Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. helmikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta (COM(2012)0744 – C7-0413/2012 – 2012/0360(COD))

P7_TC1-COD(2012)0360

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. helmikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2014 antamiseksi maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EY) No 1346/2000 (4) on luotu eurooppalaiset puitteet rajat ylittäville maksukyvyttömyysmenettelyille Euroopassa. Siinä määritellään, millä jäsenvaltiolla on toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely, vahvistetaan yhtenäiset lainvalintasäännöt ja säädetään maksukyvyttömyyteen liittyvien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä pää- ja sekundäärimenettelyjen koordinoinnista.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 soveltamista koskevassa, 12 päivänä joulukuuta 2012 annetussa komission kertomuksessa (5) todetaan, että asetus toimii yleisesti hyvin, mutta eräiden sen säännösten soveltamista on syytä parantaa rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnoinnin tehostamiseksi.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös menettelyt, joilla edistetään taloudellisesti elinkelpoisten vakavissa rahoitusvaikeuksissa olevien velallisten tervehdyttämistä, jotta terveet yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja yrittäjät saada uuden mahdollisuuden. Erityisesti se olisi laajennettava menettelyihin, jotka koskevat velallisen rakenneuudistusta maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa tai joissa yrityksen johto jää entiselleen. Asetuksen pitäisi myös kattaa sellaisten kuluttajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien, jotka eivät täytä nykyisen asetuksen vaatimuksia, velkavastuusta vapautumiseen liittyvät menettelyt. [tark. 1]

(4)

Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevia sääntöjä olisi selkiytettävä ja toimivallan määrittämistä koskevia menettelysääntöjä parannettava. Myös maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvia tai ja siihen läheisesti liittyviä kanteita koskevasta toimivallasta olisi vahvistettava selkeä sääntö. [tark. 2]

(5)

Vaatimus, jonka mukaan sekundäärimenettelyn on oltava likvidaatiomenettely, olisi poistettava, jotta voitaisiin parantaa maksukyvyttömyysmenettelyjen tehoa silloin, kun velkojalla on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi tuomioistuimen olisi voitava kieltäytyä aloittamasta sekundäärimenettelyä, jos se ei ole välttämätön paikallisten velkojien intressien suojaamiseksi. Pää- ja sekundäärikäsittelyn välistä koordinointia olisi parannettava erityisesti velvoittamalla mukana olevat tuomioistuimet tekemään yhteistyötä.

(6)

Mukana olevien velkojien ja tuomioistuinten tiedonsaannin parantamiseksi ja rinnakkaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen estämiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevat oleelliset päätökset julkisessa sähköisessä rekisterissä. Myös maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisestä olisi säädettävä. Saatavien ilmoittamista varten olisi otettava käyttöön vakiolomakkeet ulkomaisten velkojien tehtävien helpottamiseksi ja käännöskulujen vähentämiseksi.

(7)

Olisi annettava erityiset säännöt sellaisten menettelyjen koordinointiin, joissa on mukana saman yritysryhmän eri jäseniä. Eri maksukyvyttömyysmenettelyissä mukana olevat selvittäjät maksukyvyttömyysasiamiehet ja tuomioistuimet olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä ja kommunikoimaan keskenään. Lisäksi kaikilla mukana olevilla selvittäjillä maksukyvyttömyysasiamiehillä olisi oltava menettelylliset välineet esittää tervehdyttämissuunnitelma maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevalle yritysryhmälle ja pyytää tarvittaessa muuta yritystä kuin sitä, jota varten selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies on määrätty, koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn keskeyttämistä. Ilmaisun ”yritysryhmä” määritelmän olisi katsottava koskevan ainoastaan maksukyvyttömyysasioita, eikä sillä saisi olla vaikutusta ryhmiä koskeviin yritysnäkökohtiin. [tark. 3. Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.]

(8)

Jotta asetusta voitaisiin mukauttaa nopeasti jäsenvaltioiden ilmoittamiin kansallisten maksukyvyttömyyslakien muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä liitteiden muutosten osalta säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(9)	Jotta asetuksen (EY) N:o 1346/2000 täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(10)	Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 1346/2000 olisi muutettava.

(11)

Tämän asetuksen muuttaminen ei saisi vaikuttaa sääntöihin, jotka koskevat valtiontuen perimistä takaisin maksukyvyttömiltä yrityksiltä, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin on niitä oikeuskäytännössään tulkinnut (C-454/09, komissio v. Italia – ”New Interline”). Jos valtiontuen täysimääräinen takaisin periminen ei ole mahdollista, koska perintämääräys koskee maksukyvyttömyysmenettelyssä olevaa yritystä, kyseisen menettelyn olisi aina oltava likvidaatiomenettely, joka johtaa tuensaajan toiminnan päättymiseen lopullisesti ja tämän omaisuuden rahaksimuuttoon.

(12)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa 1 ja 2 artiklan mukaisesti [Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen]/[Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen eikä se sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista].

(13)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemaa koskevassa pöytäkirjassa olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1346/2000 seuraavasti:

1)	Korvataan johdanto-osan 2 kappaleessa viittaus 65 artiklaan viittauksella 81 artiklaan.

2)	Korvataan johdanto-osan 3, 5, 8, 11, 12, 14 ja 21 kappaleessa ilmaisu ”yhteisö” ilmaisulla ”unioni”.

Korvataan johdanto-osan 4 kappale seuraavasti:

”(4)	Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta on tarpeen välttää kannustamasta osapuolia siirtämään omaisuutta tai oikeudenkäyntejä jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi konkurssivelkojien vahingoksi (’forum shopping’).”

Korvataan johdanto-osan 6 kappale seuraavasti:

”(6)

Tähän asetukseen olisi sisällyttävä säännöksiä, joilla säännellään toimivaltaa aloittaa maksukyvyttömyysmenettely ja menettely, joka johtuu välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä ja liittyy siihen läheisesti. Tässä asetuksessa olisi myös säädettävä kyseisissä menettelyissä tehtyjen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä maksukyvyttömyysmenettelyssä sovellettavasta laista. Lisäksi tähän asetukseen olisi sisällyttävä säännöt sellaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinoinnista, jotka koskevat samaa velallista tai useita saman yritysryhmän jäseniä.”

Korvataan johdanto-osan 7 kappale seuraavasti:

”(7)

Maksukyvyttömien yhtiöiden tai muiden oikeushenkilöiden likvidaatioon liittyvät maksukyvyttömyysmenettelyt, oikeudelliset järjestelyt, akordi ja muut vastaavat menettelyt eivät kuulu neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (*1) soveltamisalaan. Tällaisten menettelyjen olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Tämän asetuksen tulkinnassa olisi mahdollisimman kattavasti pyrittävä välttämään näiden kahden säädöksen väliset aukot sääntelyssä.

(*1) Neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1).”"

Korvataan johdanto-osan 9 kappale seuraavasti:

”(9)

Tätä asetusta olisi sovellettava maksukyvyttömyysmenettelyihin, jotka täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset, riippumatta siitä, onko velallinen luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö, elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö. Kyseiset maksukyvyttömyysmenettelyt on lueteltu tyhjentävästi liitteessä A. Kun kansallinen menettely mainitaan liitteessä A, tätä asetusta olisi sovellettava ilman toisen jäsenvaltion tuomioistuinten tarkasteluja siitä, täyttyvätkö tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset. Vakuutusyrityksiä, luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevat maksukyvyttömyysmenettelyt, siinä määrin kuin ne kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY (*2) soveltamisalaan, sekä yhteissijoitusyritykset olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisten yritysten ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan sen vuoksi, että ne kuuluvat erityisjärjestelyjen piiriin, ja kansallisilla valvontaviranomaisilla on laajat valtuudet puuttua niiden asioihin.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/24/EY, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2001, luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta (EYVL L 125, 5.5.2001, s. 15).”"

