Sisällysluettelo

1.... JOHDANTO.. 3

2.... TAUSTAA.. 3

3.... ARVIOINTIPROSESSI 5

4.... YHTEENVETO ARVIOINNIN TULOKSISTA JA SUOSITUKSISTA.. 6

4.1..... Clean Sky -yhteisyritys. 6

4.1.1...... Yhteisyrityksen organisointi ja suhteet sidosryhmiin. 6

4.1.2...... Tutkimusohjelman täytäntöönpano. 7

4.2..... Polttokenno- ja vety-yhteisyritys. 7

4.2.1...... Yhteisyrityksen organisointi ja suhteet sidosryhmiin. 7

4.2.2...... Tutkimusohjelman täytäntöönpano. 7

4.3..... Innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritys. 8

4.3.1...... Yhteisyrityksen organisointi ja suhteet sidosryhmiin. 8

4.3.2...... Tutkimusohjelman täytäntöönpano. 8

4.4..... SWOT-ANALYYSI 8

5.... KOMISSION VASTAUS RIIPPUMATTOMIEN ASIANTUNTIJARYHMIEN RAPORTTEIHIN   10

5.1..... Clean Sky -yhteisyritys. 10

5.1.1...... Organisointia ja tehokkuutta koskevat suositukset 10

5.1.2...... Edistystä ja vaikuttavuutta koskevat suositukset 11

5.2..... Polttokenno- ja vety-yhteisyritys. 12

5.2.1...... Organisointia ja tehokkuutta koskevat suositukset 12

5.2.2...... Edistystä ja vaikuttavuutta koskevat suositukset 12

5.3..... Innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritys. 13

5.3.1...... Organisointia ja tehokkuutta koskevat suositukset 13

5.3.2...... Edistystä ja vaikuttavuutta koskevat suositukset 15

6.... PÄÄTELMÄT. 16

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Yhteisten teknologia-aloitteiden ”Clean Sky”, ”polttokenno- ja vetyteknologia” ja ”innovatiiviset lääkkeet” yhteisyritysten toinen väliarviointi

1. JOHDANTO

Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto yhteisten teknologia-aloitteiden ”Clean Sky”, ”polttokenno- ja vetyteknologia” ja ”innovatiiviset lääkkeet” väliarvioinnista vastanneiden riippumattomien asiantuntijapaneelien havainnoista ja tärkeimmistä suosituksista. Siinä esitetään myös komission huomiot ja nostetaan esille ne osa-alueet, joilla olisi aiheellista suunnitella jatkotoimia. Antamalla tämän kertomuksen komissio täyttää kustakin mainitusta yhteisestä teknologia-aloitteesta annetun neuvoston asetuksen[1] 11 artiklassa säädetyn vaatimuksen.

Liitteissä on lisätietoa kolmesta riippumattomasta asiantuntijaryhmästä, jotka vastasivat arvioinneista, sekä kustakin yhteisestä teknologia-aloitteesta tehdystä SWOT-analyysistä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat). Liitteessä luetellaan myös kaikki riippumattomien asiantuntijaryhmien esittämät suositukset. Yksittäiset raportit on julkaistu kokonaisuudessaan asianomaisen yhteisyrityksen internetsivuilla.

2. TAUSTAA

Seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa ehdotettiin pitkällä aikavälillä toimivien julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksien muodostamista yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa ja niiden täytäntöönpanemista perustamalla yhteisyrityksiä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan (nykyinen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artikla) nojalla. Puiteohjelmassa vahvistettiin myös yhteisten teknologia-aloitteiden määrittämiseen sovellettavat perusteet. Tämän pohjalta määritettiin strategisia teknologia-aloja ja muodostettiin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia Euroopan komission ja toimialojen välille. Tässä kertomuksessa keskitytään seuraaviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin:

Clean Sky -yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jossa osapuolina ovat Euroopan unioni (jota edustaa komissio) ja ilmailuala. Sen tärkeimpänä tavoitteena on kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa – ja edistää näin lentoliikenteen kaasu- ja melupäästöjen vähentämiseen tähtäävien ACARE 2020 -tavoitteiden[2] saavuttamista – kaikilla kaupallisen ilmailun lentämiseen liittyvillä osa-alueilla.

Clean Sky -yhteisyrityksessä ilmailualaa edustavat 12 alan johtavaa yritystä ja tällä hetkellä 66 assosiaatiojäsentä. Jäsenten lisäksi toimintaan osallistuu yli 400 avointen ehdotuspyyntöjen kautta valittua kumppania, jotka hoitavat erityistehtäviä. Kaikki jäsenet ja kumppanit tekevät yhteistyötä teknologia-aloilla, jotka on koottu kuuteen integroitujen teknologioiden demonstraatioon (ITD), sekä teknologian arviointiohjelmassa, jossa tarkoituksena on arvioida Clean Sky -yhteisyrityksessä kehitettyjen teknologioiden suorituskykyä.

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jossa osapuolina ovat Euroopan unioni (jota edustaa komissio), polttokenno- ja vetyteknologia-ala (jota edustaa teollisuusryhmittymä NEW-IG) ja tutkimusyhteisö (jota edustaa tutkimusryhmittymä N.ERGHY). Tärkeimpänä tavoitteena on nopeuttaa polttokenno- ja vetyteknologioiden markkinoille tuomista, jotta voidaan hyödyntää teknologioiden potentiaali niukkahiilidioksidisen energiajärjestelmän luomisessa. Innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jossa osapuolina ovat Euroopan unioni (jota edustaa komissio) ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto EFPIA. Sen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset yhteistyölle lääkealan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla Euroopassa, kehittää tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä ja parantaa samalla EU:n lääketeollisuuden kilpailukykyä.

Clean Sky -yhteisyrityksen budjetti on 1,6 miljardia euroa, josta EU:n osuus on enintään 800 miljoonaa euroa. EU:n osuudesta vähintään 200 miljoonaa euroa on varattu ehdotuspyyntöihin. Syyskuuhun 2013 mennessä 14 ehdotuspyyntöä oli arvioitu ja niiden perusteella oli valittu joukko hankkeita. Tätä arviointia tehtäessä avustussopimukset oli allekirjoitettu 349 hankkeen osalta. Viidennentoista ehdotuspyynnön arviointi oli käynnissä, ja kuudestoista eli viimeinen pyyntö oli tarkoitus julkaista ennen vuoden 2014 loppua.

EU:n osuus polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyrityksen tutkimustoiminnasta on enintään 470 miljoonaa euroa. Tähän mennessä on julkaistu kuusi vuosittaista ehdotuspyyntöä, joiden perusteella on valittu joukko hankkeita. Ensimmäisten viiden ehdotuspyynnön seurauksena noin 380 miljoonaa euroa on varattu yhteensä 131 hankkeeseen. Vuoden 2013 ehdotuspyyntö poiki 71 hanke-ehdotusta, joiden alustava kokonaisbudjetti olisi noin 68 miljoonaa euroa; neuvottelut näistä hankkeista olivat vielä käynnissä toista väliarviointia tehtäessä.

Innovatiiviset lääkkeet -yhteisyrityksen käytettävissä oli enintään 1 000 miljoonaa euroa seitsemännen puiteohjelman talousarviosta. Tähän mennessä ehdotuspyyntöjä on julkaistu 10 ja hankkeita on käynnissä yhteensä noin 40. Yhdestoista eli viimeinen pyyntö julkaistiin 11. joulukuuta 2013.

Yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyritysten perustamisesta annettujen neuvoston asetusten vaatimusten mukaisesti ensimmäiset väliarvioinnit tehtiin vuosina 2010 ja 2011. Toiset arvioinnit, joita käsitellään tässä kertomuksessa, saatiin päätökseen ennen vuoden 2013 loppua. Komissio vastasi ensimmäisiin väliarviointikertomuksiin kumppanuutta käsittelevässä tiedonannossaan[3].

3. ARVIOINTIPROSESSI

Kyseessä olevien kolmen yhteisyrityksen toiset väliarvioinnit tehtiin samanaikaisesti. Arviointien koordinointi oli erityisen tärkeää, sillä oli otettava huomioon siirtyminen seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 -ohjelmaan ja käynnissä oleva aloitteiden jatkuvuuden varmistamisprosessi.

Arvioinnin tavoitteena oli tarkastella toimien tehokkuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä toiminnan toteuttajien että varsinaisen toiminnan osalta.

Komissio pyysi tätä varten riippumattomia asiantuntijoita laatimaan raportin, joka perustuu saadun näytön tarkasteluun ja kultakin teknologia-alalta valittujen sidosryhmien haastatteluihin. Horisontaalisten ja kaikille yhteisten seikkojen arvioinnin helpottamiseksi yksi asiantuntija oli mukana kaikissa riippumattomissa asiantuntijaryhmissä.

Brysselissä maaliskuussa 2013 pidettyjen aloituskokousten jälkeen arviointeja tehtiin keskimäärin viiden kuukauden ajan. Arviointityö käsitti etätyötä, neuvottelupuheluita, kokouksia ja sidosryhmähaastatteluja. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen arvioinnissa toteutettiin hankekoordinaattoreille suunnattu verkkopohjainen kysely. Clean Sky -yhteisyrityksen arviointiin sisältyi useita vierailukäyntejä valittuja ITD-toimia toteuttavissa yrityksissä ja toimitiloissa, jotta pystyttiin arvioimaan strategiaa ja demonstraatioiden valmistelutyötä.

Lisäksi tarkasteltiin sisäisiä asiakirjoja ja verkossa saatavilla olevia tietoja, kuten EU:n politiikka-asiakirjoja.

Riippumattomien asiantuntijaryhmien raportit julkaistiin heinäkuussa 2013 (polttokenno- ja vetyteknologia), elokuussa 2013 (innovatiiviset lääkkeet) ja lokakuussa 2013 (Clean Sky). Toisen väliarviointikierroksen tarkoituksena oli soveltuvin osin tukea lainsäädäntöprosessia, joka liittyy yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyritysten seuraavan sukupolven luomiseen.

4. YHTEENVETO ARVIOINNIN TULOKSISTA JA SUOSITUKSISTA

Riippumattomien asiantuntijaryhmien yleispäätelmä on, että yhteisyritykset ovat onnistuneet saavuttamaan tavoitteensa, ne ovat tarkoituksenmukaisia Horisontti 2020 -ohjelman haasteita ajatellen ja niitä tulisi jatkaa.

Toisen väliarvioinnin mukaan toiminnassa olevat yhteisyritykset ovat osoittaneet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallin toimivuuden strategisten teknologia-alojen tutkimuksessa. Ne ovat edistäneet tehokkaasti tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista, ja Euroopan rooli ilmailualan, lääkealan ja polttokenno- ja vetyteknologian tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä on vahvistunut.

Asiantuntijat katsovat, että tulevaisuudessa joitakin osa-alueita voitaisiin kehittää, ja esittävät siksi suosituksia kunkin yhteisyrityksen tämänhetkisessä toiminnassa havaittujen puutteiden poistamiseksi tai vähentämiseksi ja yhteisyritysten tehokkuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi.

4.1. Clean Sky -yhteisyritys

Riippumattoman asiantuntijaryhmän mukaan Clean Sky -yhteisyrityksen[4] toteuttama tutkimus on korkealaatuista. Osa demonstraatioista on jo käynnissä ja osaa on testattu. Monissa tapauksissa alustavat ympäristöhyötyjen arvioinnit osoittavat, että tavoitteet pystytään saavuttamaan ennen ohjelman päättymistä.

4.1.1. Yhteisyrityksen organisointi ja suhteet sidosryhmiin

Raportissa todetaan organisoinnista ja resurssien käytön tehokkuudesta, että yleinen hallintatapa on tehokas sekä ohjelman hallinnoinnin että ehdotuspyyntöjen ja hankkeiden toteuttamisen osalta. Riippumaton asiantuntijaryhmä on vakuuttunut siitä, että Clean Sky -yhteisyritys on luonut ilmailualan – pk-yritykset mukaan luettuina – ja tutkimus- ja tiedeyhteisöjen välille toimivan vuoropuhelun yhteisestä strategisesta ohjelmasta ja on toteuttanut sitä onnistuneesti. Asiantuntijaryhmä katsoo kuitenkin, että yhteyksiä SESARiin[5] ja ACAREen[6] olisi tiivistettävä ja että Clean Sky -yhteisyrityksellä olisi oltava kattavampi käsitys lentoyhtiöistä, lennonvarmistuspalvelun tarjoajista ja muista sidosryhmistä.

Johtoryhmän toiminnassa on asiantuntijaryhmän mukaan vielä parantamisen varaa: hallinnollista työtä olisi vähennettävä, organisatorista tehokkuutta parannettava ja sisäistä ja ulkoista viestintää kehitettävä. Huomattavaa edistystä on kuitenkin tapahtunut prosessien nopeuttamisessa ja toiminnan tehostamisessa. Raportissa esitetään suosituksia muutoksiksi, joilla johtoryhmän toimintaa voidaan tehostaa edelleen. Lisäksi nyt kun Clean Sky -yhteisyritys on vakiinnuttanut asemansa, kompetenssitasapainoa hankkeiden hallinnoinnissa olisi parannettava.

