9.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/210

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 ja 314 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (1),

—

ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (2),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2014 (3) sekä siihen liittyvät neljä parlamentin, neuvoston ja komission yhteistä lausumaa ja parlamentin ja komission yhteisen lausuman maksumäärärahoista,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen osassa II olevan luvun 7,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0159/2014),

1.

katsoo eräistä jäljellä olevista vastuksista huolimatta, että Euroopan taloudessa näkyy joitain elpymisen merkkejä, ja toteaa, että vaikka kansallisen tason taloudelliset ja talousarviota koskevat rajoitteet jatkuvat ja vaikka jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet julkisen talouden vakauttamistoimia, unionin talousarviolla on pyrittävä voimistamaan tätä tervehdyttävää suuntausta ja lisäämään eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin toimiin tehtäviä strategisia investointeja, jotta autetaan saamaan Euroopan talous taas raiteilleen ja luodaan kestävää kasvua ja työllisyyttä samalla kun edistetään kilpailukykyä ja lisätään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koko EU:ssa;

2.

korostaa erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen merkitystä, sillä ne muodostavat yhden unionin talousarvion suurimmista menoeristä; painottaa, että unionin koheesiopolitiikka on pitänyt ratkaisevalla tavalla yllä julkisia investointeja elintärkeillä talouden aloilla ja että sen avulla on saatu paikalla aikaan konkreettisia tuloksia, jotka saattavat auttaa jäsenvaltioita ja alueita selviämään nykyisestä kriisistä ja saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet; korostaa, että kansalaisille on annettava välineet kriisistä selviämiseen; tähdentää tässä yhteydessä, että EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi ja työllisyyden ja etenkin nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi on tehtävä investointeja koulutuksen ja liikkuvuuden, tutkimuksen ja innovoinnin, pk-yritysten ja yrittäjyyden kaltaisille aloille;

3.

pitää myös tärkeänä, että investointeja tehdään myös esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin, digitaaliseen strategiaan, infrastruktuureihin, tieto- ja viestintäteknologiaan ja rajatylittäviin yhteyksiin ja että ”innovoivia rahoitusvälineitä” hyödynnetään tuntuvammin ja tehokkaammin etenkin pitkän aikavälin investointeja tehtäessä; korostaa, että on vahvistettava EU:n teollisuutta, koska se on työpaikkojen luomisen ja kasvun tärkein voimanlähde; kehottaa keskittymään innovointiin tehtäviin investointeihin, jotta EU:n teollisuudesta tulisi vahva, kilpailukykyinen ja riippumaton;

4.

korostaa, että EU:n ulkoisiin toimiin on kohdennettava riittävästi varoja; muistuttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kansainvälisesti lisäämään julkisen kehitysavun osuutta 0,7 prosenttiin BKT:sta ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä;

5.

edellyttää, että koordinoidaan mahdollisimman hyvin sekä unionin eri varojen keskinäistä toimintaa että unionin varoja ja kansallisen tason kuluja, jotta voidaan varmistaa, että julkisia varoja käytetään mahdollisimman optimaalisesti;

6.

muistuttaa, että vuosia 2014–2020 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä päästiin äskettäin sopimukseen, jossa määritellään vuosittaisten talousarvioiden pääparametrit vuoteen 2020 saakka; painottaa, että kunkin vuosittaisen talousarvion on oltava monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen ja toimielinten sopimuksen mukainen ja että niitä ei pitäisi käyttää verukkeena monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen uudelleen käynnistämiselle; edellyttää, että neuvosto ei pyri tulkitsemaan yksittäisiä säännöksiä ja määräyksiä rajoittuneesti, erityisesti kaikkien erityisvälineiden luonteen ja soveltamisalan suhteen; toistaa aikovansa hyödyntää täysin kaikkia keinoja, jotka ovat budjettivallan käyttäjän käytettävissä vuosittaisessa talousarviomenettelyssä, jotta unionin talousarvioon voidaan soveltaa tarvittavaa joustavuutta;

7.