Lisätään johdanto-osan kappale seuraavasti:

”(9 a)

Tämän asetuksen soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös menettelyt, joilla edistetään taloudellisesti elinkelpoisten vakavissa rahoitusvaikeuksissa olevien velallisten tervehdyttämistä, jotta terveet yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja yrittäjät saada uuden mahdollisuuden. Erityisesti se olisi laajennettava menettelyihin, jotka koskevat velallisen rakenneuudistusta maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa, menettelyihin, joissa johto jää entiselleen, ja menettelyihin, jotka liittyvät kuluttajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien velkavastuusta vapautumiseen. Koska näihin menettelyihin ei välttämättä määrätä selvittäjää maksukyvyttömyysasiamiestä , niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, jos ne toteutetaan tuomioistuimen valvonnassa tai seurannassa. Tässä yhteydessä ilmaisun ’valvonta’ olisi katettava tilanteet, joihin tuomioistuin puuttuu velkojan tai asianomaisen osapuolen muutoksenhaun perusteella.”[tark. 3]

Korvataan johdanto-osan 10 kappale seuraavasti:

”(10)

Maksukyvyttömyysmenettelyissä ei välttämättä edellytetä toimivaltaisen oikeusviranomaisen toimenpiteitä; ilmaisu ’tuomioistuin’ olisi ymmärrettävä laajasti, niin että siihen sisältyy henkilö tai toimielin, joka on kansallisen lain mukaan toimivaltainen päättämään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta. Jotta tätä asetusta voitaisiin soveltaa, menettelyjen (jotka käsittävät laissa säädettyjä toimenpiteitä ja muodollisuuksia) olisi oltava sekä asetuksen säännösten mukaisia että myös virallisesti tunnustettuja ja oikeudellisesti sitovia siinä jäsenvaltiossa, jossa maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan.” [tark. 4]

8 a)

Korvataan johdanto-osan 11 kappale seuraavasti:

”(11)

Tässä asetuksessa tunnustetaan se, että koska eri jäsenvaltioiden aineellisen oikeuden säännökset poikkeavat merkittävästi toisistaan, ei ole käytännöllistä ottaa käyttöön koko yhteisön unionin alueella soveltamisalaltaan yleistä maksukyvyttömyysmenettelyä. Menettelyn aloittavan valtion lain poikkeukseton soveltaminen johtaisi näin ollen usein vaikeuksiin. Tämä koskee esimerkiksi vakuuksia koskevaa lainsäädäntöä, joka on hyvin erilainen yhteisön unionin eri maissa. Lisäksi myös joidenkin velkojien maksukyvyttömyysmenettelyssä nauttimat etuoikeudet ovat osin täysin erilaisia. Uusiin yhdenmukaistamistoimiin olisi myös sisällytettävä työntekijöiden etuoikeudet. Tässä asetuksessa tämä olisi pyrittävä ottamaan kahdella tavoin huomioon; yhtäältä tässä asetuksessa olisi säädettävä sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista erityissäännöistä erityisen merkityksellisten oikeuksien ja oikeussuhteiden osalta (esimerkiksi esineoikeus ja työsopimukset), toisaalta vaikutuksiltaan yleisen päämenettelyn rinnalla olisi sallittava myös kansalliset menettelyt, jotka koskevat ainoastaan menettelyn aloittavassa valtiossa olevaa omaisuutta.”[tark. 5]

Lisätään johdanto-osan kappale seuraavasti:

”(12 a)

Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi ennen maksukyvyttömyyttä koskevan menettelyn aloittamista tarkasteltava viran puolesta, sijaitseeko velallisen pääintressien keskus tai toimipaikka todella sen tuomioalueella. Jos asian olosuhteet aiheuttavat epäilyjä tuomioistuimen toimivallasta, tuomioistuimen olisi vaadittava velallista toimittamaan lisätodisteita väitteidensä tueksi ja antamaan tarvittaessa velallisen velkojille mahdollisuus esittää näkemyksensä toimivaltakysymyksestä. Lisäksi velkojilla olisi oltava tehokas oikeussuojakeino maksukyvyttömyyttä koskevan menettelyn aloittamispäätöstä vastaan.”

10)	Kumotaan johdanto-osan 13 kappale.

11)

Lisätään johdanto-osan kappaleet seuraavasti:

”(13 a)

Yrityksen tai muun oikeushenkilön ’pääintressien keskuksen’ katsotaan sijaitsevan paikassa, jossa on sen sääntömääräinen kotipaikka. Tämä oletus pitäisi voida kumota erityisesti , jos yrityksen keskushallinto sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, ja kaikkien tekijöiden kattavassa arvioinnissa käy ilmi tavalla, joka on kolmansien osapuolten tiedettävissä, että yrityksen johdon ja valvonnan tosiasiallinen keskus sijaitsee ja sen intressejä hallinnoidaan kyseisessä muussa jäsenvaltiossa. Sen sijaan oletusta ei pitäisi voida kumota, jos yrityksen hallinnosta ja valvonnasta vastaavat elimet ovat samassa paikassa kuin sen sääntömääräinen kotipaikka ja sen hallintoa koskevat päätökset tehdään siellä tavalla, joka on kolmansien osapuolten tiedettävissä. [tark. 6]

(13 b)

Sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan, on toimivalta myös maksukyvyttömyysmenettelyistä välittömästi johtuvissa tai niihin läheisesti liittyvissä, esimerkiksi takaisinsaantikanteissa. Jos tällainen kanne liittyy toiseen kanteeseen, joka perustuu yleiseen yksityis- ja kauppaoikeuteen, selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen pitäisi voida viedä molemmat kanteet vastaajan kotipaikan tuomioistuimiin, jos hän katsoo, että tämä on asian käsittelyn kannalta tehokkaampaa. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi, jos selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies haluaa yhdistää maksukyvyttömyyslakiin perustuvan johtajan vastuuvelvollisuutta koskevan kanteen ja yritys- tai vahingonkorvauslakiin perustuvan kanteen.”

12)

Lisätään johdanto-osan kappaleet seuraavasti:

”(19 a)

Sekundäärimenettelyt voivat myös haitata omaisuuden tehokasta hallinnointia. Tämän vuoksi tuomioistuimen, joka aloittaa sekundäärimenettelyn, pitäisi voida selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen pyynnöstä lykätä menettelyn aloittamista tai kieltäytyä siitä, jos menettely ei ole välttämätön paikallisten velkojien etujen suojaamiseksi. Tämän pitäisi olla tilanne erityisesti, jos selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies sopii omaisuutta sitovasti kohtelevansa paikallisia velkojia samoin kuin jos sekundäärimenettely olisi aloitettu, ja soveltavansa jakaessaan siinä jäsenvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta, jossa sekundäärimenettelyn aloittamista on pyydetty, kyseisen jäsenvaltion maksunsaantijärjestystä koskevia sääntöjä. Asetuksessa pitäisi antaa selvittäjälle maksukyvyttömyysasiamiehelle mahdollisuus tehdä tällaisia sitoumuksia ja asettaa objektiiviset kriteerit, jotka sitoumusten on täytettävä . [tark. 7]

(19 b)

Jotta paikalliset intressit voidaan suojata tehokkaasti, päämenettelyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen ei pitäisi voida muuttaa rahaksi tai siirtää sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta, johon on perusteettomasti perustettu toimipaikka, erityisesti jos tarkoituksena on estää mahdollisuus, että intressit kävisivät toteen, jos sittemmin aloitetaan sekundäärimenettelyt. Paikallisilla velkojilla olisi myös oltava mahdollisuus pyytää tuomioistuimelta turvaamistoimia, jos maksukyvyttömyysasiamies ei pysty noudattamaan sitoumuksiaan. ”[tark. 8]

13)

Korvataan johdanto-osan 20 kappale seuraavasti:

”(20)

Pää- ja sekundäärimenettelyt voivat edistää koko omaisuuden tehokasta rahaksimuuttoa kuitenkin ainoastaan, jos rinnakkaisia menettelyjä koordinoidaan. Tämä edellyttää etenkin, että eri selvittäjät maksukyvyttömyysasiamiehet ja tuomioistuimet ovat läheisessä yhteistyössä erityisesti antamalla toisilleen riittävästi tietoja. Päämenettelyn hallitsevan aseman varmistamiseksi tämän menettelyn selvittäjälle maksukyvyttömyysasiamiehelle olisi annettava useita mahdollisuuksia vaikuttaa samanaikaisesti vireillä oleviin sekundäärimenettelyihin. Selvittäjän Maksukyvyttömyysasiamiehen pitäisi erityisesti pystyä esittämään tervehdyttämissuunnitelma tai sovintoehdotus tai hakemaan varojen rahaksimuuton keskeyttämistä sekundäärimenettelyssä. Selvittäjien Maksukyvyttömyysasiamiesten ja tuomioistuinten olisi otettava yhteistyössään huomioon maksukyvyttömyysoikeuden alalla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten yhdistysten käyttöön ottamissa viestintä- ja yhteistyöperiaatteissa ja -ohjeissa vahvistetut, rajat ylittävissä maksukyvyttömyysasioissa toteutettavan yhteistyön parhaat käytänteet.”

