29.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 285/288


P7_TA(2014)0121

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirasto (Europol) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. helmikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta (COM(2013)0173 – C7-0094/2013 – 2013/0091(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2017/C 285/37)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0173),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 88 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0094/2013),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Belgian edustajainhuoneen, Saksan liittoneuvoston ja Espanjan parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0096/2014),

1.

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.

korostaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1) 31 kohtaa sovelletaan Europolin tehtävien laajentamiseen; korostaa, että lainsäätäjän päätökset tehtävien laajentamisesta eivät saa vaikuttaa budjettivallan käyttäjän vuotuisessa talousarviomenettelyssä tekemiin päätöksiin;

3.

pyytää komissiota Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttyä asetuksen ottamaan sopimuksen täysimääräisesti huomioon Europolin määrärahoja ja henkilöstöä koskeviin vaatimuksiin vastaamiseksi, etenkin kun on kyse Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksesta, erillisvirastoista 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman 42 kohdan mukaisesti;

4.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


(1)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


P7_TC1-COD(2013)0091

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. helmikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2014 antamiseksi Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten päätöksen 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta [tark. 1]

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan, [tark. 2]

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Europol perustettiin neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS (2) Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana unionin virastona, jonka tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa. Neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS myös korvattiin Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus, jäljempänä ”Europol-yleissopimus”. (3)

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Sopimuksessa myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklan c alakohdan sekä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa laaditun pöytäkirjan N:o 1 9 artiklan mukaisesti Europolin demokraattisen legitimiteetin sekä vastuuvelvollisuuden unionin kansalaisia kohtaan vahvistamiseksi . Sen vuoksi neuvoston päätös 2009/371/YOS on korvattava asetuksella, jossa vahvistetaan parlamentin harjoittamaa valvontaa koskevat säännöt. [tark. 3]

(3)

Euroopan poliisiakatemia, jäljempänä ”CEPOL”, perustettiin neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS  (4) helpottamaan kansallisten poliisivoimien välistä yhteistyötä järjestämällä ja koordinoimalla eurooppalaista poliisitoimintaa koskevaa koulutusta. [tark. 4]

(4)

Asiakirjassa ”Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten” (5) todetaan, että Europolista olisi tehtävä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi. Europolin toiminnasta laaditun arvioinnin perusteella tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Europolin operatiivisen toiminnan tehostamista. Lisäksi Tukholman ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi todellisen eurooppalaisen lainvalvontakulttuurin luominen perustamalla sekä kansallisella että EU:n tasolla lainvalvonta-alan ammattilaisille tarkoitettuja eurooppalaisia koulutus- ja vaihto-ohjelmia. [tark. 5]

(5)

Laajat rikollis- ja terroristiverkostot muodostavat vakavan uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle sekä kansalaisten turvallisuudelle ja toimeentulolle. Käytettävissä olevat uhka-arviot osoittavat, että rikollisryhmät harjoittavat yhä monialaisempaa rikollisuutta ja laajentavat toimintaansa yli rajojen. Kansallisten lainvalvontaviranomaisten on sen vuoksi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä muissa jäsenvaltioissa toimivien kollegojensa kanssa. Tätä varten on tarpeen antaa Europolille paremmat edellytykset tukea jäsenvaltioita rikollisuuden ehkäisemisessä, analysoinnissa ja tutkimisessa kaikkialla unionissa. Tämä on vahvistettu myös päätöksiä päätöstä 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS koskevissa arvioinneissa koskevassa arvioinnissa . [tark. 6]

(6)

Kun otetaan huomioon Europolin ja CEPOLin tehtävien väliset yhteydet, näiden virastojen toimintojen yhdistäminen ja järkeistäminen parantaisi operatiivisen toiminnan vaikuttavuutta, koulutuksen merkityksellisyyttä ja unionin poliisiyhteistyön tehokkuutta. [tark. 7]

(7)

Päätökset Päätös 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, joka perustuu kummankin päätöksen täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin. Tällä asetuksella perustettavan Europolin Europol-viraston olisi korvattava kumottavilla päätöksillä perustetut kumottavalla päätöksellä perustettu Europol ja CEPOL ja otettava hoitaakseen niiden sen tehtävät. [tark. 8]

(8)

Koska rikollisuus usein leviää unionissa yli sisäisten rajojen, Europolin olisi tuettava ja lujitettava jäsenvaltioiden toimia ja niiden yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen vakavan rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa. Koska terrorismi on yksi suurimmista unionin turvallisuuteen kohdistuvista uhkista kohdistuva uhka , Europolin olisi autettava jäsenvaltioita kohtaamaan tähän liittyviä yhteisiä haasteita. EU:n lainvalvonta-alan virastona Europolin olisi myös tuettava ja lujitettava toimia ja yhteistyötä EU:n etuihin kohdistuvien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Sen olisi tarjottava tukea myös sellaisten liitännäisrikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi, tällaisten tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi tai niiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi. [tark. 9]

(9)

Europolin olisi varmistettava, että kaikki lainvalvontaviranomaiset arvoasteesta riippumatta voivat saada laadukkaampaa, koordinoitua ja yhdenmukaista koulutusta, joka perustuu koulutustarpeiden pohjalta laadittuun selkeän kehykseen. [tark. 10]

(10)

Europolin olisi voitava pyytää jäsenvaltioita aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkintaa tietyissä tapauksissa, joissa rajatylittävä yhteistyö voisi tuoda lisäarvoa. Europolin olisi ilmoitettava tällaisista pyynnöistä Eurojustille. Europolin olisi perusteltava pyyntö. [tark. 11]

(10 a)

Europolin olisi pidettävä kirjaa osallistumisestaan toimivaltaansa kuuluvia rikoksia käsittelevien yhteisten tutkintaryhmien toimintaan. [tark. 12]

(10 b)

Jos Europol ja jäsenvaltiot ovat aloittaneet tiettyä tutkintaa koskevan yhteistyön, Europolille ja yhteistyöhön osallistuville jäsenvaltioille olisi laadittava selkeät säännökset, joissa säädetään suoritettavista tehtävistä, jäsenvaltioiden tutkintamenettelyihin tai oikeudenkäynteihin osallistumisen asteesta ja vastuunjaosta sekä oikeudelliseen valvontaan sovellettavasta lainsäädännöstä. [tark. 13]

(11)

Jotta voitaisiin tehostaa Europolin toimintaa unionin tietojenvaihdon keskipisteenä, jäsenvaltioille olisi asetettava selkeät velvoitteet toimittaa Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseksi. Näiden velvoitteiden täyttämisen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että niiden toimittamat tiedot ovat merkityksellisiä sellaisten rikosten torjunnassa ne toimittavat vain sellaisten rikosten torjunnassa tarvittavia tietoja , jotka on asianomaisissa unionin politiikan välineissä määritelty strategisiksi ja operatiivisiksi painopisteiksi. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava Europolille jäljennös toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti vaihdetuista tiedoista, jotka koskevat Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia , ja ilmoitettava myös kyseisten tietojen lähde . Samalla Europolin olisi lisättävä tukeaan jäsenvaltioille, jotta niiden keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa voidaan tehostaa. Europolin olisi on esitettävä kaikille unionin toimielimille ja kansallisille parlamenteille vuosikertomus, jossa selvitetään, minkä verran tietoja kukin jäsenvaltio on sille toimittanut. [tark. 14]

(12)

Jotta voitaisiin varmistaa Europolin ja jäsenvaltioiden tehokas yhteistyö, kuhunkin jäsenvaltioon olisi perustettava kansallinen yksikkö. Sen olisi toimittava ensisijaisena yhteyspisteenä kansallisten lainvalvontaviranomaisten ja koulutuslaitosten sekä Europolin välillä. Tässä asetuksessa olisi säilytettävä Europolin kansallisten yksiköiden tehtävä kansallisten etujen takaajana ja puolustajana virastossa. Kansallisten yksiköiden olisi myös säilyttävä yhteyspisteenä Europolin ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, jotta voidaan taata yksiköiden keskitetty ja koordinoiva rooli kaikessa jäsenvaltioiden Europolin kanssa ja sen välityksellä tekemässä yhteistyössä ja jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden kyky vastata yhtenäisesti Europolin pyyntöihin. Jotta voitaisiin vahvistaa jatkuva ja tehokas tietojenvaihto Europolin ja kansallisten yksiköiden välillä ja helpottaa niiden yhteistyötä, kunkin kansallisen yksikön olisi lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö. [tark. 15]

(13)

Kun otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden hajautettu hallintorakenne ja tarve varmistaa tietyissä tapauksissa nopea tietojenvaihto, Europolin olisi voitava tehdä yhteistyötä yksittäisissä tutkimuksissa suoraan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kanssa, samalla kun Europolin kansalliset yksiköt pidettäisiin ajan tasalla.

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa, että unionin tasolla annettava lainvalvonta-alan koulutus on laadukasta, koordinoitua ja yhdenmukaista, Europolin olisi toimittava unionin lainvalvonta-alan koulutuspolitiikan mukaisesti. Unionin tasolla annettavan koulutuksen olisi oltava kaikkien lainvalvontaviranomaisten saatavilla arvoasteesta riippumatta. Europolin olisi varmistettava, että koulutusta arvioidaan ja että koulutustarpeiden arviointia koskevat päätelmät otetaan huomioon suunnittelussa, jotta voidaan vähentää päällekkäisyyttä. Europolin olisi edistettävä unionin tasolla annettavan koulutuksen tunnustamista jäsenvaltioissa. [tark. 16]

(15)

Olisi myös parannettava Europolin hallintoa pyrkimällä toiminnan tehostamiseen ja menettelyjen keventämiseen.

(16)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina Europolin hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa sen toimintaa. Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden viraston kahtalainen toimenkuva (operatiivisen tuen ja koulutuksen tarjoaminen lainvalvonnan alalla), Hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet olisi nimitettävä heidän lainvalvontayhteistyöhön liittyvän asiantuntemuksensa perusteella ja varajäsenet heidän lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan asiantuntemuksensa perusteella. Varajäsenten olisi toimittava varsinaisina jäseninä näiden poissa ollessa ja aina kun keskustellaan tai päätetään koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Hallintoneuvoston olisi saatava neuvoja tiedekomitealta, kun on kyse koulutukseen liittyvistä teknisistä kysymyksistä. [tark. 17]

(17)

Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii talousarvion ja valvoo sen toteuttamista, hyväksyy tarvittavat varainhoitosäännöt ja suunnitteluasiakirjat, hyväksyy toimia unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja petosten torjumiseksi, antaa eturistiriitojen ehkäisyä ja hallinnointia koskevia sääntöjä, vahvistaa Europolin pääjohtajan päätöksentekoa varten helposti seurattavat työmenetelmät ja hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen. Sen olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa suhteessa viraston henkilöstöön, pääjohtaja mukaan lukien. Päätöksentekomenettelyjen keventämiseksi ja hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi hallintoneuvostolla olisi myös oltava valtuudet perustaa johtokunta. [tark. 18]

(18)

Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokas päivittäinen toiminta, pääjohtajan olisi toimittava viraston oikeudellisena edustajana ja johdettava sitä hoitaen tehtäviään täysin riippumattomasti sen varmistamiseksi, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Pääjohtajan olisi vastattava erityisesti talousarvion ja suunnitteluasiakirjojen valmistelusta, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä päätöksensä, ja Europolin vuotuisen ja monivuotisen työohjelman sekä muiden suunnitteluasiakirjojen toteuttamisesta.

(19)

Europolin on saatava käyttöönsä mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset tiedot, jotta se voi ehkäistä ja torjua toimivaltaansa kuuluvaa rikollisuutta. Tätä varten Europolin olisi voitava käsitellä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja unionin elinten sille toimittamia sekä julkisista lähteistä saatavia tietoja, edellyttäen että Europolia voidaan pitää näiden tietojen lainmukaisena vastaanottajana, jotta se voi perehtyä rikollisiin ilmiöihin ja suuntauksiin, kerätä tietoja rikollisverkostoista sekä havaita yhteyksiä rikosten välillä. [tark. 19]

(20)

Jotta voidaan tehostaa Europolin edellytyksiä toimittaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille yksityiskohtaisia rikosanalyyseja, sen olisi käytettävä tietojenkäsittelyssä uutta teknologiaa. Europolin olisi voitava havaita nopeasti yhteyksiä tutkittavien tapausten ja yleisten toimintatapojen välillä eri rikollisverkostojen puitteissa, tarkistaa tietoja ristiin ja hankkia selkeä yleiskuva suuntauksista, samalla kun säilytetään taataan yksilöiden tietosuojan korkea taso. Sen vuoksi Europolin tietokantoja ei pitäisi määritellä ennalta, vaan Europolin olisi voitava valita tätä varten tehokkain järjestelmärakenne. Tietosuojan korkean tason varmistamiseksi olisi säädettävä tietojenkäsittelytoimien tarkoituksesta ja oikeudesta päästä tietoihin sekä erityisistä lisätakeista. Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tarkoituksenmukaisuuden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. [tark. 20]

(21)

Jotta voidaan kunnioittaa tietojen omistajuutta ja tietosuojaa, jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava määrittää ne tarkoitukset, joita varten Europol voi käsitellä niiden toimittamia tietoja, ja rajoittaa oikeuksia päästä näihin tietoihin. Tarkoituksen rajaamisella lisätään avoimuutta, oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta, ja se on erityisen tärkeää poliisiyhteistyön alalla, jolla rekisteröidyt eivät yleensä tiedä, että heidän henkilötietojaan kerätään ja käsitellään, ja jolla henkilötietojen käytöllä saattaa olla hyvin huomattava vaikutus henkilöiden elämään ja vapauksiin. [tark. 21]

(22)

Sen varmistamiseksi, että tietoihin pääsevät vain ne, joille se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamista varten, asetuksessa olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt eriasteisista pääsyoikeuksista Europolissa käsiteltäviin tietoihin. Tällaiset säännöt eivät saisi vaikuttaa tietojen toimittajien asettamiin pääsyrajoituksiin, vaan olisi noudatettava tietojen omistajuuden periaatetta. Jotta voidaan tehostaa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa, Europolin olisi ilmoitettava kullekin jäsenvaltiolle sen tietoon tulleista kyseistä jäsenvaltiota koskevista tiedoista.

(23)

Jotta voidaan tehostaa virastojen operatiivista yhteistyötä ja erityisesti luoda yhteyksiä eri virastojen hallussa jo olevien tietojen välille, Europolin olisi voitava antaa Eurojustille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) pääsy Europolin käytettävissä oleviin tietoihin ja mahdollisuus tehdä niihin hakuja tiettyjen ehtojen mukaisesti . [tark. 22]

(24)

Europolin olisi pidettävä yllä yhteistyösuhteita muihin EU:n unionin elimiin, ja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisiin ja lainvalvonta-alan koulutuslaitoksiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin siinä määrin kuin sen tehtävien suorittaminen edellyttää. [tark. 23]

(25)

Toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi Europolin olisi voitava vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, muiden unionin elinten, kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten ja lainvalvonta-alan koulutuslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Koska yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, valtiosta riippumattomilla järjestöillä ja muilla yksityisillä osapuolilla on asiantuntemusta ja tietoja, joilla on välitöntä merkitystä vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisen ja torjunnan kannalta, Europolin olisi voitava vaihtaa tällaisia tietoja myös yksityisten osapuolten kanssa. Jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua verkko- ja tietoturvallisuuden poikkeamiin liittyvää verkkorikollisuutta, Europolin olisi [toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (*1) mukaisesti voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, verkko- ja tietoturvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa. [tark. 24]

(26)

Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi varmistettava, että tätä ristikkäistä tietojenvaihtoa sovelletaan vain henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet tai joiden epäillään voivan syyllistyä rikoksiin, jotka kuuluvat Europolin toimivaltaan. [tark. 25]

(27)

Vakavalla rikollisuudella ja terrorismilla on usein yhteyksiä EU:n alueen ulkopuolelle. Sen vuoksi Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Interpolin, kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Tehokkaan lainvalvonnan tarpeen ja henkilötietojen suojan on oltava asianmukaisessa tasapainossa vaihdettaessa henkilötietoja kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. [tark. 26]

(28)

Europolin olisi voitava siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle sellaisen komission päätöksen perusteella, jonka mukaan kyseisen maan tai järjestön tietosuojan taso on riittävä, tai siinä tapauksessa, että tällaista päätöstä ei ole tehty, sellaisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, jonka unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla, tai Europolin ja kyseisen kolmannen maan välillä ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa nro 36 olevan 9 artiklan mukaisesti tällaisten sopimusten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä sopimuksia ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla.

(29)

Jos henkilötietojen siirtoa ei voida toteuttaa tietosuojan tason riittävyyttä koskevan komission päätöksen perusteella eikä unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen eikä voimassa olevan yhteistyösopimuksen perusteella, hallintoneuvoston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi voitava valtuuttaa tällainen siirto tai siirtojen sarja, edellyttäen että varmistetaan riittävät takeet. Jos mitään edellä olevista ei voida soveltaa, pääjohtajan olisi voitava hyväksyä tietojensiirto poikkeustilanteessa ja tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen jonkin jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi, rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi, jos siirto on muutoin tarpeen tai lain vaatima tärkeän yleisen edun turvaamiseksi, jos rekisteröity on suostunut siihen tai kyseessä on rekisteröidyn elintärkeiden etujen suojaaminen.

(30)

Europolin olisi voitava käsitellä yksityisiltä osapuolilta ja yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja vain jos ne on siirtänyt Europolille jäsenvaltion kansallinen Europol-yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tai sellainen kolmannessa maassa sijaitseva yhteyspiste, jonka kanssa tehdään vakiintunutta yhteistyötä ennen tämän asetuksen voimaantuloa päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella, tai kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

(31)

Tietoja, jotka kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on selvästi hankkinut hankittu tavalla, joka loukkaa ihmisoikeuksia, ei saa käsitellä. [tark. 27]

(32)

Europolin tietosuojasääntöjä olisi lujitettava, ja ne olisi mukautettava muihin Euroopan unionissa poliisiyhteistyön alalla tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovellettaviin tietosuojasäännöksiin, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Vaikka päätöksessä 2009/371/YOS säädetään vankasta Europolin tietosuojajärjestelmästä, sitä olisi kehitettävä edelleen, jotta Europol mukautetaan Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin, otetaan huomioon Europolin kasvava merkitys, parannetaan rekisteröityjen oikeuksia ja lisätään edelleen jäsenvaltioiden ja Europolin välistä luottamusta, joka on välttämätöntä onnistuneen tietojenvaihdon kannalta. Europolin tietosuojasääntöjä olisi lujitettava niiden olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) taustalla olevien periaatteiden tai asetuksen (EY) N:o 45/2001 korvaavan välineen mukaiset, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Koska lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteet tunnustetaan , ja niissä olisi noudatettava myös muita tietosuojaperiaatteita, kuten tilivelvollisuuden periaatetta, tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia, sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyyden suojaa sekä henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittamista . Heti kun EU:n toimielinten ja elinten uusi tietosuojakehys hyväksytään, sitä olisi sovellettava Europoliin.

