KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Maystadtin raportissa esitettyjen suositusten mukaisten EFRAG-uudistusten edistymisestä

1.               Kertomuksen tarkoitus ja laajuus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, jolla tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavaa unionin ohjelmaa pidennetään siten, että se jatkuu 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisen ajan[1], tuli voimaan 9. huhtikuuta 2014 sen jälkeen, kun se oli julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä[2].

Unionin ohjelman yleisenä tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden tarkoituksenmukaisen toiminnan edellytyksiä tukemalla kansainvälisten tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardien avointa ja riippumatonta kehittämistä.

Asetuksen 3 artiklan mukaan tilinpäätösraportoinnin alalla tuensaajat ovat

– Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG)

– kansainvälinen tilinpäätösstandardikomitean säätiö (IASCF), jonka oikeudellinen seuraaja on IFRS-säätiö.

Saman artiklan mukaan tilintarkastuksen alalla tuensaaja on

– julkisen edun valvontalautakunta (PIOB).

Asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa viimeistään 31. maaliskuuta 2014 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ensimmäisen kertomuksen EFRAGin hallintoon tehtävistä uudistuksista, jotka liittyvät tilinpäätöksiin ja taloudellisiin tietoihin, ottaen huomioon muun muassa erityisneuvonantajan raportissa annettujen suositusten jälkeisen kehityksen sekä toimenpiteet, jotka EFRAG on jo toteuttanut pannakseen nämä uudistukset täytäntöön.

Tässä kertomuksessa EFRAG-uudistusten täytäntöönpanoa tarkastellaan pelkästään Philippe Maystadtin[3] raportin pohjalta. Maystadtin raportista, jossa tällaisia uudistuksia suositetaan, keskusteltiin Ecofin-neuvostossa 15. marraskuuta 2013.

2.               Taustatiedot

Tilinpäätösten päätavoitteena on auttaa sidosryhmiä tekemään parempia liiketoimintapäätöksiä tarjoamalla niille asianmukaisia taloudellisia tietoja. Järkevien sijoituspäätösten tekeminen ja yritysten johtaminen edellyttävät täsmällisten ja ajantasaisten taloudellisten tietojen saantia. Lisäksi yritysten omistajat voivat niiden avulla mitata toimintansa tehokkuutta.

Koska pääomamarkkinat ovat maailmanlaajuiset, tilinpäätösraportointia ja tilintarkastusstandardeja on yhdenmukaistettava maailmanlaajuisesti. Näin voidaan varmistaa avoimuus, vertailtavuus ja häiriötön toiminta pääomamarkkinoilla sekä toteuttaa yhdentyneet rahoituspalvelumarkkinat EU:ssa. Kuten tiedetään, EU:n tilinpäätösdirektiiveillä ei voitu yhdenmukaistaa riittävästi pörssiyhtiöiden tilinpäätösraportointia EU:ssa, minkä vuoksi EU päätti ottaa käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit omien alueellisten tilinpäätösstandardiensa sijasta.

EU on jo kauan puhunut maailmanlaajuisten tilinpäätösstandardien puolesta. Myös G20-maat ovat useaan otteeseen toivoneet maailmanlaajuisia tilinpäätösstandardeja ja standardien lähentämistä[4]. Unioni osoitti tällä alalla johtajuutta vuonna 2002, jolloin se päätti, että EU:n pörssiyhtiöiden on konsernitilinpäätöksiään laatiessaan käytettävä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen (IASB) kehittämiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS-standardit)[5]. IFRS-standardit ovat kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja koskevan asetuksen[6] mukaisesti olleet voimassa EU:ssa vuodesta 2005. Komissio hyväksyy säännöllisin väliajoin uusia standardeja valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Maailmantaloudessa on tarpeen lähentää eri lainkäyttöalueiden standardeja ja kehittää kansainvälisiä standardeja avoimuuteen ja demokraattiseen vastuuseen perustuvan prosessin puitteissa. Koska tilinpäätösstandardit ovat tärkeitä rahoitusmarkkinoiden kannalta, unionilla on avainrooli kansainvälisessä standardointiprosessissa. Unionin etujen suojaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maailmanlaajuiset standardit ovat korkealaatuisia ja yhteensopivia unionin oikeuden kanssa, unionin etujen on oltava riittävällä tavalla edustettuina.