korostaa, että vuosi 2015 on merkittävä vuosien 2014–2020 uusien monivuotisten ohjelmien menestyksekkään toteuttamisen kannalta, koska se on uuden monivuotisen rahoituskehyksen toinen vuosi; painottaa, että kaikki ohjelmat on käynnistettävä ja niiden on oltava täydessä vauhdissa mahdollisimman pian, jotta ei haitattaisi unionin keskeisten politiikkojen täytäntöönpanoa; toteaa, että vuoden 2015 talousarvio on reaalisesti pienempi kuin vuoden 2013 talousarvio; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään kaikin tavoin siihen, että kaikki kumppanuussopimukset ja toimintaohjelmat hyväksytään ripeästi vuonna 2014, jotta uusien investointiohjelmien täytäntöönpanossa ei menetettäisi lisää aikaa; tähdentää, että komission on annettava kansallisille hallinnoille täysi tukensa prosessin kaikissa vaiheissa;

8.

muistuttaa, että vuoden 2014 talousarvioon ensimmäistä kertaa sovellettavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sovittiin, että etupainotetaan maksusitoumusmäärärahoja, jotka koskevat tiettyjä nuorisotyöllisyyteen, tutkimukseen, Erasmus+ -ohjelmaan ja erityisesti oppisopimuksiin sekä pk-yrityksiin liittyviä politiikan tavoitteita; korostaa, että osana monivuotista rahoituskehystä koskevaa sopimusta vuoden 2015 talousarviossa on sovellettava samanlaista lähestymistapaa eli etupainottamista nuorisotyöllisyyttä koskevaan aloitteeseen (871,4 miljoonaa vuoden 2011 hintoina) sekä Erasmus+ – ohjelmaan) ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaan ohjelmaan (COSME) (kumpaankin 20 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina); on erityisen huolissaan nuorisotyöllisyyttä koskevan aloitteen rahoittamisesta vuoden 2015 jälkeen, ja pyytää, että tarkoitusta varten harkitaan kaikkia rahoitusmahdollisuuksia, mukaan lukien monivuotisessa rahoituskehyksessä oleva maksusitoumusmäärärahoja koskeva liikkumavara kokonaisuudessaan;

9.

on kuitenkin huolissaan Verkkojen Eurooppa -välineen 2015 energiaohjelman takapainottamisen mahdollisista haittavaikutuksista ja kehottaa komissiota antamaan riittävästi tietoja siitä, miten tämä päätös vaikuttaa uuden ohjelman onnistuneeseen käynnistämiseen;

10.

korostaa, että kyseisiä ohjelmia koskevien investointien tekemiseen kannustaminen tuottaa lisäarvoa, joka auttaa unionin kansalaisia selviytymään kriisistä; kehottaa lisäksi komissiota kartoittamaan muita mahdollisesti kyseeseen tulevia ohjelmia, joissa voitaisiin hyödyntää etupainottamista, edistää tämän tavoitteen saavuttamista sekä ottaa täysipainoisesti vastaan etupainotetut määrärahat;

11.

korostaa, että Eurooppa-neuvoston uusimmat (19. ja 20. joulukuuta 2013 hyväksytyt) yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja muuttovirtoja koskevat päätelmät vaikuttavat jälleen kerran unionin talousarvioon; ilmoittaa kantansa olevan edelleen, että kaikki Eurooppa-neuvoston sopimat lisähankkeet on rahoitettava lisävaroista eikä tekemällä leikkauksia nykyisiin ohjelmiin ja välineisiin eikä siirtämällä uusia tehtäviä unionin toimielimille tai muille elimille, jotka toimivat jo nyt suorituskykynsä äärirajoilla;

12.

korostaa erillisvirastojen merkitystä, koska ne ovat olennaisia unionin politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanon kannalta; toteaa, että ne mahdollistavat mittakaavaetujen toteutumisen menojen keskittyessä sen sijaan, että kukin jäsenvaltio huolehtisi niistä itse tismalleen saman tuloksen saamiseksi; korostaa, että kunkin viraston varoja ja henkilöresursseja on arvioitava tapauskohtaisesti ja että niille on annettava vuoden 2015 talousarviossa ja sitä seuraavina vuosina riittävästi varoja ja henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa lainsäädäntövallan käyttäjän niille antamat tehtävät asianmukaisesti; korostaa siksi, että komission tiedonantoa ”Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020” (COM(2013)0519) ei saa käyttää virastoja koskevan talousarvioesityksen pohjana; tähdentää lisäksi hajautettuja virastoja käsittelevän uuden toimielinten välisen työryhmän roolia, sillä työryhmän olisi seurattava virastojen kehittämistä tiiviimmin ja yhtäjaksoisemmin, jotta niihin sovellettava lähestymistapa olisi yhtenäinen; odottaa, että työryhmän ensimmäiset tulokset esitellään ajoissa parlamentin suorittaman talousarvion käsittelyn kannalta;