Kuten Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 21, Europolin tietosuojasääntöjen olisi oltava itsenäiset ja ne olisi yhdenmukaistettava todetaan , lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteiden vuoksi on tarpeen laatia Europolille erityiset henkilötietojen suojaa ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevat säännöt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan perusteella ja yhdenmukaistaa ne muiden Euroopan unionissa tehtävän poliisiyhteistyön alalla sovellettavien tietosuojasäännösten kanssa, joita ovat erityisesti Euroopan neuvoston yleissopimus nro 108 (7) ja sen 8 päivänä marraskuuta 2001 tehty lisäpöytäkirja ja suositus nro R(87) 15 (8) sekä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskeva neuvoston puitepäätös puitepäätöksessä 2008/977/YOS (9) [korvataan hyväksymisen yhteydessä viittauksella asianomaiseen voimassa olevaan direktiiviin] vahvistettu vankka tietosuojajärjestelmä. Avoimuus on keskeinen osa tietosuojaa, sillä se mahdollistaa muiden tietosuojaa koskevien periaatteiden ja oikeuksien käytön. Avoimuuden lisäämiseksi Europolilla olisi oltava avoimet tietosuojaperiaatteet, jotka sen olisi asetettava helposti julkisesti saataville ja joissa olisi esitettävä helposti ymmärrettävässä muodossa sekä selkeällä ja yksinkertaisella kielellä henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset ja rekisteröityjen keinot oikeuksiensa käyttämiseksi. Lisäksi Europolin olisi julkaistava luettelo kansainvälisistä sopimuksista ja yhteistyösopimuksista, joita se on tehnyt kolmansien maiden, unionin elinten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa . [tark. 28]

(33)

Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan eriteltävä niiden tarkkuuden ja luotettavuuden mukaan. Tosiseikat olisi on erotettava henkilökohtaisista arvioista, jotta voidaan varmistaa toisaalta yksilöiden suojelu ja toisaalta Europolin käsittelemien tietojen laatu ja luotettavuus. [tark. 29]

(33 a)

Viraston erityisluonteen vuoksi sillä olisi oltava oma erityinen säännöstönsä, jolla olisi voitava taata myös tietosuoja ja joka ei saisi olla alempitasoinen kuin unioniin ja sen virastoihin yleisesti sovellettavat säännöt. Tietosuojaa koskeviin yleisiin sääntöihin tehtäviä uudistuksia olisi näin ollen sovellettava Europoliin mahdollisimman pian ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uusien yleisten sääntöjen voimaantulosta. Tietosuojaan sovellettavien Europolin erityissääntöjen ja EU:n sääntöjen yhdenmukaistaminen olisi tehtävä ennen kuin kaksi vuotta on kulunut siitä, kun asiaa koskevia sääntöjä on hyväksytty. [tark. 30]

(34)

Poliisiyhteistyön yhteydessä käsitellään eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin olisi mahdollisimman selkeästi erotettava toisistaan eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötiedot. Erityisesti olisi suojeltava esimerkiksi uhrien, todistajien, merkityksellisiä tietoja omaavien henkilöiden sekä alaikäisten henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin ei pitäisi käsitellä tällaisia tietoja ellei se ole ehdottoman välttämätöntä sen toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa varten ja vain jos kyseiset tiedot täydentävät muita, Europolin jo käsittelemiä tietoja.

(35)

Kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevat perusoikeudet, Europolin ei pitäisi säilyttää henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Tietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuus olisi tutkittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden järjestelmään tallentamisesta. [tark. 32]

(36)

Europolin olisi on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen turvallisuuden varmistamiseksi. [tark. 33]

(37)

Jokaisella olisi oltava oikeus tutustua häntä itseään koskeviin henkilötietoihin, oikaista itseään koskevat virheelliset tiedot sekä vaatia niiden poistamista tai suojaamista tietokannassa, jos niitä ei enää tarvita. Rekisteröidyn oikeudet ja niiden käyttö eivät saisi vaikuttaa Europolin velvollisuuksiin, ja niihin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä rajoituksia. [tark. 34]

(38)

Rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelu edellyttää tässä asetuksessa vahvistettujen velvollisuuksien selkeää kohdentamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vastattava Europolille toimittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta sekä tällaisten tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta. Europolin olisi vastattava muilta tahoilta saamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta. Europolin olisi on myös varmistettava, että tietoja käsitellään asianmukaisesti ja lainmukaisesti, että ne kerätään ja niitä käsitellään nimenomaisesti määriteltyä tarkoitusta varten, että ne ovat asianmukaisia ja olennaisia, mutta eivät liian laajoja siihen tarkoitukseen nähden, jota varten niitä käsitellään, ja ettei niitä säilytetä pidempään kuin on tarpeen tuon tarkoituksen toteuttamiseksi. [tark. 35]

(39)

Europolin olisi pidettävä kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturva. Europol olisi on velvoitettava tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa ja esittämään pyydettäessä tietojenkäsittelyä koskevat lokitiedot tai asiakirjat, jotta tietojenkäsittelytapahtumia voidaan seurata niiden pohjalta. [tark. 36]

(40)

Europolin olisi nimettävä tietosuojavastaava, jonka tehtävänä on avustaa sitä tämän asetuksen säännösten noudattamisen valvonnassa. Tietosuojavastaavan olisi voitava täyttää velvollisuutensa ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. Tietosuojavastaavalle olisi annettava hänen tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat resurssit. [tark. 37]

(41)

Riippumaton, riittävillä toimivaltuuksilla varustettu, avoin, tilivelvollinen ja tehokas valvontarakenne on oleellinen yksilöiden suojelemiseksi henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, kuten perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa edellytetään. Henkilötietojen käsittelyn valvonnasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta hoitaen tehtäviään täysin riippumattomasti. [tark. 38]

(42)

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten osallistumista, ja varmistettava tämän asetuksen johdonmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(43)

Koska Europol käsittelee myös sellaisia henkilötietoja, jotka eivät liity mihinkään rikostutkintaan, kuten Europolin henkilöstön, palveluntarjoajien ja vierailijoiden henkilötietoja, tällaisten tietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001. [tark. 40]

(44)

Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi kuultava rekisteröityjen kanteluita ja tutkittava ne. Kantelu olisi tutkittava siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on asianmukaista tarpeen perusteellisen selvityksen tekemiseksi , ja ratkaisu olisi voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Tietosuojavaltuutetun olisi ilmoitettava rekisteröidylle kantelun käsittelyn etenemisestä ja kantelua koskevasta ratkaisustaan kohtuullisen ajan kuluessa viipymättä . [tark. 41]

(45)

Jokaisella luonnollisella henkilöllä olisi oltava oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta häntä koskevaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen.

(46)

Europoliin olisi sovellettava unionin toimielimiin, virastoihin ja muihin elimiin sovellettavia, sopimusvastuuta ja sopimuksenulkoista vastuuta koskevia yleisiä sääntöjä, laitonta tietojenkäsittelyä koskevaa vastuuta lukuun ottamatta.

(47)

Asianomaiselle yksilölle saattaa olla epäselvää, johtuuko hänelle laittoman tietojenkäsittelyn seurauksena aiheutunut vahinko Europolin vai jäsenvaltion toiminnasta. Sen vuoksi Europolin ja sen jäsenvaltion, jossa vahinko on aiheutunut, olisi vastattava siitä yhteisvastuullisesti.

(48)

Jotta voidaan varmistaa kunnioittaa parlamenttien roolia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen seurannassa sekä kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin poliittista vastuuta niiden harjoittaessa toimivaltaansa lainsäädäntömenettelyssä, on varmistettava Europolin sisäisen organisaation täysimääräinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus, . Siksi olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaisesti myös vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa laaditun pöytäkirjan N:o 1 II osaston parlamenttien välistä yhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti , ottaen asianmukaisella tavalla huomioon tarve turvata operatiivisten tietojen luottamuksellisuus. [tark. 42]

(49)

Europolin henkilöstöön olisi sovellettava neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (10) vahvistettuja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. Europolin olisi voitava ottaa palvelukseensa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä väliaikaisina toimihenkilöinä, joiden palvelusaikaa olisi rajoitettava kierrätysperiaatteen noudattamiseksi, sillä näiden henkilöiden paluu toimivaltaisen viranomaisen palvelukseen helpottaisi tiivistä yhteistyötä Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Europolin palveluksessa väliaikaisina toimihenkilöinä olevat henkilöt voivat palvelusaikansa Europolissa päätyttyä palata sen kansallisen viranomaisen palvelukseen, josta he ovat lähtöisin.

(50)

Europolin tehtävien ja pääjohtajan aseman luonteen vuoksi pääjohtajaa voidaan pyytää olisi pyydettävä antamaan lausunto ja vastaamaan toimivaltaisen Euroopan parlamentin valiokunnan yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän esittämiin kysymyksiin ennen kuin hänet nimitetään tehtäväänsä tai ennen kuin hänen toimikauttaan jatketaan. Pääjohtajan olisi myös esiteltävä vuosikertomus Euroopan parlamentille yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja neuvostolle. Lisäksi Euroopan parlamentin olisi voitava pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta. [tark. 43]

(51)

Europolin täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi Euroopan unionin talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(52)

Europoliin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (11).

(53)

Europoliin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (12).

(54)

Europol käsittelee tietoja, jotka edellyttävät erityistä suojelua, koska niihin kuuluu EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja. Europolin olisi sen vuoksi vahvistettava salassapitosuojaa ja tällaisten tietojen käsittelyä koskevat säännöt, joissa otetaan huomioon neuvoston päätöksessä 2011/292/EU (13) vahvistetut perusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset.

(55)

Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava säännöllisesti.

(56)

Tarvittavat säännökset, jotka koskevat Europolin sijoittamista jäsenvaltioon, jossa sen toimipaikka sijaitsee, eli Alankomaihin, sekä Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava parhaat mahdolliset olosuhteet Europolin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella korkealuokkaisia henkilöresursseja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. [tark. 44]

(57)

Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin ja toimii niiden sen seuraajana. Siksi sen olisi oltava niiden oikeusseuraaja myös suhteessa kaikkiin niiden tekemiin sopimuksiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä niiden vastuihin ja niiden hankkimaan omaisuuteen. Päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin tekemien kansainvälisten sopimusten olisi pysyttävä voimassa, lukuun ottamatta CEPOLin tekemää toimipaikkaa koskevaa sopimusta. [tark. 45]

(58)

Jotta Europol voi jatkaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin tehtävien hoitamista parhaan kykynsä mukaan, olisi vahvistettava siirtymätoimenpiteet, jotka koskevat erityisesti hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa sekä Europolin talousarvion tietyn osan kohdentamista koulutukseen kolmeksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. [tark. 46]

(59)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on lainvalvonta-alan yhteistyöstä ja koulutuksesta unionin tasolla vastaavan yksikön perustaminen, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. [tark. 47]

(60)

[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen] TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista].

(61)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(62)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja yksityisyydensuojaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA EUROPOLIN TAVOITTEET

1 artikla

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusviraston lainvalvontayhteistyöviraston perustaminen [tark. 48]

1.   Perustetaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja –koulutusvirasto lainvalvontayhteistyövirasto , jäljempänä ”Europol”, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan unionin lainvalvontaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä, sekä lujittaa ja tukea niiden toimia sekä laatia yhdenmukainen eurooppalainen koulutuspolitiikka. [tark. 49]

2.   Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin ja toimii niiden sen seuraajana. [tark. 50]

2 a.     Europol toimii yhteistyössä kunkin jäsenvaltion 7 artiklan mukaisesti perustettavan tai nimettävän yhden kansallisen yksikön kanssa. [tark. 51]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

”jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla” kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita lainvalvontayksiköitä viranomaisia , jotka ovat voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta; [tark. 52]

b)

”analyysilla” tietojen keräämistä, käsittelyä tai käyttöä, jonka tarkoituksena on avustaminen rikostutkinnassa perusteellista tutkimista niiden merkityksen ja oleellisten piirteiden selvittämiseksi , rikostutkinnassa avustamiseksi ja muiden 4 artiklassa lueteltujen tehtävien suorittamiseksi ; [tark. 53]

c)

”unionin elimillä” toimielimiä, yksiköitä, operaatioita ja virastoja, jotka on perustettu Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella tai niiden perusteella;

d)

”lainvalvontaviranomaisilla” poliisi- ja tulliviranomaisia ja muita alan yksiköitä, myös unionin elimiä, jotka vastaavat vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden, terrorismin ja unionin politiikkaan liittyvään yhteiseen etuun kohdistuvien rikollisuuden muotojen ehkäisemisestä ja torjunnasta sekä siviilikriisinhallinnasta ja merkittäviin tapahtumiin liittyvästä kansainvälisestä poliisitoiminnasta;

e)

”kolmansilla mailla” maita, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita;

f)

”kansainvälisillä järjestöillä” kansainvälisiä järjestöjä ja niiden alaisia julkisoikeudellisia elimiä tai muita elimiä, jotka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella;

g)

”yksityisillä osapuolilla” jäsenvaltion tai kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä, erityisesti yhtiöitä ja yrityksiä, kaupallisia yhteenliittymiä, voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu f alakohdan soveltamisalaan;

h)

”yksityishenkilöillä” kaikkia luonnollisia henkilöitä;

i)

”henkilötiedoilla”kaikenlaisia kaikkia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, jäljempänä ”rekisteröity”, koskevia tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa, erityisesti tunnisteiden, kuten nimen, henkilönumeron , sijaintitiedon, yksilöllisen tunnisteen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai , sosiaalisen tai sukupuoleen liittyvän tekijän perusteella; [tark. 54]

j)

”henkilötietojen käsittelyllä”, jäljempänä ”käsittely”, kaikkia sellaisia toimia tai toimien kokonaisuuksia, joita kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muutoin, kuten tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, tiedon haku, kysely, käyttö, luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla muutoin saataville, yhteensovittaminen tai yhdistäminen sekä suojaaminen, poistaminen tai tuhoaminen;

k)

”vastaanottajalla” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle tietoja luovutetaan, oli kyseessä sivullinen tai ei; niitä viranomaisia, jotka mahdollisesti saavat tietoja erityisen tutkimuksen puitteissa, ei kuitenkaan pidetä vastaanottajina; [tark. 55]

l)

”henkilötietojen siirtämisellä” mitä tahansa henkilötietojen välittämistä siten, että ne saatetaan aktiivisesti saataville rajoitetulle määrälle tunnistettuja osapuolia, kun lähettäjän tiedossa tai tarkoituksena on, että vastaanottaja saa pääsyn henkilötietoihin;

m)

”henkilötietojen rekisteröintijärjestelmällä”, jäljempänä ”rekisteröintijärjestelmä”, kaikkia sellaisia järjestettyjä henkilötietojen kokoelmia, joista tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli kokoelma sitten keskitetty, hajautettu taikka toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu;

n)

”rekisteröidyn suostumuksella” vapaaehtoista, yksilöityä , nimenomaista ja tietoista tahdonilmaisua, jolla rekisteröity selkeästi ja yksiselitteisesti hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn; [tark. 56]

o)

”hallinnollisilla henkilötiedoilla” kaikkia Europolin käsittelemiä henkilötietoja pois lukien ne, joita käsitellään 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan sellaisten järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja unionin politiikkaan liittyvään yhteiseen etuun kohdistuvien muiden liitteessä 1 lueteltujen vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa liitteen 1 mukaisesti , jotka vaikuttavat vähintään kahteen jäsenvaltioon siinä määrin, että ne edellyttävät jäsenvaltioiden yhteisiä toimia rikosten laajuuden, merkittävyyden ja seurausten vuoksi . [tark. 57]

2.   Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä myös 1 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyvien rikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa. Tällaisiksi liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat rikokset:

a)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi;

b)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi;

c)

rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

3.   Europol tukee, kehittää, tarjoaa ja koordinoi lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutustoimintaa. [tark. 58]

II luku

LAINVALVONTAYHTEISTYÖHÖN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT

4 artikla

Tehtävät

1.   Europol on Euroopan unionin virasto, jonka tehtävänä on tämän asetuksen mukaisesti:

a)

kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tietoja;

b)

ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä 7 artiklassa tarkoitettujen Europolin kansallisten yksiköiden välityksellä niitä koskevista tiedoista ja rikosten keskinäisistä yhteyksistä; [tark. 59]

c)

koordinoida, suunnitella ja toteuttaa tutkimuksia ja operatiivisia toimia,

i)

jotka toteutetaan yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa joko jäsenvaltioiden jo aloittamissa tutkintatoimissa tai Europolin jäsenvaltiolle esittämästä, rikostutkinnan käynnistämistä koskevasta pyynnöstä ; tai [tark. 60]

ii)

jotka toteutetaan yhteisten tutkintaryhmien avulla 5 artiklan mukaisesti, tarvittaessa yhteistyössä Eurojustin kanssa;

d)

osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin sekä ehdottaa niiden perustamista 5 artiklan mukaisesti;

e)

toimittaa tiedustelutietoja ja analyysitukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä;

f)

laatia uhka-arvioita, strategisia ja operatiivisia analyyseja ja yleisiä tilannekatsauksia;

g)

kehittää, jakaa ja edistää rikoksentorjuntamenetelmiä, tutkintamenetelmiä sekä teknisiä ja rikostekniikkaan liittyviä menetelmiä koskevaa erityisasiantuntemusta ja antaa jäsenvaltioille neuvontaa;

h)

antaa jäsenvaltioille teknistä ja taloudellista tukea rajatylittäviä operaatioita sekä tutkintaa varten , myös yhteisiä tutkintaryhmiä, varten yhteisten tutkintaryhmien avulla 5 artiklan mukaisesti ; [tark. 61]

i)

tukea, kehittää, tarjota, koordinoida ja toteuttaa lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden koulutuslaitosten verkoston kanssa; [tark. 62]

j)

toimittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston nojalla perustetuille unionin elimille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) rikostiedustelutietoja ja analyysitukea niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla; [tark. 63]

k)

antaa tietoja ja tukea Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla perustetuille EU:n kriisinhallintarakenteille ja kriisinhallintaoperaatioille;

l)

luoda Europolin toimivaltaan kuuluvien eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneita unionin keskuksia ja erityisesti Euroopan verkkorikostorjuntakeskus;

l a)

avustaa jäsenvaltioissa tehtävää tutkintaa erityisesti välittämällä kansallisille yksiköille kaikki asiaankuuluvat tiedot; [tark. 64]

2.   Europol laatii strategisia analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet. Europol myös avustaa näiden painopisteiden operatiivisessa täytäntöönpanossa.

3.   Europol toimittaa strategisia tiedustelutietoja edistääkseen operatiiviseen toimintaan ja sen tukemiseen kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä.