Sitä mukaa kuin yhä useammat maat ryhtyvät käyttämään IFRS-standardeja, Euroopan suhteellinen painoarvo kansainvälisessä standardointiprosessissa pienenee. EFRAG[7] on yksityinen elin, joka neuvoo Euroopan komissiota tilinpäätösasioissa. Sen tehtävänä on antaa teknisiä ja luotettavia tietoja IASB:n standardointiprosessin alkuvaiheessa.

Maaliskuussa 2013 komissaari Barnier nimitti Philippe Maystadtin erityisneuvonantajakseen. Maystadt sai tehtäväkseen tutkia, miten voidaan vahvistaa EU:n panosta IFRS-standardien kehittämisessä ja parantaa standardointiprosessissa mukana olevien eurooppalaisten elinten hallintoa. Maystadt järjesti haastatteluja ja kuulemisia ennen lopullisen raporttinsa laatimista. Raportissa yksilöitiin kolme eri tapaa vahvistaa EU:n vaikutusta kansainväliseen tilinpäätösstandardointiin: EFRAGin rakenteen uudistaminen, EFRAGin tehtävien siirtäminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (EAMV) tai EFRAGin korvaaminen jollakin EU:n virastolla. Maystadtin raportissa suositetaan EFRAGin rakenteen uudistamista.

3.               Konteksti ja katsaus EFRAG-uudistuksiin

3.1         EFRAGin nykyinen asema

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon yhdistys. Se perustettiin Belgian lainsäädännön nojalla Brysselissä vuonna 2001. Perustajina olivat tärkeimmät tilinpäätösraportoinnin alan eurooppalaiset ammattiyhdistykset. EFRAGin nykyisiä jäseniä ovat BUSINESSEUROPE (eurooppalaisten yrittäjäliittojen järjestö), FEE (Euroopan tilintarkastajaliitto), Insurance Europe (Euroopan vakuutusjärjestö), EBF (Euroopan pankkiyhdistysten liitto), ESBG (Euroopan säästöpankkien ryhmä), EACB (Euroopan osuuspankkiliitto) ja EFAA (Euroopan tilinpitäjien ja tilintarkastajien liitto). EFRAG tekee yhteistyötä myös EU:n jäsenvaltioiden kansallisten tilinpäätösstandardointielinten kanssa.

EFRAG harjoittaa toimintaansa riippumattoman teknisten asiantuntijoiden ryhmän (TEG) välityksellä. Sillä on työssään tukena yksi käyttäjäpaneeli ja useita eri työ- ja neuvoa-antavia ryhmiä. Alkuvaiheen ennakoivaa työtä koordinoi suunnittelu- ja resurssikomitea (PRC), jossa ovat edustettuina kaikki tärkeimmät kansalliset tilinpäätösstandardointielimet.

EFRAGin työtä valvoo riippumaton hallintoneuvosto. Sen päätehtäviin kuuluvat jäsenten valinta, teknisten asiantuntijoiden ryhmän ja PRC:n työn valvonta, kansallisten standardointielinten kanssa tehtävän yhteistyön seuranta sekä asianmukaisen rahoituksen varmistaminen EFRAGille.

EFRAGin hallintoneuvosto koostuu johtavista ammattilaisista ja johtajista, joiden intressissä on kehittää tilinpäätösraportointia maailmanlaajuisesti. Siinä ovat tasapuolisesti edustettuina eri ammattikunnat (muun muassa käyttäjät, tilinpäätösraporttien laatijat ja tilintarkastajat) ja maantieteelliset alueet. Hallintoneuvostossa on myös kolme jäsentä julkiselta sektorilta. Euroopan komissio ja EAMV osallistuvat tarkkailijoina sen kokouksiin. Hallintoneuvoston nimittää EFRAGin yleiskokous.