4.1.2. Tutkimusohjelman täytäntöönpano

Raportissa todetaan, että Clean Sky -yhteisyrityksen tekninen edistys kohti asetettuja tavoitteita on hitaasta alusta johtuneista alkuviivästyksistä huolimatta ollut tyydyttävää ja sen lähestymistapa laajaan sidosryhmäyhteisöön on selkeä, avoin ja syrjimätön. Erityisesti strategia (mm. menetelmät, prosessit ja välineet) – jota on käytetty ehdotuspyyntöjen julkaisemisessa ja hallinnoinnissa, parhaiden ehdotusten valinnassa, pk-yritysten osallisuuden edistämisessä sekä yhteisyritykseen ja ehdotuspyyntöihin osallistuvien uusien tahojen osuuden nostamisessa – on osoittautunut tehokkaaksi.

Myös demonstraatioiden tekninen kehittäminen etenee tyydyttävästi. Demonstraatio-ohjelmista saadaan ennen Clean Sky -aloitteen päättymistä näyttöä useiden teknologioiden käytännön soveltamisesta ja viitteitä todennäköisistä hyödyistä asianomaisessa toimintaympäristössä.

4.2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

EU:n pitkän aikavälin sitoutuminen ja vakaan rahoituksen saaminen polttokenno- ja vetyteknologiaa koskevan välineen kautta ovat yhdessä mahdollistaneet sen, että polttokenno- ja vety-yhteisyritys[7] on kasvattanut luottamusta alan teollisuuteen ja tukenut alaa tutkimuksen ja käytännön soveltamisen välisen kuilun umpeen kuromisessa.

4.2.1. Yhteisyrityksen organisointi ja suhteet sidosryhmiin

Asiantuntijaryhmä myöntää, että hankkeiden hallinnointi on tehokasta ja osallistujien arvossa pitämää, mutta yleiskustannusten supistaminen olisi suotavaa. Yhteisyrityksen hallintorakennetta pidetään tarkoituksenmukaisena, mutta parannettavaa on muun muassa päätöksenteon ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön alalla. Asiantuntijaryhmä suositteli myös, että yhteisyritys kehittäisi viestintää.

4.2.2. Tutkimusohjelman täytäntöönpano

Arvioinnissa havaittiin, että polttokenno- ja vetyteknologiatutkimukseen pohjautuva tekninen kehitys on tuonut parannuksia markkinoille (mm. alentamalla kustannuksia ja parantamalla rakenneosien suorituskykyä ja käyttöikää). Raportissa korostetaan, että demonstraatiohankkeet ovat parantaneet osaamista ja luottamusta erityisesti liikenteen alalla. Tehdyn työn laadun katsotaan olevan vastaavan tasoista kuin muussa seitsemännen puiteohjelman toiminnassa, mutta politiikkaan kohdistuva vaikutus (joka on polttokenno- ja vetyteknologioiden menestyksen avain) on rajallinen luultavimmin siksi, että tutkimustoiminta on vasta alkuvaiheessa (vasta muutamia hankkeita on saatu päätökseen). Asiantuntijat kuitenkin suosittavat, että tutkimuksen ja politiikan välisiä mekanismeja ja kytköksiä tarkistetaan ja että viestintää politiikan laadinnasta vastaavien komission yksiköiden kanssa tiivistetään. Lisäksi suositellaan rahoituksen saannin helpottamista, jotta pystytään toteuttamaan teknologioiden markkinoillepääsyn edellyttämiä laajamittaisia demonstraatioita. Samaan aikaan olisi voitava tehdä myös läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta.

4.3. Innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritys

Riippumattoman asiantuntijaryhmän mukaan innovatiivisia lääkkeitä käsittelevä yhteisyritys[8] (IMI-yhteisyritys) on onnistuneesti osoittanut, että se pystyy parantamaan Euroopan houkuttelevuutta lääkealan tutkimus- ja kehittämistyön näkökulmasta, yhdistämään resursseja, tiivistämään erilaisten sidosryhmien sitoutumista ja osallistumista sekä edistämään uusia teknologioita ja menetelmiä lääkkeiden kehittelyn nopeuttamiseksi. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden korkeaan laatuun ja tieteelliseen huipputasoon.

4.3.1. Yhteisyrityksen organisointi ja suhteet sidosryhmiin

IMI-yhteisyrityksen vaikuttavuutta arvioidessaan riippumaton asiantuntijaryhmä tarkasteli keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, hallintorakennetta ja -prosesseja, viestintästrategioita ja rahoituksen käyttöä. Yksi tärkeimmistä päätelmistä on, että keskeisiä suorituskykyindikaattoreita tulisi kehittää edelleen, jotta ne mittaisivat ja heijastaisivat paremmin innovatiivisia lääkkeitä koskevan teknologia-aloitteen yleistavoitteita. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin strategia, jotta voidaan paremmin arvioida IMI-yhteisyrityksen yleisiä vaikutuksia biolääkealaan, terveydenhuoltojärjestelmään ja Euroopan talouteen.

Lisäksi raportissa todetaan, että viestintästrategiaa on kehitettävä edelleen kohdennettujen viestien välittämiseksi eri ryhmille. Näin korjattaisiin tämänhetkinen ongelma eli se, että IMI-yhteisyritystä ei tunneta tietyissä tiedeyhteisön ryhmissä.

Asiantuntijaryhmän mukaan huomattavaa edistystä on saatu aikaan hallintoyksikön toiminnan parantamisessa, mutta eräitä organisatorisia ja henkilöstöön liittyviä seikkoja voidaan vielä kehittää.

4.3.2. Tutkimusohjelman täytäntöönpano

Riippumaton asiantuntijaryhmä totesi, että tutkimus- ja kehittämistyön toteuttamisessa ilmenee edelleen teollis- ja tekijänoikeusasioihin liittyviä vääriä käsityksiä, vaikkakin ongelmaan suhtaudutaan hyvin eri tavoin eri sidosryhmissä. Asiantuntijaryhmä arvosti uuden rahoitusmekanismin kokeilemista mm. toteuttamalla uusien tieteellisten näkökulmien hyödyntämiseen tähtääviä ehdotuspyyntöjä, joiden tulokset ovat ylittäneet odotukset.

4.4. SWOT-ANALYYSI

Jotta arviointi sijoittuisi laajempaan kontekstiin ja jotta päätelmien tekeminen olisi helpompaa, riippumattomat asiantuntijat laativat yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyrityksistä SWOT-analyysit. Yksittäisten vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien joukosta havaittiin muutamia yhteisiä piirteitä, erityisesti vahvuuksia ja heikkouksia. Analyysi on perusteellinen, sillä se kattaa kolme viidestä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä perustetusta yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyrityksestä. Komission kertomus, jossa käsitellään viestintäverkot, sisällöt ja teknologia -pääosaston vastuulla olleiden kahden muun yhteisen teknologia-aloitteen yhteisyrityksen toisia väliarviointeja, on jo julkaistu[9], ja sen päätelmät ovat samansuuntaisia tässä esitettyjen kanssa.

Tämänhetkisten yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyritysten vahvuudet osoittavat yleisesti, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on menestyvä yhteistyömalli, joka soveltuu teknologisten erityisalojen kilpailun ulkopuolisten haasteiden ratkaisemiseen. Yhteiset teknologia-aloitteet ovat toimivia välineitä, joiden avulla voidaan päästä yhteisymmärrykseen strategisista tutkimuskohteista ja tutkimusmäärärahojen potentiaalisesti tehokkaammasta käytöstä. Toinen vahvuus on kyky luoda ja ylläpitää teollisuudenalan edustajista, tutkimusorganisaatioista ja tiedemaailman edustajista muodostuvia vahvoja yhteisöjä laajentamalla mukana olevien sidosryhmien verkostoa, luomalla kriittinen massa asiantuntemusta kaikkein monimutkaisimpien ongelmien ratkaisemiseksi ja tuottamalla korkealaatuisia tieteellisiä tuloksia. Resurssienhankinta ja synergian lisääntyminen ovat myös osoittautuneet yhteisyritysten vahvuuksiksi.

Clean Sky -yhteisyrityksessä on otettu käyttöön tehokas hallintorakenne ja neuvoa-antavien elinten aloitteellisen osallistumisen malli; näitä osa-alueita olisi vahvistettava polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä ja IMI-yhteisyrityksessä.

Analyysissa mainitaan heikkoutena, että tieteellisen ja hallinnollisen henkilöstön tasapainoa yhteisyritysten johtoryhmissä voitaisiin vielä parantaa. Tässä on kuitenkin otettava laajemmin huomioon yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyritysten toimintamalli: ne ovat rakenteeltaan pieniä elimiä, joiden on tarjottava kaikki tutkimus- ja demonstraatiotoiminnan tukipalvelut. Tämä vaikuttaa niiden mahdollisuuteen parantaa hallinnollisten ja tieteellisten tehtävien tasapainoa ja tasapainottaa henkilöstön kompetensseja sisäisesti.

Komission ehdottamiin neuvoston asetuksiin[10] sisältyy tähän liittyviä toimenpiteitä, joilla yhteisyrityksiä autetaan järkeistämään tiettyjä hallinnollisia tehtäviä ja hyödyntämään paremmin kaikille Horisontti 2020 -ohjelmaa täytäntöönpaneville elimille tarjottuja yhteisiä palveluja.

Lisäksi riippumattomat asiantuntijaryhmät kommentoivat eräiden sidosryhmien (mm. pk-yritykset, EFPIA:han kuuluvat yritykset) muita vähäisempää osallistumista ja käsittelivät toimenpiteitä, joita olisi toteutettava aloitteiden soveltamisalan laajentamiseksi. Koordinointia alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten aloitteiden ja poliittisten linjausten kanssa pidetään nykyisellään vähäisenä, ja sitä tulisi lisätä. Huomiot osallistumisesta ja koordinoinnista eri toiminta- ja politiikkatasoilla ovat pitkälti sidoksissa yhteisiin teknologia-aloitteisiin, mutta kehityksen seuranta kuuluu kuitenkin komission tehtäviin.

Yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyrityksissä asetettuja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita – mikäli sellaisia on asetettu – pidetään liian keskeneräisinä, mikä rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa sekä laajempia sosioekonomisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia että tavoitteiden saavuttamista ohjelmatasolla. Viimeksi mainittu tekijä saattaa eritoten uhata yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyritysten saamaa poliittista tukea.

Yhteisenä uhkana pidetään mahdollisuutta, että tärkeimmille sidosryhmille muodostuu kielteinen käsitys yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyrityksistä.

5. KOMISSION VASTAUS RIIPPUMATTOMIEN ASIANTUNTIJARYHMIEN RAPORTTEIHIN

Komissio on tyytyväinen riippumattomien asiantuntijaryhmien päätelmiin, joiden mukaan yhteisyritys on toimiva malli tutkimuksen ja demonstroinnin toteuttamiseksi tärkeillä erikoisaloilla ja niitä tulisi jatkaa. Komissio sitoutuu noudattamaan sille esitettyjä suosituksia ja avustamaan muita sidosryhmiä ja elimiä niille esitettyjen suositusten noudattamisessa. Komissio yhtyy yleisesti riippumattoman asiantuntijaryhmän arvioihin ja päätelmiin ja kannattaa suurinta osaa yksityiskohtaisista suosituksista. Monet suosituksista on jo otettu huomioon komission ehdotuksissa Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluviksi yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyrityksiksi.

5.1. Clean Sky -yhteisyritys

Komissio panee merkille asiantuntijaryhmän päätelmän, jonka mukaan Clean Sky -yhteisyritys on hitaan alun jälkeen tehostanut toimintaansa ja on nyt täydessä vauhdissa. Vaikka kaikkia viivästymisiä ei ole vielä saatu täysin kurottua umpeen, kaikki täytäntöönpanosuunnitelmat saadaan toteutettua. Komissio panee merkille asiantuntijaryhmän kannan ja on vakuuttunut siitä, että Clean Sky -yhteisyritys saavuttaa tällä vauhdilla tavoitteensa.

5.1.1. Organisointia ja tehokkuutta koskevat suositukset 5.1.1.1. Yhteisyrityksen sisäisten sääntöjen ja rahoituksen soveltuvuus

Komissio yhtyy yleisesti asiantuntijaryhmän mielipiteeseen, jonka mukaan päätöksentekoprosessia olisi nopeutettava, mutta korostaa samalla, että tehostamisprosessi olisi toteutettava osallistumissääntöjen ja varainhoitoasetuksen puitteissa, jotta pystytään säilyttämään hallinta ja varmistamaan täysi avoimuus julkisen rahoituksen käytön suhteen.

5.1.1.2. Johtoryhmän organisaation ja menettelyjen tehokkuus, mukaan luettuna seuranta

Komissio on samaa mieltä siitä, että yhteisyritysten jatkaminen on tilaisuus tehostaa hallinnollisten ja teknisten resurssien käyttöä. On kuitenkin tärkeää huomata, että järkeistämisprosessi on nähtävä ja toteutettava laajemmassa Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoyhteydessä, jossa yhteisyritykset ovat keino saavuttaa lainsäätäjän asettamat tavoitteet.