4.   Europol toimii euron väärentämisen torjunnan keskustoimistona euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi neuvoston päätöksen 2005/511/YOS (14) mukaisesti. Europol myös edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisten tutkintaryhmien euron väärentämisen torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden yhteensovittamista, tarvittaessa yhteistyössä unionin elinten ja kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

4 a.     Europol ei saa käyttää pakkokeinoja. [tark. 65]

5 artikla

Osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

1.   Europol voi osallistua sen toimivaltaan kuuluvia rikoksia käsittelevien yhteisten tutkintaryhmien toimintaan.

2.   Europol voi avustaa kaikessa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja vaihtaa tietoja kaikkien sen jäsenten kanssa sen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyissä rajoissa, jonka alueella yhteinen tutkintaryhmä toimii. Europolin henkilöstö ei saa osallistua pakkokeinojen käyttöön. [tark. 66]

3.   Jos Europolilla on aihetta olettaa, että yhteisen tutkintaryhmän perustaminen voisi tuoda johonkin tutkintaan lisäarvoa, se voi ehdottaa tätä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja toteuttaa toimenpiteitä avustaakseen sitä yhteisen tutkintaryhmän perustamisessa.

3 a.     Yhteisen tutkintaryhmän muodostavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava hyväksyntänsä Europolin osallistumiselle kyseiseen tutkintaryhmään, ja tämä suostumus on esitettävä Europolin johtajan etukäteen allekirjoittamassa asiakirjassa, joka liitetään yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevaan sopimukseen. [tark. 67]

3 b.     Edellä 3 a kohdassa tarkoitetussa liitteessä vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti Europolin henkilöstö osallistuu yhteiseen tutkintaryhmään, mukaan lukien henkilöstön etuoikeuksia ja koskemattomuutta koskevat säännökset sekä henkilöstön mahdollisesta sääntöjenvastaisesta toiminnasta aiheutuvat vastuut. [tark. 68]

3 c.     Yhteiseen tutkintaryhmään osallistuvaan Europolin henkilöstöön sovelletaan heihin mahdollisesti kohdistuvien tai heidän mahdollisesti tekemiensä rikkomusten osalta sitä lainsäädäntöä, jota sovelletaan vastaavia toimintoja kyseisessä jäsenvaltiossa toteuttaviin yhteisen tutkintaryhmän jäseniin siinä jäsenvaltiossa, jossa yhteinen tutkintaryhmä harjoittaa toimintaansa. [tark. 69]

3 d.     Yhteiseen tutkintaryhmään osallistuva Europolin henkilöstö voi vaihtaa tutkintaryhmän jäsenten kanssa tietoja, jotka ovat peräisin Europolin tiedontallennusjärjestelmistä. Koska tähän sisältyy 7 artiklassa tarkoitettua suoraa yhteydenpitoa, Europol tiedottaa samanaikaisesti asiasta yhteisessä tutkintaryhmässä edustettuina olevissa jäsenvaltioissa oleville Europolin kansallisille yksiköille ja Europolin kansallisille yksiköille niissä jäsenvaltioissa, jotka toimittivat tiedot. [tark. 70]

3 e.     Europolin kansalliset yksiköt voivat tallentaa tiedot, jotka Europolin virkamies on saanut osallistuessaan yhteisen tutkintaryhmän työhön, mihin tahansa Europolin tietojentallennusjärjestelmään tiedot toimittaneen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella ja vastuulla. [tark. 71]

4.   Europol ei saa soveltaa pakkokeinoja.

6 artikla

Rikostutkinnan aloittamista koskevat Europolin pyynnöt

1.   Kun Europol katsoo, että jossakin yksittäisessä tapauksessa olisi aloitettava rikostutkinta sen toimivaltaan kuuluvan rikoksen osalta, se ilmoittaa asiasta Eurojustille. [tark. 72]

2.   Samalla Europol voi pyytää 7 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuja asianomaisen jäsenvaltion kansallisia yksiköitä aloittamaan tai suorittamaan rikostutkinnan tai koordinoimaan sitä. [tark. 73]

2 a.     Jos epäillään kolmannessa maassa sijaitsevan valtiollisen tai valtiosta riippumattoman toimijan vihamielistä hyökkäystä vähintään kahden jäsenvaltion tai unionin elimen verkko- ja tietojärjestelmiin, Europol käynnistää tutkinnan oma-aloitteisesti. [tark. 74]

3.   Kansallisten yksiköiden Jäsenvaltioiden on otettava tällaiset pyynnöt huomioon ja ilmoitettava kansallisten yksiköidensä välityksellä Europolille viipymättä tutkinnan aloittamisesta aloitetaanko tutkinta . [tark. 75]

4.   Jos asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla noudattamatta Europolin pyyntöä, niiden on esitettävä Europolille tätä koskevat perustelut kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Perustelut voidaan jättää esittämättä, jos niiden esittäminen

a)

vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja; tai

b)

vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksittäisten henkilöiden turvallisuuden.

5.   Europol ilmoittaa Eurojustille jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä aloittaa tutkinta tai kieltäytyä tutkinnan aloittamisesta.

7 artikla

Jäsenvaltioiden yhteistyö Europolin kanssa

1.   Jäsenvaltioiden ja Europolin on tehtävä Europolin kanssa yhteistyötä sen Europolin tehtävien suorittamiseksi. [tark. 76]

2.   Kunkin jäsenvaltion on perustettava tai nimettävä kansallinen yksikkö, joka toimii yhteyselimenä Europolin ja jäsenvaltion nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten sekä lainvalvontaviranomaisten koulutuslaitosten välillä. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä virkamies kansallisen yksikön päälliköksi päällikkö . [tark. 77]

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset yksiköt pystyvät suorittamaan niille tässä asetuksessa osoitetut tehtävät ja erityisesti että niillä on pääsy kansallisiin lainvalvontatietokantoihin.

4.    Kansallinen yksikkö on ainoa Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin. Europol voi kuitenkin tehdä yksittäisten tutkintojen yhteydessä puitteissa yhteistyötä suoraan kyseiset tutkinnat toteuttavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa edellyttäen, että suora yhteydenpito tuo lisäarvoa tutkinnan onnistumiselle ja että se on kansallisen lainsäädännön mukaista . Siinä tapauksessa Europol ilmoittaa asiasta viipymättä kansalliselle yksikölle ja toimittaa sille tällaisen yhteydenpidon tarpeesta. Europol toimittaa mahdollisimman pian jäljennöksen kaikista Europolin ja kyseisten toimivaltaisten viranomaisten välisen tämän suoran yhteydenpidon yhteydessä vaihdetuista tiedoista. [tark. 78]

5.   Jäsenvaltioiden on kansallisen yksikkönsä tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kautta erityisesti [tark. 79]

a)

toimitettava oma-aloitteisesti Europolille tiedustelu- ja muut tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi , ja vastattava Europolin esittämiin tiedustelu- ja muita tietoja sekä neuvoja koskeviin pyyntöihin . Europolille on toimitettava viipymättä tiedot muun muassa sellaisilta rikollisuuden aloilta, jotka on unionissa määritelty painopisteiksi. Europolille on toimitettava jäljennös myös toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti vaihdetuista tiedoista siltä osin kuin tietojenvaihto liittyy Europolin toimivaltaan kuuluvaan rikollisuuteen;

Rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta pitää yllä lakia ja järjestystä sekä huolehtia sisäisestä turvallisuudesta, kansallinen yksikkö ei yksittäisessä tapauksessa ole velvollinen välittämään tiedustelu- tai muita tietoja, jos tämä

i)

vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja;

ii)

vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksittäisten henkilöiden turvallisuuden; tai

iii)

paljastaisi tietoja valtion turvallisuusyksiköistä tai valtion turvallisuutta koskevista yksittäisistä tiedustelutoimista. [tark. 80]

b)

varmistettava tehokas yhteydenpito ja yhteistyö kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja jäsenvaltioissa toimivien lainvalvontaviranomaisten koulutuslaitosten sekä Europolin välillä; [tark. 81]

c)

levitettävä tietoa Europolin toiminnasta. [tark. 82]

c a)

pyydettävä Europolilta merkityksellisiä tietoja, jotka voivat helpottaa nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tutkintaa; [tark. 83]

c b)

varmistettava tehokas yhteydenpito ja yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten kanssa; [tark. 84]

c c)

varmistettava, että kaikki tietojenvaihto niiden ja Europolin välillä tapahtuu lainmukaisesti. [tark. 85]

6.   Kansallisten yksiköiden päälliköiden on kokoonnuttava säännöllisesti, erityisesti keskustelemaan Europolin kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön yhteydessä esiin tulevista ongelmista ja ratkomaan niitä.

7.   Kunkin jäsenvaltion on määritettävä kansallisen yksikön organisaatio ja henkilöstö oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

8.   Jäsenvaltioiden on vastattava kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteydenpidosta Europoliin, eikä niitä veloiteta Europolilta, yhteysmaksuja lukuun ottamatta.

9.   Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien Europolin kanssa toteutettavassa yhteydenpidossa käytettävien järjestelmien vähimmäisturvallisuustaso mahdollisimman korkea turvallisuustaso . [tark. 86]

10.   Europol laatii vuosittain kertomuksen, johon kootaan tiedot kunkin jäsenvaltion Europolille 5 artiklan kohdan a alakohdan perusteella toimittamien tietojen määrästä ja laadusta jakamista tiedoista ja sen kansallisen yksikön toiminnasta. Vuosikertomus Hallintoneuvosto analysoi kertomuksen tavoitteenaan parantaa jatkuvasti Europolin ja jäsenvaltioiden välistä keskinäistä yhteistyötä. Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille. [tark. 229]

8 artikla

Yhteyshenkilöt

1.   Kunkin kansallisen yksikön on lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2.   Yhteyshenkilöt muodostavat Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja he saavat ohjeita Europolin kansallisilta yksiköiltään heidät lähettäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.   Yhteyshenkilöt avustavat Europolin ja jäsenvaltioidensa välisessä tietojenvaihdossa välittävät kansallisista yksiköistään saamansa tiedot Europolille, ja Europolilta saamansa tiedot kansallisille yksiköille . [tark. 87]

4.   Yhteyshenkilöt avustavat jäsenvaltioidensa ja muiden jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden välisessä tietojenvaihdossa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisessa kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää Europolin infrastruktuuria kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin kun on kyse rikoksista, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan. Yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin määrittää hallintoneuvosto. Kaikessa tällaisessa tietojenvaihdossa on noudatettava unionin oikeutta ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY  (15) soveltuvin osin. Europol käsittelee tämän säännöksen nojalla saatuja tietoja vain, jos sitä voidaan kansallisen tai unionin lainsäädännön nojalla pitää lainmukaisena vastaanottajana. [tark. 88]

5.   Yhteyshenkilöillä on tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset 65 artiklan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

6.   Europol huolehtii siitä, että yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan mukaan kaikkeen sen toimintaan siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

7.   Europol kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat tarvittavien tilojen antamisesta jäsenvaltioiden käyttöön Europolin toimitiloissa, ja tarvittavan tuen antamisesta yhteyshenkilöille, jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä. Kaikista muista yhteyshenkilöiden nimeämisestä sekä heidän varusteistaan aiheutuvista kustannuksista vastaa heidät lähettävä jäsenvaltio, jollei budjettivallan käyttäjä päätä toisin hallintoneuvoston suosituksen perusteella.

III luku

LAINVALVONTAVIRANOMAISTEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT

9 artikla

Europol-akatemia

1.   Tällä asetuksella perustettava Europol-akatemiaksi kutsuttu Europolin yksikkö tukee, kehittää, tarjoaa ja koordinoi lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta, joka liittyy erityisesti vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, suuria yleiseen järjestykseen liittyviä riskejä sisältävien tapahtumien ja urheilutapahtumien hallintaan, ei-sotilaallisten EU-operaatioiden strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä lainvalvonta-alan johtamiseen ja kieltenopetukseen ja jonka tarkoituksena on erityisesti

a)

levittää tietoa

i)

lainvalvontayhteistyötä koskevista unionin ja kansainvälisistä välineistä;

ii)

unionin elimistä, erityisesti Europolista, Eurojustista ja Frontexista, sekä niiden toiminnasta ja tehtävistä;

iii)

lainvalvontayhteistyön oikeudellisista näkökohdista sekä käytännön tietoa siitä, mistä tietoa on saatavilla;

b)

kannustaa alueellisen ja kahdenvälisen yhteistyön kehittämistä sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä;

c)

käsitellä erityisiä rikollisuuden tai poliisitoiminnan osa-alueita, joilla unionin tason koulutus voi tuoda lisäarvoa;

d)

laatia erityisiä lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja yhteisiä oppijaksoja, joiden avulla heitä voidaan kouluttaa osallistumaan unionin siviilioperaatioihin;

e)

tukea jäsenvaltioita kahdenvälisten lainvalvontavalmiuksien kehittämisessä kolmansissa maissa;

f)

kouluttaa kouluttajia ja avustaa hyvien oppimiskäytäntöjen vaihdossa.

2.   Europol-akatemia kehittää ja päivittää säännöllisesti oppimisvälineitä ja -menetelmiä ja soveltaa niitä elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen lainvalvontaviranomaisten taitojen kehittämiseksi. Europol-akatemia arvioi näiden toimien tuloksia voidakseen parantaa tulevien toimien laatua, johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta.

10 artikla

Europol-akatemian tehtävät

1.   Europol-akatemia laatii monivuotisia strategisten koulutustarpeiden analyyseja ja monivuotisia koulutusohjelmia.

2.   Europol-akatemia laatii ja toteuttaa koulutustoimia ja opetustuotteita, esimerkiksi

a)

kursseja, seminaareja, konferensseja ja verkko-opiskeluvälineitä;

b)

yhteisiä oppijaksoja, joiden avulla levitetään tietoa, paikataan aukkoja ja/tai helpotetaan yhteisten lähestymistapojen omaksumista rajatylittäviin rikollisiin ilmiöihin;

c)

koulutusmoduuleja, jotka on porrastettu asteittain tai tasoittain asianomaisen kohderyhmän tarvitsemien taitojen vaativuuden perusteella ja joissa keskitytään joko tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai rikollisen toiminnan alaan tai tiettyihin ammatissa tarvittaviin taitoihin;

d)

lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja vaihto-ohjelmia operatiivisiin tarpeisiin perustuvan koulutusmenetelmän puitteissa.

3.   Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen eurooppalainen koulutuspolitiikka kolmansissa maissa toteutettavien siviilioperaatioiden ja valmiuksien kehittämisen tukemiseksi, Europol-akatemia

a)

arvioi nykyisten unioniin liittyvien lainvalvonta-alan koulutuspolitiikkojen ja -aloitteiden vaikutuksia;

b)

laatii ja tarjoaa koulutusta, jonka avulla jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset voivat valmistautua osallistumaan siviilioperaatioihin muun muassa hankkimalla tarvittavan kielitaidon;

c)

laatii ja tarjoaa koulutusta kolmansien maiden ja erityisesti unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden lainvalvontaviranomaisille;

d)

hallinnoi erityisiä unionin ulkoisen avun varoja, joilla tuetaan kolmansien maiden valmiuksien kehittämistä asianomaisilla toiminta-aloilla unionin vahvistamien painopisteiden mukaisesti.

4.   Europol-akatemia edistää jäsenvaltioiden lainvalvonta-alan koulutuksen ja siihen liittyvien eurooppalaisten laatunormien keskinäistä tunnustamista.

11 artikla

Koulutukseen liittyvä tutkimustoiminta

1.   Europol-akatemia edistää tässä luvussa tarkoitettujen koulutustoimien kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehittämistä.

2.   Europol-akatemia edistää ja luo kumppanuuksia unionin elinten sekä julkisten ja yksityisten oppilaitosten kanssa ja kannustaa lujempien kumppanuussuhteiden muodostamista yliopistojen ja lainvalvonta-alan oppilaitosten välillä jäsenvaltioissa. [tark. 89]

IV luku

EUROPOLIN ORGANISAATIO

12 artikla

Europolin hallinto- ja johtamisrakenne

Europolin johtamis- ja hallintorakenne muodostuu seuraavasti:

a)

hallintoneuvosto, jonka tehtävät vahvistetaan 14 artiklassa;

b)

pääjohtaja, jonka velvollisuudet vahvistetaan 19 artiklassa;

c)

koulutusta käsittelevä tiedekomitea 20 artiklan mukaisesti; [tark. 90]

d)

tarvittaessa mikä tahansa muu neuvoa-antava elin, jonka hallintoneuvosto perustaa 14 artiklan 1 kohdan p alakohdan mukaisesti.

e)

tarvittaessa johtokunta 21 ja 22 artiklan mukaisesti. [tark. 91]

1 JAKSO

HALLINTONEUVOSTO

13 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta yhdestä komission edustajasta, joilla kaikilla on äänioikeus. [tark. 92]

1 a.     Yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän edustaja voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana. Tällä edustajalla ei ole äänioikeutta. [tark. 93]

2.   Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään ottaen huomioon heidän kokemuksensa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnosta ja lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa.

3.   Jokaista hallintoneuvoston jäsentä edustaa varajäsen, joka nimitetään ottaen huomioon hänen kokemuksensa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnosta ja lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan kansallisen politiikan tuntemuksensa. Varajäsen toimii varsinaisena jäsenenä, kun käsitellään lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. jonka varsinainen jäsen nimittää 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissaollessa. Varsinainen jäsen edustaa varajäsentä, kun tämän poissaollessa käsitellään lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. [tark. 94]

4.   Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa. [tark. 95]

5.   Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen määräaikainen sen mukaan, kuinka pitkäksi ajaksi nimittävä jäsenvaltio on heidät nimittänyt . [tark. 96]

5 a.     Puheenjohtajalla on tukenaan hallintoneuvoston sihteeristö. Sihteeristöllä on erityisesti seuraavat tehtävät:

a)

osallistua tiiviisti ja jatkuvasti hallintoneuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen työskentelyn johdonmukaisuudesta huolehtimiseen. Puheenjohtajan vastuulla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti

b)

tarjota hallintoneuvostolle hallinnollista tukea, jota se tarvitsee velvollisuuksiensa hoitamisessa. [tark. 97]

5 b.     Jokaisen hallintoneuvoston jäsenen on annettava toimikautensa alussa ilmoitus sidonnaisuuksistaan. [tark. 98]

14 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Hallintoneuvosto

a)

hyväksyy vuosittain Europolin työohjelman seuraavaksi vuodeksi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja 15 artiklan mukaisesti;

b)

hyväksyy monivuotisen työohjelman jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 15 artiklan mukaisesti;

c)

hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Europolin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Europolin talousarvioon liittyvät tehtävät XI luvun mukaisesti;

d)

hyväksyy Europolin toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen ja , lähettää ja myös esittää sen viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle sekä toimittaa sen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle seuraavan vuoden 1 päivään heinäkuuta mennessä . Toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus julkaistaan; [tark. 99]

e)

hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt 63 artiklan mukaisesti;

f)

hyväksyy viimeistään 31 päivänä tammikuuta monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman otettuaan huomioon komission lausunnon;

g)

hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuuden; [tark. 100]

h)

hyväksyy säännöt jäseniinsä ja koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäseniin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten; [tark. 101]

i)

käyttää 2 kohdan mukaisesti Europolin henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ”nimittävän viranomaisen valtuudet”; [tark. 102]

j)

vahvistaa pääjohtajan ehdotuksesta tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti; [tark. 103]

k)

nimittää pääjohtajan ja apulaispääjohtajat ja tarvittaessa pidentää heidän toimikauttaan tai erottaa heidät virasta 56 ja 57 artiklan mukaisesti;

l)

vahvistaa suoritusindikaattorit ja valvoo pääjohtajan toimintaa, muun muassa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanoa;

m)

jollei henkilöstösäännöistä ja muuhun henkilöstöön sovellettavista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

n)

nimittää koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenet; [tark. 104]

o)

huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet; [tark. 105]

p)

tekee päätökset Europolin sisäisten rakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta; [tark. 106]

q)

hyväksyy työjärjestyksensä;

q a)

nimittää tietosuojavastaavan, joka hoitaa tehtäviään hallintoneuvostosta riippumattomasti ja vastaa tiedonkäsittelyjärjestelmien perustamisesta ja hallinnoinnista. [tark. 107]

Hallintoneuvosto voi Euroopan tietosuojavaltuutetun 46 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti esittämän suosituksen perusteella kieltää käsittelyn väliaikaisesti tai lopullisesti jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. [tark. 108]

2.   Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa nimittävän viranomaisen toimivallan siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja. [tark. 109]

15 artikla

Vuotuinen työohjelma ja monivuotinen työohjelma

1.   Hallintoneuvosto hyväksyy vuotuisen työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta pääjohtajan esittämän ja yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle esitetyn luonnoksen perusteella, ottaen huomioon komission lausunnon. Se toimittaa työohjelman Euroopan parlamentille yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle , neuvostolle, komissiolle ja , kansallisille parlamenteille ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle . [tark. 110]

2.   Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen Vuotuinen työohjelma on osa 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa tarkoitettua monivuotista työohjelmaa . Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. [tark. 111]

3.   Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia. [tark. 112]

4.   Hallintoneuvosto hyväksyy myös monivuotisen työohjelman ja päivittää sitä viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä marraskuuta, ottaen huomioon komission lausunnon ja kuultuaan Euroopan parlamenttia ja kansallisia parlamentteja sekä Euroopan tietosuojavaltuutettua . [tark. 114]

Hyväksytty monivuotinen työohjelma lähetetään ja esitetään yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja se toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja , kansallisille parlamenteille ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle . [tark. 113]

Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä strategiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös mainittava kuhunkin tavoitteeseen osoitettujen määrärahojen ja henkilöstön määrä monivuotisen rahoituskehyksen ja monivuotisen henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Siinä on esitettävä strategia suhteiden järjestämiseksi 29 artiklassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin.