14)

Lisätään johdanto-osan kappaleet seuraavasti:

”(20 a)

Tällä asetuksella olisi varmistettava tehokas hallinnointi maksukyvyttömyysmenettelyissä, jotka liittyvät yritysryhmän muodostaviin eri yrityksiin. Jos on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, joka koskee useita samaan yritysryhmään kuuluvia yrityksiä, tällaista menettelyä olisi koordinoitava hyvin , ennen kaikkea sen välttämiseksi, että jonkin ryhmään kuuluvan yrityksen maksukyvyttömyys vaarantaisi muiden yritysten toiminnan jatkumisen . Mukana oleviin eri selvittäjiin maksukyvyttömyysasiamiehiin ja tuomioistuimiin olisi sovellettava samaa velvollisuutta tehdä yhteistyötä ja kommunikoida keskenään kuin samaa velallista koskevassa pää- ja sekundäärimenettelyssä. Lisäksi yritysryhmän jäsentä koskevaan menettelyyn määrätyllä selvittäjällä olisi oltava oikeus ehdottaa toista saman ryhmän jäsentä koskevassa menettelyssä tervehdyttämissuunnitelmaa, jos tämä on mahdollista kansallisen maksukyvyttömyyslain nojalla. [tark. 10]

(20 a a)

Ryhmäkoordinointimenettelyn käyttöönoton olisi erityisesti lujitettava ryhmän ja/tai ryhmän jäsenten rakenneuudistusta mahdollistamalla maksukyvyttömyysmenettelyn joustava ja koordinoitu kulku. Ryhmäkoordinointimenettely ei saisi sitoa yksittäisiä menettelyjä, vaan sen olisi pikemminkin toimittava viitteenä toimenpiteille, joita kyseisissä yksittäisissä menettelyissä toteutetaan. [tarkistukset 9 ja 11]

(20 b)

Yritysryhmien maksukyvyttömyyttä koskevien sääntöjen käyttöönotolla ei pitäisi rajoittaa tuomioistuimen mahdollisuutta aloittaa useita samaan yritysryhmään kuuluvien yritysryhmien maksukyvyttömyysmenettelyjä yhdessä oikeuspaikassa, jos tuomioistuin katsoo, että näiden yritysten intressien pääkeskus on yhdessä jäsenvaltiossa sen kansallisella ja alueellisella oikeudenkäyttöalueella . Tällaisissa tilanteissa tuomioistuimen olisi myös voitava määrätä, jos mahdollista, sama selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies kaikkiin asianomaisiin menettelyihin. Jäsenvaltioiden olisi voitava omalla oikeudenkäyttöalueellaan antaa tätä asetusta tiukempia määräyksiä yritysryhmien maksukyvyttömyydestä, jos ne eivät vaikuta tämän asetuksen tehokkaaseen ja tosiasialliseen soveltamiseen. ”[tark. 12]

15)

Lisätään johdanto-osan kappale seuraavasti:

”(21 a)

On erittäin tärkeää, että velkojat, joiden asuin- tai kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee unionissa, ovat tietoisia velallistensa omaisuutta koskevien maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisesta. Velkojille suuntautuvan nopean tiedonkulun varmistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1393/2007 (*3) ei pitäisi soveltaa silloin, kun tässä asetuksessa viitataan velvoitteeseen antaa velkojille tietoja. Kaikilla unionin kielillä saatavana olevien vakiolomakkeiden käytöllä helpotetaan velkojien tehtävää näiden ilmoittaessa saataviaan toisessa jäsenvaltiossa aloitetussa menettelyssä.

16)

Korvataan johdanto-osan 29 kappale seuraavasti:

”(29)

Elinkeinotoimintaan liittyvien näkökohtien vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen olennainen sisältö olisi selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen pyynnöstä julkaistava toisessa jäsenvaltiossa. Jos yrityksellä on toimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa, julkaisemisen olisi oltava pakollista siihen asti kunnes maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittymisjärjestelmä perustetaan. Kummassakaan tapauksessa julkaiseminen ei kuitenkaan voi olla muussa jäsenvaltiossa aloitetun menettelyn tunnustamisen edellytys.”

17)

Lisätään johdanto-osan kappale seuraavasti:

”(29 a)

Mukana olevien velkojien ja tuomioistuinten tiedonsaannin parantamiseksi ja rinnakkaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen estämiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevat oleelliset tiedot julkisessa sähköisessä rekisterissä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisestä, jotta helpotetaan niiden velkojien ja tuomioistuinten, joiden koti- tai sijaintipaikka on muissa jäsenvaltioissa, mahdollisuuksia käyttää näitä tietoja.”

18)

Korvataan johdanto-osan 31 kappale seuraavasti:

”(31)

Tähän asetukseen olisi sisällyttävä liitteitä, joissa esitetään erityisesti asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kansalliset maksukyvyttömyysmenettelyt. Jotta asetusta voitaisiin mukauttaa nopeasti jäsenvaltioiden kansallisten maksukyvyttömyyslakien muutoksiin, komissiolle olisi annettava oikeus tarkistaa liitteitä delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komission olisi tarkastettava ennen sellaisten delegoitujen säädösten antamista, joilla muutetaan liitteissä esitettyjä kansallisia menettelyjä, että ilmoitettu menettely täyttää tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.”

19)

Lisätään johdanto-osan kappaleet seuraavasti:

”(31 a)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanolle yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (*4) mukaisesti.

(31 b)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Erityisesti tällä asetuksella pyritään edistämään perusoikeuskirjan henkilötietojen suojelua koskevan 8 artiklan, omistusoikeutta koskevan 17 artiklan ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen koskevan 47 artiklan soveltamista.

(31 c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (*5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (*6) sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn tämän asetuksen puitteissa.

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13)."

(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31)."

(*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000 yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).”"

20)	Korvataan johdanto-osan 32 ja 33 kappaleessa ilmaisu ”Euroopan yhteisön perustamissopimukseen” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen”.

21)

Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin, väliaikaiset menettelyt mukaan luettuina, jotka perustuvat maksukyvyttömyyttä tai velkajärjestelyä koskevaan lakiin ja joissa toiminnan tervehdyttämistä omaisuuden rahaksi muuttamisen välttämistä , velkajärjestelyä, uudelleenjärjestämistä tai velallisen omaisuuden rahaksi muuttamista varten

a)	velallisen on luovuttava omaisuudestaan kokonaan tai osittain ja määrätään selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies , tai

b)	tuomioistuin valvoo tai hallitsee velallisen varoja ja liiketoimia.

Jos tällainen menettely voidaan aloittaa ennen maksukyvyttömyyttä, sen tarkoituksena on oltava omaisuuden rahaksi muuttamisen välttäminen.

Tässä kohdassa tarkoitetut menettelyt luetellaan liitteessä A. [tark. 13]

1 a. Kun 1 kohdassa tarkoitettu menettely on maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltion lainsäädännön mukaan luottamuksellinen, tätä asetusta sovelletaan näihin menettelyihin ainoastaan siitä alkaen, kun niistä tulee julkisia kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, ja edellyttäen, että ne eivät vaikuta niiden velkojien saataviin, jotka eivät ole mukana menettelyissä. [tark. 14]

2. Tätä asetusta ei sovelleta maksukyvyttömyysmenettelyihin, jotka koskevat

a)	vakuutusyrityksiä,

b)	kaikkia luottolaitoksia , mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (*7) 2 artiklassa määritellyt laitokset , [tark. 15]

c)	sijoituspalveluyrityksiä, jos ne kuuluvat direktiivin 2001/24/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisalaan, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (*8) soveltamisalaan kuuluvia laitoksia, [tark. 16]

d)	yhteissijoitusyrityksiä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’maksukyvyttömyysmenettelyllä’ liitteessä A lueteltuja menettelyjä;

’selvittäjällä maksukyvyttömyysasiamiehellä ’i) sellaista henkilöä tai toimielintä, jonka tehtävänä , väliaikaiset tehtävät mukaan luettuina, on hallinnoida kokonaan tai osittain tai muuttaa rahaksi menettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta tai valvoa velallisen liiketoimintaa. Luettelo näistä henkilöistä ja toimielimistä on liitteessä C,

(ii)	velallista, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, asiassa, jossa selvittäjää ei määrätä tai velallisen toimivaltuudet eivät siirry selvittäjälle; [tark. 17]

b a)

’velallisella, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa’ velallista, jonka osalta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, joka ei sisällä velallisen varojen hoitamiseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien täysimääräistä siirtoa maksukyvyttömyysasiamiehelle ja jossa velallisella säilyy näin ollen ainakin osittain määräysvalta varojensa ja liiketoimiensa suhteen; [tark. 18]

c)	’tuomioistuimella’ jäsenvaltion lainkäyttöelintä tai muuta viranomaista, joka on toimivaltainen päättämään menettelyn aloittamisesta, vahvistamaan sen aloittamisen tai tekemään muita tällaiseen menettelyyn liittyviä päätöksiä;

’maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä’

i)	minkä tahansa tuomioistuimen päätöstä aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai vahvistaa tällaisen menettelyn aloittaminen, ja

ii)	tuomioistuimen päätöstä, jossa määrätään väliaikainen selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies ;

e)	’menettelyn alkamisella’ ajankohtaa, josta alkaen menettelyn aloittamispäätöstä on noudatettava riippumatta siitä, onko päätös se lopullinen; [tark. 20]

’jäsenvaltiolla, jossa omaisuus sijaitsee’

i)	esineen osalta jäsenvaltiota, jossa esine sijaitsee,

ii)	sellaisen omaisuuden tai oikeuden osalta, jota koskeva omistus- tai muu oikeus on merkittävä julkiseen rekisteriin, sitä jäsenvaltiota, jossa rekisteriä pidetään,

iii)	yritysten rekisteröityjen osakkaiden osalta sitä jäsenvaltiota, jonka alueella sijaitsee osakkeet liikkeeseen laskeneen yrityksen sääntömääräinen kotipaikka,

iv)	rahoitusvälineiden, joiden omistusoikeuden osoittaa välittäjän ylläpitämään tai hänen puolestaan ylläpidettyyn rekisteriin tai tiliin tehty merkintä (arvo-osuusmuotoinen arvopaperi), osalta jäsenvaltiota, jossa pidetään sitä rekisteriä tai tiliä, jolle merkinnät tehdään,

v)	luottolaitoksen tileillä olevan käteisrahan osalta tilin kansainvälisen tilinumeron (IBAN) osoittamaa jäsenvaltiota,

vi)	muiden kuin v alakohdassa tarkoitettua omaisuutta koskevien kolmansiin osapuoliin kohdistuvien saatavien osalta jäsenvaltiota, jossa sitoumuksen täyttämiseen velvollisella osapuolella on 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu pääintressien keskus;

’toimipaikalla’ sellaista taloudellisen toiminnan paikkaa, jossa velallinen harjoittaa tai on harjoittanut maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamista koskevaa hakemusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana muuta kuin tilapäistä taloudellista toimintaa inhimillisin ja aineellisin voimavaroin tai palveluin ; [tark. 21]

g a)

’maksukyvyttömyysmenettelyistä välittömästi johtuvalla tai niihin läheisesti liittyvällä kanteella’ kannetta, jonka tarkoituksena on saada päätös, jota ei asiasisällön vuoksi voida tai ei olisi voitu saada maksukyvyttömyysmenettelyn ulkopuolella tai siitä riippumattomasti, ja joka otetaan käsiteltäväksi yksinomaan, jos maksukyvyttömyysmenettely on vireillä; [tark. 22]

g b)

’sulkeutuvaa nettoutusta koskevalla lausekkeella’ sopimusehtoa, jonka pohjalta siinä ennalta määritellyn, sopimuspuolta koskevan tapahtuman sattuessa sopimuspuolten velvoitteita kullekin ehdon kattamalle osapuolelle –riippumatta siitä, erääntyvätkö ne kyseisenä ajankohtana – leikataan tai ne korvataan yhdellä nettovelvoitteella joko ilman eri toimenpiteitä tai jonkin osapuolen näin valitessa joko nettoutuksen, irtisanomisen tai muun toimenpiteen kautta siten, että muodostuu yhdistettyjen velvoitteiden yhteenlaskettu arvo, jonka osapuoli maksaa välittömästi toiselle osapuolelle; [tark. 23]

h)	’paikallisilla velkojilla’ velkojia, joiden velalliseen kohdistuvat saatavat syntyivät muussa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan toiminnasta kuin sen, jossa velallisen pääintressien keskus sijaitsee;

i)	’yritysryhmällä’useita yrityksiä, jotka koostuvat emoyrityksestä emoyritystä ja tytäryrityksistä kaikkia sen tytäryrityksiä ; [tark. 24]

’emoyrityksellä’ yritystä, joka jolla on määräysvalta yhdessä tai useammassa tytäryrityksessä. Emoyritykseksi katsotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (*9) mukaisesti konsernitilinpäätöksiä laativa yritys;

i)	omistaa enemmistön toisen yrityksen (tytäryritys) osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä, tai

ii)

on tytäryrityksessä osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on oikeus

aa)	nimittää tai erottaa suurin osa kyseisen tytäryrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenistä, tai

bb)	käyttää tosiasiallista määräysvaltaa tytäryrityksessä kyseisen tytäryrityksen kanssa tehdyn sopimuksen tai yhtiöjärjestykseen sisältyvän määräyksen perusteella. [tark. 25]

j a)

”ratkaisevan tärkeillä toiminnoilla ryhmän sisällä”

i)	kykyä tehdä tai panna täytäntöön strategisesti merkittäviä päätöksiä ryhmän tai sen osien puolesta ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista yhdenkään ryhmän jäsenen osalta; tai

ii)	taloudellista merkitystä ryhmän sisällä, jonka katsotaan toteutuvan, jos ryhmän jäsen tai jäsenet kattavat vähintään 10 prosenttia konsolidoidun taseen loppusummasta ja konsolidoidusta liikevaihdosta. [tark. 26]

(*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338). "

(*8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1). "

(*9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).” "

22)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisella on pääintressien keskus, on toimivaltainen aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn (päämenettely). Pääintressien keskus on paikka, jossa velallinen hallinnoi säännöllisesti intressejään vähintään kolmen kuukauden ajan ennen maksukyvyttömyysmenettelyn tai väliaikaisen menettelyn aloittamista ja joka on kolmansien osapuolten tiedettävissä. [tark. 27]

Yrityksen tai oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan siinä valtiossa, jossa oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka, jollei muuta näytetä toteen.

Jos kyseessä on yksityishenkilö, joka on yksityisyrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, pääintressien keskus on kyseisen henkilön pääasiallinen toimipaikka; muiden yksityishenkilöiden pääintressien keskus on yksityishenkilön asuinpaikka.”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos maksukyvyttömyysmenettely maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta on aloitettu tehty päätös 1 kohdan nojalla, myöhemmin 2 kohdan nojalla aloitettava menettely on sekundäärimenettely. Tällaisessa tapauksessa asianmukainen ajankohta sen määrittämiseen, onko velkojalla toimipaikka toisen jäsenvaltion alueella, on päämenettelyn aloittamisajankohta.”[tark. 28]

23)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”3 a artikla

Tuomiovalta menettelyyn liittyvissä kanteissa

1. Sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu 3 artiklan mukaisesti, on toimivalta maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvissa tai siihen läheisesti liittyvissä kanteissa.

2. Jos edellä 1 kohdassa mainittu kanne liittyy toiseen samaa vastaajaa koskevaan yksityis- ja kauppaoikeudelliseen kanteeseen, selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies voi viedä molemmat kanteet tuomioistuimiin siinä jäsenvaltiossa, jossa on vastaajan kotipaikka, tai jos kanne on nostettu useita vastaajia vastaan, jäsenvaltiossa, jossa on minkä tahansa vastaajan kotipaikka, mikäli kyseisellä tuomioistuimella on toimivalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY EU ) N:o 44/2001 1215/2012 (*10) sääntöjen nojalla. [tark. 29]

3. Tätä artiklaa Edellä olevaa 2 kohtaa sovellettaessa kanteiden katsotaan liittyvän toisiinsa silloin, kun niiden välillä on niin läheinen yhteys, että kanteiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä näyttää tarpeelliselta, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin. [tark. 30]

3 b artikla

Toimivallan tutkiminen; oikeus oikeudelliseen valvontaan

1. Tuomioistuin, jolle esitetään pyyntö maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, tutkii viran puolesta, onko sillä 3 artiklassa tarkoitettu toimivalta. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksessä mainitaan, mihin tuomioistuimen toimivalta perustuu ja erityisesti, perustuuko se 3 artiklan 1 vai 2 kohtaan.

2. Jos maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ilman tuomioistuimen päätöstä, kyseiseen menettelyyn määrätty selvittäjä tarkastelee, onko sillä jäsenvaltiolla, jossa menettely on vireillä, toimivalta 3 artiklan nojalla. Tällaisessa tapauksessa selvittäjä esittää, mihin toimivalta perustuu, ja erityisesti, perustuuko se 3 artiklan 1 vai 2 kohtaan. [tark. 31]

3. Jokaisella velkojalla tai asianomaisella osapuolella, jolla on asuin- tai kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa, on oikeus hakea muutosta päämenettelyn aloittamispäätökseen kansainvälisen toimivallan perusteella kolmen viikon kuluessa siitä, kun tieto maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivästä on julkaistu 20 a artiklan a alakohdan mukaisesti . Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittava tuomioistuin ilmoittaa päätöksestä hyvissä ajoin tällaisille velkojille, mikäli ne ovat tiedossa, jotta ne voivat hakea siihen muutosta. [tark. 32]

(*10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012).” "

24)

Korvataan 4 artiklan 2 kohdan m alakohta seuraavasti:

”(m)	konkurssivelkojia vahingoittavien oikeustointen mitättömyys, pätemättömyys ja peräytyminen.”

