin.
Heikkotasoinen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä edistää osaltaan huonoja
tuloksia. Bulgariassa käydään parhaillaan keskustelua uudesta
korkeakoulutusstrategiasta, joka edellyttää korkeakoulujen hallinnon
uudistamista ottamalla sidosryhmät, kuten liike-elämän edustajat ja
opiskelijat, mukaan. Lisäksi strategiaan on tarkoitus sisällyttää
korkeakoulujen yhdistäminen sekä tulosperusteinen lähestymistapa, jonka avulla
voitaisiin paremmin sovittaa yhteen koulutuksen tulokset ja työmarkkinoiden
tarpeet. Huono-osaisten lasten ja erityisesti romanilasten pääsy koulutukseen
on edelleen ongelma. Kaksivuotinen pakollinen esikoulu on keskeinen toimenpide
tilanteen parantamiseksi, ja se olisi toteutettava täysimääräisesti. Sama
koskee toimenpiteitä, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä.
Aloitteita opettajakoulutuksen parantamiseksi ja kouluissa esiintyvän erottelun
vähentämiseksi on tehostettava. Sääntöjä, joiden mukaan lapsilisän maksamisen
ehtona on lapsen osallistuminen opetukseen, ei vielä noudateta tehokkaasti. (14)
Laajemmilla julkishallinnon nykyaikaistamistoimilla
on ollut vain vähäinen vaikutus, koska lähestymistapa on ollut hajanainen eikä
syvällisiin uudistuksiin ole sitouduttu riittävästi. Bulgarian on otettava
käyttöön koordinoitu strategia julkishallinnon uudistamiseksi, jotta se voi
lisätä julkishallinnon ja sääntelyvirastojen ammattimaisuutta ja
riippumattomuutta esimerkiksi toteuttamalla ansioihin perustuvan virkamiesten
nimitys- ja ylennysjärjestelmän sekä luomalla tehokkaat rakenteet
korruptioriskin ehkäisemiseksi. Liiketoimintaympäristöä on pyrittävä edelleen
parantamaan. Muun muassa lupamenettelyihin ja yritysten rekisteröintiin liittyy
haasteita. Maksukyvyttömyystapausten käsittely vie keskimäärin yli kolme
vuotta, ja palautusaste on alhainen. Vuonna 2013 annettiin uudet
maksuviivästyksiä koskevat säännöt, jotka on pantava täytäntöön. Sähköisen
viranomaisasioinnin kehitys on pysähtynyt, ja koordinointi järjestelmien
yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja keskitetyn asiointipisteen luomiseksi on
riittämätöntä. Tämä rajoittaa toimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi ja
hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Julkisissa hankinnoissa ei
edelleenkään ole saatu aikaan yksinkertaista, kodifioitua säädöskehystä, ja
monimutkaiset säännöt ja määräykset aiheuttavat epävarmuutta toimijoille. Myös
oikeuslaitoksen riippumattomuus on Bulgariassa edelleen liiketoimintaympäristön
kannalta keskeinen haaste. Bulgaria on toteuttanut joitakin toimenpiteitä
korruption vähentämiseksi, mutta edistyminen on kaikkiaan ollut vähäistä
eivätkä tulokset ole kestäviä. Sen vuoksi tarvitaan johdonmukaisempaa valvontaa
ja eturistiriidoista määrättäviä varoittavia seuraamuksia. Lisäksi on
tehostettava korruptiontorjunnasta vastaavien elinten keskinäistä koordinointia
ja suojeltava niitä poliittiselta vaikuttamiselta. (15)
Kilpailu sähkö- ja kaasumarkkinoilla on edelleen
vähäistä. Energiamarkkinoiden toiminnan tehostamisen kannalta keskeisiä
ongelmia ovat sähkö- ja kaasupörssien sekä avointen tukkumarkkinoiden puute.
Vapaita sähkömarkkinoita hallitsee yksi ainoa sähköntoimittaja, jonka
rajallisen koon takia kilpailu ei riitä varmistamaan kustannustehokkuutta.