Monivuotinen ohjelma on pantava täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä ulkoisten ja sisäisten arviointien tulosten perusteella. Näiden arviointien päätelmät on tarvittaessa otettava huomioon myös seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa.

16 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.   Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä viisi vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän ollessaan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, toimikausi päättyy samaan aikaan ilman eri toimenpiteitä. [tark. 115]

17 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.   Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Europolin pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

3.   Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.   Hallintoneuvosto voi kutsua kenet tahansa henkilön, jonka lausunnolla voi olla merkitystä keskustelussa, osallistumaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta.

4 a.     Yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän edustaja voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana. [tark. 116]

5.   Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.

6.   Europol vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

18 artikla

Äänestyssäännöt

1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä, 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan, 14 artiklan 1 kohdan 1 a alakohdan, 16 artiklan 1 kohdan ja 56 artiklan 8 kohdan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta. [tark. 117]

2.   Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissaollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.   Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4.   Pääjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4 a.     Yhteisen parlamentaarisen valvontaryhmän edustaja ei osallistu äänestykseen. [tark. 118]

5.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

2 JAKSO

PÄÄJOHTAJA

19 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.   Pääjohtaja vastaa Europolin hallinnosta. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.   Pääjohtaja hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston tai johtokunnan toimivaltaa.

3.   Pääjohtaja raportoi saapuu pyydettäessä Euroopan parlamentille yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kuultavaksi ja raportoi sille säännöllisesti tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta. [tark. 119]

4.   Pääjohtaja on Europolin laillinen edustaja.

5.   Pääjohtaja vastaa Europolille tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)

Europolin päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)

hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)

vuotuisen työohjelman ja monivuotisen työohjelman valmistelu ja niiden toimittaminen hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu ottaen huomioon komission lausunnon ; [tark. 120]

d)

vuotuisen työohjelman ja monivuotisen työohjelman täytäntöönpano ja siitä raportoiminen hallintoneuvostolle;

e)

Europolin toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

f)

toimintasuunnitelman laatiminen sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusraporttien ja suositusten perusteella ja raportointi komissiolle edistymisestä kahdesti vuodessa ja hallintoneuvostolle säännöllisesti;

g)

unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, ja jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

h)

Europolin petostentorjuntastrategian petostentorjuntaa koskevan strategisen analyysin ja eturistiriitojen ehkäisy- ja ratkaisustrategian valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi; [tark. 121]

i)

Europoliin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

j)

Europolin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion täytäntöönpano;

k)

monivuotisen henkilöstösuunnitelman luonnoksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle sen jälkeen kun komissiota on kuultu ottaen huomioon komission lausunnon ; [tark. 122]

k a)

Europolin henkilöstöön Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettujen valtuuksien, jäljempänä ”nimittävän viranomaisen valtuudet”, käyttäminen, tämän rajoittamatta 14 artiklan 1 kohdan j alakohdan soveltamista; [tark. 123]

k b)

Europolin sisäisten rakenteiden luomista ja tarvittaessa niiden muuttamista koskevien päätösten tekeminen; [tark. 124]

l)

hallintoneuvoston puheenjohtajan tukeminen hallintoneuvoston kokousten valmistelussa;

m)

rikoksentorjuntaa koskevien unionin strategisten ja operatiivisten painopisteiden täytäntöönpanoa koskeva säännöllinen tiedottaminen hallintoneuvostolle.

3 JAKSO

KOULUTUSTA KÄSITTELEVÄ TIEDEKOMITEA

20 artikla

Koulutusta käsittelevä tiedekomitea

1.   Koulutusta käsittelevä tiedekomitea on riippumaton neuvoa-antava elin, joka takaa koulutukseen liittyvän Europolin toiminnan tieteellisen laadun ja ohjaa sitä. Tämän vuoksi pääjohtajan on otettava koulutusta käsittelevä tiedekomitea jo varhaisessa vaiheessa mukaan kaikkien 14 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen valmisteluun siltä osin kuin ne koskevat koulutusta.

2.   Koulutusta käsittelevään tiedekomiteaan kuuluu yksitoista jäsentä, jotka edustavat korkeinta akateemista tai ammatillista asiantuntemusta tämän asetuksen III luvun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Jäsenet nimittää hallintoneuvosto Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen hakuilmoituksen ja valintamenettelyn perusteella. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäseniä. Koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenet ovat riippumattomia. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta.

3.   Europol julkaisee verkkosivuillaan luettelon koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.

4.   Koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sitä ei voida uusia, ja jäsenet voidaan erottaa, jos he eivät täytä riippumattomuuden vaatimusta.

5.   Koulutusta käsittelevä tiedekomitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan viiden vuoden toimikaudeksi. Se antaa lausuntonsa jäsentensä ääntenenemmistöllä. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia joko oma-aloitteisesti tai vähintään neljän komitean jäsenen pyynnöstä.

6.   Pääjohtaja, koulutuksesta vastaava apulaispääjohtaja tai heidän edustajansa kutsutaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta.

7.   Koulutusta käsittelevää tiedekomiteaa avustaa sihteeri, joka on komitean nimeämä Europolin henkilöstön jäsen ja jonka pääjohtaja nimittää.

8.   Koulutusta käsittelevän tiedekomitean tehtävänä on erityisesti

a)

neuvoa pääjohtajaa ja koulutuksesta vastaavaa apulaispääjohtajaa vuotuisen työohjelman ja muiden strategisten asiakirjojen laatimisessa, jotta voidaan varmistaa niiden tieteellinen laatu ja yhdenmukaisuus asianmukaisia aloja koskevien unionin politiikkojen ja painopisteiden kanssa;

b)

antaa riippumattomia lausuntoja ja neuvoja hallintoneuvostolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

c)

antaa riippumattomia lausuntoja ja neuvoja oppijaksojen laadusta, sovellettavista opiskelumenetelmistä, opiskeluvaihtoehdoista ja tieteellisestä kehityksestä;

d)

suorittaa muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka liittyvät koulutusta koskevan Europolin toiminnan tieteellisiin näkökohtiin, hallintoneuvoston tai pääjohtajan tai koulutuksesta vastaavan apulaispääjohtajan pyynnöstä.

9.   Koulutusta käsittelevän tiedekomitean vuotuinen talousarvio osoitetaan Europolin talousarvion erilliseen budjettikohtaan. [tark. 125]

4 JAKSO

JOHTOKUNTA

21 artikla

Perustaminen

Hallintoneuvosto voi perustaa johtokunnan.

22 artikla

Tehtävät ja organisaatio

1.   Johtokunnan tehtävänä on avustaa hallintoneuvostoa.

2.   Johtokunnalla on seuraavat tehtävät:

a)

valmistella hallintoneuvoston päätökset;

b)

huolehtia yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvien raporttien ja suositusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

c)

avustaa ja neuvoa pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklassa lueteltuja pääjohtajan velvollisuuksia.

3.   Silloin kun se on asian kiireellisyyden vuoksi tarpeen, johtokunta voi tehdä hallintoneuvoston puolesta tiettyjä väliaikaisia päätöksiä erityisesti hallinnollisista kysymyksistä, kuten nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttämisestä.

4.   Johtokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, yksi komission edustaja hallintoneuvostosta ja kolme muuta jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää keskuudestaan. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

5.   Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

6.   Johtokunta pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen kolmen kuukauden välein. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä.

7.   Johtokunta noudattaa hallintoneuvoston laatimaa työjärjestystä. [tark. 126]

V luku

TIETOJENKÄSITTELY

23 artikla

Tietolähteet

1.   Europol käsittelee ainoastaan tietoja, joita sille ovat toimittaneet

a)

jäsenvaltiot kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

b)

unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt VI luvun mukaisesti;

c)

yksityiset osapuolet 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Europol voi suoraan hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä, kuten tiedotusvälineistä, internet ja julkiset tiedot mukaan lukien.

3.   Europol voi hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin kansallisista, unionin tietojärjestelmistä tai kansallisista tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, myös automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen, siltä osin kuin sillä on siihen valtuutus unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden nojalla , ja kun voidaan osoittaa, että pääsy näihin tietoihin on tarpeen ja oikeasuhtaista Europolin toimivaltuuksien piiriin kuuluvan tehtävän suorittamiseksi . Europolin pääsyä näihin tietoihin ja niiden käyttöä säännellään sovellettavilla unionin taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden säännöksillä, siltä osin kuin niihin sisältyvät, tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevat säännöt ovat tiukempia kuin tämän asetuksen säännöt.

Niissä on määriteltävä tietojen käsittelyn tavoitteet, käsiteltävät henkilötietoluokat, käsittelyn tarkoitukset ja välineet sekä tietojen hakemisessa ja myöhemmässä käsittelyssä noudatettava menettely ja niissä on noudatettava voimassa olevia tietosuojasäännöksiä ja periaatteita. Pääsy tällaisiin tietojärjestelmiin on vain asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin henkilöstön jäsenillä siltä osin kuin on ehdottomasti tarpeen heidän ja oikeasuhtaista sen tehtäviensä suorittamiseksi. [tark. 127]

24 artikla

Tietojenkäsittelytoimien tarkoitukset

1.   Europol käsittelee voi käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, siltä osin kuin se on tarpeen 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa artiklassa säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi,.

Henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan seuraavia tarkoituksia varten:

a)

ristiintarkistaminen seuraavia seikkoja koskevien tietojen keskinäisten yhteyksien tai muiden merkityksellisten yhteyksien havaitsemiseksi;

i)

henkilöt, joita epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta,

ii)

henkilöt, joiden voidaan tosiasioihin perustuvan näytön tai kohtuullisen syyn perusteella epäillä syyllistyvän rikoksiin;

b)

strategiset tai aihekohtaiset analyysit;

c)

yksittäistapauksia koskevat operatiiviset analyysit.

Nämä tehtävät toteutetaan seuraavia kriteerejä noudattaen:

a alakohdassa tarkoitetut tarkastukset toteutetaan tarvittavien tietosuojatakuiden mukaisesti ja niiden on erityisesti edellytettävä riittäviä perusteluja tietopyynnölle ja sen tarkoitukselle; on myös toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vain ne viranomaiset, jotka ovat alun perin vastuussa tietojen keräämisestä, voivat myöhemmin muuttaa niitä;

jokaiseen c alakohdassa tarkoitettuun operatiiviseen analyysiin sovelletaan seuraavia erityistakeita:

i)

on määritettävä nimenomainen tarkoitus; henkilötietoja saa käsitellä vain, jos ne ovat merkityksellisiä tämän nimenomaisen tarkoituksen kannalta;

ii)

kaikki Europolin henkilöstön suorittamat ristiintarkistamiset on nimenomaisesti perusteltava; tietojen haku kyselyn jälkeen on rajoitettava tiukasti minimiin ja se on perusteltava nimenomaisesti;

iii)

vain valtuutetut henkilöstön jäsenet, jotka vastaavat siitä tarkoituksesta, johon tiedot alun perin kerättiin, voivat muuttaa kyseisiä tietoja.

Europol dokumentoi asianmukaisesti nämä toimet. Dokumentointi on asetettava pyynnöstä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamista varten.

2.   Eri henkilötietoluokat ja ne rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä kutakin 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten, luetellaan liitteessä 2.

2 a.     Europol voi poikkeustapauksissa tilapäisesti käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, ovatko ne merkityksellisiä sen tehtävien kannalta, ja jos ovat, mihin 1 kohdassa mainituista tarkoituksista. Hallintoneuvosto päättää pääjohtajan ehdotuksesta ja Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan tällaisten tietojen käsittelyä sekä erityisesti niihin pääsyä ja käyttöä koskevista ehdoista samoin kuin tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevista aikarajoista, jotka eivät saa ylittää kuutta kuukautta, ottaen asianmukaisesti huomioon 34 artiklassa tarkoitetut periaatteet.

2 b.     Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii ohjeet, joissa täsmennetään 1 kohdan a, b ja c alakohdassa lueteltuja tarkoituksia. [tark. 128]

25 artikla

Tietojenkäsittelytoimien tarkoituksen määrittäminen

1.   Edellä 24 artiklassa tarkoitetun tietojenkäsittelyn nimenomaisen ja selvästi määritellyn tarkoituksen määrittää se jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, joka toimittaa tietoja Europolille. Jos se ei ole tehnyt sitä, Europol määrittää kyseisten tietojen merkityksen sekä tarkoituksen, jota varten niitä käsitellään. Europol voi käsitellä tietoja muuta kuin sitä tiettyä nimenomaista tarkoitusta varten, jota varten tiedot on toimitettu, vain tietojen toimittajan siihen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti antaman nimenomaisen valtuutuksen perusteella. [tark. 129]

2.   Jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat ilmoittaa tiedonsiirron yhteydessä tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista yleisistä tai nimenomaisista rajoituksista, tietojen poistaminen tai tuhoaminen mukaan lukien. Jos tällaisten rajoitusten tarve tulee ilmi vasta tiedonsiirron jälkeen, niiden on ilmoitettava siitä Europolille vastaavasti. Europolin on noudatettava tällaisia rajoituksia.

3.   Europol voi rajoittaa jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyä tietoihin tai niiden oikeutta käyttää tietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä.

25 a artikla

Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi

1.     Europol tekee ennen kaikkea henkilötietojen käsittelyä suunniteltujen käsittelyjärjestelmien ja menettelyjen henkilötietojen suojalle aiheuttamien vaikutusten arviointi ja toimittaa sen Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

2.     Arvioinnissa on esitettävä vähintään yleinen kuvaus suunnitelluista käsittelytoimista, arvio niihin rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien kannalta liittyvistä riskeistä, toimet, joiden avulla riskeihin on tarkoitus puuttua, sekä takeet, suojatoimenpiteet, turvatoimet ja mekanismit, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ja osoitetaan, että tämän asetuksen säännöksiä on noudatettu, ottaen huomioon rekisteröityjen ja muiden asianomaisten oikeudet ja oikeutetut edut. [tark. 130]

26 artikla

Jäsenvaltioiden ja Europolin henkilöstön pääsy Europolin tallentamiin tietoihin

1.   Jäsenvaltioilla on , jos ne voivat osoittaa tarvitsevansa tietoja tehtäviensä suorittamiseksi, oltava pääsy ja niiden on voitava tehdä hakuja kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa tällaisia tietoja koskevista pääsy- ja käyttörajoituksista. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joilla on valtuudet tehdä tällaisia hakuja.

2.   Jäsenvaltioilla on oltava osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittuja tarkoituksia mainittua nimenomaista tarkoitusta varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Europol ilmoittaa asiasta tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle ja aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti ja siinä määrin kuin on tarpeen kyseisen jäsenvaltion tehtävien suorittamiseksi lainmukaisesti .

3.   Pääjohtajan asianmukaisesti valtuuttamalla Europolin henkilöstöllä on pääsy Europolin käsittelemiin tietoihin siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

3 a.     Europol pitää yksityiskohtaisesti kirjaa kaikista osumista ja saaduista tiedoista 43 artiklan mukaisesti. [tark. 131]

27 artikla

Eurojustin ja OLAFin pääsy Europolin tietoihin

1.   Europol toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on toimivaltuuksiensa puitteissa pääsy ja oikeus tehdä hakuja kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa tällaisia tietoja koskevista pääsy- ja käyttörajoituksista. Europolille on ilmoitettava, jos Eurojustin tai OLAFin tekemä haku tuottaa osuman Europolin käsittelemissä tiedoissa.

2.   Europol toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja OLAFilla on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittuja tarkoituksia mainittua nimenomaista tarkoitusta varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa, tiedot Europolille toimittaneen jäsenvaltion, unionin elimen, kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tekemän päätöksen mukaisesti. Jos haku tuottaa osuman, Eurojust tarkentaa, mitä tietoja se tarvitsee, ja Europol voi jakaa tiedot vain siltä osin kuin osuman tuottaneet tiedot ovat välttämättömiä sen tehtävien lainmukaiseen suorittamiseen. Europol kirjaa muistiin, mitä tietoja on käytetty.

3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö Eurojustin tai OLAFin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien tietojen kanssa.

4.   Europol sallii 1 ja 2 kohdan mukaiset haut vasta saatuaan Eurojustilta ja OLAFilta tiedot siitä, ketkä Eurojustin kansalliset jäsenet, varajäsenet, avustavat jäsenet ja Eurojustin henkilöstöön kuuluvat sekä OLAFin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja.

5.   Jos Europol tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkimukseen liittyvien Europolin tietojenkäsittelytoimien yhteydessä, että tarvitaan Eurojustin tai OLAFin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Europol ilmoittaa asiasta niille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust tai OLAF neuvottelee Europolin kanssa.