5.1.1.3. Viestinnän tehokkuus

Komissio on samaa mieltä siitä, että viestinnästä olisi tehtävä keskeinen yhteisyrityksen sisäisen ja ulkoisen synergian kanava. Komissio on valmis tukemaan tämän päämäärän saavuttamista. On tärkeää lisätä tehokasta viestintää ja kohdentaa viestit suurelle yleisölle, eri alojen edustajille, päättäjille ja kansainvälisille yhteisöille. Komissio on samaa mieltä asiantuntijaryhmän kanssa siitä, että tähänastiset tulokset ovat erinomaisia ja että nykytilanne on hyvä lähtökohta viestinnän parantamiseksi jatkossa. Lisäksi komissio yhtyy näkemykseen, jonka mukaan SESAR-yhteisyrityksen ja Clean Sky -yhteisyrityksen välisiä yhteyksiä olisi vahvistettava, ja on valmis tekemään työtä molempien yhteisyritysten kanssa viestinnän kehittämiseksi ja synergian ja täydentävyyden lisäämiseksi.

Komissio on myös sitoutunut tekemään tiivistä yhteistyötä Clean Sky -yhteisyrityksen ja kaikkien sidosryhmien kuten valtioiden edustajien ryhmän jäsenten kanssa yleisen tietoisuuden ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tunnettuuden lisäämiseksi.

5.1.1.4. Ehdotuspyyntöjen laatu

Asiantuntijaryhmä toteaa, että ehdotuspyyntömenettely ja ehdotuspyyntöjen toteutus on ollut tehokasta ja oikeassa suhteessa siihen, mikä on kumppaneiden rooli teknisessä Clean Sky -ohjelmassa. Komissio on samaa mieltä siitä, että toimintatapaa olisi käytettävä jatkossakin ja että ehdotuspyyntöprosessin olisi oltava tärkeä osatekijä vieläkin kunnianhimoisemman Clean Sky 2 -yhteisyrityksen erityistavoitteiden saavuttamisessa. Asiantuntijaryhmä katsoo, että ehdotuspyyntöjen teknisen sisällön järjestelmälliseen tarkastamiseen olisi panostettava enemmän, ja komissio on valmis auttamaan tämän päämäärän saavuttamisessa.

5.1.2. Edistystä ja vaikuttavuutta koskevat suositukset 5.1.2.1. Yleinen edistys ja vaikuttavuus

Komissio yhtyy asiantuntijaryhmän päätelmään, jonka mukaan Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä olisi tultava keskeinen osa yleiseurooppalaista demonstraatioihin pohjaavaa ilmailualan innovointiohjelmaa. Seitsemännen puiteohjelman osana toteutetun Clean Sky -yhteisyrityksen onnistuneen täytäntöönpanon hyödyntäminen on tarpeen pyrittäessä saavuttamaan ympäristövaikutuksia ja kilpailukykyä koskevat tavoitteet. Komissio korostaa, että ympäristöön liittyvät tavoitteet ja edistyminen niiden saavuttamisessa on sovitettava yhteen muiden ympäristöpolitiikkaa tukevien hankkeiden kanssa.

Komissio panee merkille, että asiantuntijaryhmän mukaan strateginen suunnittelu ja lopullisen demonstraatiovaiheen valmistelu, koelennot mukaan luettuina, on ollut esimerkillistä. Samaan aikaan asiantuntijaryhmä korostaa tarvetta luoda tiiviimmät yhteydet Clean Sky -tavoitteiden ja eurooppalaisen teknologiafoorumin ACAREn asettamien ilmailualan yleisten tavoitteiden välille. Komissio yhtyy asiantuntijaryhmän kantaan ja aikoo tutkia mahdollisuutta kehittää pidemmälle menetelmiä, joilla arvioidaan ACAREn tavoitteiden saavuttamista.

5.1.2.2. Vierailukäynnit

Asiantuntijaryhmä toteaa, että vierailukäynneistä on saatu ensi käden kokemusta Clean Sky -yhteisyrityksen edistymisestä ja siitä, miten saadut tulokset ovat vastanneet erityisiä tavoitteita. Komissio hyväksyy asiantuntijaryhmän kannan ja suosituksen, että vierailukäyntejä tehdään myös tulevia arviointeja laadittaessa.

5.1.2.3. Teknologian arviointielin ja toimintatarpeet

Komissio panee merkille teknologian arviointielimen nykyisen tehtäväkentän, joka on suunnattu teknologian arviointeihin. Komissio pitäisi suotavana teknologian arviointielimen työkalujen kehittämisen laajentamista.

5.2. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys 5.2.1. Organisointia ja tehokkuutta koskevat suositukset 5.2.1.1.  Hallinto ja sidosryhmien sitoutuminen

Komissio on samaa mieltä siitä, että päätöksentekoprosessien olisi oltava mahdollisimman nopeita, mutta korostaa, että määräaikojen olisi oltava asianmukaisia hallintoneuvoston kokousten organisointi- ja valmisteluvaiheissa. On syytä panna merkille, että komission ääni hallintoneuvostossa on jakamaton ja että komissiolle on varattava riittävästi aikaa eri yksiköiden konsultoimiseen, jotta päästään yhteisymmärrykseen kaikkien asiaankuuluvien yksiköiden välillä. Nykyisissä määräajoissa, jotka koskevat asiakirjojen toimittamista hallintoneuvoston kokouksiin ja kirjallisiin menettelyihin vastaamista, otetaan tämä tarve huomioon.

EU aikoo hallintoneuvoston jäsenenä seurata resurssienjaon asianmukaisuutta, jäsenten sitoutumisen jatkuvuutta ja menettelyjen soveltamisen tehokkuutta. Pääjohtajan toimivalta on rajallinen asioissa, joissa komissiolla on veto-oikeus (lähinnä julkisten varojen käyttöön liittyvät asiat), ja ne olisikin jätettävä hallintoneuvoston päätettäviksi. Komissio kannattaa ehdotusta vahvistaa valtioiden edustajien ryhmän roolia ja parantaa tiedonkulkua sen kanssa.

5.2.1.2. Hallinnollinen suunnittelu ja hallinnointi

Komission ehdottamaan polttokenno- ja vetyteknologia 2 -asetukseen sisältyy mahdollisuus jakaa tiettyjä hallinnollisia tehtäviä. Yhteisyritysten itsenäisen luonteen vuoksi ei kuitenkaan olisi mahdollista, että komissio ottaisi tehtäviä takaisin, kuten asiantuntijaryhmä ehdottaa. Komissio on valmis tutkimaan vaihtoehtoja, jotka koskevat teollisuudenalan menojen seurantaa, niiltä osin kuin se sopii yhteen Horisontti 2020 -ohjelmassa vahvistetun yleisen yksinkertaistamistavoitteen kanssa.

5.2.2. Edistystä ja vaikuttavuutta koskevat suositukset

Komissio kannattaa rahoitukseen liittyviä toimintaehdotuksia. Uudesta polttokenno- ja vetyteknologia 2 -asetuksesta annetun ehdotuksen mukaan yhteisyrityksellä onkin käytössään takuurahasto, mikä helpottaa pk-yritysten osallistumista.

Työohjelmien yhteydessä aiotaan toteuttaa uusia toimia synergian ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi muiden merkittävien osa-alueiden kanssa. Työohjelmien samansuuntaisuuden parantamiseen on jo ryhdytty sekä Horisontti 2020 -ohjelman ensimmäisissä ehdotuspyynnöissä että vähäpäästöisiä ajoneuvoja koskevan eurooppalaisen aloitteen toiminnoissa.

Komissio on halukas tutkimaan, miten politiikan määrittelystä vastaavien komission yksiköiden ja yhteisyrityksen vuorovaikutusta voidaan tehostaa, jotta yhteisyrityksen toiminnalla olisi enemmän vaikutusta politiikkaan. Komissio aikoo myös varmistaa, että tieteellistä näyttöä hyödynnetään johdonmukaisesti liikenne- ja energiapolitiikassa.

ERA-NET-hanke[11] ja Euroopan energiatutkimuksen yhteenliittymän (EERA) yhteinen polttokenno- ja vetyteknologian ohjelma voisivat olla alan kansallisen ja alueellisen toiminnan koordinoimiseen ja integroimiseen soveltuvia välineitä ja hyödyllisiä kumppaneita polttokenno- ja vetyteknologian yhteisyritykselle.

Komissio aikoo tutkia mahdollisuutta sisällyttää vetyinfrastruktuurit rakennerahastojen uuteen kansalliseen strategiseen viitekehykseen.

5.3. Innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritys 5.3.1. Organisointia ja tehokkuutta koskevat suositukset 5.3.1.1. Organisaatiorakenne ja rahoitusmekanismit Komissio panee merkille asiantuntijaryhmän suositukset IMI-yhteisyrityksen hallintoyksikön organisaatiorakenteen parantamisesta siten, että hallinnollisen ja tieteellisen henkilöstön välinen tasapaino olisi tarkoituksenmukainen. Lisäksi olisi määritettävä mahdolliset hallintoyksikön osaamis- tai kompetenssivajeet, jotta tilannetta voitaisiin parantaa. Asiantuntijaryhmä suosittaa, että IMI-yhteisyritys tutkisi, voidaanko joitakin hallinnollisia ja monialaisia tehtäviä jakaa muiden yhteisyritysten kanssa, ottaen huomioon, että tällaista lähestymistapaa ehdotetaan komission ehdotuksessa innovatiiviset lääkkeet 2 -yhteisyritykseksi. Komissio kannattaa suositusta jatkaa tarvittaessa ja Horisontti 2020 -ohjelman sääntöjen puitteissa ja mukaisesti uusien rahoitusmekanismien suunnittelua ja valmistelua nykyisten ja tulevien hankkeiden jatkuvuuden varmistamiseksi. 5.3.1.2. Hallinto ja alan sidosryhmien sitoutuminen

Asiantuntijaryhmä kannustaa komissiota hyödyntämään tilaisuuden määrittää ristikkäisvertailun pohjalta valtioiden edustajien ryhmän ja tieteellisen komitean operatiiviseen toimintaan liittyviä parhaita käytäntöjä yhteisyrityksissä. Komissio suhtautuu myönteisesti tähän suositukseen ja kannustaa jakamaan hyviä käytäntöjä erityisesti hallintoon ja neuvoa-antavien elinten rooliin liittyvissä asioissa.

Asiantuntijaryhmä toteaa myös, että keskikokoisten lääkealan yritysten, jotka ovat liian suuria pk-yrityksiksi mutta jotka eivät ole EFPIA:n jäseniä, osallistuminen voisi olla hyödyllistä IMI-hankkeille. Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että yhteisyritys pyrkisi saamaan tällaisia yrityksiä mukaan tuleviin hankkeisiin. Komissio kannattaa tätä ja on käsitellyt asiaa ehdotuksessaan Horisontti 2020 -ohjelman alaiseksi innovatiiviset lääkkeet 2 -yhteisyritykseksi. Sen mukaan kumppaniksi voidaan ottaa muitakin yrityksiä EFPIA:n jäsenten ja pk-yritysten lisäksi, ja erityisesti mainitaan keskisuuret yritykset.

Komissio panee merkille, että asiantuntijaryhmä kehottaa käyttämään mahdollisuutta sisällyttää EU:n ulkopuoliset luontaissuoritukset osaksi kaikkia luontaissuorituksia. Komissio panee merkille myös, että EFPIA:ta on kehotettu noudattamaan tätä ehdotusta, jotta toimialaa kannustettaisiin laajemmin osallistumaan IMI-yhteisyritykseen.

5.3.1.3. Viestintästrategia ja tiedotus

Komissio on samaa mieltä siitä, että IMI-yhteisyrityksen hallintoneuvoston olisi tehtävä kaikki mahdollinen hiljattain laaditun viestintästrategian viimeistelemiseksi ja toteuttamiseksi. Strategia on kytköksissä IMI:n visioon ja pitkän aikavälin toimintakehykseen. Se auttaa osoittamaan IMI-yhteisyrityksen merkityksen sidosryhmille ja muille kohderyhmille ja houkuttelemaan näin lisää osallistujia ja investointeja.

Komissio kannattaa EFPIA:n sopimusta kehittää edelleen kohdennettua viestintää monenlaisille sidosryhmille, kuten suurelle yleisölle, potilasjärjestöille ja sääntelyviranomaisille. Olennaista on, että painopiste siirretään panoksista ja prosesseista tuotoksiin ja vaikutuksiin IMI-yhteisyrityksen työn merkityksen osoittamiseksi. Samalla parannetaan IMI:n tunnettuutta, kohennetaan yhteisyrityksen imagoa ja saadaan suurempaa tukea yleisöltä.

Asiantuntijaryhmä suosittelee valtioiden edustajien ryhmän jäsenten toimimista IMI-yhteisyrityksen lähettiläinä omissa maissaan, jotta yhteisyritykselle saadaan enemmän tukea ja tuleviin pyyntöihin saadaan enemmän osallistujia.

Hallintoneuvosto on jo ryhtynyt toimiin pyytämällä, että IMI-yhteisyritykselle valitaan ja nimetään ”tiedelähettiläät” kuhunkin maahan. Lähettiläiden tulisi olla keskeisessä asemassa olevia korkean tason tutkijoita, jotka osallistuvat IMI:n hankkeisiin tai jotka ovat perehtyneet sen tieteelliseen toimintaan. Heidän tehtävänään olisi jakaa tietoa ja tukea saavutuksia kansallisella ja alueellisella tasolla. Alustava luettelo mahdollisista ehdokkaista, jotka on valittu IMI-yhteisyrityksen hankkeisiin osallistujien ja tieteellisen komitean entisten jäsenten joukosta, on laadittu.