3.2            Maystadtin suositusten mukaisten EFRAG-uudistusten keskeisiä näkökohtia

Parhaana pidetty vaihtoehto eli EFRAGin rakenteen uudistaminen tarkoittaa lähinnä korkean tason hallintoneuvoston nimittämistä[8]. Uusi hallintoneuvosto vahvistaisi organisaatiota täyttämällä kolme määriteltyä tavoitetta: 1) se antaisi EFRAGin kannoille institutionaalista legitimiteettiä sen legitimiteetin lisäksi, jota sillä on jo menettelyihinsä liittyen, 2) sillä olisi erilaista ja täydentävää osaamista, jonka avulla EFRAGin kantoja voitaisiin työstää, ja 3) se nivoisi kansalliset standardointielimet tiiviimmin osaksi organisaatiota ja antaisi niille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin.

Maystadtin raportin tärkeimmät suositukset EFRAGin uudistamiseksi ovat seuraavat:

EFRAGin toimeksiannon selkeyttäminen

Maystadtin raportin mukaan EFRAGin toimeksianto olisi keskitettävä IFRS-standardien soveltamiseen, eikä sen pitäisi kattaa listaamattomia yrityksiä, varsinkaan pk-yrityksiä, jotka eivät sovella IFRS-standardeja.

EFRAGin rahoitus

EFRAGin rahoittamiseksi Maystadtin raportissa ehdotetaan erityisesti sen mahdollisuuden arvioimista, että että laissa säädetään järjestelmästä, jossa IFRS-standardeja käyttäviltä ja niistä hyötyviltä pörssiyhtiöiltä peritään rahoitusosuuksia tai maksuja. Raportissa suositetaan, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön kansallisen rahoitusmekanismin ennen kuin tällaista maksujärjestelmälainsäädäntöä annetaan (jolleivät ne ole jo ottaneet sellaista käyttöön).

EFRAGin rakenne

Yleiskokous

Raportissa suositetaan, että yleiskokousta laajennetaan EFRAGin nykyisen oikeudellisen muodon (kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö) puitteissa siten, että siihen kuuluu myös kansallisia rahoitusmekanismeja sekä muita yksityisiä ja/tai julkisia organisaatioita, jotka tukevat sitä taloudellisesti tai luontoissuorituksin. Yleiskokous valvoisi päätöksentekoelintä, myös sen jäsenten nimittämistä.

Hallintoneuvosto

Maystadtin raportin mukaan nykyinen hallintoneuvosto olisi korvattava korkean tason hallintoneuvostolla, joka hyväksyisi IASB:lle osoitetut kirjalliset kommentit ja komissiolle osoitetut kirjalliset hyväksymislausunnot teknisen ryhmän työn perusteella. Uusi hallintoneuvosto koostuisi yleiskokouksen nimittämistä jäsenistä, jotka kuuluisivat seuraaviin kolmeen luokkaan:

– eurooppalaiset julkiset laitokset (neljä jäsentä, joista yksi olisi EAMV:n, yksi EPV:n, yksi EVLEVin ja yksi EKP:n ehdottama)

– sidosryhmät (viisi jäsentä, jotka edustaisivat teollisuus- ja kauppayhtiöitä, rahoituslaitoksia, tilintarkastusalan ammattilaisia sekä käyttäjiä)

– kansalliset standardointielimet (seitsemän jäsentä, joista sovittaisiin hiljaisesti, että neljän suurimman jäsenvaltion kansalliset standardointielimet olisivat aina edustettuina).

Maystadtin raportissa suositetaan, että uudella hallintoneuvostolla on myös puheenjohtaja, jonka neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät komission ehdotuksesta. Lisäksi komissio nimeäisi yhden tarkkailijan, jolla olisi puheoikeus uudessa hallintoneuvostossa. Hallintoneuvosto tekisi päätöksensä yksimielisesti.

Maystadtin raportin mukaan hallintoneuvoston mahdollisilla tulevilla jäsenillä olisi oltava hyvä tietämys tilinpäätösraportoinnista sekä siitä, mitä vaikutuksia sillä on erityisesti talouskasvuun ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Sen vuoksi raportissa suositetaan, että laitoksille, organisaatioille ja kansallisille standardointielimille, jotka asettavat ehdokkaita, laaditaan ennakkoperusteet ohjenuoraksi.

Lisäksi raportissa suositetaan, että hallintoneuvoston puheenjohtajan (eli EFRAGin julkisen edustajan) rooli ja organisaation päivittäisestä hallinnoinnista (myös TEGin puheenjohtajuudesta) vastaavan johtajan rooli erotetaan toisistaan.