25)

Lisätään artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Nettoutussopimukset Sulkeutuvaa nettoutusta koskevat lausekkeet

Nettoutussopimuksia Kun sulkeutuvaa nettoutusta koskevan lausekkeen sisältävän sopimuksen yksi osapuoli on direktiivin 2001/24/EY soveltamisalaan kuuluva laitos, tällaista sulkeutuvaa nettoutusta koskevaa lauseketta hallinnoidaan yksinomaan sen lain perusteella, jota kyseisiin sopimuksiin sovelletaan.”[tark. 33]

26)

Lisätään artikla seuraavasti:

”10 a artikla

Paikallisen lainsäädännön mukaiset hyväksymisvaatimukset

Kun sen jäsenvaltion laissa, joka hallinnoi maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutuksia 8 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, säädetään, että sopimus voidaan irtisanoa tai sitä voidaan muuttaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneen tuomioistuimen hyväksynnällä, mutta kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole aloitettu maksukyvyttömyysmenettelyjä, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneella tuomioistuimella on toimivalta hyväksyä näiden sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.”

26 a)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Yhteisöpatentit ja -tavaramerkit Vaikutukseltaan yhtenäiset eurooppapatentit ja yhteisön tavaramerkit

Tätä asetusta sovellettaessa yhteisöpatentti tai yhteisötavaramerkki vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti tai yhteisön tavaramerkki taikka muu vastaava oikeus, joka on perustettu yhteisölainsäädännön mukaan, voi kuulua vain 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn piiriin.”[tark. 34]

27)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset vireillä oleviin oikeudenkäynteihin tai välimiesmenettelyihin

Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset menettelyn piiriin kuuluvaa velallisen omaisuutta koskevaan vireillä olevaan oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn määräytyvät yksinomaan sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa oikeudenkäynti tai välimiesmenettely on vireillä.”

28)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Selvittäjä Maksukyvyttömyysasiamies , jonka 3 artiklan 1 kohdan mukaan toimivaltainen tuomioistuin on määrännyt , tai, jos on kyseessä kyseisellä oikeudenkäyttöalueella sovellettava menettely, jossa velallisella säilyy määräysvalta omaisuuteensa, joko maksukyvyttömyysasiamies tai velallinen , voi käyttää toisessa jäsenvaltiossa kaikkia niitä toimivaltuuksia, joita hänellä on menettelyn aloitusvaltion lain mukaan, niin kauan kuin siellä ei ole aloitettu toista maksukyvyttömyysmenettelyä tai annettu toista maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan hakemuksen perusteella toimivaltuuksien käytön estävää turvaamistoimenpidettä. Hän voi erityisesti siirtää velallisen omaisuutta sen jäsenvaltion alueelta, jossa se sijaitsee, jollei 5 tai 7 artiklasta muuta johdu. Hän voi myös sitoutua täytäntöönpanokelpoisesti ja sitovasti siihen, että päämenettelyssä noudatetaan niitä varojen jakamista ja etuoikeusjärjestystä koskevia oikeuksia, jotka paikallisilla velkojilla olisi ollut, jos sekundäärimenettely olisi aloitettu. Sitoumuksessa täsmennetään sen perustana olevia tosiseikkoja koskevat lähtökohdat, etenkin mitä tulee paikallisten saatavien jakamiseen sekundäärimenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisen prioriteetti- ja luokitusjärjestelmän mukaisesti jaettavissa olevan, omaisuuden arvoon sekundäärimenettelyssä, vaihtoehtoihin tämän arvon realisoimiseksi, niiden päämenettelyyn osallistuvien velkojien osuuteen, jotka osallistuvat sekundäärimenettelyyn, sekä kuluihin, jotka aiheutuvat sekundäärimenettelyn aloittamisesta. Tällaiseen Sitoumukseen sovelletaan muotovaatimuksia sovellettavat muotovaatimukset , jos sellaisia on , määritellään päämenettelyn aloitusvaltiossa, ja ne ovat omaisuuden suhteen täytäntöönpanokelpoisia ja sitovia aloitusvaltion lainsäädännössä .”; [tark. 35]

b)	korvataan 3 kohdan viimeinen virke seuraavasti: ”Näihin toimivaltuuksiin ei voi sisältyä pakkokeinojen käyttöä, ellei tuomioistuin niitä määrää, eikä oikeutta ratkaista riitaa.”

29)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”20 a artikla

Maksukyvyttömyysrekisterien perustaminen

Jäsenvaltioiden on perustettava ja pidettävä yllä alueellaan yhtä tai useampaa rekisteriä (nk. maksukyvyttömyysrekisteriä), jossa annetaan yleisön käyttöön internetissä maksutta seuraavat tiedot:

a)	maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivä;

b)	maksukyvyttömyysmenettelyn aloittanut tuomioistuin ja mahdollinen asian viitenumero;

c)	aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn tyyppi;

d)	velallisen nimi ja osoite;

d a)	jos velallinen on yritys, yrityksen numero ja sen sääntömääräisen kotipaikan osoite; [tark. 36]

e)	menettelyyn määrätyn mahdollisen selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen nimi ja osoite;

f)	saatavien ilmoittamisen määräaika;

g)	maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös;

h)	selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen nimittämistä koskeva päätös, jos se on eri kuin edellä g kohdassa tarkoitettu päätös;

i)	päämenettelyn lopettamispäivä.

20 b artikla

Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen

1. Komissio perustaa täytäntöönpanosäädöksellä hajautetun järjestelmän maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämistä varten. Tähän järjestelmään kuuluvat maksukyvyttömyysrekisterit ja Euroopan oikeusportaali, joka toimii järjestelmän sisältämien tietojen julkisena sähköisenä yhteyspisteenä. Järjestelmään kuuluu 20 a artiklassa tarkoitettuja tietoja koskeva hakupalvelu kaikilla unionin virallisilla kielillä.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä 45 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä … päivään …kuuta … (*11) mennessä seuraavat:

—	tekninen eritelmä, jossa määritellään sähköiset viestintä- ja tiedonvaihtomenetelmät maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämistä varten laaditun rajapintamäärittelyn perusteella;

—	tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan tietoteknisen turvallisuuden vähimmäisvaatimukset tiedon välittämistä ja jakamista varten maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän sisällä;

—	Euroopan oikeusportaalin 20 a artiklassa esitettyjen tietojen perusteella tarjoaman hakupalvelun vähimmäisvaatimukset;

—	20 a artiklassa esitettyihin tietoihin perustuvien hakujen tulosten esittämiseen liittyvät vähimmäisvaatimukset;

—	rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän tarjoamien palvelujen saatavuutta koskevat säännöt ja tekniset edellytykset; ja

—	sanasto, joka sisältää liitteessä A lueteltujen kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen perusselitykset.

20 c artikla

Maksukyvyttömyysrekisterien perustamis- ja yhteenliittämiskustannukset

1. Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmän perustaminen ja tuleva kehittäminen rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2. Kukin jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat sen kansallisen maksukyvyttömyysrekisterin mukauttamisesta yhteentoimivaksi Euroopan oikeusportaalin kanssa sekä kyseisen rekisterin hallinnointi-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista.