Komissio arvostaa tähänastisia ponnisteluja pk-yritysten mukaan ottamiseksi ja katsoo, että työtä olisi jatkettava. Komissio tukee asiantuntijaryhmän suosituksia, jotka koskevat kohdennettua viestintää, viestejä tekijän- ja teollisoikeuspolitiikkaa koskevista seikoista sekä esimerkkien antamista pk-yrityksistä, jotka ovat hyötyneet IMI:n hankkeisiin osallistumisesta.

5.3.2. Edistystä ja vaikuttavuutta koskevat suositukset 5.3.2.1. Keskeiset suorituskykyindikaattorit

Komissio on samaa mieltä siitä, että keskeisiä suorituskykyindikaattoreita on vielä kehitettävä samansuuntaisesti lainsäätäjän Horisontti 2020 -ohjelmaa varten vahvistaman yleisen lähestymistavan kanssa. On selvää, että pitkän aikavälin strategiaa ja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita tarvitaan investointien tuoton määrittämiseen sekä rahalle saatavan vastineen ja IMI:n vaihtoehtoiskustannusten arvioimiseen. Komissio kannattaa sitä, että koostettuja keskeisiä indikaattoreita seurataan säännöllisesti ja niistä tiedotetaan laajasti myös muille kuin tavanomaisille kohteille eli tiede- ja tutkimusyhteisöille.

5.3.2.2. Tiedon saatavuus

Asiantuntijaryhmä suosittelee, että komissio yhdessä EFPIA:n kanssa auttaisi hankkimaan tiedot ja pohjaluvut, jotka tarvitaan koostettujen keskeisten indikaattorien kehittämiseksi. Komissio on yleisesti samaa mieltä asiantuntijaryhmän kanssa, mutta kannattaa myös keskinäisen tiedonvaihdon kehittämistä, sillä se auttaisi politiikan laadinnassa komission yksiköissä.

6. PÄÄTELMÄT

Komissio antaa arvoa asiantuntijaryhmien tekemälle kattavalle ja perusteelliselle työlle Clean Sky-, polttokenno- ja vetyteknologia- ja innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritysten toisten väliarviointien toteuttamisessa. Komissio arvostaa erityisesti sitä, että asiantuntijaryhmät ovat vertailleet kolmen yhteisyrityksen menettelyjä ja – Clean Sky -yhteisyrityksen tapauksessa – tehneet useita vierailukäyntejä tiukan aikataulun puitteissa saavutusten arvioimiseksi demonstraatioiden tasolla. Komissio panee merkille myös, että asiantuntijaryhmät tunnustivat 187 artiklan mukaisissa aloitteissa käytetyn julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallin toimivuuden ja esittivät myönteisiä arvioita yhteisyritysten tulevista näkymistä Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa. Komissio on tyytyväinen siihen, että tähänastisissa kahdessa väliarvioinnissa on esitetty varsin samansuuntaisia näkemyksiä, ja panee merkille asiantuntijaryhmien havainnon, että useimmat vuosina 2010 ja 2011 tehtyjen ensimmäisten väliarviointien suosituksista on pantu täytäntöön onnistuneesti.

Asiantuntijaryhmien suositukset ovat arvokkaita yhteisyritysten tämänhetkisessä toiminnassa havaittujen heikkouksien poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi. Ne otetaan huomioon siinä määrin kuin lainsäädäntöprosessi sen sallii perustettaessa yhteisten teknologia-aloitteiden yhteisyrityksiä Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa (Clean Sky 2, polttokenno- ja vetyteknologia 2 ja innovatiiviset lääkkeet 2).

Komissio sitoutuu toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä tarvittaessa ja toimivaltuuksiensa rajoissa. Komissio sitoutuu myös tekemään jatkossakin yhteistyötä muiden yhteisyrityksissä mukana olevien sidosryhmien ja elinten kanssa suositusten noudattamiseksi asianmukaisesti.

Lisäksi komissio muistuttaa, että yhteisyritysten seuraavalle sukupolvelle osoitettujen suositusten noudattaminen edellyttää uusien neuvoston asetusten hyväksymistä. Komission esitti asetusehdotukset 10. heinäkuuta 2013, ja Clean Sky-, polttokenno- ja vetyteknologia- ja innovatiiviset lääkkeet -yhteisyritysten jatkamiseen Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa tähtäävät prosessit ovat täydessä vauhdissa.

[1] Clean Sky: neuvoston asetus (EY) N:o 71/2008; polttokenno- ja vetyteknologia: neuvoston asetus (EY) N:o 521/2008; innovatiiviset lääkkeet: neuvoston asetus (EY) N:o 73/2008.

[2] ACARE-tavoitteet (vertailuvuosi 2000): i) vähennetään polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia matkustajakilometriä kohden, ii) vähennetään typen oksidipäästöjä 80 prosenttia, iii) vähennetään meluhaittoja 50 prosenttia ja iv) edistytään huomattavasti ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden valmistukseen, ylläpitoon ja käytöstäpoistoon liittyvien ympäristövaikutusten vähentämisessä.

[3] Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2011) 1072 lopullinen ja komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Kumppanuus tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa (SEC(2011) 1072).

[4] http://www.cleansky.eu/sites/default/files/news/clean_sky_-_2nd_interim_assessment.pdf

[5] http://www.sesarju.eu/

[6] http://www.acare4europe.org/

[7] http://www.fch-ju.eu/sites/default/files/2nd%20interim%20evaluation.pdf.

[8] http://www.imi.europa.eu/sites/default/files/uploads/documents/Governance/2ndInterimEvaluationIMI.pdf.

[9] COM(2013) 830.

[10]COM/2013/0496: biopohjaiset teollisuudenalat; COM/2013/0505: Clean Sky 2; COM/2013/0506: polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva toinen yhteisyritys; COM/2013/0501: elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten (ECSEL); COM/2013/0495: innovatiiviset lääkkeet 2 -aloite.

[11] ERA-NET-hankkeen tarkoituksena on lisätä kansallisella ja alueellisella tasolla jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa tehtävän tutkimustyön koordinointia ja yhteistyötä.

http://ec.europa.eu/research/era/era-net-in-horizon-2020_en.html

Sisällysluettelo

LIITE I: RIIPPUMATTOMIEN ASIANTUNTIJARYHMIEN SUOSITUKSET.. 2

LIITE II: SWOT-analyysit 13

LIITE III: Asiantuntijapaneelien kokoonpano. 18

LIITE I: RIIPPUMATTOMIEN ASIANTUNTIJARYHMIEN SUOSITUKSET

Clean Sky -yhteisyritys

Suositus || Vastuutaho

Edistyminen kohti ympäristötavoitteita ||

Clean Sky 1 ja 2: Tämänhetkistä edistysvaihetta verrataan Clean Sky -yhteisyrityksen tavoitteisiin. Paneeli suosittelee ACAREn tavoitteiden ja Clean Sky -yhteisyrityksen saavutusten vertailemista nykyistä läpinäkyvämmin. || hallintoneuvosto, yhteisyritys

Paneeli kannustaa kumppaneita ja hankkeiden vetäjiä esittämään selkeämpiä ja johdonmukaisempia lukuja ja oletuksia, joiden pohjalta ympäristötavoitteita arvioidaan suhteessa ACAREn tavoitteisiin. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Koordinointi seitsemännen puiteohjelman, SESARin ja kansallisten ohjelmien kanssa ||

Suhteita sekä SESARiin että ACAREen – työryhmätasolla – olisi suotavaa tiivistää, jotta yhteisyrityksessä saataisiin kattavampi käsitys lentoyhtiöistä, lennonvarmistuspalvelun tarjoajista ja muista sidosryhmäyhteisöistä. ||

Paneeli uskoo, että tiedonvaihto yhteisyrityksen ja valtioiden edustajien ryhmän välillä on hyvin tärkeää, ja suosittelee, että valtioiden edustajien ryhmällä on jatkossakin keskeinen rooli pyrittäessä varmistamaan kansallisten ohjelmien johdonmukaisuus Clean Sky -yhteisyrityksen kanssa. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Osallistumisen edistämisen tehokkuus ||

Paneeli arvostaa sitä, että Clean Sky ei edellytä konsortiota ehdotuspyyntöihin osallistumisen ehtona, vaan yksittäiset tahot voivat hakea, ja että myös pk-yritysten joukossa on useita yksittäisiä tuensaajia. Paneeli kuitenkin suosittaa, että pk-yritysten suurta osuutta ja uusia osallistujia tuodaan näkyvämmin esille (ks. myös kohta 3.5: viestinnän tehokkuus). || yhteisyritys

ITD-toimien ja teknologian arviointistrategioiden tehokkuus ||

Paneeli panee merkille, että teknologisen valmiuden tasoihin (TRL) perustuvaa konseptia on kehitetty, ja suosittelee, että Clean Sky -yhteisyritys jakaa tulokset koko t&k-yhteisölle. || yhteisyritys

Clean Sky 1 ja 2: Vierailukäynnit osoittivat, että yhteistyö tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja koelentojen valmistelun välillä on erinomaista. Yksityiskohtaisia arvioita on tehty, ja niissä on ollut mukana monialaisia ryhmiä, joihin kuuluu kokenutta henkilöstöä koelennoilla. Ympäristömyötäisten syöttöliikenteen ilma-alusten koelentojen valmistelua koskevan onnistuneen esimerkin perusteella paneeli suosittelee, että integroitujen teknologioiden demonstraatioissa panostetaan enemmän viestintään ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen, ja kannustaa niitä ottamaan muiden integroitujen teknologioiden demonstraatioiden onnistumisista opiksi tulevassa toiminnassa. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Täydentävyys Horisontti 2020 -puiteohjelman muiden toimien kanssa ||

Clean Sky 2 tarjoaa soveltuvat puitteet teollisuusvetoisten hankkeiden toteutukseen ja hallinnointiin. On tärkeää, että merkittävä osuus budjetista osoitetaan tällaisiin hankkeisiin, jotta teknologioiden valmiustaso saadaan nostettua TRL 3:sta TRL 4:ään tai jopa TRL 5:een ilman että tavoitteena on ensin osallistuminen lennon täyden mittakaavan demonstraatioalustaan. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

On tärkeää, että tällaisia teollisuusvetoisia hankkeita johtaa yhteisyritys suoraan ilman suurten, korkeamman teknologisen valmiuden tason hankkeiden väliintuloa. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Hankkeissa olisi hyödynnettävä teknologian arviointielintä, joka voi antaa oman panoksensa arviointivaiheessa ja arvioida ympäristövaikutuksia ja tehokkuutta hankkeiden päätyttyä. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Clean Sky -yhteisyrityksen oikeudellisen kehyksen ja hallinnon soveltuvuus ||

Paneeli suosittaa, että tieteellisen ja teknologisen neuvoa-antavan komitean (STAB) rooli säilytetään ja sitä vahvistetaan esimerkiksi laadittaessa strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman tulevia päivityksiä. Komitean panos – myös tulevassa Clean Sky 2:ssa – on merkittävä, ja suositellaan, että siihen osallistuu erittäin päteviä henkilöitä, kuten tällä hetkellä Clean Sky -yhteisyrityksessä. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Vaikka neuvoa-antavien elinten panos on ollut arvokas, tieteellinen ja teknologinen neuvoa-antava komitea ja valtioiden edustajien ryhmä voisivat osallistua nykyistä enemmänkin ja aloitteellisemminkin. Clean Sky -yhteisyrityksen tulisi pyrkiä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla neuvoa-antavia elimiä tuen saamiseksi jäljellä oleville ehdotuspyyntöille ja muulle toiminnalle kaikilla tasoilla. || hallintoneuvosto, yhteisyritys

Yhteisyrityksen sisäisten sääntöjen ja rahoituksen soveltuvuus ||

Paneeli korostaa, että Clean Sky -yhteisyritys auttaa toteuttamaan myös etenemissuunnitelmia, joista on sovittu yhdessä kaikkien sidosryhmien kesken, ja pitää monivuotista lähestymistapaa suotavana ja suosittaa sen jatkamista. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli pitää valitettavana, että osakkaiden monivuotisia avustussopimuksia koskevien neuvottelujen yhteydessä tarvitaan edelleen enemmän joustavuutta avustussopimusten hallinnointiin. Yleisesti paneeli suosittaa, että toimitusjohtajalle annetaan enemmän harkintavaltaa hallintoasioissa, ja katsoo, että toimitusjohtajan olisi pantava alulle, neuvoteltava ja toteutettava osakkaiden avustussopimuksiin liittyvät varainsiirrot. Näin nopeutettaisiin tarvittavien päätösten toimeenpanoa, sillä siihen ei enää tarvittaisi hallintoneuvostoa. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli on tietoinen siitä, että suosituksia on annettu strategisen suunnittelun kattavuudesta ja ajoituksesta (Clean Sky -yhteisyrityksen kehittämissuunnitelma CSDP) ja sovittamisesta yhteen vuotuisen toteutussuunnitelman (AIP) ja osakkaiden avustussopimusten vuotuisten tarkistusten kanssa. Tässä yhteydessä sisäisen tarkastuksen yksikkö on nostanut esille erityisesti sen seikan, että aihealueisiin on tehty huomattavia muutoksia hyväksyttyyn vuotuiseen toteutussuunnitelmaan verrattuna. Paneeli hyväksyy suunnitelmat siirtää osa tällaisten muutosten hyväksymiseen liittyvistä päätöksistä ja tehtävistä hallintoneuvostolta toimitusjohtajalle, jotta yhteisyrityksellä on varmasti riittävästi joustonvaraa aiheluettelon mukauttamiseksi todellisiin tarpeisiin vuoden kuluessa. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Clean Sky 1 ja 2: Paneeli katsoo, että nykyiset mahdollisuudet määrärahojen uudelleenjakamiseen integroitujen teknologioiden demonstraatioille (kuten vuonna 2012 tehty siirto ITD-toimien välillä) ovat hyödyllinen askel kohti suurempaa budjettijoustavuutta. Paneeli pitää valitettavana, ettei varabudjettia ole edelleenkään, sillä se mahdollistaisi joustavuuden alojen välillä. Tästä syystä paneeli suosittaa, että hallintoneuvosto harkitsisi 5–10 prosentin varabudjetin käyttöönottamista. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli katsoo, että luontaissuoritusten tarkistaminen on edelleen työläs ja aikaavievä prosessi hallinnoitavaksi ja neuvoteltavaksi ja että nykyinen menettely ei ole tehokas. Se suositteleekin menettelyn yksinkertaistamista. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio

Yhteisyrityksen johtoryhmän organisaation ja menettelyjen tehokkuus, mukaan luettuna seuranta ||

Vaikka johtoryhmä on edistynyt huomattavasti prosessien nopeuttamisessa ja toiminnan tehostamisessa, paneeli suosittaa lisämukautuksia toiminnan tehostamiseksi edelleen. Nyt kun Clean Sky -yhteisyritys on vakiinnuttanut asemansa, yleishallinnon ja hankehallinnoinnin välistä kompetenssitasapainoa johtoryhmässä olisi tarkistettava. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio

Paneeli katsoo, että yhteisyrityksessä ei ole riittävästi teknistä henkilöstöä, ja suosittaa, että hallintoneuvosto tarkistaa henkilöstövaatimuksia sen varmistamiseksi, että johtoryhmä voi hoitaa koordinointi- ja seurantatehtävänsä täysipainoisesti. Samaan aikaan paneeli kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta jakaa tiettyjä palveluja muiden yhteisyritysten kanssa ja ulkoistaa tiettyjä hallinnollisia palveluja. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio

Clean Sky -yhteisyrityksen johtoryhmän tulisi etsiä uusia tapoja vähentää byrokratiaa ja varmistaa, että sen organisaatiorakenne on paras mahdollinen tulevia tehtäviä varten. || yhteisyritys

Vaikka hakuihin osallistuminen ja hakemusten onnistumisaste osoittavat, että ohjelman hallinto, hankkeiden hallinnointi ja ohjelman suunnittelu ja täytäntöönpano hoidetaan yhteisyrityksessä asianmukaisesti ja pätevästi, paneeli huomauttaa, että hakemusten käsittelyaika on vielä melko pitkä (240 päivää ehdotuspyynnön julkaisemisesta kumppanin kanssa tehtävään avustussopimukseen; vuonna 2012 allekirjoitettujen avustussopimusten osalta keskimäärin 360 päivää). Paneeli suosittaa, että kestoa lyhennetään. || yhteisyritys

Paneeli antaa arvoa käyttöön otetulle 16:sta sisäisen valvonnan standardista muodostuvalle järjestelmälle ja pitää sitä vankkana järjestelmänä tehokkaaseen ja tulokselliseen hallinnointiin. Paneeli arvostaa sitä, että strateginen ja vuotuinen suunnitelma ovat riittävällä tavalla yhdensuuntaisia ja suosittaa järjestelmän systemaattista soveltamista. || yhteisyritys

Paneeli suhtautuu myönteisesti yhteisyrityksen aikomukseen (hallintoneuvoston kokous 22.3.2013) käynnistää koulutuksia Topic Manager -vastuuhenkilöille ja kannattaa pyrkimyksiä lisätä hankkeiden vastuuhenkilöiden ja hallintotiimin seurantaa, jotta viivästyksiin ja ongelmiin hankkeiden toteutuksessa puututaan mahdollisimman nopeasti. Nämä ovat tärkeitä askeleita yleistä tehokkuutta tällä hetkellä rajoittavien viivästysten korjaamiseksi. || yhteisyritys

Paneeli arvostaa sitä, että Clean Sky -yhteisyrityksen tuensaajien rahoitusselvitysten jälkitarkastukset tehtiin arviointijakson aikana, ja suosittelee, että virhemäärän vähentämiseen tähtääviä toimia jatketaan. Paneeli pitää myönteisenä, että yhteisyritys on ponnistellut parantaakseen ennakkovalidointiprosessiaan ja on antanut tuensaajille ohjeet kustannusten tukikelpoisuudesta Clean Sky -hankkeissa. || yhteisyritys

ITD-toimien organisoinnin ja menettelyjen tehokkuus ||

Paneeli pitää myönteisenä sitä, että seuranta- ja valvontavälineet ovat valmiit ja käytössä ja suosittelee, että kaikista ITD-toimista annetaan yhdenmukaiset edistystä kuvaavat toimintakertomukset ja tekniset arviointiraportit. Erityisesti edistyskertomuksissa olisi selostettava saavutettua edistymistä suunniteltuun edistymiseen verrattuna ja saavutettuja tuloksia suunniteltuihin tuloksiin verrattuna. Paneeli suosittelee, että tekniset arviointiraportit laaditaan komission vakiomallin mukaan. Vakiomalli on hyödyllinen sikäli, että se mahdollistaa teknisten ja hallinnointiin liittyvien osa-alueiden systemaattisen arvioinnin. || yhteisyritys

Viestinnän tehokkuus ||

ITD-toimien välinen yhteistyö ja vaihto on edelleen suppeaa, ja sitä olisi lisättävä. Eri ITD-toimissa tuotettuja malleja ja työkaluja olisi analysoitava mahdollisen täydentävyyden varalta. Teknologian arviointielimen ja muiden ITD-toimien välistä yhteysjärjestelyä on pohdittava huolellisesti, jotta varmistetaan tulosten oikea-aikaisuus. || hallintoneuvosto, yhteisyritys

Clean Sky 1 ja 2: Paneeli katsoo, että ITD-toimien välistä viestintää voidaan parantaa hyödyntämällä nykyistä laajemmin teknologian arviointielintä tahona, jolle välitetään tietoa ja jossa keskustellaan teknisestä tehokkuudesta. Viestintäprosessia voisi parantaa myös tiiviimpi suhde ACAREn ja SESARin työryhmien kanssa. Yhteisyritystiimin tulisi olla enemmän mukana tässä prosessissa, ja tehtävään olisi osoitettava lisäresursseja. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli katsoo, että Clean Sky -yhteisyrityksen profiilin nostamisen olisi oltava keskeinen osa yhteisyrityksen viestintätavoitteita. Paneeli kannattaa aiemman väliarvioinnin suosituksia ja toistaa, että Clean Sky -yhteisyrityksen olisi oltava näkyvämmin esillä kohdeyleisölle. || yhteisyritys

Paneeli arvostaa sitä, että johtoryhmä on viestinyt ehdotuspyyntöjen aihealueista ja levittänyt tietoa Clean Sky -aloitteista julkaisujen muodossa. Paneeli katsoo kuitenkin, että koska hankkeissa on koettu enemmänkin onnistumisia, ne voisivat muodostaa pohjan tehostetulle tiedonlevitykselle, joka kohdistettaisiin suuremmalle sidosryhmäjoukolle ja myös jäsenvaltioiden poliittisille päättäjille. || yhteisyritys

Verkkosivujen teknisiä tietoja voitaisiin parantaa siten, että ITD-toimien vetäjät osallistuisivat niiden laatimiseen aktiivisemmin omalla panoksellaan. Lisäksi olisi tarpeellista löytää soveltuvat tavat esitellä teknologian arviointielimen toimintaa ja arviointityötä. || yhteisyritys

Paneeli suosittelee, että Clean Sky -yhteisyrityksen viestintästrategiassa pyritään tiedottamaan nykyistä painokkaammin laajemmista sosioekonomisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista paitsi ilmailualan sidosryhmille myös politiikan laatijoille ja päättäjille EU:n ja valtioiden tasolla. Valtioiden edustajien ryhmä ja tieteellinen ja teknologinen neuvoa-antava komitea olisi otettava mukaan näihin toimiin. || hallintoneuvosto, yhteisyritys

Paneeli toteaa, että Clean Sky -yhteisyritys on onnistunut herättämään suurta kiinnostusta yritysten parissa: kiinnostus on ylittänyt selvästi seitsemännen puiteohjelman yhteistyöhankkeisiin osallistuvien teollisuuden edustajien keskimääräisen tason. Paneeli toteaa kuitenkin, että vaikka pk-yritysten osallistumisaste on huomattavan korkea, Clean Sky -yhteisyritystä pidetään silti edelleen "suuryrityksenä ja suurteknologiana", ja suositteleekin, että esimerkkejä pk-yritysten onnistumisista jaetaan verkkosivuilla ja erikoisjulkaisuissa. || yhteisyritys

Toiminnan laatu ||

Paneeli tunnustaa teknisten tarkastuskäyntien ja teknisten esittelytapaamisten lisäarvon, sillä ne antavat paremman käsityksen ja mahdollistavat perusteellisemman analyysin ja sen ansiosta puolueettoman arvioinnin. Paneeli katsoo, että tämä on keskeinen väline teknologian kehityksen laadun arvioinnissa, ja suosittelee vierailukäyntien ottamista erottamattomaksi osaksi arviointiprosessia. || yhteisyritys

Ehdotuspyyntöjen laatu ||

Jos yksittäiseen ITD-toimeen liittyy runsaasti ehdotuspyyntöjä, paneeli suosittelee vastuutehtävien joustavaa jakoa työtaakan optimoimiseksi yhteisyrityksessä. || hallintoneuvosto, yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

On ehdotettu, että aihealueisiin sisällytetään mahdollisuus esittää innovatiivisempi lähestymistapa, joka johtaa samoihin tuloksiin kuin mitä aihealueessa on kuvattu. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

On suositeltavaa, että ITD-toimien teknisiin arviointeihin sisältyy systemaattisesti ehdotuspyynnön arviointi, jotta voidaan seurata ehdotuspyyntöjen laatua ja edistää niiden laadukkuutta. Tämä loisi selkeän yhteyden ehdotuspyynnön aihealueen ja ITD-tavoitteiden välille ja parantaisi näin teknisen toiminnan kohdentamista. || yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli huomauttaa, että joissakin tapauksissa epäsopiva alihankkijavalinta on johtanut heikkoihin tuloksiin asianomaisessa hankkeessa. Paneeli suositteleekin, että yhteisyritys tutkii mahdollisia tapoja parantaa alihankkijoiden valintaprosessia. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Älykkäät kiinteäsiipiset ilma-alukset ||

Paneeli suosittelee, että koelennot otetaan huomioon heti ITD-toimen alusta alkaen. Ne on tunnustettava välttämättömäksi vaiheeksi, joka jää vähälle huomiolle hanketta käynnistettäessä mutta joka on erittäin tarpeellinen hankkeen onnistumisen varmistamiseksi. || yhteisyritys

Laajoissa ITD-toimissa on suositeltavaa noudattaa teollisuushankkeiden hallinnointimenetelmiä heti hankkeen alusta alkaen. || yhteisyritys

On suositeltavaa varmistaa osallistujien vahva sitoutuminen, löytää keinoja osallistujayritysten kiinnostuksen lopahtamisen ja keskittymisen vähenemisen estämiseksi ja turvata asianmukainen resurssienjako kaikkien osapuolten kesken. || yhteisyritys

Paneeli kehottaa yhteisyritystä minimoimaan kaikin tavoin riittämättömien resurssisitoumusten riski ja antamaan hallintoneuvoston tehtäväksi vastata potentiaalisesti sitoumuksiaan laiminlyövien kumppanien motivoinnista. || yhteisyritys

Perustutkimuksessa, jonka tarkoituksena on nostaa teknologia valmiustasolle TRL 6, olisi pyrittävä saavuttamaan seuraavat vaiheet: suoritusvalmius, tekninen valmius, toiminnallinen valmius (huollettavuus, vakaus jne.), tuotantovalmius. Paneeli katsoo, että suositus pätee kaikkiin laajoihin ITD-toimiin. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Ympäristömyötäiset pyöriväsiipiset ilma-alukset ||

Paneeli kannustaa kumppaneita ja hankkeiden vetäjiä esittämään selkeämpiä ja johdonmukaisempia lukuja ja oletuksia, joita käytetään arvioitaessa ympäristötavoitteita suhteessa ACAREn tavoitteisiin. || yhteisyritys

Ympäristömyötäiset toimintajärjestelmät ||

Paneeli suosittelee kriittisen tärkeisiin toimintoihin liittyvän varhaisvaroitusmekanismin tarkkaa seurantaa ja käyttämistä, sillä ne ovat keskeisiä ympäristömyötäisten toimintajärjestelmien menestyksen kannalta. || yhteisyritys