Teknisten asiantuntijoiden ryhmä (TEG)

Raportissa suositetaan, että TEG toimii tulevaisuudessa hallintoneuvoston neuvonantajana ja että sillä ei ole enää täysiä valtuuksia määritellä EFRAGin kantoja. Muutettu TEG valmistelisi hankkeet, jotka toimitetaan hallintoneuvoston hyväksyttäviksi. Hallintoneuvosto antaisi TEGille ohjeita ja palautetta. TEG koostuisi edelleen asiantuntijoista, jotka ovat aktiivisia ammatinharjoittajia erilaisine ammatillisine kokemuksineen ja edustavat maantieteellisesti eri alueita. Hallintoneuvosto nimittäisi TEGin jäsenet avoimella menettelyllä. EFRAGin nykyinen henkilöstö tukisi edelleen TEGin työtä.

Vaikutusten arvioinnit

Maystadtin raportin mukaisesti EFRAGia kannustetaan edelleen laatimaan yhteistyössä kansallisten standardointielinten kanssa vaikutusten arviointeja, jotka vastaavat käyttäjien ja Euroopan lainsäätäjien tarpeita. Vaikutusten arvioinneissa analysoidaan kyseisen standardin vaikutuksia ja arvioidaan, parantaako standardi taloudellisten tietojen laatua, sekä tarkastellaan muita vaihtoehtoja IASB:n tarkastelemien vaihtoehtojen rinnalla. Lisäksi EFRAGia ja muita asiaankuuluvia eurooppalaisia elimiä kannustetaan tekemään ”kenttäkokeita” koordinoidummalla tavalla.

Standardointielinten neuvoa-antava foorumi (Consultative Forum of Standard Setters – CFSS)

Raportissa suositetaan, että EFRAGin ja kaikkien kansallisten standardointielinten edustajien (myös Norjan ja Sveitsin edustajien) neljännesvuosittaisia kokouksia jatketaan. Kokoukset ovat tärkeitä eurooppalaisten kansallisten standardointielinten, erityisesti pienten jäsenvaltioiden standardointielinten, välisen yhteistyön kannalta. Lisäksi ne toimivat nykyisin IASB:n tilinpäätösstandardien neuvoa-antavan ryhmän eurooppalaisten osallistujien valmistelevina kokouksina.

Maystadtin raportin suositukset saivat laajaa tukea Ecofin-neuvoston kokouksessa 15. marraskuuta 2013. Komissio pitääkin niitä ohjenuorana EFRAG–uudistusten täytäntöönpanossa.

3.3            Euroopan keskuspankin ja Euroopan valvontaviranomaisten kanta EFRAGin uuteen rakenteeseen

Komissiolle 20. tammikuuta 2014 yhteisesti lähettämässään kirjeessä Euroopan valvontaviranomaiset eli Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV), Euroopan pankkiviranomainen (EPV) sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV) ilmaisivat näkemyksensä suunnitelluista EFRAG-uudistuksista. Valvontaviranomaiset korostivat, että niiden on tärkeää osallistua hyväksymisprosessiin, mutta ne huomauttivat myös, että elimen, jolle annetaan tällaiset tehtävät, olisi toimittava yleisen edun mukaisesti, minkä vuoksi sen päätöksentekoprosessit olisi keskitettävä viranomaisille. Euroopan valvontaviranomaiset ilmoittivat komissiolle, että jos yhdistettyä hallintorakennetta ja ehdotettua äänestysmallia ei muuteta, ne pyytävät täyden jäsenyyden sijasta tarkkailijan asemaa EFRAGin uudessa hallintoneuvostossa. Euroopan keskuspankki esitti 24. tammikuuta 2014 päivätyssä kirjeessään samanlaisen näkemyksen.

Komissio on ottanut Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan keskuspankin esittämät näkemykset huomioon. Se katsoo, että näillä organisaatioilla olisi oltava merkittävä rooli EFRAGissa ainakin siten, että ne toimivat tarkkailijoina hallintoneuvostossa.

3.4         Maystadtin erityistoimeksianto (uudistusten täytäntöönpanon seuranta)

Komission jäsen Michel Barnier ja Philippe Maystadt sopivat 4. helmikuuta 2014, että Maystadtin toimeksiantoa erityisneuvonantajana jatketaan, jotta EFRAG-uudistusten täytäntöönpanoa voitaisiin seurata.