6.   Eurojust, mukaan lukien sen kollegio, kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustavat jäsenet sekä Eurojustin henkilöstöön kuuluvat, ja OLAF noudattavat kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6 a.     Europol ja Eurojust ilmoittavat toisilleen, jos ne toistensa tietoja tutkiessaan havaitsevat merkkejä siitä, että tiedot ovat virheellisiä tai ristiriidassa muiden tietojen kanssa. [tark. 132]

28 artikla

Velvollisuus ilmoittaa jäsenvaltioille

1.   Jos Europolin on 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvan tehtävänsä mukaisesti ilmoitettava jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista, ja pääsyä näihin tietoihin on rajoitettu 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti tavalla, joka estää niiden jakamisen, Europolin on neuvoteltava pääsyrajoituksen asettaneen tietojen toimittajan kanssa ja pyydettävä siltä lupaa tietojen jakamiseen.

Ilman tätä nimenomaista lupaa tietoja ei saa jakaa.

Mikäli näihin tietoihin ei sovelleta pääsyrajoituksia 25 artiklan mukaisesti, Europol ilmoittaa kuitenkin tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle niiden edelleen siirtämisestä. [tark. 133]

2.   Mahdollisista pääsyrajoituksista riippumatta Europolin on ilmoitettava jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista, jos

a)

se on ehdottoman tarpeellista vakavaan rikollisuuteen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi; tai

b)

se on olennaisen tärkeää kyseisen jäsenvaltion yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan ehkäisemiseksi.

Tällaisessa tapauksessa Europolin on ilmoitettava tietojen toimittajalle kyseisten tietojen jakamisesta mahdollisimman nopeasti ja perusteltava tilannearvionsa.

VI luku

SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

29 artikla

Yhteiset säännökset

1.   Europol voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin näiden elinten tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisiin ja lainvalvonta-alan koulutuslaitoksiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

2.   Europol voi suoraan vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, 1 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden kanssa siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, jollei 25 artiklan 2 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu.

3.   Europol voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yksiköiltä 1 kohdassa tarkoitettujen yksikköjen , yksityisiä osapuolia lukuun ottamatta, ylläpitämiä henkilötietoja ja käsitellä niitä, siltä osin kuin se on ehdottomasti tarpeen ja oikeasuhtaista sen tehtävien lainmukaiseksi suorittamiseksi, ellei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

4.   Europol voi siirtää henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille vain jos se on tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja tämän luvun mukaisesti ja jos vastaanottaja nimenomaisesti vahvistaa, että tietoja käytetään vain niihin tarkoituksiin, joihin ne on siirretty , sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 4 5 kohdan soveltamista. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Europolin on pyydettävä etukäteen asianomaisen jäsenvaltion nimenomainen suostumus, paitsi jos

a)

suostumus voidaan olettaa annetuksi, koska jäsenvaltio ei ole nimenomaisesti rajoittanut edelleen tehtävien siirtojen mahdollisuutta; tai

b)

kyseinen jäsenvaltio on etukäteen antanut tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisen tai erityisehdoin rajoitetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

5.   Jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt eivät saa siirtää henkilötietoja edelleen, ellei Europol ole antanut siihen etukäteen nimenomaista suostumustaan ja ellei vastaanottaja vahvista nimenomaisesti, että tietoja käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten ne on siirretty .

5 a.     Europol varmistaa, että henkilötietojen siirrot sekä siirtojen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti.

5 b.     Tietoja, jotka kolmas maa, kansainvälinen järjestö tai yksityinen osapuoli on hankkinut tavalla, joka loukkaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia, ei saa käsitellä. [tark. 134]

2 JAKSO

HENKILÖTIETOJEN VAIHTAMINEN/SIIRTÄMINEN

30 artikla

Henkilötietojen siirtäminen unionin elimille

Jollei 25 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu ja sanotun rajoittamatta 27 artiklan soveltamista , Europol voi suoraan siirtää henkilötietoja unionin elimille siltä osin kuin on tarpeen sen tai vastaanottajana olevan unionin elimen tehtävien suorittamiseksi. Europol laatii ja julkaisee verkkosivuillaan luettelon EU:n laitoksista ja toimielimistä, joiden kanssa se jakaa tietoja. [tark. 135]

31 artikla

Henkilötietojen siirtäminen kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille

1.   Europol voi siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, seuraavien välineiden perusteella:

a)

päätös, jonka komissio on hyväksynyt [direktiivin 95/46/EY 25 ja 31 artiklan] mukaisesti ja jossa todetaan, että kyseinen maa tai kansainvälinen järjestö tai kyseisen maan tai järjestön tietojenkäsittelyn sektori tarjoaa riittävän tietosuojan tason (tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös); tai

b)

kansainvälinen sopimus, joka on tehty unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet; tai

c)

yhteistyösopimus, joka on tehty Europolin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää.

Näitä yhteistyösopimuksia tarkistetaan viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja ne korvataan myöhemmin sopimuksella b alakohdan mukaisesti. [tark. 136]

Tällaiselle siirrolle ei tarvita erillistä lupaa. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ajoissa ennen b alakohdassa tarkoitetusta kansainvälisestä sopimuksesta neuvottelemista sekä neuvottelujen aikana ja erityisesti ennen neuvotteluvaltuuksien hyväksymistä ja sopimuksen viimeistelyä.

Europol asettaa yleisesti saataville säännöllisesti päivitettävän luettelon kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemistään kansainvälisistä sopimuksista ja yhteistyösopimuksista julkaisemalla sen verkkosivuillaan. [tark. 137]

Europol voi sopia tällaisten sopimusten tai tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista käytännön järjestelyistä.

2.   Pääjohtaja voi 1 kohdasta poiketen sekä pidättyväisyyttä, luottamuksellisuutta ja suhteellisuutta koskevia velvollisuuksiaan noudattaen hyväksyä henkilötietojen siirtämisen kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille tapauskohtaisesti, jos

a)

tietojen siirtäminen siirto on ehdottoman tarpeellista yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi Europolin tavoitteiden puitteissa tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi ; tai

b)

tietojen siirtäminen siirto on ehdottoman tarpeellista rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi tarpeen rekisteröidyn oikeutettujen etujen suojaamiseksi sen jäsenvaltion tai kolmannen maan oikeuden mukaisesti, josta henkilötiedot siirretään ; tai

c)

siirto on muutoin tarpeen tai lain vaatima tärkeän yleisen edun turvaamiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi välttämätön jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan ehkäisemiseksi ; tai

d)

siirto on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun muun henkilön elintärkeiden etujen suojelemiseksi. yksittäisissä tapauksissa rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi tai, selvittämiseksi ja syytteeseen panemiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön panemiseksi ; tai

d a)

siirto on tarpeen yksittäisissä tapauksissa tietyn rikoksen torjumista, selvittämistä tai tutkimista ja syytteeseenpanoa tai tietyn rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevan oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Pääjohtaja arvioi kaikissa tapauksissa kyseisessä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavan tietosuojatason ottaen huomioon tietojen luonteen ja aiotun käyttötarkoituksen, aiotun käsittelyn keston, kyseistä maata koskevat yleiset tai erityiset tietosuojasäännökset sekä sen, onko Europolin edellyttämät tietoja koskevat erityisehdot hyväksytty.

Poikkeuksia ei voida soveltaa järjestelmällisiin, laajamittaisiin ja rakenteellisiin siirtoihin.

Lisäksi hallintoneuvosto Euroopan tietosuojavaltuutettu voi Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella hyväksyä siirron tai siirtojen sarjan edellä olevan a–d alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon ja antaa riittävät yksilöiden yksityisyyden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojan toteutumista koskevat takeet, enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan. [tark. 138]

3.   Pääjohtajan on ilmoitettava hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle viipymättä tapauksista, joissa hän on soveltanut 2 kohtaa. [tark. 139]

3 a.     Europol pitää yksityiskohtaisesti kirjaa kaikista tämän artiklan nojalla suoritettavista siirroista. [tark. 140]

32 artikla

Yksityisiltä osapuolilta saadut henkilötiedot

1.   Europol voi käsitellä henkilötietoja, jotka ovat peräisin yksityisiltä osapuolilta, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että Europol ei ole saanut niitä suoraan yksityisiltä osapuolilta vaan ne on toimittanut Europolille vain [tark. 141]

a)

jäsenvaltion kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

b)

kolmannen maan yhteyspiste, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää; tai

c)

kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

2.   Jos toimitetut tiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

3.   Europol ei saa ottaa suoraan yhteyttä yksityisiin osapuoliin henkilötietojen saamista varten. [tark. 142]

4.   Komissio arvioi yksityisten osapuolten kanssa toteutettavan henkilötietojen suoran vaihdon tarpeellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta. Tällaisessa arvioinnissa on täsmennettävä muun muassa syyt, joiden vuoksi Europolin on tarpeen vaihtaa henkilötietoja yksityisten osapuolten kanssa.

33 artikla

Yksityishenkilöiltä saadut tiedot

1.   Europol voi käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia tietoja, myös henkilötietoja, edellyttäen että ne on toimittanut Europolille

a)

jäsenvaltion kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

b)

kolmannen maan yhteyspiste, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää; tai

c)

kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

2.   Jos Europol saa tietoja, myös henkilötietoja, sellaisessa kolmannessa maassa asuvalta yksityishenkilöltä, jonka kanssa ei ole tehty kansainvälistä sopimusta päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan eikä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla, Europol voi toimittaa kyseiset tiedot edelleen asianomaiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle vain jos niiden kanssa on tehty tällainen kansainvälinen sopimus.

3.   Europol ei saa ottaa suoraan yhteyttä yksityishenkilöihin tietojen saamista varten. [tark. 143]

VII luku

TIETOSUOJATAKEET

34 artikla

Yleiset tietosuojaperiaatteet

1.    Henkilötietojen osalta on noudatettava seuraavaa:

a)

henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja lainmukaisesti lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta todennettavasti ja läpinäkyvästi ;

b)

henkilötiedot on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Myöhempää käsittelyä historiantutkimusta taikka tilastollisia tai tieteellisiä tarkoituksia varten ei pidetä yhteensopimattomana sillä edellytyksellä, että Europol toteuttaa asianmukaiset suojatoimet varmistaakseen erityisesti sen, ettei tietoja käsitellä mitään muita tarkoituksia varten;

c)

henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja ja mahdollisimman vähäisiä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään; niitä saa käsitellä vain ja ainoastaan siltä osin kuin näitä tarkoituksia ei ole voitu toteuttaa käsittelemällä tietoja, joihin ei sisälly henkilötietoja;

d)

henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset tiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä;

e)

henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, ja ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen niiden tarkoitusten toteuttamiseksi, joita varten niitä käsitellään;

e a)

henkilötietoja on käsiteltävä niin, että rekisteröity voi tosiasiallisesti käyttää oikeuksiaan;

e b)

henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimenpiteitä hyödyntäen siten, että ne on suojattu luvattomalta ja laittomalta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta;

e c)

henkilötietoja saa käsitellä vain asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö, joka tarvitsee niitä tehtäviensä suorittamiseen.

1 a.     Europol julkaisee asiakirjan, jossa on esitetty ymmärrettävässä muodossa henkilötietojen käsittelyä ja rekisteröityjen oikeuksiensa käyttöön käytettävissä olevia keinoja koskevat säännökset. [tark. 144]

35 artikla

Henkilötietojen eriasteinen tarkkuus ja luotettavuus

1.   Tiedot toimittavan jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin oleva tiedon lähde käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja: [tark. 145]

(A):

tiedot ovat peräisin varmasti luotettavasta ja pätevästä lähteestä tai tiedot on toimittanut aiemmin kaikissa tapauksissa luotettavaksi osoittautunut lähde;

(B):

lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut luotettavaksi;

(C):

lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut epäluotettavaksi;

(X):

lähteen luotettavuutta ei voida arvioida.

2.   Tiedot toimittavan jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta saadut tiedot niiden luotettavuuden pohjalta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja: [tark. 146]

(1):

tiedot, joiden oikeellisuudesta on varmuus;

(2):

tiedot, jotka tiedon lähde tuntee henkilökohtaisesti, mutta joita niitä välittävä virkailija ei henkilökohtaisesti tunne;

(3):

tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne, mutta jotka jo tallennetut muut tiedot vahvistavat;

(4):

tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne ja joita ei voida vahvistaa.

3.   Jos Europol jo hallussaan olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että arviointia on korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta ole tällä tavoin sovittu.

4.   Jos Europol saa joltakin jäsenvaltiolta tietoja ilman arviointia, Europol yrittää mahdollisuuksien mukaan arvioida arvioi lähteen tai tietojen luotettavuuden hallussaan jo olevien tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi myös sopia Europolin kanssa yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin 4. [tark. 147]

5.   Jos Europol saa tietoja kolmannelta maalta tai kansainväliseltä järjestöltä tai unionin elimeltä, tätä artiklaa on sovellettava soveltuvin osin.

6.   Europol arvioi julkisista lähteistä saadut tiedot käyttäen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja arviointikoodeja (X) ja (4) . [tark. 148]

36 artikla

Eri tietoluokkiin kuuluvien ja eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä koskevien henkilötietojen käsittely

1.   Rikoksen uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alle 18-vuotiaiden henkilöiden henkilötietojen käsittely on kielletty, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista ja asianmukaisesti perusteltua Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen ehkäisemistä tai torjumista varten. [tark. 149]

2.   Sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka paljastavat rodun tai , etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, poliittiset mielipiteet, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiliittoon kuulumisen, sekä terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely, automaattisesti tai muulla tavoin, on kielletty, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista ja asianmukaisesti perusteltua Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen ehkäisemistä tai torjumista varten ja jos nämä tiedot täydentävät Europolin jo käsittelemiä muita tietoja. [tark. 150]

3.   Vain Europolilla saa olla pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilötietoihin. Pääjohtaja valtuuttaa asianmukaisella tavalla rajoitetun joukon virkamiehiä, joilla on pääsy näihin tietoihin, siltä osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

4.   Mitään sellaista päätöstä, jolla on rekisteröityyn nähden oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä ainoastaan 2 kohdassa tarkoitetun automaattisen käsittelyn perusteella, jollei päätös nimenomaisesti ole sallittu kansallisen tai unionin lainsäädännön tai tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksen nojalla. [tark. 151]

5.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa siirtää jäsenvaltioille, unionin elimille, kolmansille maille eikä kansainvälisille järjestöille, jollei se ole ehdottoman tarpeellista ja asianmukaisesti perusteltua yksittäisissä tapauksissa, jotka koskevat Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Tällaisen siirron on oltava tämän asetuksen VI luvun säännösten mukainen. [tark. 152]

6.   Europol esittää Euroopan tietosuojavaltuutetulle kuuden kuukauden välein yhteenvedon kaikista käsittelemistään 2 kohdassa tarkoitetuista henkilötiedoista.

37 artikla

Henkilötietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat

1.   Europolin on säilytettävä käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan tavoitteidensa saavuttamiseksi sitä tarkoitusta varten, johon tietoja käsitellään, ehdottomasti tarvittavan ajan. [tark. 153]

2.   Europolin on joka tapauksessa tarkasteltava tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä kun henkilötietojen käsittely alkoi. Europol voi päättää, että henkilötietojen säilyttämistä jatketaan seuraavaan tarkasteluun saakka, joka on suoritettava jälleen kolmen vuoden kuluttua, jos säilyttämistä on tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua ilman eri toimenpiteitä.

3.   Jos 36 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.   Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittanut henkilötietojen siirron yhteydessä rajoituksista, jotka koskevat tietojen poistamista tai tuhoamista aiemmin, Europolin on poistettava kyseiset henkilötiedot näiden rajoitusten mukaisesti. Jos tietojen säilyttämistä katsotaan olevan tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, Europolin on pyydettävä tietojen toimittajalta lupaa jatkaa tietojen säilyttämistä ja perusteltava tämä pyyntö.

5.   Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö poistaa kansallisista tietokannoistaan tietoja, jotka on toimitettu Europolille, sen on ilmoitettava siitä Europolille. Europolin on poistettava nämä tiedot, paitsi jos niiden säilyttämistä katsotaan olevan tarpeen jatkaa Europolin tavoitteiden täyttämiseksi sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot. Europolin on ilmoitettava tietojen toimittajalle tällaisten tietojen säilyttämisen jatkamisesta ja esitettävä sille tätä koskevat perustelut.

6.   Henkilötietoja ei saa poistaa, jos

a)

tämä vahingoittaisi suojaa vaativan rekisteröidyn etuja. Tässä tapauksessa tietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn nimenomaisella kirjallisella suostumuksella; [tark. 154]

b)

rekisteröity kiistää tietojen paikkansapitävyyden, jolloin tiedot suojataan ajaksi, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Europol voi varmistaa niiden paikkansapitävyyden;

c)

henkilötiedot on säilytettävä todistelua tai oikeusvaateen laatimista, esittämistä tai puolustamista varten; [tark. 155]

d)

rekisteröity vastustaa tietojen poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista.

38 artikla

Käsittelyn turvallisuus

1.   Europolin on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, luvattomalta luovuttamiselta, luvattomalta muuttamiselta tai tietoihin pääsyltä ja kaikelta muulta luvattomalta käsittelyltä.

2.   Europolin on toteutettava automaattista tietojenkäsittelyä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on

a)

estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden käytön valvonta);

b)

estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

c)

estää tietojen luvaton tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

d)

estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta);

e)

varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin (pääsynvalvonta);

f)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tai on välitetty tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta);

g)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään ja millä hetkellä ja kenen toimesta ne on tallennettu (tallentamisen valvonta);

g a)

varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mihin tietoihin kukakin henkilöstön jäsen on minäkin ajankohtana tutustunut (loki); [tark. 156]

h)

estää henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirron valvonta);

i)

varmistaa, että häiriön tapahtuessa käytetyt järjestelmät voidaan välittömästi korjata (toimintakunnon palauttaminen);

j)

varmistaa, että järjestelmä toimii virheettömästi, että toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi (luotettavuus) ja ettei virhe toimintajärjestelmässä voi turmella säilytettyjä tietoja (eheys).

3.   Europolin ja jäsenvaltioiden on määritettävä mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.

38 a artikla

Sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja

1.     Europolin on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, jotta käsittely täyttää tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen säännösten vaatimukset, ja varmistettava rekisteröidyn oikeuksien suojelu.

2.     Europolin on otettava käyttöön mekanismeja sen varmistamiseksi, että käsitellään vain käsittelyn tarkoituksen kannalta välttämättömiä henkilötietoja. [tark. 157]

38 b artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen Euroopan tietosuojavaltuutetulle

1.     Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, Europolin on ilmoitettava siitä Euroopan tietosuojavaltuutetulle ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan 24 tunnin kuluessa tietoturvaloukkauksen havaittuaan. Europolin on annettava pyydettäessä perustelut tapauksissa, joissa ilmoitusta ei ole annettu 24 tunnin kuluessa.

2.     Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on vähintään

a)

kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkaus, mukaan lukien kyseessä olevien rekisteröityjen ryhmät ja lukumäärä sekä tietueiden ryhmät ja lukumäärä;

b)

suositeltava toimenpiteitä, joilla lievennetään henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia haittavaikutuksia;

c)

kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia seurauksia;

d)

kuvattava toimenpiteet, joita rekisterinpitäjä on ehdottanut tai jotka se on toteuttanut henkilötietojen tietoturvaloukkauksen johdosta.