Kansallinen sääntelyelin ei edelleenkään kykene toimimaan tarpeeksi
itsenäisesti ja tuloksellisesti. Riippuvuus muutamista energiantuojista ja
puutteellinen infrastruktuurin kehittäminen muodostavat energiavarmuuden
kannalta riskin. Energiatehokkuuden parantamista koskevalle kattavalle
toimenpidepaketille on haettu EU:n rahoitusta vuosia 2014–2020 koskevalla uudella
ohjelmakaudella. (16)
Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana
analysoinut kattavasti Bulgarian talouspolitiikkaa. Se on arvioinut
lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei
vain niiden merkityksen Bulgarian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja
talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen
ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen
tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen
ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä
esitettävistä suosituksista 1–6. (17)
Neuvosto on tutkinut Bulgarian lähentymisohjelman
tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[8]
ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. (18)
Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman
ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin
perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut
neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 3, 4 ja
5, SUOSITTAA, että Bulgaria toteuttaa
vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se: 1. vahvistaa
vuonna 2014 julkisen talouden toimenpiteitä, koska vakaus- ja kasvusopimuksen
vaatimuksiin nähden on muodostumassa ero; vahvistaa vuonna 2015 julkisen
talouden strategiaa ja varmistaa siten keskipitkän aikavälin tavoitteen
saavuttamisen ja siinä pysymisen; turvaa uuden finanssipoliittisen neuvoston
valmiudet hoitaa tehtäviään; toteuttaa kattavan verostrategian veronkannon tehostamiseksi,
harmaan talouden torjumiseksi ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien
kustannusten vähentämiseksi; 2. laatii eläkejärjestelmää
koskevan pitkän aikavälin strategian, jossa jatketaan suunniteltua
lakisääteisen eläkeiän vuotuista korottamista, luodaan mekanismi lakisääteisen
eläkeiän kytkemiseksi elinajanodotteeseen pitkällä aikavälillä, poistetaan
asteittain käytöstä varhaiseläkejärjestelyt ja yhdenmukaistetaan miesten ja
naisten lakisääteinen eläkeikä; tiukentaa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteita
ja -menettelyjä esimerkiksi ottamalla paremmin huomioon hakijoiden jäljellä
olevan työkyvyn; varmistaa terveydenhuollon tehokkaan tarjonnan esimerkiksi
lisäämällä sairaaloiden rahoituksen läpinäkyvyyttä, hyödyntämällä
sairaalaverkostoa parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittämällä avohoitoa; 3. tehostaa työvoimapalveluja
kehittämällä tuloksia mittaavan järjestelmän ja kohdentamalla toimet paremmin
heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten matalan osaamistason
työntekijöihin, iäkkäisiin työntekijöihin, pitkäaikaistyöttömiin ja romaneihin;
laajentaa aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja lisää niiden
tuloksellisuutta, jotta ne vastaisivat työnhakijoiden valmiuksia, sekä pyrkii
nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti tavoittamaan sellaiset nuoret, jotka
eivät ole rekisteröityneet työvoimapalvelujen käyttäjiksi ja ovat työelämän ja
koulutuksen ulkopuolella;
parantaa työttömyysetuuksien ja sosiaaliavustusten
todellista kattavuutta ja niiden yhteyksiä työttömiä aktivoiviin toimenpiteisiin;
edistää sosiaaliturvamaksujen vähimmäismäärien kattavaa tarkistamista sen
varmistamiseksi, että järjestelmä ei hinnoittele matalan osaamistason
työntekijöitä pois työmarkkinoilta; laatii työmarkkinaosapuolia kuullen avoimet
suuntaviivat lakisääteisten vähimmäispalkkojen mukauttamiseksi ottaen huomioon
niiden vaikutukset työllisyyteen ja kilpailukykyyn; vähentääkseen köyhyyttä parantaa
edelleen lapsille ja vanhuksille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen ja
sosiaalisten tulonsiirtojen saatavuutta ja vaikuttavuutta; 4. hyväksyy kouluopetusta
koskevan lain ja jatkaa ammatillisen ja korkeakoulutuksen uudistamista
lisätäkseen kaikilla koulutusasteilla hankittavien taitojen tasoa ja
merkityksellisyyttä sekä tukee oppilaitosten ja yritysten välisiä kumppanuuksia
sovittaakseen paremmin yhteen koulutuksen tulokset ja työmarkkinoiden tarpeet;
parantaa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisten oppilaitosten laatua ja
lisää mahdollisuuksia hyödyntää elinikäistä oppimista; parantaa muita
heikommassa asemassa olevien lasten ja erityisesti romanilasten mahdollisuuksia
osallistua laadukkaaseen osallistavaan esikoulutukseen ja perusopetukseen sekä
panee täysimääräisesti täytäntöön säännöt, joiden mukaan lapsilisän maksamisen
ehtona on lapsen osallistuminen opetukseen; 5. jatkaa
liiketoimintaympäristön parantamista erityisesti pk-yritysten kannalta karsimalla
byrokratiaa, edistämällä sähköistä viranomaisasiointia, tehostamalla
maksukyvyttömyysmenettelyjä ja panemalla täytäntöön maksuviivästyksiä koskevan
lainsäädännön; parantaa julkisia hankintoja koskevaa järjestelmää tehostamalla
hallinnon valmiuksia, vahvistamalla julkisista hankinnoista vastaavan viraston
harjoittamaa ennakkovalvontaa ja toteuttamalla käytännön toimenpiteitä
sähköisen hankintamenettelyn käyttöönottamiseksi; parantaa oikeuslaitoksen
toiminnan laatua ja lisää sen riippumattomuutta sekä tehostaa korruption
torjuntaa; 6. tehostaa energia-alan
uudistamista kilpailun, markkinoiden tehokkuuden ja läpinäkyvyyden sekä
energiatehokkuuden lisäämiseksi erityisesti poistamalla markkinoiden esteitä,
vähentämällä säännellyn markkinalohkon painoarvoa, tehostamalla toimia
läpinäkyvien sähkön ja kaasun tukkumarkkinoiden luomiseksi, poistamalla
asteittain kiintiöt sekä vahvistamalla energia-alan sääntelyviranomaisen
riippumattomuutta ja hallinnollisia valmiuksia; nopeuttaa sähkö- ja
kaasuyhteyksien liitäntähankkeita lähellä olevien jäsenvaltioiden ja
ehdokasmaiden kanssa ja parantaa jakeluhäiriöiden sietokykyä. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25. [3] COM(2014) 403 final. [4] P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129. [5] COM(2013) 800 final. [6] COM(2013) 790 final. [7] SWD(2014) 76 final. [8] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan
mukaisesti.