On ollut selvää, että uudistusten täsmällinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano edellyttää huomattavaa koordinointia prosessiin osallistuvilta julkisilta ja yksityisiltä organisaatioilta.

Koska Maystadt on seurannut ja edistänyt tätä prosessia osallistumalla sidosryhmien kanssa pidettyihin tärkeisiin kokouksiin ja antamalla strategista neuvontaa keskeisistä kysymyksistä, hänellä on hyvät mahdollisuudet varmistaa EFRAG–uudistusten täytäntöönpano.

4                Edistys uudistusten täytäntöönpanossa

4.1         Tähänastinen edistys

Komissio toteaa, että vuodeksi 2014 laaditussa EFRAGin työohjelmaluonnoksessa otetaan jo huomioon EFRAGin toimivaltuuksien selkeyttäminen sekä siihen liittyvä keskittyminen IFRS-standardeihin. Komissio aikoo varmistaa, että tämä otetaan huomioon tukisopimuksessa, joka tehdään EFRAGin kanssa vuodeksi 2014 ja sitä seuraaviksi vuosiksi, ja että EFRAGin tosiasiallinen toiminta on kyseisten toimivaltuuksien mukainen.

Kun on kyse EFRAGin rahoituksesta ja erityisesti mahdollisuudesta ottaa käyttöön pörssiyhtiöiden suorittamien pakollisten maksujen järjestelmä, komissio on keskittynyt uudistuksen niiden osien täytäntöönpanoon, jotka on mahdollista toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Vielä ei ole ryhdytty kannustamaan virallisesti niitä jäsenvaltioita, joilla ei ole kansallista rahoitusmekanismia[9], luomaan tällaista mekanismia.

Raportin mukaan vastuu EFRAGin rakenteeseen liittyvien suositusten täytäntöönpanosta, vaikutusten arviointien laatimisesta ja CFSS:n kokousten järjestämisestä kuuluu EFRAGille. EFRAGin yleiskokouksen (joka koostuu EFRAGin seitsemästä jäsenorganisaatiosta) oli hyväksyttävä EFRAGin perussääntöön ja työjärjestykseen muutoksia, jotka heijastavat näitä suosituksia. Lisäksi yleiskokouksen oli hyväksyttävä EFRAGin jäsenyyden laajentaminen kansallisiin rahoitusmekanismeihin ja mahdollisesti myös eurooppalaisiin organisaatioihin, jotka eivät ole nykyään EFRAGin jäseniä.

EFRAGin hallintoneuvosto on 20. marraskuuta 2013 pitämästään kokouksesta lähtien toteuttanut tarvittavat toimet valmistellakseen muutoksia EFRAGin perussääntöön yleiskokouksessa tapahtuvaa tarkastelua ja hyväksyntää varten. EFRAGin jäsenorganisaatiot ovat ilmaisseet tukensa EFRAG-uudistuksille marraskuussa 2013 annetun Maystadtin loppuraportin suositusten perusteella.

Tammikuussa 2014 EFRAGin hallintoneuvoston yhteyteen perustettiin työryhmä, joka vastaa uudistuksen täytäntöönpanosta. Sen jälkeen on tapahtunut merkittävää edistystä, ja kokouksissa ovat vaihtaneet näkemyksiä nykyiset jäsenorganisaatiot, mahdolliset uudet jäsenet ja kansalliset standardointielimet (ja/tai kansalliset rahoitusmekanismit). Tämän tuloksena hallintoneuvosto hyväksyi 24. maaliskuuta 2014 muutetun perussäännön ja työjärjestyksen, joita ehdotettiin yleiskokoukselle sen nykyisessä kokoonpanossa ja joista EFRAGin jäsenorganisaatiot ja kansalliset standardointielimet (ja/tai kansalliset rahoitusmekanismt) saattoivat esittää huomautuksia.

EFRAGin yleiskokous hyväksyi lopulta EFRAGin muutetun perussäännön ja työjärjestyksen 16. kesäkuuta 2014.