Ympäristömyötäisen toimintajärjestelmän hyödyt esitetään lentovaiheittain. Tästä syystä ITD-toimien vertaileminen lupaavimpien teknologioiden määrittämiseksi on vaikeaa. Paneeli onkin siksi yhtä mieltä teknisten arvioiden kanssa tarpeesta muuttaa toimintajärjestelmien ympäristöhyötyjen mittaustapa samanlaiseksi muiden ITD-toimien kanssa. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Eräiden laitteiden demonstraatiot on tarkoitus toteuttaa yhdellä ainoalla testialustalla. On laadittava varasuunnitelmia siltä varalta, että testialusta viivästyy. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Ympäristömyötäiset ja ympäristöä säästävät moottorit ||

Vaihteiston testausmahdollisuuksien (AVIOn kanssa) tutkiminen on erittäin suositeltavaa siihen liittyvien riskien pienentämiseksi. || yhteisyritys

Edellytyksiä, joiden mukaisesti kolmannet osapuolet voivat käyttää tulevan vaihteiston koejärjestelmää, on selkiytettävä. || yhteisyritys

SAGE 4 -demonstraation suunnittelua ja teknisiä ominaisuuksia on selkiytettävä ja ne on vahvistettava. || yhteisyritys

Mahdollisia ehdotuksia, jotka koskevat laihalla polttoaineseoksella tehtävää koelentoa Clean Sky -aikataulun puitteissa, on selkiytettävä ajoituksen ja rahoituksen osalta. || yhteisyritys

Ekologinen suunnittelu ||

On suositeltavaa varmistaa, että rungon ekologisessa suunnittelussa (EDA) otetaan opiksi kokemuksista, joita on saatu muilla aloilla (esim. autoteollisuus) ja yleistyvässä purkamiseen liittyvässä ekosysteemissä (deconstruction ecosystem -malli). || yhteisyritys

EDS-osion (järjestelmien ekologinen suunnittelu) sisällön perusteella on suositeltavaa, että varmistetaan johdonmukaisuus ja tarkistetaan sähköalaan liittyvät puutteet ja päällekkäisyydet ympäristömyötäisiin toimintajärjestelmiin sekä ympäristömyötäisiin syöttöliikenteen ilma-aluksiin / pyöriväsiipisiin ilma-aluksiin liittyvien ITD-toimien kanssa. Mahdollisuuksia synergiaan ja vuorovaikutukseen on olemassa. || yhteisyritys

Teknologian arviointielin ||

Paneeli ei ole saanut tietoonsa elinkaariarvioinnin selkeitä määrällisiä tavoitteita. On suositeltavaa, että elinkaariarvioinnin hyötyjen arvioimiseen käytettäviä menetelmiä ja mittaustapoja käsitellään Clean Sky -yhteisyrityksen nykyisessä ja/tai tulevassa tutkimuksessa. || yhteisyritys

Ilma-alusten mallien resoluutio, yksityiskohtaisuus ja niihin sisältyvät oletukset saattavat vaikuttaa niiden edustavuuden ja täsmällisyyden tarkastamiseen. Paneeli suosittelee, että ilma-alusten mallit olisivat mahdollisimman läpinäkyviä suhteessa tunnettuihin standardeihin. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Teknologian arviointielimen tietojärjestelmän kesto on sovitettava yhteen teknologian arviointielimen arvioiden keston kanssa. Näin saadaan tieto uusimmista arviointituloksista ja niiden vaikutuksista. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Ilma-alusten malleihin sisältyy alhaisen teknologisen valmiuden tason teknologioita. Teknologian arviointielimen tarkoituksena on kuitenkin arvioida valmiiden ja kaikkein lupaavimpien teknologioiden vaikutuksia, ja teknologian arviointielimen tavoitteita olisi kohdennettava paremmin. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Yleistä ||

Clean Sky -yhteisyrityksellä on paljon maa- ja lentodemonstraatioita ohjelman lopussa. Ohjelman kriittisimpiin osa-alueisiin ja menestystekijöihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Käytettävissä olevien resurssien tarkkaavainen seuranta ja priorisointi suhteessa jäljellä olevaan työmäärään ja teknologian ympäristöhyötyihin demonstraation yhteydessä on suositeltavaa. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Clean Sky -yhteisyrityksen tärkeimpänä tavoitteena on vauhdittaa ympäristömyötäisten teknologioiden käyttöönottoa ja kehittelyä seuraavan sukupolven kulkuneuvoja varten. Yleisen hallinnointiaineiston ja teknisen toiminnan edistyksen arvioiminen on toki tärkeää, mutta ratkaisevan tärkeää on tarkistaa todellinen kehitys kumppanien tiloissa. Paneeli suosittelee, että tuleviin arviointeihin sisällytetään teknisiä tarkastuskäyntejä. Teknisistä tarkastuksista valikoidun edustavan otoksen pohjalta saadaan uusia keinoja hahmottaa kehitystä ja sovittaa yhteen tekninen näyttö ja eri ITD-toimista saadut kokemukset. ||

Vuosien 2010–2013 kehityksen hallinnointi ||

Paneeli suosittelee, että kaikissa ehdotuspyynnöissä pyritään kattamaan ITD-toimien tavoitteet, ja hyväksyy ehdotuspyyntöohjelman säännölliset yleistarkastukset osana Clean Sky -yhteisyritysten priorisointia tämän vaiheen demonstraatioissa. || yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli on huolissaan siitä, että monet demonstraatiot on siirretty Clean Sky -aloitteen loppuun, ja suosittelee, että varmistetaan resurssien asianmukainen jako ITD-toimissa. || yhteisyritys

Tieteellinen ja tekninen vertailu ||

Paneeli suosittelee, että tavoitteet ja suunnitelmat jäädytetään mahdollisimman pian ja että älykkäisiin kiinteäsiipisiin ilma-aluksiin liittyvien hankkeiden teknistä asemaa seurataan tarkasti, jotta vältytään enemmiltä viivästyksiltä. Kyseinen ITD on todennäköisesti jo ohittanut suurimmat vaarat, mutta joitakin riskejä on vielä. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Jotta voidaan varmistaa, että suunnitellut demonstraatio-ohjelmat eivät jäisi Clean Sky 1 -yhteisyrityksen puitteissa kesken, hankkeiden vetäjien on pyrittävä jatkuvasti korostamaan esimiehilleen Clean Sky -yhteisyrityksen teknistä, kaupallista ja poliittista merkitystä ja varmistamaan, että hankkeisiin käytetään ja varataan riittävästi resursseja. || yhteisyritys, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Clean Sky -hankkeiden vetäjien olisi seurattava uusia tuloksia ja ehdotuspyyntöjen aihealueiden mahdollista soveltamista, jotta voidaan havaita uudet tilaisuudet kaikilla Clean Sky -yhteisyrityksen osa-alueilla. || yhteisyritys

Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota Clean Sky -ohjelman hyötyjen arviointiin verrattuna muiden asiaankuuluvien ohjelmien antiin sekä siihen, miten hyödyt voidaan jakaa erikoistuneen tieteellisen ja teknisen yhteisön ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. || yhteisyritys, Euroopan komissio, tulevat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Paneeli on sitä mieltä, että kun tehdään päätös älykkäisiin kiinteäsiipisiin ilma-aluksiin liittyvästä vastasuuntaan pyörivän avoroottorin (CROR) demonstraatioilma-aluksesta, voi olla tarpeen harkita ja selventää SAGE 1:n tulevia toimia Clean Sky -yhteisyrityksen aikarajoissa. || yhteisyritys

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

Suositus || Vastuutaho

Ohjelman hallinnointi, suunnittelu ja johtaminen ||

Ohjelman hallinnolla on taattava, että päätöksenteko on nopeampaa, ohjelmaan ja osaamisenhallintaan suunnataan lisää resursseja ja yksityisen sektorin sitoumukset ovat jatkossakin EU:n ponnistelujen tasolla. Pääjohtajalla olisi oltava enemmän toimeenpanovaltaa, hallinnollisia tehtäviä olisi jaettava muiden yhteisyritysten kanssa ja/tai palautettava komission yksiköille ja komission olisi sovittava mekanismista, jolla osoitetaan, että teollisuus on omaksunut "venyvät" tavoitteet omille tutkimukseen ja varhaiseen käyttöönottoon suunnatuille menoilleen. Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa on asetettava sopimustavoitteita, joiden mukaisesti hakemusten käsittelyaikoja lyhennetään määrätietoisesti. || Euroopan komissio, hallintoneuvosto

Tutkimusstrategiassa, joka koskee polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen jatkoa Horisontti 2020 -ohjelmassa, olisi keskityttävä selkeämmin kolmeen pääperiaatteeseen: yhdenmukaistaminen EU:n politiikan kanssa, alat, joilla Eurooppa on tai siitä voi tulla johtaja, mukautuminen alan muuttuviin tarpeisiin. || hallintoneuvosto, neuvoa-antavat elimet

 Energiapilarin prioriteetteina olisi oltava sähkön varastointi ja kustannustehokas loppukäyttö sekä vedyn tuottaminen uusiutuvista lähteistä; lisää toimijoita (esim. verkko-operaattoreita) on saatava mukaan. Synergia ja vuorovaikutus muiden ohjelmien kanssa on maksimoitava kaikissa arvoketjun vaiheissa (esim. kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistus- ja prosessointimenetelmät, ympäristöystävälliset ajoneuvot, SET-suunnitelman eurooppalaiset teollisuusaloitteet (esim. älykkäät energiaverkot)). Kuudesta kymmeneen prosenttia polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen budjetista olisi varattava läpimurtoihin pyrkivään tutkimukseen. || hallintoneuvosto, ohjelmatoimisto

Muutoksiin mukautumisen kapasiteettia olisi vahvistettava. Ohjelman tulokset olisi otettava paremmin huomioon vuosittaisissa ja monivuotisissa toteutussuunnitelmissa. Sidosryhmien luottamus pitkän aikaväliin visioon on säilytettävä, mutta samalla on pyrittävä lähentämään teollisuuden etuja muiden sidosryhmien etuihin tutkimusyhteisön, neuvoa-antavien elinten ja edustavien alueellisten organisaatioiden yhteisissä seminaareissa. || ohjelmatoimisto, teollisuusryhmittymä

Tiettyjä tutkimusaloja on tuotava enemmän esille: polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi laadittava kansainvälisen ulottuvuuden sisältävä strategia alan yritysten säännöistä, normeista ja standardeista, joihin kaikki sitoutuvat (teollisuusryhmittymä, tutkimusryhmittymä, valtioiden edustajien ryhmä, komissio) ja jossa hyödynnetään yhteisen tutkimuskeskuksen resursseja. || ohjelmatoimisto, hallintoneuvosto

 Pk-yritysten osallistumista tulisi edistää samankaltaisella rahoitustakuujärjestelmällä kuin puiteohjelmassa ja kytkemällä toisiinsa tutkimushankkeet ja riskinjakorahoitusvälineestä saatava riskipääomarahoitus, jotta syntyisi uusia ja innovatiivisia eurooppalaisia yrityksiä. || Euroopan komissio

Teknologian seuranta ja poliittinen tuki ||

Yhteisyrityksen tulisi ottaa käyttöön hanke-, ohjelma- ja politiikkatasolle soveltuva vankka teknologian seurantamenettely. Tuloksia olisi käytettävä tutkimusohjelmien mukauttamiseen, ja ne olisi annettava SET-suunnitelman käyttöön ja esitettävä toiminnan poliittisen tuen perustaksi. || ohjelmatoimisto

Tuloksia tulisi esitellä ja levittää paljon nykyistä laajemmin. Tuleviin ehdotuksiin olisi vaadittava sisällytettäväksi luettelo julkaistavista keskeisistä suorituskykyindikaattoreista, ja suppean julkisuuden tulisi vaikuttaa kielteisesti arviointiin. Käynnissä olevia hankkeita olisi kannustettava julkaisemaan tuloksiaan jälkikäteen. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi sitä varten otettava käyttöön nk. clean room -lähestymistapa. || ohjelmatoimisto

Komission poliittisten pääosastojen on selkiytettävä polttokenno- ja vetyteknologiaan liittyvää politiikkaa ja tuotava sitä enemmän esille (esim. nollapäästöiset ajoneuvot, energian varastointi). Menettelyjen, joilla tieteellinen näyttö otetaan huomioon liikenne- ja energiapolitiikassa, olisi oltava läpinäkyviä ja tehokkaita sekä johdonmukaisia kaikilla osa-alueilla. || Euroopan komissio, ohjelmatoimisto

Yhteistyö jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa ||

Jäsenvaltioiden osallisuutta ohjelmassa on vahvistettava. Valtioiden edustajien ryhmän tehtävänantoa on muutettava siten, että se kattaa strategiset tehtävät, myös aloitteellisen roolin laajan mittakaavan demonstrointi- ja käyttöönottohankkeiden valinnassa ja suunnittelussa, sekä osallistumisen teknologian seurantaan. Tiedonkulkua valtioiden edustajien ryhmän ja ohjelmatoimiston välillä on parannettava. Jäsenillä tulisi olla selkeämmät yhteydet kansalliseen tutkimus- ja/tai teollisuuspolitiikkaan. Innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joissa jäsenvaltiot ovat osarahoittajina, on tutkittava (esim. ERA-Net-toimet tai ehdollinen osarahoitus ehdotuspyyntöjen osana). || Euroopan komissio, hallintoneuvosto, valtioiden edustajien ryhmä, ohjelmatoimisto