20 d artikla

Maksukyvyttömyysmenettelyjen rekisteröinti

Kun aloitetaan pää- tai sekundäärimenettely, joka liittyy yritykseen, oikeushenkilöön tai yksityishenkilöön, joka on yksityisyrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittava tuomioistuin varmistaa, että 20 a artiklassa tarkoitetut tiedot julkaistaan välittömästi sen valtion maksukyvyttömyysrekisterissä, joka menettelyn aloittaa. Jäsenvaltioiden on säädettävä menettelyistä, jotka koskevat maksukyvyttömyysrekisteristä poistamista. ”[tark. 37]

30)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Julkaiseminen toisessa jäsenvaltiossa

1. Siihen asti kunnes 20 b artiklassa tarkoitettu maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä on perustettu, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta ja tarvittaessa selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen määräämisestä julkaistaan selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen pyynnöstä ilmoitus muussa jäsenvaltiossa, jossa velallisella on toimipaikka, kyseisen valtion julkaisumenettelyjen mukaisesti. Tällaisesta ilmoituksesta on käytävä ilmi, kenet on määrätty selvittäjäksi ja perustuuko toimivalta 3 artiklan 1 vai 2 kohtaan kaikki muut 20 a artiklassa tarkoitetut tiedot . [tark. 38]

2. Selvittäjä Maksukyvyttömyysasiamies voi pyytää, että tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan missä tahansa jäsenvaltiossa, jossa on velallisen varoja, tai velkojia tai velallisia , kyseisessä valtiossa säädetyn menettelyn mukaisesti.”[tark. 39]

31)

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Rekisteröinti toisen jäsenvaltion julkisiin rekistereihin

Siihen asti kunnes 20 b artiklassa tarkoitettu maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä on perustettu, selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen on pyydettävä, että 21 artiklassa tarkoitetut päätökset julkaistaan kiinteistörekisterissä, kaupparekisterissä tai muussa julkisessa rekisterissä missä tahansa jäsenvaltiossa, jossa on velallisen toimipaikka ja tämä toimipaikka on merkitty kyseisen jäsenvaltion julkiseen rekisteriin. Selvittäjä Maksukyvyttömyysasiamies voi pyytää tällaista julkaisemista missä tahansa muussa jäsenvaltiossa.”

31 a)

Korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos velvoite on täytetty ennen kuin 20 a tai 21 artiklassa tarkoitettu kuulutus on julkaistu, katsotaan, jollei muuta näytetä, että velvoitteen täyttänyt osapuoli ei tiennyt menettelyn alkamisesta; jos sitoumus on täytetty kuulutuksen julkaisemisen jälkeen, katsotaan, jollei muuta näytetä, että hän tiesi menettelyn alkamisesta.” [tark. 40]

32)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Muiden päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

1. Sellaisen tuomioistuimen, jonka tekemä menettelyn aloittamispäätös tunnustetaan 16 artiklan mukaisesti, päätökset maksukyvyttömyysmenettelyn kulusta tai lopettamisesta tai kyseisen tuomioistuimen hyväksymästä sovinnosta, on niin ikään tunnustettava ilman eri muodollisuuksia. Kyseiset päätökset on pantava täytäntöön asetuksen (EY EU ) N:o 44/2001 32–56 1215/2012 39–46 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta 34 artiklan 2 kohtaa. [tark. 41]

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvaan ja siihen läheisesti liittyvään päätökseen, silloinkin kun sen on antanut muu tuomioistuin.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös turvaamistoimenpiteeseen liittyvään päätökseen, joka on tehty maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen tai sen yhteydessä.

2. Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan asetusta (EU) N:o 1215/2012 siltä osin kuin kyseistä asetusta sovelletaan.”

33)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Menettelyn aloittaminen

Jos jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen aloittama ja toisessa jäsenvaltiossa tunnustettu päämenettely on aloitettu, toisen jäsenvaltion 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimivaltainen tuomioistuin voi aloittaa sekundäärimenettelyn tässä luvussa esitettyjen säännösten mukaisesti. Sekundäärimenettelyn vaikutukset rajoittuvat siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen menettely on aloitettu, sijaitsevaan velallisen omaisuuteen.”

34)

Lisätään artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Sekundäärimenettelyn aloittamispäätös

1. Jos tuomioistuimelle esitetään pyyntö sekundäärimenettelyn aloittamisesta, sen on välittömästi ilmoitettava tästä päämenettelyn selvittäjälle maksukyvyttömyysasiamiehelle ja annettava tälle mahdollisuus esittää näkemyksensä. [tark. 42]

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen on lykättävä päämenettelyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen pyynnöstä sekundäärimenettelyn aloittamispäätöstä tai päätöstä kieltäytyä sekundäärimenettelyn aloittamisesta, jos päämenettelyn maksukyvyttömyysasiamies antaa riittävät todisteet siitä, että tällaisen menettelyn aloittaminen ei ole välttämätöntä paikallisten velkojien etujen suojaamiseksi, erityisesti, kun päämenettelyn selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies on esittänyt 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen ja noudattaa sen edellytyksiä. [tark. 43]

2 a. Paikallisilla velkojilla on oikeus hakea muutosta päätökseen lykätä sekundäärimenettelyn aloittamista tai kieltäytyä aloittamisesta kolmen viikon kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu 20 a artiklan a alakohdan mukaisesti. [tark. 44]

2 b. Paikallisilla velkojilla on oikeus hakea päämenettelyn tuomioistuimelta päätöstä, jossa vaaditaan päämenettelyn maksukyvyttömyysasiamiestä toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä paikallisten velkojien etujen suojaamiseksi. Vaatimukset voivat koskea muun muassa kieltoa siirtää varoja siitä jäsenvaltiosta, jossa sekundäärimenettelyn aloittamista on lykätty tai siitä on kieltäydytty, varojen jakoa koskevaa lykkäystä päämenettelyssä tai päämenettelyn maksukyvyttömyysasiamiehen velvoitetta turvata sitoumusten toteutuminen. [tark. 45]

2 c. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuomioistuin voi nimittää omaisuudenhoitajan, jolla on rajatut toimivaltuudet. Omaisuudenhoitaja varmistaa, että sitoumuksesta huolehditaan asianmukaisesti, ja osallistuu sen täytäntöönpanoon, jos tämä on tarpeen paikallisten velkojien etujen suojaamiseksi. Omaisuudenhoitajalla on oikeus hakea tuomioistuimelta päätöstä 2 b kohdan mukaisesti. [tark. 46]

3. Päättäessään aloittaa sekundäärimenettelyn 1 kohdassa tarkoitettu tuomioistuin aloittaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sen tyyppisen menettelyn, joka on asianmukaisin, kun otetaan huomioon paikallisten velkojien edut riippumatta siitä, täyttyykö yksikään velallisen vakavaraisuutta koskevista edellytyksistä.

4. Päämenettelyn selvittäjälle maksukyvyttömyysasiamiehelle ilmoitetaan välittömästi sekundäärimenettelyn aloittamispäätöksestä ja hänellä on oikeus hakea päätökseen muutosta kolmen viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta . Sekundäärimenettelyn aloittava tuomioistuin voi perustelluissa tapauksissa lyhentää tätä määräaikaa siten, että se on vähintään yksi viikko ilmoituksen vastaanottamisesta. ”[tark. 47]

35)

Korvataan 31 artikla seuraavasti:

”31 artikla

Selvittäjien Maksukyvyttömyysasiamiesten välinen yhteistyö ja kommunikointi

1. Pää- ja sekundäärimenettelyjen selvittäjien Samaa velallista koskevien maksukyvyttömyysmenettelyjen maksukyvyttömyysasiamiesten on tehtävä yhteistyötä, mikäli tällainen yhteistyö on asianmukaista menettelyjen tehokkaan hallinnon helpottamiseksi, ei riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä eikä sisällä eturistiriitaa . Yhteistyötä voidaan toteuttaa sopimuksin tai selvittäjien maksukyvyttömyysasiamiesten välisin sopimuksin. [tark. 48]

2. Erityisesti selvittäjät maksukyvyttömyysasiamiehet

toimittavat toisilleen välittömästi tiedon kaikista sellaisista seikoista, joilla voi olla merkitystä toisessa menettelyssä, ja erityisesti edistymisestä saatavien ilmoittamisessa ja todentamisessa sekä kaikista velallisen tervehdyttämiseen tai rakenneuudistukseen tai menettelyn lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, edellyttäen, että luottamuksellisen tiedon suojaamiseksi toteutetaan asianmukaiset järjestelyt;

b)	tarkastelevat mahdollisuutta velallisen rakenneuudistukseen, ja jos tällainen mahdollisuus on olemassa, koordinoivat tervehdyttämissuunnitelman laatimista ja toteuttamista;

koordinoivat velallisen varojen ja liiketoimien rahaksi muuttamisen tai käytön hallintaa; sekundäärimenettelyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen on annettava päämenettelyn selvittäjälle maksukyvyttömyysasiamiehelle hyvissä ajoin tilaisuus tehdä ehdotuksia sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden rahaksimuutosta tai käytöstä.”

36)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”31 a artikla

Tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

1. Tuomioistuimen, jossa on vireillä pyyntö aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, on samaa velallista koskevan pää- ja sekundäärimenettelyn menettelyn koordinointia helpottaakseen tehtävä yhteistyötä minkä tahansa muun tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, mikäli tällainen yhteistyö ei on asianmukaista menettelyjen tehokkaan hallinnon helpottamiseksi eikä se riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä. Tuomioistuimet voivat tätä varten nimittää tarvittaessa henkilön tai elimen toimimaan ohjeidensa mukaisesti edellyttäen, että se ei riko menettelyihin sovellettavia sääntöjä . [tark. 49]

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimet voivat kommunikoida suoraan toistensa kanssa tai pyytää tietoja tai apua toisiltaan, mikäli tällainen kommunikointi on ilmaista ja noudattaa menettelyn osapuolten menettelyllisiä oikeuksia ja tiedon luottamuksellisuutta.

3. Yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin asianmukaisin keinoin, esimerkiksi

a)	toimittamalla tietoja tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin;

b)	koordinoimalla velallisen varojen ja liiketoimien hallintaa ja valvontaa;

c)	koordinoimalla kuulemisten järjestämistä;

d)	koordinoimalla selvittäjien maksukyvyttömyysasiamiesten välisten sopimusten hyväksymistä.

31 b artikla

Selvittäjien Maksukyvyttömyysasiamiesten ja tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

1. Helpottaakseen samaa velallista koskevan pää- ja sekundäärimenettelyn menettelyn koordinointia [tark. 50]

a)	päämenettelyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa sekundäärimenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, ja

b)	sekundäärimenettelyn tai alueellisen maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa päämenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu

jokaisessa tapauksessa, mikäli tällainen yhteistyö ja kommunikaatio ovat asianmukaisia menettelyjen koordinoinnin helpottamiseksi, eivät riko kuhunkin näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä eikä niihin liity eturistiriitaa . [tark. 51]

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin asianmukaisin keinoin, myös 31 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin keinoin, mikäli tällainen keino ei riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä.”

37)

Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

a)	korvataan otsikko seuraavasti: ”Menettelyn keskeyttäminen”;

b)	korvataan 1 ja 2 kohdassa viittaus likvidaatiotoimenpiteisiin viittauksella menettelyyn.

38)

Korvataan 34 artikla seuraavasti:

”34 artikla

Pää- tai sekundäärimenettelyn lopettaminen

1. Päämenettelyn lopettaminen ei estä kyseisenä aikana vielä käsiteltävänä olevan sekundäärimenettelyn jatkumista.

2. Jos oikeushenkilöä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu jäsenvaltiossa, jossa on kyseisen henkilön sääntömääräinen kotipaikka, ja menettelyn lopettaminen merkitsee oikeushenkilön purkamista, tämä purkaminen ei estä muussa jäsenvaltiossa aloitetun päämenettelyn jatkumista kyseistä oikeushenkilöä ei poisteta yritysrekisteristä ennen kuin päämenettely on saatu päätökseen .”[tark. 52]

39)	Tämä muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.

40)

Korvataan 37 artikla seuraavasti:

”37 artikla

Aiemmin aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn muuntaminen

Päämenettelyn selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies voi pyytää sen jäsenvaltion tuomioistuinta, jossa sekundäärimenettely on aloitettu, muuntamaan sekundäärimenettelyn muuntyyppiseksi kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaiseksi maksukyvyttömyysmenettelyksi.”

41)

Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artikla

Oikeus ilmoittaa saatavia

Velkojalla, jolla on asuin- tai kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa, mukaan lukien jäsenvaltion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, jäljempänä ’ulkomaiset velkojat’, on oikeus ilmoittaa saatavansa maksukyvyttömyysmenettelyssä millä tahansa menettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä hyväksytyllä viestintäkeinolla, myös sähköisesti. Lakimiestä tai muuta oikeusalan toimijaa ei tarvita edustajaksi saatavia ilmoitettaessa.”

42)

Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

a)	lisätään 2 kohtaan virke seuraavasti: ”Ilmoitukseen on sisällyttävä myös jäljennös 41 artiklassa tarkoitetusta saatavia koskevasta vakiolomakkeesta tai linkki internetissä julkaistuun kyseiseen lomakkeeseen.”;

lisätään kohta seuraavasti:

”3. Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot toimitetaan käyttäen vakiolomaketta, joka laaditaan 45 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja julkaistaan Euroopan oikeusportaalissa … päivään …kuuta … (*12) mennessä. Lomakkeen otsake on ’Ilmoitus maksukyvyttömyysmenettelystä’ kaikilla unionin virallisilla kielillä. Se toimitetaan yhdellä tai useammalla menettelyn aloitusvaltion virallisella kielellä tai muulla kielellä, jonka kyseinen valtio on ilmoittanut hyväksyvänsä 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos voidaan olettaa, että kyseinen kieli on helpommin ulkomaisten velkojien ymmärrettävissä.”

(*12) 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta."

43)

Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artikla

Saatavien ilmoittamista koskeva menettely

1. Kaikkien tiedossa olevien ulkomaisten velkojien on ilmoitettava saatavansa käyttäen vakiolomaketta, joka laaditaan 45 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja joka julkaistaan Euroopan oikeusportaalissa … päivään …kuuta … (*13) mennessä. Lomakkeen otsake on ’Saatavien ilmoittaminen’ kaikilla unionin virallisilla kielillä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velkoja ilmoittaa vakiolomakkeessa

a)	nimensä ja osoitteensa;

b)	saatavien luonteen;

c)	saatavien määrän ja päivämäärän, jona ne ovat syntyneet;

d)	haetaanko etuoikeutetun velkojan asemaa;

e)	vedotaanko saatavan osalta esineoikeuteen tai omistuksenpidätykseen sekä mitä omaisuutta se oikeus koskee, johon vedotaan; ja

f)	haetaanko kuittausta ja onko kuittaus vähennetty saatavasta summasta.

Vakiolomakkeisiin on liitettävä mahdolliset tositteet.

3. Saatavat voidaan ilmoittaa millä tahansa unionin virallisista kielistä. Lisäksi velkojalta voidaan vaatia käännös jollakin menettelyn aloittamisvaltion virallisista kielistä tai muulla kielellä, jonka kyseinen jäsenvaltio on hyväksynyt. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava vähintään yksi unionin virallinen kieli, joka ei ole sen oma virallinen kieli, mutta jonka se voi hyväksyä saatavia ilmoitettaessa.

4. Saatavat on ilmoitettava maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä vahvistetussa ajassa. Jos kyseessä on ulkomainen velkoja, jakson on oltava vähintään 45 päivää siitä, kun tieto menettelyn aloittamisesta on julkaistu aloitusvaltion maksukyvyttömyysrekisterissä.

5. Jos selvittäjä maksukyvyttömyysasiamies kiistää tämän artiklan mukaisesti ilmoitetun saatavan, hänen on annettava velkojalle mahdollisuus esittää lisätodisteita saatavien olemassaolosta ja määrästä.”

(44)	Kumotaan 42 artikla.

(45)

Lisätään luku seuraavasti:

”IV a LUKU

YRITYSRYHMÄN JÄSENTEN MAKSUKYVYTTÖMYYS

42 a artikla

Selvittäjien Maksukyvyttömyysasiamiesten välinen yhteistyö- ja tietojenantovelvollisuus

1. Jos maksukyvyttömyysmenettely koskee kahta tai useampaa yritysryhmän jäsentä, ryhmän jäsentä koskevaan menettelyyn määrätyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen on tehtävä yhteistyötä kaikkia saman ryhmän muita jäseniä koskevaan menettelyyn määrätyn selvittäjän maksukyvyttömyysasiamiehen kanssa, jos tällainen yhteistyö on omiaan helpottamaan menettelyn tehokasta hallinnointia, ei riko tällaisiin menettelyihin sovellettavia sääntöjä eikä aiheuta eturistiriitaa. Yhteistyötä voidaan toteuttaa sopimuksin tai selvittäjien maksukyvyttömyysasiamiesten välisin sopimuksin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä toteuttaakseen selvittäjien maksukyvyttömyysasiamiesten on

a)	toimitettava toisilleen välittömästi kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä muiden menettelyjen kannalta edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi toteutetaan asianmukaiset järjestelyt;

b)	tarkasteltava mahdollisuuksia maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevien ryhmän jäsenten rakenneuudistukseksi ja, jos tällaisia mahdollisuuksia on, koordinoitava tervehdyttämissuunnitelmaa koskevaa ehdotusta ja neuvotteluja; [tark. 53]

c)	koordinoitava maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevien ryhmän jäsenten liiketoimien hallintaa ja valvontaa.

Selvittäjät Maksukyvyttömyysasiamiehet voivat sopia antavansa lisäoikeuksia yhteen menettelyyn määrätylle selvittäjälle maksukyvyttömyysasiamiehelle , mikäli tällainen sopimus on kuhunkin menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaan sallittu.