Maystadtin suositusten perusteella EFRAGin perussäännön ja työjärjestyksen tärkeimmät muutokset koskevat seuraavia seikkoja:

– yleiskokouksen jäsenyyden laajentaminen kansallisiin rahoitusmekanismeihin ja muihin yksityisiin tai julkisiin organisaatioihin

– yleiskokouksen jäsenyyden perusteet sekä jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

– yleiskokouksen jäsenten antama vähintään kahden vuoden rahoitussitoumus

– äänioikeudet yleiskokouksessa; periaatteena on, ettei yksikään organisaatio voi yksinään estää EFRAGin toimintaa

– yleiskokouksen tehtävät

– nimeämiskomitea, jolla on neuvoa-antava rooli nimeämis- ja valintamenettelyn tietyissä näkökohdissa

– hallintoneuvoston profiili ja perusteet

– hallintoneuvoston puheenjohtajan rooli

– hallintoneuvoston tehtävät

– hallintoneuvoston varamenettelyt tapauksissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen

– EFRAGin TEGin tehtävät

– EFRAGin/TEGin jäsenyyden profiili ja perusteet.

4.2         Kohdat, joissa poiketaan Maystadtin suosituksista

Vaikka EFRAG-uudistuksia koskevien suositusten perusajatuksia onkin noudatettu, on tärkeää tuoda esiin joitakin poikkeuksia Maystadtin raportin suosituksista. Poikkeukset koskevat seuraavia kysymyksiä:

Uuden hallintoneuvoston kokoonpano

Toisin kuin Maystadtin raportissa suositetaan, kansallisten standardointielinten välinen tasapaino hallintoneuvostossa varmistetaan antamalla ”pienemmille[10] jäsenvaltioille” ylimääräisiä valtuutuksia. Tässä yhteydessä on otettu huomioon näkemykset, joita muutamat jäsenvaltiot esittivät Ecofin-neuvostossa marraskuussa 2013. Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisille ja Euroopan keskuspankille myönnetään tarkkailijan asema hallintoneuvostossa, koska ne ovat päättäneet olla hyväksymättä täysjäsenyyttä hallintoneuvostossa. Tämän tuloksena on todettu, että hallintoneuvoston kokoonpanoa on tarpeen muuttaa, jotta voidaan luoda tasapaino kansallisten standardointielinten ja yksityisten sidosryhmien välille. Näin ollen yksityisille sidosryhmille annetaan kolme ylimääräistä paikkaa.

Päätöksenteko hallintoneuvostossa

Ottaen huomioon sidosryhmien enemmistön esittämät näkemykset sekä se, että Maystadtin raportin mukaan uuden hallintoneuvoston on pyrittävä päätöksissään yksimielisyyteen, on tarpeen ottaa käyttöön varajärjestelmä sellaisia tapauksia varten, joissa yksimielisyyteen ei päästä. Varajärjestelmänä käytettäisiin äänestystä, jossa päätöksenteko edellyttäisi kahden kolmasosan määräenemmistöä[11].

EFRAGin hallinnollisen johtajan ja TEGin puheenjohtajan tehtävien yhdistäminen

Nykyisin EFRAGin hallinnollinen johtaja on myös TEGin puheenjohtaja. Maystadtin raportissa ehdotetaan, että tätä järjestelyä jatketaan myös tulevaisuudessa. Uudistuksista käytyjen neuvottelujen aikana monet nykyisen hallintoneuvoston jäsenistä olivat kuitenkin sitä mieltä, että nämä kaksi tehtävää olisi erotettava toisistaan. Näin ollen perussäännössä ainoastaan määrätään mahdollisuudesta yhdistää nämä kaksi tehtävää (muttei vaadita sitä).

4.3       Suunniteltu aikataulu

Kuten edellä mainittiin, EFRAGin yleiskokous hyväksyi EFRAGin muutetun perussäännön ja työjärjestyksen 16. kesäkuuta 2014. Sujuvan siirtymäprosessin varmistamiseksi muutettu perussääntö ja työjärjestys tulevat kuitenkin voimaan vasta 31. lokakuuta, jolloin uusi yleiskokous voi kokoontua ja nimetä EFRAGin uuden hallintoneuvoston. Myös EFRAGin uudet lisäjäsenet voidaan hyväksyä kyseisenä päivänä.