Suhde alue- ja paikallisviranomaisiin on ratkaisevan tärkeä käyttöönoton kannalta. Suhteet organisaatioihin (kuten HyERiin) ovat tärkeät kuljetusten kannalta, ja niitä olisi hyödynnettävä enemmän. Vastaavia suhteita on luotava varastointia ja muita infrastruktuuriin liittyviä seikkoja varten. || ohjelmatoimisto

Tulevan käyttöönoton rahoittaminen ja valmiuksien vahvistamishankkeet ovat välttämättömiä, ja niihin tarvitaan uusia rahoitusjärjestelyjä. Komission olisi tutkittava, voidaanko vetyinfrastruktuuri sisällyttää rahoituksen saajaksi rakennerahastojen tulevien uusien kansallisten viitekehysten puitteissa. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi oltava valmis tukemaan kehittelijöitä antamalla neuvoja EU:n toimielinkehyksessä saatavilla olevista rahoitusvaihtoehdoista, kuten EIP:stä, rakennerahastoista ja TEN-T-verkkoihin liittyvistä lainoista ja avustuksista. Lisäksi olisi harkittava rahoituskelpoisten hankkeiden valmisteluun liittyviä ehdotuspyyntöjä. || Euroopan komissio, jäsenvaltiot, ohjelmatoimisto, hallintoneuvosto

Viestintä ja tiedottaminen ||

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tulisi pyrkiä polttokenno- ja vetyteknologian vaikutusvaltaisimmaksi osaamiskeskukseksi Euroopassa. Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tunnettuutta olisi lisättävä tuntuvasti, ja verkkosivuja on kehitettävä tämän tavoitteen mukaisesti. Sääntöjä, joiden mukaisesti ohjelmasta annetaan tietoa sidosryhmille (tiedekomitea, valtioiden edustajien ryhmä, komission yksiköt), olisi arvioitava sen määrittämiseksi, voiko yhteisyritys levittää enemmän tietoa sääntöjen asianmukaisen tulkinnan puitteissa.  Jos tämä ei ole mahdollista, sääntöjä olisi muutettava Horisontti 2020 -ohjelmaan sopiviksi. || ohjelmatoimisto

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi tuettava sidosryhmien osallistumista ja kouluttamista laajemmin kuin vain suppeassa polttokenno- ja vetyteknologiayhteisössä, ja valtioiden edustajien ryhmä olisi otettava mukaan tähän prosessiin. || ohjelmatoimisto, hallintoneuvosto

IMI-yhteisyritys

Suositus || Vastuutaho

Viestintästrategia ||

IMI-yhteisyrityksen on laadittava ja pantava täytäntöön jäsennelty viestintästrategia, jossa on selkeät ja mitattavissa olevat päämäärät ja tavoitteet ja joka on kohdistettu sekä keskeisille sidosryhmille että suurelle yleisölle. || hallintoneuvosto, yhteisyritys

Suhteet sidosryhmiin ja keskeiset suorituskykyindikaattorit ||

Käytössä olevien keskeisten suorituskykyindikaattorien rinnalle on kehiteltävä koosteindikaattoreita, joita mittaamalla pystytään osoittamaan IMI-yhteisyrityksen vaikutukset ja sosioekonomiset hyödyt määrällisesti. || hallintoyksikkö, yhteisyritys

IMI-yhteisyrityksen olisi pyrittävä saamaan alan sidosryhmiä laajemmin mukaan. || hallintoyksikkö, yhteisyritys

IMI 2 -yhteisyritykseen olisi otettava mukaan osallistujia, jotka edustavat muita terveydenhuoltoon liittyviä teollisuudenaloja. || hallintoneuvosto, valtioiden edustajien ryhmä, yhteisyritys

Organisaatio ja tehokkuus ||

IMI-yhteisyrityksen hallintoyksikön tulisi etsiä uusia tapoja vähentää byrokratiaa ja varmistaa, että sen organisaatiorakenne on paras mahdollinen tulevia tehtäviä varten. || hallintoyksikkö, yhteisyritys

IMI-yhteisyrityksen tulisi pyrkiä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla neuvoa-antavia elimiään tuen saamiseksi jäljellä oleville ehdotuspyynnöille ja muulle toiminnalle kaikilla tasoilla. || hallintoyksikkö, yhteisyritys

IMI-yhteisyrityksen on suunniteltava ja laadittava uusia, joustavampia rahoitusmekanismeja käynnissä olevien ja tulevien hankkeiden jatkuvuuden varmistamiseksi tarvittaessa. || hallintoyksikkö, yhteisyritys

Komission olisi varmistettava, että IMI 2 -yhteisyritys on läpinäkyvä ja että sen hallinto on joustavampi. || hallintoneuvosto, Euroopan komissio, yhteisyritys

Tiedon saatavuus ||

Samaan aikaan IMI 2 -yhteisyrityksen käynnistämisen kanssa olisi saatava käyttöön vertailutietoja, jotta IMI 2 -yhteisyrityksen suoritusta voidaan vertailla ja arvioida paremmin. || yhteisyritys

LIITE II: SWOT-analyysit

Clean Sky -yhteisyritys

VAHVUUDET · Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden perusperiaate ilmailualan tutkimuksessa on osoittautunut toimivaksi.  Clean Sky -yhteisyritys on keskeinen osa Euroopan ilmailualaa, ja sen on tunnustettu olevan maailman johtava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ilmailualalla. · Yhteisyrityksellä on ainutlaatuinen yhteistyömalli kilpailun ulkopuolisiin ilmailualan haasteisiin vastaamiseksi. · Yhteisyritys hyödyntää kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman tuloksia ja lisää Euroopan ilmailualan t&k-toimintaan kohdistuvia yksityisen sektorin investointeja. · Yhteisyritys edistää ACAREn tavoitteita merkittävällä tavalla. Teknologian arviointielin on innovatiivinen tapa arvioida ympäristöhyötyjä systemaattisesti. Teknologisen valmiuden tasoa koskeva arviointi voitaisiin ottaa käyttöön muilla Horisontti 2020 -ohjelman aloilla. · Clean Sky -yhteisyritys on toimiva väline, jonka avulla päästään yhteisymmärrykseen strategisista tutkimuskohteista ja tutkimusmäärärahojen (potentiaalisesti) tehokkaasta käytöstä. · Tieteellisten tulosten laatu on korkea, ja laajaan verkostoon kuuluu teollisuuden edustajia, pk-yrityksiä ja tiedemaailman edustajia. · Pk-yritysten osallistumis- ja sitoutumisaste on korkea.  Yhteisyritys on erinomainen esimerkki resurssien ja asiantuntemuksen hankinnasta ja yhdistämisestä ilmailun monimutkaisimpien ongelmien ratkaisemiseksi kaikissa t&k-vaiheissa. · Käyttöön saatuja resursseja täydentää myös monenlaisten sidosryhmien välinen synergia. · Hallintorakenne on toimiva, ja neuvoa-antavat elimet (valtioiden edustajien ryhmä ja tieteellinen ja teknologinen neuvoa-antava komitea) osallistuvat aloitteellisesti. · Prosessien ja menetelmien laatu on korkea. · Näkyvyyttä on saatu levittämällä tuloksia tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa, lentonäytöksissä ja näyttelyissä. || HEIKKOUDET · Keskeiset suorituskykyindikaattorit ja teknologian arviointielin eivät ole riittävän valmiita siihen, että niillä voitaisiin osoittaa laajempia ympäristöön kohdistuvia ja sosioekonomisia vaikutuksia. · Yhteisyrityksen johtoryhmän tieteellisten ja hallinnollisten tehtävien välillä on epätasapaino: – raskaat hallinnolliset säännöt, määräykset ja valvonnat – riittämättömät tekniset resurssit (yhteisyrityksen tasolla) monialaisten kysymysten käsittelemiseksi. · Joustavuus on vähäistä erityisesti budjettiasioissa; varabudjetti puuttuu. · Eräissä ITD-toimissa ei ole saavutettu toivottua laatua ja tehokkuutta. · Teknologian arviointielimen antamaa palautetta ei hyödynnetä aktiivisesti ITD-toimissa. · Yritykset eivät kaikissa ITD-toimissa ole osoittaneet toimintaan riittävästi resursseja. · Eräissä ITD-toimissa ei ole selkeitä prioriteetteja resurssien jakamiseksi eri hankkeisiin. · ITD-toimien välinen viestintä on edelleen riittämätöntä. · Kansallisten/kansainvälisten hankkeiden koordinointi on rajallista, mikä saattaa heikentää resurssienkäytön tehokkuutta.

MAHDOLLISUUDET · Clean Sky -yhteisyritys voi muodostaa lähtökohdan yhteiselle eurooppalaiselle visiolle ilmailualan tutkimuksesta, jossa keskitytään ympäristöasioihin. · Kehitetään uusia rahoitusmalleja. · Tiedotetaan laajemmista sosioekonomisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista muillekin kuin ilmailualan sidosryhmille. · Tutkitaan muilta teollisuudenaloilta saatavia synergiaetuja ja mahdollista vuorovaikutusta. · Luodaan suotuisat toimintaedellytykset tason 2 kaltaisille hankkeille seuraavan EU:n tutkimusohjelman puitteissa. || UHAT · Kielteinen käsitys keskeisten sidosryhmien keskuudessa · Prioriteettien puuttuminen keskeisten tahojen (assosiaatiojäsenten) keskeisten resurssien jaosta, mistä seuraa monia vaikeuksia: soveltamisalan ja aikataulun muutoksia jne. · Ilmailualan markkinoiden tarpeissa tapahtuvien keskeisten muutosten jääminen huomiotta · Muutokset Euroopan teollisuuden rakenteessa, esim. uudet omistajat tai yhteisyritykset

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

VAHVUUDET · Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden perusperiaate polttokenno- ja vetyteknologia-alan tutkimuksessa on osoittautunut toimivaksi. · Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana eurooppalaista polttokenno- ja vetyteknologia-alaa. · Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on osoittautunut toimivaksi välineeksi, jonka avulla päästään yhteisymmärrykseen strategisista tutkimuskohteista ja tutkimusmäärärahojen potentiaalisesti tehokkaasta käytöstä. · Teollisuus- ja tutkimusryhmittymiin on syntynyt vahvat yhteisöt. · Vakaa teollisuusvetoinen kehitys kohti pitkän aikavälin tavoitteita on varmistettu vaihtelevista taloussykleistä riippumatta. · Resursseja ja asiantuntemusta on hankittu ja yhdistetty vaikuttava määrä. · Ajoneuvosovellusten alalla on saavutettu kriittinen massa. · Budjetti pitkän aikavälin kehitystyöhön on vakaa, mikä houkuttelee yksityissektoria. · Sidosryhmien osallistuminen, erityisesti teollisuuden osallisuus ja tutkimusryhmittymän yhteistyö, on runsasta. · Hallinto on luotu ja se on toimiva. · Hankekoordinaattoreilla on myönteinen käsitys hankkeiden hallinnoinnista. || HEIKKOUDET · Hallinnolliset säännöt, määräykset ja valvonnat ovat raskaita. · Resurssienkäyttö jää optimaalisesta, ja tieteellisen ja hallinnollisen henkilöstön tasapaino ei ole tarkoituksenmukainen. · Hankkeiden rahoitusaste on alempi kuin puiteohjelmassa, eikä se ole ennakoitavissa. · Heikossa taloudellisessa asemassa olevien pk-yritysten riskin kattamiseksi ei ole takuurahastoa. · Kiinteisiin sovelluksiin ja alkumarkkinoihin ei ole johdonmukaista lähestymistapaa. · Koordinointi kansallisten ohjelmien kanssa on puutteellista, ja jäsenvaltioiden osallistuminen ja sitoutuminen polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen vaihtelee. · Vanhentuneiden tavoitteiden uudelleensuuntaamiseen ei ole riittävästi mukautumiskykyä. · Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja puiteohjelman perustutkimusohjelman välinen vuorovaikutus on vähäistä. · Kohdennettuja viestintä- ja tiedotusstrategioita ja -toimia ei ole tarpeeksi, ja tunnettuus on heikko. · Seuranta ja osaamisenhallinta on riittämätöntä hanke-, ohjelma- ja politiikkatasoilla. · Monialainen toiminta ei ole edennyt toivotusti.