3.     Europolin on dokumentoitava kaikki henkilötietojen tietoturvaloukkaukset, mukaan lukien tietoturvaloukkaukseen liittyvät seikat, sen vaikutukset ja toteutetut korjaavat toimet, jotta Euroopan tietosuojavaltuutettu voi varmentaa, että tätä artiklaa on noudatettu. [tark. 158]

38 c artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle

1.     Kun 38 b artiklassa tarkoitetulla henkilötietojen tietoturvaloukkauksella on todennäköisiä haittavaikutuksia rekisteröidyn henkilötietojen tai yksityisyyden suojaan, Europolin on ilmoitettava tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä.

2.     Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa rekisteröidylle annettavassa ilmoituksessa on kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne, ja siinä on oltava 44 artiklassa tarkoitetun tietosuojavastaavan henkilöllisyys ja yhteystiedot.

3.     Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ei tarvitse ilmoittaa rekisteröidylle, jos Europol osoittaa Euroopan tietosuojavaltuutettua tyydyttävällä tavalla, että se on toteuttanut asianmukaiset tekniset suojatoimenpiteet ja että kyseisiä toimenpiteitä on sovellettu tietoturvaloukkauksen kohteena oleviin henkilötietoihin. Tällaisten teknisten suojatoimenpiteiden avulla tiedot muutetaan sellaiseen muotoon, että ne eivät ole sellaisten henkilöiden ymmärrettävissä, joilla ei ole lupaa päästä tietoihin.

4.     Ilmoittamista rekisteröidylle voidaan lykätä tai rajoittaa tai se voidaan jättää tekemättä, jos se on kyseisen henkilön oikeutettujen etujen vuoksi tarpeen ja oikeasuhteinen toimenpide,

a)

jotta vältetään virallisten tai laillisten tiedustelujen, tutkimusten tai menettelyjen estäminen;

b)

jotta vältetään tuottamasta haittaa rikosten torjumiselle, selvittämiselle, tutkimiselle ja syytteeseenpanolle tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanolle;

c)

jotta suojellaan yleistä ja kansallista turvallisuutta;

d)

jotta turvataan kolmansien osapuolten oikeudet ja vapaudet. [tark. 159]

39 artikla

Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus

1.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus saada kohtuullisin väliajoin tieto siitä, käsitteleekö Europol häntä koskevia henkilötietoja. Jos näitä henkilötietoja käsitellään, Europolin on annettava rekisteröidylle vähintään seuraavat tiedot: [tark. 160]

a)

vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä koskevia tietoja vai ei;

b)

tiedot ainakin käsittelyn tarkoituksesta, käsiteltävistä tietoluokista , tietojen säilytysajasta ja tietojen vastaanottajista, joille tiedot luovutetaan; [tark. 161]

c)

tiedot käsiteltävistä tiedoista rekisteröidylle ymmärrettävässä muodossa sekä kaikki käytettävissä olevat tiedot tietojen alkuperästä;

c a)

tieto oikeusperustasta, jonka perusteella tietoja käsitellään; [tark. 162]

c b)

tieto siitä, että rekisteröidyllä on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan tai poistamaan itseään koskevat henkilötiedot tai rajoittamaan niiden käsittelyä; [tark. 163]

c c)

kopio käsiteltävistä tiedoista. [tark. 164]

2.   Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää tiedonsaantioikeuttaan, voi esittää veloituksetta asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle ilman, että se aiheuttaa hänelle liiallisia kustannuksia. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Europolin on vahvistettava pyynnön vastaanottaminen. [tark. 165 ja 234]

3.   Europolin on vastattava pyyntöön viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta kansalliselta viranomaiselta . [tark. 166]

4.   Europolin on neuvoteltava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiassa tehtävästä päätöksestä. Päätös myöntää rekisteröidylle pääsy tietoihin edellyttää tiivistä yhteistyötä Europolin ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joita rekisteröidyn pääsy kyseisiin tietoihin välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa Europolin vastausehdotusta, sen on ilmoitettava vastustamisensa perusteet Europolille.

5.   Pääsy henkilötietoihin evätään tai sitä rajoitetaan, jos tämä Tietojen toimittaminen vastauksena 1 artiklan mukaiseen pyyntöön evätään siinä laajuudessa kuin tällainen epääminen osittain tai kokonaan on tarpeen [tark. 167]

a)

Europolin tehtävien asianmukaiseksi suorittamiseksi;

b)

jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi;

c)

sen takaamiseksi, ettei kansallisia tutkintatoimia vaaranneta;

d)

kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Päätettäessä pyydettyjen tietojen epäämisestä tai rajoittamisesta on otettava huomioon rekisteröidyn perusoikeudet ja edut. [tark. 168]

6.   Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti pääsyn epäämisestä tai rajoittamisesta, päätöksen perusteluista ja rekisteröidyn oikeudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Päätöksen taustalla olevia tosiseikkoja ja oikeudellisia perusteluja ei tarvitse ilmoittaa, jos tällainen tieto tekisi 5 kohdassa säädetystä rajoituksesta tehottoman.

40 artikla

Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen, poistamiseen tai suojaamiseen

1.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan häntä koskevat virheelliset henkilötiedot ja tarvittaessa täydentämään tai päivittämään niitä, jos se on mahdollista. [tark. 169]

2.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus pyytää Europolia poistamaan häntä koskevat henkilötiedot, jos niitä ei enää tarvita niitä tarkoituksia varten, joihin ne lainmukaisesti kerättiin tai jota varten niitä myöhemmin käsitellään.

3.   Henkilötiedot on suojattava eikä poistettava, jos on kohtuullinen syy olettaa, että niiden poistaminen voisi haitata rekisteröidyn oikeutettuja etuja. Suojattuja tietoja saa käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, joka esti niiden poistamisen.

4.   Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot kolmansilta mailta tai kansainvälisiltä järjestöiltä tai Europolin omien analyysien tuloksena, Europolin on oikaistava, poistettava tai suojattava kyseiset tiedot ja tarvittaessa ilmoitettava siitä tietojen luovuttajille . [tark. 170]

5.   Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot suoraan jäsenvaltioilta, jäsenvaltioiden on oikaistava, poistettava tai suojattava kyseiset tiedot yhteistyössä Europolin kanssa.

6.   Jos virheelliset tiedot on toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesti suoritetusta tietojen toimittamisesta tai Europolin suorittamasta tietojen virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tallentamisesta, haltuun ottamisesta tai säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tai poistettava tiedot yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

7.   Kaikille tietojen vastaanottajille on 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava asiasta viipymättä. Myös vastaanottajien on sen jälkeen oikaistava, poistettava tai suojattava tiedot omassa järjestelmässään heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

8.   Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, että häntä koskevat tiedot on oikaistu, poistettu tai suojattu.

9.   Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti, jos tietojen oikaiseminen, poistaminen tai suojaaminen on evätty, mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimessa.

41 artikla

Tietosuojavastuu

1.   Europolin on säilytettävä henkilötietoja siten, että on mahdollista varmistaa niiden lähde 23 artiklan mukaisesti.

1 a.     Europolin on säilytettävä henkilötietoja siten, että ne voidaan oikaista ja poistaa. [tark. 171]

2.   Vastuu 34 artiklan d alakohdassa tarkoitetusta henkilötietojen laadusta on sillä jäsenvaltiolla, joka toimitti henkilötiedot Europolille, ja Europolilla niiden henkilötietojen osalta, joita sille ovat toimittaneet unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt tai jotka Europol on hankkinut itse julkisista lähteistä. Unionin elimet vastaavat tietojen laadusta siirtoon asti ja sen yhteydessä. [tark. 172]

3.   Europol on vastuussa 34 artiklan a, b, c ja e alakohdassa säädettyjen periaatteiden noudattamisesta.

4.   Tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta Sovellettavista tietosuojaperiaatteista vastaa [tark. 173]

a)

tiedot toimittanut jäsenvaltio, kun on kyse jäsenvaltioiden Europolille toimittamista henkilötiedoista; ja

b)

Europol, kun on kyse Europolin jäsenvaltioille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille toimittamista henkilötiedoista.

5.   Kun kyseessä on tiedonsiirto Europolin ja unionin elimen välillä, siirron lainmukaisuudesta vastaa Europol. Edellisen virkkeen soveltamista rajoittamatta siirron lainmukaisuudesta vastaavat sekä Europol että tietojen vastaanottaja, jos Europol siirtää tiedot vastaanottajan pyynnön perusteella. Lisäksi Europol vastaa kaikista toteuttamistaan tietojenkäsittelytoimista.

Europol varmistaa vastaanottajan valtuudet ja arvioi tiedonsiirron tarpeellisuuden. Jos tarpeellisuudesta on epäilyksiä, Europolin on pyydettävä vastaanottajalta lisäselvityksiä. Vastaanottajan on varmistettava, että tiedonsiirron tarpeellisuus voidaan vahvistaa. Vastaanottajan on käsiteltävä henkilötietoja ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne on siirretty. [tark. 174]

42 artikla

Ennakkotarkastus

1.   Sellaisten Henkilötietojen käsittely, joiden on tarkoitus muodostaa uuden rekisteröintijärjestelmän osa sellaisten käsittelytoimien kokonaisuudessa, joilla on yksi tai useita toisiinsa liittyviä tarkoituksia suhteessa ydintoimintoihin , on tarkastettava ennakolta, kun [tark. 175]

a)

tarkoitus on käsitellä 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja erityisiä tietoluokkia;

b)

käsittelytapaan, varsinkin jos se perustuu uusien tekniikkojen, mekanismien tai menettelyjen käyttöön, liittyy muutoin erityisiä rekisteröityjen perusoikeuksiin ja -vapauksiin ja etenkin henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä.

2.   Ennakkotarkastukset suorittaa Euroopan tietosuojavaltuutettu saatuaan ilmoituksen tietosuojavastaavalta, jonka on neuvoteltava Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa, jos ennakkotarkastuksen tarpeellisuudesta on epäselvyyttä.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän määräajan kuluminen voidaan keskeyttää milloin tahansa , kunnes Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut mahdollisesti pyytämänsä lisätiedot. Jos asian monimutkaisuus sitä edellyttää, tätä määräaikaa voidaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksellä pidentää uudella kahden kuukauden määräajalla. Määräaikaa voidaan pidentää enintään kaksi kertaa. Tästä päätöksestä on ilmoitettava Europolille ennen alkuperäisen kahden kuukauden määräajan päättymistä. [tark. 176]

Jos lausuntoa ei ole annettu kahden kuukauden määräajan kuluessa, jota on mahdollisesti pidennetty, sen katsotaan olevan myönteinen.

Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo lausunnossaan, että ilmoitetulla käsittelyllä saatetaan rikkoa tämän asetuksen jotakin säännöstä, hänen on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän rikkomisen välttämiseksi. Jos Europol ei tämän johdosta muuta käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi käyttää hänelle 46 artiklan 3 kohdassa uskottua toimivaltaa.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää rekisteriä kaikista hänelle 1 kohdan nojalla ilmoitetuista käsittelytoimista. Tämä rekisteri yhdistetään asetuksen (EY) N:o 45/2001 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin.

43 artikla

Lokitiedot ja dokumentaatio

1.   Europol pitää kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä , niiden hausta sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturva. Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on tuhottava kolmen vuoden kuluttua, paitsi jos tietoja tarvitaan edelleen valvontaa varten. Lokitietojen muuttaminen ei saa olla mahdollista. [tark. 177]

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan tietosuojan valvontaa varten Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän pyynnöstä. Euroopan tietosuojavaltuutettu saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tietosuojan valvontaa sekä tietojenkäsittelyn asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja tietoturvan varmistamista varten.

44 artikla

Tietosuojavastaava

1.   Hallintoneuvosto nimittää tietosuojavastaavan henkilöstöön kuuluvien joukosta. Hänen on tehtäviään suorittaessaan toimittava riippumattomalla tavalla.

2.   Tietosuojavastaava valitaan hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja ammatillisen pätevyytensä sekä erityisesti tietosuojaa koskevan erityisasiantuntemuksensa perusteella.

3.   Tietosuojavastaavan valinta ei saa aiheuttaa eturistiriitaa hänelle tämän aseman perusteella kuuluvien ja hänen muiden virkavelvollisuuksiensa välille, erityisesti tämän asetuksen säännöksiä sovellettaessa.

4.   Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka pituus on kahdesta viiteen vuotta. Hänet voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi niin, että toimikausi voi olla yhteensä enintään kymmenen vuotta. Jos tietosuojavastaava ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä, hänet nimittänyt unionin toimielin tai elin voi erottaa hänet, kuitenkin ainoastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella.

5.   Nimittämisen jälkeen tietosuojavastaavan nimittäneen toimielimen tai elimen on ilmoitettava hänen nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

6.   Tietosuojavastaava ei saa vastaanottaa mitään tehtäviensä suorittamista koskevia ohjeita.

7.   Tietosuojavastaavalle kuuluvat erityisesti seuraavat henkilötietoihin liittyvät tehtävät, Europolin henkilöstön jäsenten henkilötiedot sekä hallinnolliset henkilötiedot pois lukien:

a)

huolehtia riippumattomalla tavalla henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta ja käsittelyä koskevien tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten noudattamisesta soveltamisesta ; [tark. 178]

b)

huolehtia, että toimitetut ja vastaanotetut henkilötiedot kirjataan tämän asetuksen mukaisesti;

c)

huolehtia, että rekisteröidyille ilmoitetaan heidän pyynnöstään heidän tästä asetuksesta johtuvista oikeuksistaan;

d)

tehdä yhteistyötä tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan Europolin henkilöstön kanssa;

e)

tehdä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa erityisesti kun on kyse 42 artiklassa tarkoitetuista käsittelytoimista ; [tark. 179]

f)

laatia vuosikertomus ja toimittaa se hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle;

f a)

toimia 39 artiklan mukaisten tiedonsaantipyyntöjen yhteyspisteenä; [tark. 180]

f b)

pitää rekisteriä kaikista Europolin suorittamista käsittelytoimista, tarvittaessa myös tiedoista, jotka koskevat käsittelyn tarkoitusta, tietoryhmiä, vastaanottajia, suojaamisen ja poistamisen aikarajoja, siirtoja kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille ja turvatoimia; [tark. 181]

f c)

pitää rekisteriä poikkeamista ja tietoturvaloukkauksista, jotka vaikuttavat johonkin tutkintaan liittyviin tai hallinnollisiin henkilötietoihin. [tark. 182]

8.   Lisäksi tietosuojavastaavan on suoritettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyt tehtävät Europolin henkilöstön jäsenten henkilötietojen ja hallinnollisten henkilötietojen osalta. [tark. 183]

9.   Suorittaessaan tehtäviään tietosuojavastaavalla on oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin tietoihin ja kaikkiin Europolin tiloihin. Pääsyn on oltava mahdollista milloin tahansa ja ilman etukäteen esitettyä pyyntöä. [tark. 184]

10.   Jos tietosuojavastaava katsoo, että henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle ja pyydettävä tätä korjaamaan tilanne tietyn määräajan puitteissa. Jollei pääjohtaja korjaa tietojen virheellistä käsittelyä annetussa määräajassa, tietosuojavastaavan on ilmoitettava tästä hallintoneuvostolle ja sovittava sen kanssa määräaika vastauksen antamiselle. Jollei hallintoneuvosto korjaa tietojen virheellistä käsittelyä sovitussa määräajassa, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

11.   Hallintoneuvosto hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita. Europolin on annettava tietosuojavastaavalle hänen tehtäviensä hoitamisessa tarvittava henkilöstö ja resurssit. Näillä henkilöstön jäsenillä on oltava pääsy Europolin käsittelemiin henkilötietoihin ja Europolin tiloihin vain siltä osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi. Pääsyn on oltava mahdollista milloin tahansa ja ilman etukäteen esitettyä pyyntöä. [tark. 185]

11 a.     Tietosuojavastaavalle on annettava hänen tehtäviensä hoitamisessa tarvittavat resurssit. [tark. 186]

45 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen suorittama valvonta

1.   Kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on valvoa riippumattomasti ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että jäsenvaltion suorittama henkilötietojen siirto, haku ja mikä tahansa toimittaminen Europolille on luvallinen, ja tutkia, loukkaako tällainen siirto, haku tai toimittaminen rekisteröidyn oikeuksia. Tätä varten kansallisella valvontaviranomaisella on oltava kansallisen yksikön tai yhteyshenkilöiden tiloissa pääsy asianomaisen jäsenvaltion Europolille toimittamiin tietoihin sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti.

2.   Kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten oltava pääsy Europolissa olevien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja näiden hallussa oleviin asiakirjoihin.

3.   Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat kansallisten menettelyjensä mukaisesti kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa siltä osin kuin toiminnalla on merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on myös ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toimenpiteistä, joita ne toteuttavat Europolin suhteen.

4.   Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on toiminut lainmukaisesti siirtäessään tai toimittaessaan pyynnön esittäjää koskevia tietoja Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan näitä tietoja. Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään.

46 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama valvonta

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa sellaisten tämän asetuksen säännösten soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, sekä antaa ohjeita Europolille ja rekisteröidyille kaikista henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista. Tätä varten hänen on suoritettava 2 kohdassa säädetyt tehtävät ja käytettävä 3 kohdassa myönnettyjä valtuuksia.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on tämän asetuksen nojalla:

a)

vastaanottaa ja tutkia kanteluita sekä ilmoittaa rekisteröidylle niiden käsittelyn tuloksesta kohtuullisen määräajan kuluessa;

b)

suorittaa tutkimuksia joko omasta aloitteestaan tai kantelun perusteella sekä ilmoittaa rekisteröidyille niiden tuloksista kohtuullisen määräajan kuluessa viipymättä ; [tark. 187]

c)

valvoa tämän asetuksen ja muiden sellaisten unionin säädösten soveltamista, jotka liittyvät luonnollisten henkilöiden suojeluun Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä;

d)

neuvoa Europolia joko omasta aloitteestaan tai vastauksena lausuntopyyntöön kaikissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa, erityisesti ennen kuin Europol laatii sisäiset, yksilön perusvapauksien ja -oikeuksien suojaan liittyvät säännöt henkilötietojen käsittelyä varten;

e)

määritellä, perustella ja julkaista 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut poikkeukset, suojatoimet, luvat ja ehdot;

f)

pitää rekisteriä hänelle 42 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetuista ja 42 artiklan 4 kohdan nojalla rekisteröidyistä käsittelytoimista;

g)

suorittaa hänelle ilmoitettuihin käsittelyihin kohdistuvia ennakkotarkastuksia.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu voi:

a)

antaa rekisteröidyille neuvontaa heille kuuluvien oikeuksien käyttämisessä;

b)

ottaa yhteyttä Europoliin, jos henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä väitetään rikotun ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia rikkomisen korjaamiseksi ja rekisteröityjen suojan parantamiseksi;

c)

määrätä, että tietoja koskevien tiettyjen oikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt täytetään, jos ne on evätty 39–40 artiklan vastaisesti;

d)

antaa Europolille huomautuksen tai varoituksen;

e)

määrätä sellaisten tietojen oikaisemisesta, suojaamisesta, poistamisesta tai tuhoamisesta, joita on käsitelty henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisesti sekä näistä toimenpiteistä ilmoittamisesta niille sivullisille, joille tietoja on luovutettu;

f)

kieltää ehdottaa hallintoneuvostolle käsittelyn kieltämistä väliaikaisesti tai lopullisesti osittain tai kokonaan ; [tark. 189]

g)

saattaa asioita Europolin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission käsiteltäviksi;

h)

saattaa asioita Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perussopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti;

i)

olla väliintulijana käsiteltäessä Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettuja kanteita.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutetulla on toimivalta:

a)

saada Europolilta pääsy kaikkiin henkilötietoihin ja kaikkiin tutkimuksissaan tarvitsemiinsa tietoihin;

b)

päästä kaikkiin tiloihin, joissa Europol harjoittaa toimintaansa, kun on olemassa kohtuullinen syy olettaa, että niissä harjoitetaan tässä asetuksessa tarkoitettua toimintaa.