5                Päätelmät

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että EFRAG on yleisesti ottaen edistynyt lupaavasti uudistusten täytäntöönpanossa Maystadtin raportin keskeisimpien suositusten mukaisesti. Jotta tärkeimmät muutokset olisivat mahdollisia, EFRAGin perussääntöä ja työjärjestystä on muutettu siten, että niissä otetaan huomioon sen rakenteen ja toimintojen tarpeelliset muutokset.

Tässä yhteydessä on huomattava, että nämä muutokset menevät Maystadtin raportin suosituksissa esitettyjä pidemmälle (ne koskevat myös esimerkiksi äänioikeuksien jakomenetelmää yleiskokouksessa, hallintoneuvoston jäsenten profiilien perusteita sekä hallintoneuvoston ja TEGin tehtäviä). Prosessiin osallistuvat eri sidosryhmät ovat yhdessä pyrkineet pääsemään sopimukseen, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Maystadtin toimeksiannon jatkaminen on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi, kun otetaan huomioon hänen asiantuntemuksensa ja osallisuutensa tässä prosessissa.

Kaikkein tärkein todennäköinen poikkeus Maystadtin alkuperäisistä suosituksista johtuu siitä, että EKP ja kolme Euroopan valvontaviranomaista ovat hyväksyneet itselleen hallintoneuvostossa pelkästään tarkkailijan aseman eivätkä täysjäsenyyttä. Koska tämän tuloksena hallintoneuvostossa olisi jäseniä vain kahdesta luokasta, tasapaino on varmistettu antamalla yksityisille sidosryhmille kolme ylimääräistä paikkaa.

Komissio aikoo jatkossakin seurata tarkasti EFRAG-uudistusten täytäntöönpanoa ja raportoida siitä asianmukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kuten uudessa asetuksessa, joka koskee tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavaa unionin ohjelmaa vuosiksi 2014–2020, säädetään, komissio laatii vuodesta 2015 alkaen vuosittaisen kertomuksen EFRAGin toiminnasta. Siinä on tarkoitus tarkastella myös EFRAGin hallintouudistusten täytäntöönpanon edistymistä[12].

[1] Jäljellä olevien uudistusten vuoksi Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ohjelmakausi on 1. tammikuuta 2014 – 31. joulukuuta 2016.

[2] EUVL L 105, 8.4.2014, s. 1.

[3] Philippe Maystadt on toiminut Belgian hallituksessa talousministerinä, valtiovarainministerinä ja varapääministerinä. Hän on toiminut myös Euroopan investointipankin pääjohtajana vuosina 2000–2011. Maaliskuussa 2013 Maystadt nimitettiin komissaari Michel Barnier'n erityisneuvonantajaksi. Hänen tehtäväkseen annettiin arvioida IFRS-standardien nykyistä käyttöönottojärjestelmää EU:ssa siltä kannalta, miten Euroopan panosta korkealaatuisten maailmanlaajuisten tilinpäätösstandardien kehittämisessä voidaan parantaa.

[4] Tämänsuuntaisia kehotuksia on esitetty toistuvasti vuonna 2009 annetun Lontoon julkilausuman jälkeen, viimeksi Los Cabosissa vuonna 2012.

[5]  Tässä asiakirjassa termillä ’kansainväliset tilinpäätösstandardit’ tarkoitetaan IAS- ja IFRS-standardeja sekä IFRIC-tulkintoja.

[6] Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, EYVL L 243, 11.9.2002.

[7] Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä.

[8] EFRAGin uusi hallintoneuvosto korvaisi käytännössä nykyisen hallintoneuvoston.

[9]    Komissio on kuitenkin ottanut esille tällaisten rahoitusmekanismien perustamismahdollisuuden jäsenvaltioiden kanssa tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean kokouksessa Brysselissä 8. huhtikuuta 2014.

[10] Kuten edellä on todettu, neljän suurimman jäsenvaltion kansalliset standardointielimet ovat aina edustettuina.

[11]   Poikkeustapauksissa, joissa määräenemmistöä ei saavuteta, hallintoneuvoston puheenjohtaja voisi esittää päätelmänsä suuntaa-antavan äänestyksen perusteella, jolloin enemmistön näkemys esitettäisiin hallintoneuvoston kantana.

[12]   Asetuksen mukaan vuosittainen kertomus on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kunkin vuoden 30. kesäkuuta.