13.

muistuttaa EU:n erityisedustajia koskevasta yhteisestä lausumasta, jossa parlamentti ja neuvosto sopivat tarkastelevansa vuoden 2015 talousarviomenettelyssä Euroopan unionin erityisedustajia koskevien määrärahojen siirtämistä komission talousarviosta (pääluokka III) Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon (pääluokka X);

14.

muistuttaa, että vuoden 2014 talousarvioon sovitut maksumäärärahat jäävät kokonaisuutena tasoltaan jälkeen siitä, mitä komissio piti tarpeellisena ja mitä se ehdotti alkuperäisessä talousarvioesityksessään; toteaa, että kuten uutta monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa ja uudessa maksuja koskevassa liikkumavarassa edellytetään, komission olisi korotettava vuoden 2015 maksumäärärahojen enimmäismäärää summalla, joka vastaa vuonna 2014 suoritettujen maksujen ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodelle 2014 asetetun maksumäärärahojen enimmäismäärän erotusta; pitää erittäin huolestuttavana, että vuoden 2013 maksamatta olevien laskujen ennätyksellistä tasoa – joka oli pelkästään otsakkeessa 1 b 23,4 miljardia euroa – ei voida kattaa vuoden 2014 enimmäismäärillä; edellyttää, että vuoden 2014 maksuja varten otetaan käyttöön tarvittavia joustomekanismeja, ja tähdentää, että tämänkään ei odoteta poistavan tuntuvaa toteutusvajetta vuoden 2014 lopussa; painottaa, että maksumäärärahojen toistuva vaje on ollut pääasiallinen syy maksattamatta olevien määrien ennätyksellisen korkeaan tasoon etenkin muutamina viime vuosina;

15.

muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan ”Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan” (4); odottaa komission ehdottavan talousarvioesityksessään riittävää maksumäärärahojen tasoa, joka perustuu realistisiin ennusteisiin ja johon poliittiset seikat eivät vaikuta;

16.

edellyttää, että käytetään kaikkia monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mahdollistamia keinoja, mukaan luettuna ennakoimattomiin menoihin varattuun marginaaliin turvautuminen ja – mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi ja ainoastaan viimeisenä keinona – maksujen enimmäismäärän tarkistaminen, jotta unioni voisi täyttää oikeudelliset velvoitteensa ja jotta ei vaarannettaisi tai viivytettäisi maksuja kaikille sidosryhmille, kuten tutkijoille, yliopistoille, humanitaarista apua antaville järjestöille, paikallisviranomaisille, pk-yrityksille jne., ja samalla kyettäisiin vähentämään vuoden lopussa maksattamatta olevia määriä;

17.

edellyttää, että kaikkia maksujen erityisvälineitä (joustoväline, ennakoimattomiin menoihin varattu marginaali, EU:n solidaarisuusrahasto ja globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus) käytettäessä määrät otetaan talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen maksuja koskevien enimmäismäärien lisäksi;

18.

toteaa, että humanitaarista apua koskevien maksumäärärahojen tilanne oli hälyttävä jo aivan vuoden 2014 alussa, etenkin kun otetaan huomioon, että humanitaarisen avun maksumäärärahoja siirretään 160 miljoonan euron edestä vuodelta 2013 vuodelle 2014, ja edellyttää siksi, että komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja reagoi mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan varmistaa EU:n humanitaarisen avun asianmukainen toimittaminen vuonna 2014; korostaa, että humanitaarisen avun maksumäärärahojen olisi pysyttävä todennäköisesti lisääntyvien maksumäärärahasitoumusten tasolla, mikä olisi otettava huomioon vuoden 2015 talousarvioesityksessä;

19.

palauttaa mieliin maksumäärärahoja koskevan yhteisen lausuman sekä kahdenvälisen lausuman, jonka parlamentti ja komissio antoivat vuoden 2014 talousarviosta sovittaessa; kehottaa komissiota antamaan budjettivallan käyttäjälle täydet tiedot maksujen ja maksattamatta olevien määrien kehittymisestä kuluvan vuoden aikana; edellyttää, että maksuja koskevan tilanteen seuraamiseksi olisi järjestettävä säännöllisesti toimielinten välisiä tapaamisia;

20.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.