5.   Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii vuosikertomuksen Europolia koskevista valvontatoimista. Tämä kertomus on osa asetuksen (EY) N:o 45/2001 48 artiklassa tarkoitettua Euroopan tietosuojavaltuutetun toimintaa koskevaa vuosikertomusta.

Tässä kertomuksessa on oltava tilastotietoja kanteluista, tiedusteluista, tutkimuksista, arkaluonteisten tietojen käsittelystä, henkilötietojen siirroista kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille, ennakkotarkastuksista ja ilmoituksista ja 3 kohdan mukaisten valtuuksien käytöstä.

Kertomus toimitetaan ja esitetään yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tämän kertomuksen perusteella pyytää Euroopan tietosuojavaltuutettua toteuttamaan lisätoimia tämän asetuksen säännösten soveltamisen varmistamiseksi. [tark. 190]

6.   Euroopan tietosuojavaltuutetun jäseniä ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus 69 artiklan mukaisesti.

47 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteistyö

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten puuttumista, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Europolin tiedonvaihtokanavien käytössä tai yhden tai useamman valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu voi tarvittaessa hyödyntää kansallisten tietosuojaviranomaisten asiantuntemusta ja kokemusta 46 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tehtäviensä suorittamisessa. Kansallisten tietosuojaviranomaisten henkilöstön on toteuttaessaan toimia yhteistyössä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa otettava asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate. Niillä on oltava 46 artiklan 4 kohdassa säädettyä toimivaltaa vastaava toimivalta ja niitä sitoo 46 artiklan 6 kohdassa säädettyä velvollisuutta vastaava velvollisuus. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihdettava asiaa koskevia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten suorittamisessa, tutkittava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, selvitettävä riippumattoman valvontavallan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisten ratkaisujen antamiseksi ongelmiin ja edistettävä tarpeen mukaan tietoisuutta tietosuojaa koskevista oikeuksista. [tark. 191]

2 a.     Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää kansalliset valvontaviranomaiset ajan tasalla kaikista niille tärkeistä kysymyksistä. [tark. 192]

2 b.     Tapauksissa, joissa on yhdestä tai useasta jäsenvaltiosta peräisin oleviin tietoihin liittyviä erityiskysymyksiä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee kyseisiä toimivaltaisia kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei päätä jatkotoimien toteuttamisesta, ennen kuin kyseiset toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet Euroopan tietosuojavaltuutetulle kantansa Euroopan tietosuojavaltuutetun asettamassa määräajassa, joka on vähintään kaksi kuukautta. Euroopan tietosuojavaltuutetun on otettava kyseisten toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten kanta äärimmäisen tarkasti huomioon. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa valvontaviranomaisten kantaa, sen on ilmoitettava siitä niille ja esitettävä perustelut. Erittäin kiireellisinä pitämissään tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu voi päättää toteuttaa välittömiä toimia. Tällaisissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutetun on välittömästi ilmoitettava asiasta kyseisille toimivaltaisille kansallisille valvontaviranomaisille ja perusteltava tilanteen kiireellisyys sekä toteuttamansa toimet. [tark. 193]

2 c.     Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee kyseisiä toimivaltaisia kansallisia valvontaviranomaisia ennen 46 artiklan 3 kohdan e–h alakohdassa säädettyjen toimien toteuttamista. Euroopan tietosuojavaltuutetun on otettava kyseisten toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten kanta äärimmäisen tarkasti huomioon. Valvontaviranomaisten on ilmoitettava kantansa Euroopan tietosuojavaltuutetun asettamassa määräajassa, joka on vähintään kaksi kuukautta. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa kansallisten valvontaviranomaisten kantaa, sen on ilmoitettava siitä niille ja esitettävä perustelut. Erittäin kiireellisinä pitämissään tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu voi päättää toteuttaa välittömiä toimia. Tällaisissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutetun on välittömästi ilmoitettava asiasta kyseisille toimivaltaisille kansallisille valvontaviranomaisille ja perusteltava tilanteen kiireellisyys sekä toteuttamansa toimet. Euroopan tietosuojavaltuutetun on pidättäydyttävä toteuttamasta toimia, jos kaikki kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet Euroopan tietosuojavaltuutetulle kielteisen kannan. [tark. 194]

3.   Kansalliset valvontaviranomaiset Kansallisten valvontaviranomaisten päälliköt ja Euroopan tietosuojavaltuutettu pitävät tarvittaessa kokouksia vähintään kerran vuodessa kokouksen keskustellakseen strategisista ja yleisistä poliittisista kysymyksistä tai muista 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kysymyksistä . Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden tapaamisten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti. [tark. 195]

48 artikla

Hallinnolliset henkilötiedot ja henkilöstöä koskevat tiedot [tark. 196]

Asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan kaikkiin Europolin henkilöstön henkilötietoihin sekä Europolin hallussa oleviin hallinnollisiin henkilötietoihin. [tark. 197]

VIII luku

OIKEUSSUOJAKEINOT JA VASTUU

49 artikla

Oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle

1.   Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos hän katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen säännöksiä.

2.   Jos kantelu koskee 39 tai 40 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia tai toimivaltaista oikeusviranomaista, josta tiedot ovat peräisin, tai jäsenvaltiota, jota asia välittömästi koskee. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa se voi evätä tietojen luovuttamisen, tiiviissä yhteistyössä kansallisen valvontaviranomaisen tai toimivaltaisen oikeusviranomaisen kanssa. [tark. 198]

3.   Kun kantelu koskee jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tarvittavat tarkastukset on toimitettu asianmukaisesti, tiiviissä yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen kanssa , että tietojen käsittely kyseisessä maassa on ollut lainmukaista ja että tarvittavat tarkastukset on toimitettu asianmukaisesti . [tark. 199]

4.   Kun kantelu koskee EU:n elimien, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Europol on toimittanut tarvittavat tarkastukset.

50 artikla

Oikeus oikeussuojakeinoihin Euroopan tietosuojavaltuutettua vastaan

Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksiin voidaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa.

51 artikla

Vastuuta ja oikeutta korvaukseen koskevat yleiset säännökset

1.   Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Europolin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, Europol korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka sen yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet, 52 artiklan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

4.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.   Europolin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Europolia kohtaan säädetään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

52 artikla

Vastuu laittomasta henkilötietojen käsittelystä ja oikeus korvaukseen

1.   Jokaisella yksilöllä, jolle on aiheutunut vahinkoa laittoman tietojenkäsittelytoimen vuoksi, on oikeus saada korvausta kärsimästään vahingosta joko Europolilta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan mukaisesti tai siltä jäsenvaltiolta, jossa vahinko on aiheutunut, sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yksilön on nostettava kanne Europolia vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jäsenvaltiota vastaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

2.   Europolin ja jäsenvaltioiden väliset riidat siitä, kuka viime kädessä on vastuussa yksilölle 1 kohdan mukaisesti myönnettävästä korvauksesta, käsittelee hallintoneuvosto, joka tekee päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea tähän päätökseen muutosta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

IX luku

PARLAMENTAARINEN VALVONTA

53 artikla

Yhteinen parlamentaarinen valvonta

1.     Valvontamekanismi, jonka avulla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa, toteutetaan erityisellä yhteisparlamentaarisella valvontaryhmällä, joka perustetaan Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan ja jonka jäseniä ovat kaikki Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan jäsenet sekä yksi kunkin jäsenvaltion kansallisen parlamentin toimivaltaisen valiokunnan edustaja ja tämän varamies. Jäsenvaltioita, joiden parlamentaarinen järjestelmä on kaksikamarinen, voi edustaa yksi edustaja kummastakin kamarista.

2.     Yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokoukset pidetään aina Euroopan parlamentin tiloissa, ja se kokoontuu Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtajan kutsusta. Kokousten yhteispuheenjohtajina toimivat Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan puheenjohtaja ja neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion kansallisen parlamentin edustaja.

3.     Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä valvoo tämän asetuksen säännösten soveltamista ja erityisesti niiden vaikutuksia luonnollisten henkilöiden perusoikeuksiin ja vapauksiin.

4.     Tätä varten yhteisparlamentaarisella valvontaryhmällä on seuraavat tehtävät:

1. a)    Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja , pääjohtaja ja komission edustaja osallistuvat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokoukseen sen pyynnöstä Euroopan parlamentin istuntoon keskustellakseen Europoliin liittyvistä kysymyksistä, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet tarvittaessa huomioon ottaen. Ryhmä voi tarvittaessa päättää kutsua kokouksiinsa muita asianosaisia henkilöitä.

2.   Euroopan parlamentin yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa harjoittama Europolin toiminnan parlamentaarinen valvonta on toteutettava tämän asetuksen mukaisesti.

b)

Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokoukseen sen pyynnöstä ja vähintään kerran vuodessa keskustellakseen luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja vapauksien suojeluun liittyvistä asioista ja erityisesti henkilötietojen suojelusta Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, ottaen tarvittaessa huomioon pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet.

Seuraavat asiakirjat esitetään ja niistä keskustellaan yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokouksissa:

15 artiklassa tarkoitettu luonnos vuotuiseksi ja monivuotiseksi työohjelmaksi

14 artiklassa tarkoitettu Europolin toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus

46 artiklassa tarkoitettu Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomus Europolin valvontatoimista

70 artiklassa tarkoitettu komission arviointikertomus, jossa arvioidaan Europolin toimintatapojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta

Seuraavat henkilöt saapuvat yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän pyynnöstä sen kuultaviksi:

56 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut pääjohtajan virkaan nimetyt ehdokkaat

pääjohtaja, jonka toimikautta aiotaan pidentää 56 artiklan 5 kohdassa säädetyllä tavalla

pääjohtaja tehtävien hoitamista koskevan selonteon antamiseksi.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja ilmoittaa yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle etukäteen pääjohtajan erottamisesta virasta sekä tällaisen päätöksen syistä.

3 5.    Tässä asetuksessa säädettyjen tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Europolin on toimitettava yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet tarvittaessa huomioon ottaen, seuraavat:

a)

Europolin tavoitteeseen liittyvät uhka-arviot, strategiset analyysit ja yleiset tilannekatsaukset sekä Europolin tilaamien selvitysten ja arviointien tulokset;

b)

31 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytyt käytännön järjestelyt.

6.     Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi pyytää kaikkia muita tehtäviensä täyttämiseen tarvitsemiaan asiakirjoja, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1049/2001  (16) tai luottamuksellisten tietojen käsittelyä Euroopan parlamentissa koskevista säännöistä muuta johdu.

7.     Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi laatia Euroopan parlamentille yhteenvedon Europolin valvontaa koskevista johtopäätöksistään. [tark. 200]

54 artikla

Euroopan parlamentin oikeus tutustua turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä

1.   Jotta Euroopan parlamentti voisi toteuttaa parlamentaarista valvontaa Europolin toiminnan suhteen 53 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja sen edustajille voidaan pyynnöstä myöntää myönnetään pyynnöstä ja tarvittaessa tietojen toimittajan suostumuksella oikeus tutustua Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä.

2.    Koska nämä tiedot ovat luonteeltaan arkaluonteisia ja luottamuksellisia, oikeus tutustua Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin on toteutettava 69 artiklassa tarkoitettujen perusperiaatteiden ja vähimmäisnormien luottamuksellisten tietojen käsittelyä Euroopan parlamentissa koskevien sääntöjen  (17) mukaisesti. Tähän liittyviä yksityiskohtia säännellään Europolin ja Euroopan parlamentin välillä tehtävän käytännön järjestelyn mukaisesti. [tark. 201]

X luku

HENKILÖSTÖ

55 artikla

Yleiset säännökset

1.   Europolin henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä, lukuun ottamatta henkilöstöä, jolla tämän asetuksen soveltamispäivänä on Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemä työsopimus.

2.   Europolin henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten lähettämää henkilöstöä. Tällaisiin tehtäviin palkattava henkilöstö otetaan palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä ainoastaan määräaikaisella työsopimuksella, joka voidaan uusia kerran määräajaksi.

2 a.     Nimittävä viranomainen hyödyntää kaikin tavoin henkilöstösääntöjen tarjoamia mahdollisuuksia ja voi määrätä erikoisasiantuntijoille, kuten tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoille, korkeamman tehtäväryhmän ja palkkaluokan heidän pätevyytensä mukaan viraston 4 artiklan mukaisten tehtävien täyttämiseksi mahdollisimman hyvin. [tark. 202]

56 artikla

Pääjohtaja

1.   Pääjohtaja otetaan palvelukseen Europolin väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan seuraavanlaisen yhteistyömenettelyn mukaisesti:

a)

komission komitean, johon kuuluu hallintoneuvostossa oleva komission edustaja ja kaksi muuta hallintoneuvoston jäsentä, avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman vähintään kolme ehdokasta sisältävän ehdokasluettelon perusteella. ; ehdokkaita pyydetään ennen nimittämistä saapumaan neuvoston ja yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kuultaviksi ja vastaamaan kysymyksiin;

b)

yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä ja neuvosto antavat sitten lausuntonsa ja ilmoittavat suosituimmuusjärjestyksensä;

c)

hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan nämä lausunnot huomioon ottaen.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä Europolia edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. [tark. 203]

3.   Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii arvion, jossa tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä Europolin tulevia tehtäviä ja haasteita.

4.   Hallintoneuvosto voi yhteisparlamentaarista valvontaryhmää kuultuaan ja komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi. [tark. 204]

5.   Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kutsutaan kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. [tark. 205]

6.   Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

7.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella josta annetaan selvitys yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja neuvostolle . [tark. 206]

8.   Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan ja/tai apulaispääjohtajan/apulaispääjohtajien nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta ja virasta erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

57 artikla

Apulaispääjohtajat

1.   Pääjohtajaa avustaa neljä kolme apulaispääjohtajaa, joista yksi vastaa koulutuksesta. Koulutuksesta vastaava apulaispääjohtaja vastaa Europol-akatemian ja sen toiminnan johtamisesta. Pääjohtaja määrittelee muiden apulaispääjohtajien tehtävät. [tark. 207]

2.   Apulaispääjohtajiin sovelletaan 56 artiklaa. Pääjohtajaa kuullaan ennen apulaispääjohtajien nimittämistä tai virasta erottamista.

58 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.   Europol voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa.

2.   Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Europolin palvelukseen.

XI luku

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

59 artikla

Talousarvio

1.   Europolin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Europolin talousarvioon.

2.   Europolin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Europolin tulot muodostuvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavasta unionin rahoitusosuudesta, muita resursseja kuitenkaan rajoittamatta.

4.   Europol voi saada unionin rahoitusta valtuutussopimusten sekä kertaluonteisten ja poikkeuksellisten avustusten muodossa unionin politiikkojen tukemista koskevien välineiden mukaisesti.

5.   Europolin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

60 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Pääjohtaja laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy henkilöstötaulukko.

2.   Hallintoneuvosto laatii tähän ehdotukseen perustuvan väliaikaisen ennakkoarvion Europolin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Väliaikainen ennakkoarvio Europolin tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle vuosittain viimeistään [varainhoidon puiteasetuksessa säädettynä päivänä]. Hallintoneuvosto toimittaa lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja kansallisille parlamenteille viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. [tark. 208]

3.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ”budjettivallan käyttäjä”.

4.   Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan yleiseen talousarvioon määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

5.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Europolille tarkoitetut määrärahat.

6.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa Europolin henkilöstötaulukon.

7.   Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

8.   Kaikkiin hankkeisiin, erityisesti rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus talousarvioon, sovelletaan [varainhoidon puiteasetuksen] säännöksiä.

61 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Pääjohtaja vastaa Europolin talousarvion toteuttamisesta.

2.   Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.

62 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.   Europolin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä.

2.   Europol toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle , neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. [tark. 209]

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa Europolin alustavan tilinpäätöksen yhdistettynä komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

4.   Saatuaan Europolin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, tilinpitäjä laatii Europolin lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon Europolin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Pääjohtaja toimittaa viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle , neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille. [tark. 210]

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen vuosikertomuksessa esitettyihin huomautuksiin viimeistään [varainhoidon puiteasetuksessa säädettynä päivänä]. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle viimeistään vuoden N+2 15 päivään toukokuuta mennessä vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

63 artikla

Varainhoitosäännöt

1.   Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa [varainhoidon puiteasetuksesta] ainoastaan, jos Europolin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava Euroopan parlamentille. [tark. 211]

2.   Koska kansallisten koulutuslaitosten verkoston jäsenet ovat luonteeltaan erityisiä siksi, että ne ovat ainoat elimet, joilla on asianomaisten koulutustoimien toteuttamiseen tarvittavat ominaispiirteet ja tekniset valmiudet, niille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012  (18) 190 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. [tark. 212]

XII luku

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

64 artikla

Oikeudellinen asema

1.   Europol on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.   Europolilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä kyseisten valtioiden lainsäädännön mukaan oleva oikeuskelpoisuus. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

3.   Europolin kotipaikka on Haag Alankomaissa.

65 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.   Europoliin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

2.   Yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksia ja vapauksia säännellään Alankomaiden kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien moitteetonta suorittamista varten.

66 artikla

Kielijärjestelyt

1.   Europoliin sovelletaan asetuksessa N:o 1 (19) vahvistettuja säännöksiä.

2.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii Europolin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

67 artikla

Avoimuus

1.    Kaikkiin Europolin hallussa oleviin hallinnollisiin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001. [tark. 213]

2.   Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan esityksestä yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta Europolin asiakirjoihin.