MAHDOLLISUUDET · Autetaan vastaamaan EU:n yhteiskunnallisiin haasteisiin energia-, liikenne- ja ilmastonmuutospolitiikan alalla. · Luodaan Euroopalle johtava asema suuren potentiaalin omaavalla nousevalla alalla. · Sovitetaan konkreettisesti yhteen alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset aloitteet. · Parannetaan tunnettuutta, mikä tuo uusia toimijoita ja poliittista tukea. · Edistetään parhaita käytäntöjä ja lisätään teknologian tuntemusta yleisön ja poliittisten päättäjien keskuudessa kaikkialla Euroopassa. · Luodaan yhteistä visiota ja tiedotetaan osallistujille ja tuensaajille. · Edistetään polttokenno- ja vetyteknologian koordinoitua, laajamittaista käyttöönottoa ja valmiuksien vahvistamista. · Akkukäyttöisten sähköautojen rajoitukset saattavat kohdistaa teollisuuden ja politiikan kiinnostuksen polttokennokäyttöisiin autoihin. · Hyödynnetään uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä suuressa mittakaavassa käyttämällä vetyä energian varastoinnin väliaineena. · Vuorovaikutus muiden teollisuudenalojen kanssa voi avata uusia näkymiä yrityksille ja myös pk-yrityksille. · Synergia ja vuorovaikutus muiden ohjelmien kanssa on mahdollista arvoketjun kaikissa vaiheissa. || UHAT · Alhaiset energiahinnat ja epätarkoituksenmukainen politiikka · Painopisteen siirtyminen EU:n ilmasto-, energia- ja kilpailukykypoliittisten tavoitteiden alalla · Kyvyttömyys houkutella tarvittavia investointeja toimitus- ja infrastruktuuriteollisuuteen · Ratkaisemattomat tekniset esteet, erityisesti suorituskyvyn ja kustannusten osalta · EU:n heikko kilpailukyky tai jääminen jälkeen Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta lähitulevaisuudessa · Vientimarkkinoiden puutteellinen avoimuus (esim. Aasia) · Kyvyttömyys ottaa käyttöön tarvittavia kannustimia markkinoille pääsemiseksi · Polttokenno- ja vetyteknologiaan kohdistetun poliittisen/toiminnallisen tuen vähyys · Loppukäyttäjien vähäinen kiinnostus, koska hyödyistä ei ole osattu tiedottaa yhteiskunnalle ja/tai koska on sattunut onnettomuuksia · Taloustaantuman/finanssikriisin pitkittyminen, joka voi johtaa yleisön ja/tai yksityisen sektorin kiinnostuksen vähenemiseen · Kilpailevien teknologioiden läpimurto · Koordinoimattomat, irralliset demonstraatiot EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla ilman tuotekehittelyyn, markkinoitavuuteen ja kaupallisen tuotteen valmiuksien rakentamiseen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista

IMI-yhteisyritys

VAHVUUDET · IMI on tunnustettu maailman johtavaksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudeksi terveydenhuoltoalalla, etenkin Yhdysvalloissa. · Se tarjoaa ainutlaatuisen yhteistyömallin kilpailun ulkopuolisiin lääketieteellisiin tarpeisiin vastaamiseksi (markkinoilla olevan puutteen paikkaaminen). · Yhteisyritys houkuttelee yksityisen sektorin investointeja eurooppalaiseen biolääketieteen tutkimus- ja kehitystyöhön. · Tieteellisten tulosten laatu on korkea, ja elinvoimaiseen verkostoon kuuluu tiedemaailman edustajia, pk-yrityksiä ja teollisuuden edustajia. · IMI on kasvattanut luottamusta monien keskeisten sidosryhmien, kuten sääntelyviranomaisten, keskuudessa. · IMI-yhteisyritys on saavuttanut kriittisen massan asiantuntemusta, jolla voidaan ratkaista kaikkein monimutkaisimpia terveydenhuoltotarpeisiin liittyviä ongelmia kaikissa t&k-toiminnan vaiheissa. · Käytössä olevia resursseja täydentää laaja-alaisen sidosryhmäjoukon välinen synergia. · Kyse on teollisuusvetoisesta aloitteesta, joka saa vahvaa tukea EFPIA:han kuuluvien yritysten toimitusjohtajilta ja jossa keskitytään konkreettisiin tuloksiin. || HEIKKOUDET · Selkeä, kohdennettu viestintästrategia puuttuu, ja tunnettuus on heikko. · Keskeiset suorituskykyindikaattorit eivät ole riittävän valmiita siihen, että niillä voitaisiin osoittaa laajempia sosioekonomisia vaikutuksia. · Kannustimia pk-yritysten ja EFPIA:han kuulumattomien yritysten osallistumiselle ei ole tarpeeksi. · Prosessit ja säännöt ovat edelleen liian byrokraattisia. · Neuvoa-antavien elinten koko potentiaalia ei hyödynnetä. · Jäsenvaltioiden kiinnostus ei ole täysimittaista, joten yhdenmukaisuus jäsenvaltioiden politiikkojen ja strategioiden kanssa on puutteellinen. · Tieteellisten ja hallinnollisten tehtävien välillä on epätasapaino IMI-yhteisyrityksen hallintoyksikössä, mikä viittaa uuden osaamisen tarpeeseen. · Kaikki EFPIA:han kuuluvat yritykset eivät osallistu. · Hankkeiden jatkuvuutta ei ole suunniteltu riittävästi.

MAHDOLLISUUDET · Kiinnitetään huomiota nykyistä enemmän ikääntyvän väestön terveyshaasteisiin, joilla on suuri sosioekonominen vaikutus. · Hyödynnetään IMI-yhteisyrityksen kokemuksia ja otetaan siitä opiksi toimivaksi todistettuna mallina, joka edistää sidosryhmien (esim. potilaat, sääntelyviranomaiset) sitoutumista. · Maksimoidaan IMI-yhteisyrityksen potentiaali alustana, jolle voidaan rakentaa yhteistä visiota mm. terveyspolitiikasta. · Laajennetaan soveltamisalaa ja houkutellaan investointeja EU:n ulkopuolelta biolääketieteen t&k-työhön. · Edistetään muita mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja esim. riskipääoman ja/tai EIP:n lainojen kautta. · Parannetaan edelleen biolääketieteen t&k-ympäristöä poistamalla pullonkaulat tai kehittämällä prosesseja esim. kliinisiä lääketutkimuksia varten. · Tutkitaan mahdollisuuksia muiden alojen ja sidosryhmien (esim. maksajat, terveydenhuollon menetelmien arviointielimet) mukaan ottamiseksi. · Kehitetään uusia rahoitusmalleja tulosten hyödyntämiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. || UHAT · IMI-yhteisyrityksen poliittisen tuen väheneminen · Tasapaino-ongelmat kilpailua edeltävän toiminnan ja kilpailutoiminnan rajojen välillä · Puutteellinen koordinointi kansallisten hankkeiden kanssa, mikä heikentää resurssienkäytön tehokkuutta · Maailmanlaajuinen kilpailu muiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kanssa, mikä johtaa yritysten kiinnostuksen vähenemiseen · Kasvava sääntelytaakka sekä hinnoittelu- ja korvausjärjestelmien kiristyminen · IMI-yhteisyrityksen keskeisen henkilöstön menettäminen · Talouden taantuma, joka johtaa rahoituksen puutteeseen · Kielteinen käsitys keskeisten sidosryhmien keskuudessa (potilaat, maksajat, sääntelyviranomaiset) · Kilpailuedun menettäminen uusille nouseville talouksille (esim. Kiina, Brasilia) · Maineen heikentyminen ja pienempi tuki EU:lta heikkojen suoritusten vuoksi · IMI-yhteisyrityksen poliittisen tuen väheneminen

LIITE III: Asiantuntijapaneelien kokoonpano

Asiantuntijapaneelien jäsenet || Yhteisen teknologia-aloitteen yhteisyritys

François Quentin (puheenjohtaja) (FR), HUAWEI Francen hallituksen puheenjohtaja, HUAWEI-konsernin neuvoa-antavan komitean jäsen, pääministerin neuvonantajaryhmän jäsen || Clean Sky

Jean François Brouckaert (esittelijä) (BE), virtausoppiin erikoistuneen belgialaisen von Karman -instituutin (VKI) turbiinikoneisto- ja käyttövoimaosaston apulaisprofessori || Clean Sky

Ivonne Herrera (NO), SINTEF ICT:n ohjelmistotekniikan suojaamis- ja turvallisuusosaston vanhempi tutkija, jolla yli 20 vuoden kokemus avioniikkasuunnittelusta ja -huollosta, ilmaliikenteen hallinnasta ja ilmailun sekä öljy- ja kaasuteollisuuden turvallisuusanalyyseista; ensimmäisen väliarviointilautakunnan (2010) jäsen || Clean Sky

Enzo Bertolini (IT), Val d'Aostan astronomiaobservatorion ja planetaarion toiminnasta vastaavan Clément Fillietroz -säätiön (astrofysiikan tutkimus ja tiedeviestintä opiskelijoille ja yleisölle) johtaja, ensimmäisen väliarviointilautakunnan (2010) jäsen || Clean Sky

Anneli Ojapalo (puheenjohtaja) (FI), Ojapalo Consulting Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Polttokennot-ohjelman (2007–2013) koordinaattori || Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

Nigel Lucas (esittelijä) (UK), riippumaton konsultti, jolla yli 30 vuoden kokemus energia-alalta, Environmental Resources Management -tutkimuslaitoksen entinen pääjohtaja ja Imperial College Centre for Environmental Technology -keskuksen professori || Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

Helge Holm-Larsen (DK), SME TEGnologyn nykyinen toimitusjohtaja, Topsoe Fuel Cell A/S:n entinen johtaja || Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

Dirk De Keukeleere (BE), riippumaton liikenne- ja energiateknologian konsultti, Flanderin teknologisen tutkimuslaitoksen entinen tutkija-johtaja erikoisaloinaan polttokennot, autoala ja energia || Polttokenno- ja vety-yhteisyritys

Jackie Hunter (puheenjohtaja) (UK), OI Pharma Partners Ltd:n toimitusjohtaja. Yhtiö on auttanut yrityksiä ja organisaatioita kehittämään avoimia innovointistrategioita ja tukemaan niiden toteuttamista erityisesti biotieteiden t&k-alalla. Hunter on GlaxoSmithKlinen entinen varatoimitusjohtaja ja EFPIA:n tutkimusjohtajien ryhmän entinen puheenjohtaja. GSK:ssa hänen yksikkönsä todisti oikeaksi 17 lääkekonseptia. Hän on osallistunut lääkealan t&k-työtä käsitteleviin kansainvälisiin komiteoihin ja työryhmiin. Julkisen yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomana johtajana ja tiedemaailman ja muiden organisaatioiden johtokuntien jäsenenä hänellä on laaja kokemus monenlaisista sidosryhmistä. || IMI-yhteisyritys

Marcin Szumowski (esittelijä) (PL), OncoArendi Therapeutics -yhtiön puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, BTM Mazovian perustaja. Työskenneltyään Yhdysvalloissa menestyvänä tutkijana Szumowski on ollut mukana teknologiansiirto- ja startup-yrityksissä vuodesta 2000 ja on ollut perustamassa ja johtamassa kolmea startup-yritystä, joista yksi on nykyisin julkisesti noteerattu Medicalgorithmics S.A., jossa hän oli hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana vuodesta 2005 vuoteen 2010. Vuodesta 2001 hän on ollut kokeellisen biologian Nencki-instituutin kansainvälisten suhteiden ja hankkeiden hallinnoinnin osaston johtaja. Hän oli jäsenenä riippumattomassa asiantuntijapaneelissa, joka avusti Euroopan komissiota IMI 2 -asetuksen vaikutustenarvioinnissa. || IMI-yhteisyritys

Tom Andersen (DK) on Euroopan investointipankin Kairossa sijaitsevan Lähi-idän aluetoimiston päällikkö ja riippumaton konsultti. Vielä vuosi sitten hän oli Euroopan investointipankin taloudellinen apulaisneuvonantaja, jonka erikoisalana oli t&k-hankkeiden taloudellisen kannattavuuden ja hankkeiden rahoitusoperaatioiden arviointi lääke- ja kemianteollisuudessa. Sitä ennen hän työskenteli teollisuuskonglomeraatin hankinta- ja luovutusosastolla ja EU:hun sijoittautuneessa lääkeyhtiössä Novo Nordiskissa, jossa arvioi lääkkeiden keksimisen ja yhtiön kehittämisen osaston edistystä ja raportoi niistä. Hän oli IMI-yhteisyrityksen ensimmäisen riippumattoman asiantuntijalautakunnan jäsen. || IMI-yhteisyritys

Bart Wijnberg (NL). Ennen eläkkeelle jäämistään Wijnberg työskenteli Alankomaiden terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriössä, jossa hän vastasi WHO:n Priority medicines for Europe and the World ‑raportin teettämisestä seitsemättä puiteohjelmaa varten ja Alankomaiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusrakenteen Top Institute Pharman (TI Pharma) käynnistämisestä. Hän oli jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja assosiaatiomaiden edustajien IMI-yhteysryhmän jäsen ja IMI-yhteisyrityksen ensimmäisestä väliarvioinnista vastanneen asiantuntijaryhmän jäsen. || IMI-yhteisyritys

Maria Rosaria Di Nucci (IT) on Berliinin Freie Universität -yliopiston ympäristöpolitiikan tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija ja riippumaton konsultti. Hän on työskennellyt ympäristö- ja energiapolitiikan alalla ja politiikan arvioinnin parissa yli 25 vuotta ja osallistunut moniin EU-hankkeisiin. Hän on keskittynyt toiminnassaan myös vaikutustenarviointiin. Di Nucci on eurooppalaisen t&k-toiminnan rahoitusorganisaatioiden ja Euroopan komission asiantuntija-arvioija. Hän osallistuu myös Clean Sky -yhteisyrityksen ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen arviointiin yhteisasiantuntijana. || Clean Sky, polttokenno- ja vety-yhteisyritys, IMI-yhteisyritys