3.   Päätöksistä, jotka Europol on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perustamissopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3 a.     Europol julkaisee verkkosivustollaan luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja ulkopuolisista ja talon sisäisistä asiantuntijoista sekä heidän sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa ja ansioluettelonsa. Hallintoneuvoston kokousten pöytäkirjat julkaistaan järjestelmällisesti. Europol voi rajoittaa asiakirjojen julkaisua väliaikaisesti tai pysyvästi, jos niiden julkaiseminen vaarantaa Europolin tehtävien hoitamisen, ottaen huomioon pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuutensa. [tark. 214]

67 a artikla

Ennakkoilmoitukset ja varoitusjärjestelmä

Komissio aktivoi varoitusjärjestelmän, jos se tuntee vakavaa huolta siitä, että hallintoneuvosto saattaa tehdä päätöksiä, jotka eivät ole Europolin toimeksiannon mukaisia ja jotka ovat unionin lainsäädännön tai unionin politiikan tavoitteiden vastaisia. Tällaisissa tapauksissa komissio ottaa asian virallisesti esille hallintoneuvoston kanssa ja pyytää sitä olemaan tekemättä kyseistä päätöstä. Jos hallintoneuvosto kieltäytyy noudattamasta pyyntöä, komissio ilmoittaa asiasta virallisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotta voidaan reagoida nopeasti. Komissio voi pyytää hallintoneuvostoa pidättäytymään kiistanalaisen päätöksen täytäntöönpanosta niin kauan kuin toimielinten edustajat käsittelevät asiaa. [tark. 215]

68 artikla

Petostentorjunta

1.   Helpottaakseen asetuksen (EY) N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa Europol liittyy kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se aloittaa toimintansa, 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (20) ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Europolin kaikkiin työntekijöihin.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Europolilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (21) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, sen selvittämiseksi, onko Europolin rahoittamiin avustuksiin tai sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Europolin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa sekä sen muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

69 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Europol laatii omat sääntönsä pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamisesta sekä Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamisesta ottaen huomioon päätöksessä 2011/292/EU vahvistetut vähimmäisvaatimukset. Tämä koskee muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista.

70 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Viimeistään viiden vuoden kuluttua [tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio teettää arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti Europolin ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä Euroopan parlamentin yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa Europolin toiminnan valvontaan käyttämien mekanismien toimintaa . Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti tarvetta muuttaa Europolin tavoitteita ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. [tark. 216]

2.   Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille, sitä koskevat päätelmänsä sekä tarvittaessa ehdotuksensa tämän asetuksen muuttamiseksi yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle. Lisäksi komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille pyydettäessä lisätietoja arvioinnista. [tark. 217]

3.   Joka toisen arvioinnin yhteydessä komissio arvioi myös Europolin saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, valtuutuksen ja tehtävät. Jos komissio toteaa, että Europolin olemassaolo ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi ehdottaa tämän asetuksen muuttamista tai kumoamista tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä . [tark. 218]

71 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Europolin toiminta kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti.

72 artikla

Toimipaikka

1.   Vastaanottavan jäsenvaltion Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Europolin ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja viimeistään [2 vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen].

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava Europolin moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

XIII luku

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

73 artikla

Yleinen oikeusseuraanto

1.   Tällä asetuksella perustettu Europol on päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin yleinen oikeusseuraaja kaikkien niiden tekemien sopimusten, niitä velvoittavien sitoumusten ja kaiken niiden hankkiman omaisuuden suhteen. [tark. 219]

2.   Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2009/371/YOS perustettu Europol on tehnyt ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

3.   Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2005/681/YOS perustettu CEPOL on tehnyt ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää. [tark. 220]

4.   Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen päätöksen 2005/681/YOS perusteella tehdyn toimipaikkaa koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen. [tark. 221]

74 artikla

Hallintoneuvostoa koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1.   Päätöksen 2005/681/YOS 10 artiklan nojalla perustetun CEPOLin hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivänä]. [tark. 222]

2.   Päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustetun Europolin hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy [tämän asetuksen soveltamispäivänä].

3.   Voimaantulo- ja soveltamispäivän välisenä aikana päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto:

a)

hoitaa tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuja hallintoneuvoston tehtäviä;

b)

laatii hyväksymistä varten pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt sekä tämän asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt;

c)

laatii kaikki tämän asetuksen soveltamista varten tarvittavat välineet; ja

d)

tarkistaa päätöksen 2009/371/YOS täytäntöönpanoa varten annetut muut kuin lainsäädännölliset toimenpiteet, jotta tämän asetuksen 13 artiklalla perustettu hallintoneuvosto voi tehdä 78 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

4.   Komissio toteuttaa viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 13 artiklan mukaisesti perustettu hallintoneuvosto voi aloittaa toimintansa [tämän asetuksen soveltamispäivänä];

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä niiden henkilöiden nimet, jotka ne ovat nimittäneet hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 13 artiklan mukaisesti.

6.   Tämän asetuksen 13 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa [tämän asetuksen soveltamispäivänä]. Tässä kokouksessa se tekee tarvittaessa 78 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

6 a.     Hallintoneuvosto laatii yksityiskohtaiset säännöt 67 a artiklassa tarkoitettua menettelyä varten ja toimittaa ne komissiolle hyväksyttäviksi. [tark. 223]

75 artikla

Johtajia ja apulaisjohtajia koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1.   Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitetty johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 19 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivän] jälkeen, mutta ennen [tämän asetuksen soveltamispäivää], sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä siten, että se päättyy vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä.

2.   Jos johtaja ei halua tai voi jatkaa tehtävässä 1 kohdan mukaisesti, komissio nimeää komission virkamiehen virkaa tekeväksi pääjohtajaksi hoitamaan pääjohtajalle osoitettuja tehtäviä enintään 18 kuukauden ajan, kunnes 56 artiklassa tarkoitettu nimitys on tehty.

3.   Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitettyihin apulaisjohtajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä.

4.   Päätöksen 2005/681/YOS 11 artiklan 1 kohdan nojalla nimitetty CEPOLin johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan koulutuksesta vastaavan Europolin apulaispääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivän] jälkeen, mutta ennen [tämän asetuksen soveltamispäivää], sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä siten, että se päättyy vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä. [tark. 224]

76 artikla

Talousarviota koskevat siirtymäsäännökset

1.   Tämän asetuksen voimaantuloa seuraavina kolmena varainhoitovuotena Europolin operatiivisista menoista varataan vuosittain vähintään 8 miljoonaa euroa koulutukseen III luvun mukaisesti. [tark. 225]

2.   Päätöksen 2009/371/YOS 42 artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan päätöksen 2009/371/YOS 43 artiklassa vahvistettujen sääntöjen ja Europolin varainhoitosääntöjen mukaisesti.

XIV luku

LOPPUSÄÄNNÖKSET

77 artikla

Korvaaminen

Tällä asetuksella korvataan ja kumotaan päätös 2009/371/YOS ja päätös 2005/681/YOS.

Viittauksia korvattuihin päätöksiin korvattuun päätökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen. [tark. 226]

78 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan kaikki päätöksen 2009/371/YOS ja päätöksen 2005/681/YOS täytäntöönpanoa koskevat lainsäädäntötoimenpiteet tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen.

2.   Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamista koskevan päätöksen 2009/371/YOS ja CEPOLin perustamista koskevan päätöksen 2005/681/YOS täytäntöönpanoa koskevat muut kuin lainsäädäntötoimenpiteet pysyvät voimassa [tämän asetuksen soveltamispäivän] jälkeen, jollei Europolin hallintoneuvosto tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toisin päätä. [tark. 227]

79 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan [soveltamispäivästä].

Edellä olevaa 73, 74 ja 75 sovelletaan kuitenkin [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. helmikuuta 2014.

(2)  Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37).

(3)  EYVL C 301, 30.9.1998, s. 9.

(4)   EUVL L 256, 1.10.2005, s. 63.

(5)  EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

(*1)  Ehdotus COM(2013)0048.

(6)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ( EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7)  Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tehty Strasbourgissa 28.1.1981.

(8)  Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus R(87) 15 henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla, 17.9.1987.

(9)   Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta ( EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60).

(10)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).

(13)  Neuvoston päätös 2011/292/EU, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2011, turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17)..

(14)  Neuvoston päätös 2005/511/YOS, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi (EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35).

(15)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(16)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EUVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(17)   Euroopan parlamentin puhemiehistön 15 päivänä huhtikuuta 2013 tekemän päätöksen mukaisesti.

(18)   EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

(19)  ETAn neuvosto: Asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(20)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(21)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

LIITE I

Luettelo rikoksista, joiden osalta Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti

terrorismi

järjestäytynyt rikollisuus

laiton huumausainekauppa

laiton rahanpesu

ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät rikokset

laittoman maahantulon järjestäminen

ihmiskauppa

varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus

tahallinen henkirikos, pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen

ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa

ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangin ottaminen

rasismi ja muukalaisviha

ryöstö

kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden laiton kauppa

kavallus ja petos, mukaan lukien unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat petokset

suojelurahan vaatiminen ja kiristys

tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen

hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä

rahan ja maksuvälineiden väärentäminen

tietotekniikkarikollisuus

lahjonta

aseiden, ammusten ja räjähteiden laiton kauppa

uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa

uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa

ympäristörikollisuus, mukaan lukien alusten aiheuttama meren pilaantuminen

hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa

yksittäisten henkilöiden ja erityisesti naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto. [tark. 228]

LIITE II

Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ristiintarkistamista varten

1.

Ristiintarkistamista varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)

henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)

henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a)

sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;

b)

syntymäaika ja -paikka;

c)

kansalaisuus;

d)

sukupuoli;

e)

asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka;

f)

sosiaaliturvatunnukset, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot; ja

g)

tarvittaessa muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, erityisesti mahdolliset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat fyysiset tuntomerkit, kuten sormenjälkitiedot ja DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta).

3.

Edellä 2 kohdassa mainittujen tietojen lisäksi 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä voidaan kerätä ja käsitellä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a)

rikokset, epäillyt rikokset sekä niiden (väitetty) tapahtuma-aika ja -paikka ja tekotapa;

b)

näiden rikosten teossa käytetyt tai mahdollisesti käytettävät keinot, myös oikeushenkilöitä koskevat tiedot;

c)

asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjaviitteet;

d)

epäily henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön;

e)

rikostuomiot, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan kuuluvista rikoksista;

f)

tietojen tallentaja.

Nämä tiedot voidaan toimittaa Europolille myös siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin.

4.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia täydentäviä tietoja, joita Europolilla ja kansallisilla yksiköillä on hallussaan, voidaan luovuttaa muille kansallisille yksiköille ja Europolille niiden pyynnöstä. Kansallisten yksiköiden on tietoja luovuttaessaan noudatettava kansallista lainsäädäntöä.

5.

Jos asianomaista henkilöä koskevasta menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti, sitä asiaa koskevat tiedot, jota kyseinen päätös koskee, on poistettava.

LIITE III

Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 24 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen strategisten ja yleisluonteisten analyysien sekä operatiivisten analyysien laatimista varten

1.

Strategisia ja muita yleisluonteisia ja operatiivisia analyyseja varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)

henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)

henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

c)

henkilöt, jotka voidaan kutsua todistamaan käynnissä olevassa rikostutkinnassa tai siitä johtuvassa rikosoikeudenkäynnissä;

d)

käsiteltävinä olevien rikosten uhrit tai henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja;

e)

henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan; ja

f)

henkilöt, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

2.

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta voidaan kerätä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja sekä niihin liittyviä hallinnollisia tietoja:

a)

Henkilötiedot:

i)

nykyinen sukunimi ja entiset sukunimet

ii)

nykyiset ja entiset etunimet

iii)

tyttönimi

iv)

isän nimi (jos tarpeen tunnistamista varten)

v)

äidin nimi (jos tarpeen tunnistamista varten)

vi)

sukupuoli

vii)

syntymäaika

viii)

syntymäpaikka

ix)

kansalaisuus

x)

siviilisääty

xi)

peitenimi

xii)

kutsumanimi

xiii)

omaksuttu tai väärä nimi

xiv)

nykyinen ja entinen asuinpaikka ja/tai kotipaikka.

b)

Fyysinen kuvaus:

i)

fyysinen kuvaus

ii)

erityiset tuntomerkit (merkit/arvet/tatuoinnit jne.).

c)

Tunnistuskeinot:

i)

henkilöasiakirjat/ajokortti

ii)

kansallisen henkilökortin/passin numero

iii)

kansallinen henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus, jos se on käytettävissä

iv)

kuvat ja muut ulkonäköä koskevat tiedot

v)

rikoslaboratorion käyttöön tarkoitetut tunnistetiedot kuten sormenjäljet, DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta), ääniprofiili, veriryhmä, hammastiedot.

d)

Ammatti ja erityistaidot:

i)

nykyinen työpaikka ja ammatti

ii)

entinen työpaikka ja ammatti

iii)

koulutus (koulu/yliopisto/ammattioppilaitos)

iv)

pätevyys

v)

erityistaidot ja muut tiedon alueet (kielet/muu).

e)

Taloudelliset ja raha-asioita koskevat tiedot:

i)

raha-asioita koskevat tiedot (pankkitilit ja koodit, luottokortit jne.)

ii)

käteisvarat

iii)

osakkeet / muut varat

iv)

omaisuustiedot

v)

yhteydet yrityksiin

vi)

pankki- ja luottotiedot

vii)

verotuksellinen asema

viii)

muut asianomaisen henkilön raha-asioiden hoitoa koskevat tiedot.

f)

Käyttäytymistä koskevat tiedot:

i)

elämäntyyli (kuten yli varojensa eläminen) ja jokapäiväinen elämä

ii)

liikkuminen

iii)

paikat, joissa asianomaisella on tapana käydä

iv)

aseet ja muut vaaralliset välineet

v)

vaarallisuusluokitus

vi)

erityiset riskit, kuten pakenemisen todennäköisyys, kaksoisagenttien käyttö, yhteydet lainvalvontaviranomaisiin

vii)

rikoksiin liittyvät piirteet ja profiilit

viii)

huumausaineiden väärinkäyttö.

g)

Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka avustavat häntä, mukaan lukien yhteyden tai avustamisen tyyppi ja luonne;

h)

Asianomaisen henkilön käyttämät viestintävälineet, kuten puhelin (kiinteä/matkapuhelin), faksi, hakulaite, sähköposti, postiosoitteet, internetyhteys (-yhteydet);

i)

Asianomaisen henkilön käyttämät kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, veneet ja lentokoneet, sekä näiden kulkuneuvojen tunnistetiedot (rekisterinumerot);

j)

Tiedot rikollisesta toiminnasta:

i)

aikaisemmat tuomiot

ii)

epäilty osallisuus rikolliseen toimintaan

iii)

tekotavat

iv)

keinot, joita on käytetty tai voidaan käyttää rikosten valmistelussa ja/tai tekemisessä

v)

rikollisryhmien/-järjestöjen jäsenyys ja asema ryhmässä/järjestössä

vi)

tehtävä rikollisjärjestössä

vii)

rikollisen toiminnan maantieteellinen ulottuvuus

viii)

tutkinnan kuluessa kerätty aineisto, kuten videot ja valokuvat.

k)

Viittaukset muihin tietokantoihin, joissa asianomaista henkilöä koskevia tietoja säilytetään:

i)

Europol

ii)

poliisi-/tulliviranomaiset

iii)

muut täytäntöönpanoviranomaiset

iv)

kansainväliset järjestöt

v)

julkisyhteisöt

vi)

yksityiset elimet.

l)

Tiedot, jotka koskevat e ja j alakohdassa mainittuihin tietoihin liittyviä oikeushenkilöitä:

i)

oikeushenkilön nimi

ii)

sijainti

iii)

perustamispäivämäärä ja -paikka

iv)

hallinnollinen rekisteröintinumero

v)

oikeudellinen muoto

vi)

pääoma

vii)

toiminta-alue

viii)

kansalliset ja kansainväliset tytäryhteisöt

ix)

johtajat

x)

yhteydet pankkeihin.

3.

Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla ”henkilöillä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan”, tarkoitetaan henkilöitä, joiden osalta on syytä uskoa, että tämän liitteen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia ja analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan saada heidän kauttaan, edellyttäen, ettei näitä henkilöitä lueta kuuluviksi 1 kohdan a, b, c, d ja f kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin. ”Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä”, ovat henkilöitä, joilla on satunnainen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. ”Henkilöt, jotka ovat hänen seurassaan”, ovat henkilöitä, joilla on säännöllinen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

Niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, koskevat 2 kohdan mukaiset tiedot voidaan tallentaa tarpeellisina, jos on aihetta olettaa, että näitä tietoja tarvitaan analysoitaessa heidän asemaansa tällaisina henkilöinä.

Tässä yhteydessä olisi noudatettava seuraavaa:

a)

näiden henkilöiden suhde 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin on selvitettävä mahdollisimman pian;

b)

jos olettamus näiden henkilöiden ja 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden suhteesta osoittautuu perusteettomaksi, tiedot on poistettava viipymättä;

c)

jos tällaisia henkilöitä epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen tekemisestä tai jos heidät on tuomittu tällaisesta rikoksesta tai jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä tällaisen rikoksen, kaikki 2 kohdan mukaiset tiedot voidaan tallentaa;

d)

tietoja henkilöistä, jotka ovat yhteydessä niihin henkilöihin tai niiden henkilöiden seurassa, joihin asianomainen henkilö itse on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, ei saa tallentaa, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat sitä, minkä tyyppistä ja luonteista on heidän yhteydessä tai seurassa olonsa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kanssa;

e)

jos edellisten alakohtien mukaiset selvitykset eivät ole mahdollisia, tämä tulee ottaa huomioon päätettäessä myöhempiä analyyseja varten tapahtuvan tallentamisen tarpeellisuudesta ja laajuudesta.

4.

Sellaisten 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka ovat olleet jonkin tarkasteltavana olevan rikoksen uhreja tai joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)

uhrin tunnistamista koskevat tiedot

b)

uhriksi joutumisen syy

c)

vahingot (fyysiset/taloudelliset/psykologiset/muut)

d)

henkilöllisyyden suojaaminen

e)

mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa

f)

1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai heidän kauttaan saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin, jos tämä on tarpeen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tunnistamiseksi.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa tallentaa, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa henkilön asemaa uhrina tai mahdollisena uhrina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

5.

Sellaisten 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voidaan kutsua todistamaan tarkasteltavina oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)

tällaisilta henkilöiltä saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien analyysitietokantaan tallennetut tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin

b)

henkilöllisyyden suojaaminen

c)

suojelu ja sen antaja

d)

uusi henkilöllisyys

e)

mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa todistajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

6.

Sellaisten 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voivat antaa tietoja tarkasteltavina olevista rikoksista, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)

koodatut henkilötiedot

b)

toimitetun tiedon tyyppi

c)

henkilöllisyyden suojaaminen

d)

suojelu ja sen antaja

e)

uusi henkilöllisyys

f)

mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa

g)

negatiiviset kokemukset

h)

palkkiot (rahapalkkiot/palvelukset).

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa tiedonantajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

7.

Jos analyysin aikana käy vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella ilmi, että henkilö olisi sijoitettava muuhun tämän liitteen mukaiseen henkilöryhmään kuin siihen, johon hänet oli alun perin sijoitettu, Europol voi käsitellä ainoastaan niitä tätä henkilöä koskevia tietoja, jotka ovat sallittuja tässä uudessa ryhmässä, ja kaikki muut tiedot on poistettava.

Jos edellä mainittujen vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella käy ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä kahteen tai useampaan tämän liitteen mukaiseen ryhmään, Europol voi käsitellä kaikissa näissä ryhmissä sallittuja tietoja.