42 b artikla

Tuomioistuinten välinen kommunikointi ja yhteistyö

1. Jos maksukyvyttömyysmenettely koskee kahta tai useampaa yritysryhmän jäsentä, tuomioistuimen, jossa on vireillä pyyntö aloittaa ryhmän jäsentä koskeva menettely tai joka on aloittanut tällaisen menettelyn, on tehtävä yhteistyötä kaikkien muiden tuomioistuinten kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa saman ryhmän jäsentä koskeva menettely tai joka on aloittanut tällaisen menettelyn, jos tällainen yhteistyö on omiaan helpottamaan menettelyjen tehokasta hallinnointia eikä riko niihin sovellettavia sääntöjä. Tuomioistuimet voivat tätä varten nimittää tarvittaessa henkilön tai elimen toimimaan ohjeidensa mukaisesti edellyttäen, että tämä ei ole ristiriidassa menettelyihin sovellettavien sääntöjen kanssa . [tark. 54]

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimet voivat kommunikoida suoraan toistensa kanssa tai pyytää tietoja tai apua suoraan toisiltaan.

3. Yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin asianmukaisin keinoin, esimerkiksi

a)	toimittamalla tietoja millä tahansa tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin, mikäli tällainen kommunikointi on maksutonta ja noudattaa menettelyn osapuolten menettelyllisiä oikeuksia ja tiedon luottamuksellisuutta;

b)	koordinoimalla ryhmän jäsenen varojen ja liiketoimien hallintaa ja valvontaa;

c)	koordinoimalla kuulemisten järjestämistä;

d)	koordinoimalla selvittäjien maksukyvyttömyysasiamiesten välisten sopimusten hyväksymistä.

42 c artikla

Selvittäjien Maksukyvyttömyysasiamiesten ja tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

Selvittäjän Maksukyvyttömyysasiamiehen , joka on määrätty yritysryhmän jäsentä koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn, on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa muun tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa saman yritysryhmän toista jäsentä koskeva maksukyvyttömyysmenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, mikäli tällainen yhteistyö on omiaan helpottamaan menettelyn koordinointia , ei eikä riko niihin sovellettavia sääntöjä eikä siihen liity eturistiriitaa . Selvittäjä Maksukyvyttömyysasiamies voi erityisesti pyytää kyseiseltä tuomioistuimelta tietoja ryhmän toisesta jäsenestä tai pyytää apua menettelyssä, johon hänet on määrätty. [tark. 55]

42 d artikla

Selvittäjien Maksukyvyttömyysasiamiesten oikeudet ja menettelyn keskeyttäminen

1. Selvittäjällä Maksukyvyttömyysasiamiehellä , joka on määrätty yritysryhmän jäsentä koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn, on oikeus

a)	tulla kuulluksi ja olla mukana, erityisesti velkojainkokouksiin osallistumalla, missä tahansa saman ryhmän jäsentä koskevassa menettelyssä; ja

b)	pyytää mitä tahansa saman ryhmän jäsentä koskevan menettelyn keskeyttämistä enintään kahdeksi kuukaudeksi. [tark. 56]

ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa, sovintoehdotusta tai vastaavaa toimenpidettä, joka koskee kaikkia tai joitakin sellaisen ryhmän jäseniä, josta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, ja ottaa se käyttöön missä tahansa menettelyssä, joka on aloitettu toisesta saman ryhmän jäsenestä kyseiseen menettelyyn sovellettavan lainsäädännön mukaisesti; ja [tark. 57]

d)	pyytää c alakohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti muita menettelyllisiä toimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen tervehdyttämisen edistämiseksi, menettelyn muuntaminen mukaan luettuna. [tark. 58]

2. Tuomioistuimen, joka on aloittanut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn, on keskeytettävä menettely kokonaan tai osittain, jos todistetaan maksukyvyttömyysasiamies antaa riittävät todisteet siitä , että keskeyttäminen on eduksi velkojille menettelyssä. Keskeyttäminen voidaan määrätä enintään kolmeksi kahdeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan jatkaa tai se voidaan uusia samaksi ajaksi. Keskeyttämisen määrännyt tuomioistuin voi vaatia selvittäjiä maksukyvyttömyysasiamiestä toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä velkojien etujen varmistamiseksi menettelyssä. [tark. 59]

42 d a artikla

Ryhmäkoordinointimenettelyn aloittaminen

1. Maksukyvyttömyysasiamies voi toteuttaa ryhmäkoordinointimenettelyn missä tahansa tuomioistuimessa, jolla on toimivalta ryhmän jäsenen maksukyvyttömyysmenettelyssä, edellyttäen, että

a)	kyseistä ryhmän jäsentä koskeva maksukyvyttömyysmenettely on vireillä; ja

b)	ryhmän jäsenet, joiden pääintressien keskus on siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomioistuin aloittaa ryhmäkoordinointimenettelyn, suorittavat ratkaisevan tärkeitä toimintoja ryhmän sisällä.

2. Kun useamman kuin yhden tuomioistuimen on määrä aloittaa ryhmäkoordinointimenettely, se aloitetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa kaikista ratkaisevimmat toiminnot suoritetaan. Tuomioistuinten on tätä varten kommunikoitava ja toimittava keskenään yhteistyössä 42 b artiklan mukaisesti. Kun ratkaisevan tärkeitä toimintoja ei voida määritellä, ensimmäinen tuomioistuin voi aloittaa ryhmäkoordinointimenettelyn edellyttäen, että kyseisen menettelyn aloittamista koskevat edellytykset täyttyvät.

3. Kun ryhmäkoordinointimenettely on aloitettu, koordinaattorin on annettava hyväksyntänsä maksukyvyttömyysasiamiehen pyytämälle menettelyn keskeyttämiselle 42 d artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Olemassa olevat keskeytykset pysyvät voimassa, mutta koordinaattorilla on valtuudet pyytää keskeytyksen päättymistä. [tark. 60]

42 d b artikla

Koordinaattorin tehtävät ja oikeudet

1. Ryhmäkoordinointimenettelyn aloittava tuomioistuin nimeää koordinaattorin. Koordinaattori on riippumaton ryhmän jäsenistä ja niiden velkojista, ja koordinaattorin tehtävänä on

a)	maksukyvyttömyysmenettelyn koordinoitua kulkua edistävien menettelyyn ja asiaan liittyvien suositusten yksilöinti ja jäsentely;

b)	ryhmän jäsenten kahden tai useamman maksukyvyttömyysasiamiehen riita-asioiden sovittelu; ja

sellaisen ryhmäkoordinointisuunnitelman esittäminen, jossa yksilöidään, kuvataan ja suositellaan kattavat toimenpiteet, jotka ovat asianmukaiset ryhmän jäsenten maksukyvyttömyyksien ratkaisemiseksi integroidulla tavalla. Suunnitelma voi sisältää suosituksia erityisesti

i)	toimenpiteistä ryhmän tai sen osien taloudellisen suorituskyvyn ja vakauden palauttamiseksi,

ii)	ryhmän sisäisten riita-asioiden ratkaisemisesta, etenkin ryhmän sisäisten transaktioiden ja takaisinsaantikanteiden osalta,

iii)	maksukyvyttömien ryhmän jäsenten maksukyvyttömyysasiamiesten välisistä sopimuksista.

2. Koordinaattorilla on oltava oikeus

a)	tulla kuulluksi ja olla mukana erityisesti velkojainkokouksiin osallistumalla missä tahansa ryhmän jäsentä koskevassa menettelyssä;

b)	esittää 42 d c artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty ryhmäkoordinointisuunnitelma ja selittää sitä;

c)	pyytää maksukyvyttömyysasiamieheltä tietoja, jotka ovat tai voivat olla hyödyllisiä yksilöitäessä ja jäsenneltäessä strategioita ja toimenpiteitä menettelyn koordinoimiseksi; ja

d)	pyytää mitä tahansa ryhmän jäsentä koskevan menettelyn keskeyttämistä enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä tällaisen keskeyttämisen päättämistä. [tark. 61]

42 d c artikla

Ryhmäkoordinointisuunnitelman hyväksyminen tuomioistuimessa

1. Maksukyvyttömyysmenettelyjä varten nimetyt maksukyvyttömyysedustajat voivat – jos ryhmäkoordinointisuunnitelma vaikuttaa menettelyyn – kommentoida ryhmäkoordinointisuunnitelmaluonnosta enintään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun koordinaattori on toimittanut suunnitelman.

2. Tuomioistuimen hyväksyttäväksi toimitettuun suunnitelmaluonnokseen on sisällyttävä

a)	koordinaattorin kuvaus siitä, miten 1 kohtaa on noudatettu;

b)	maksukyvyttömyysasiamiesten kommentit, jotka on saatu suunnitelmaluonnoksen tuomioistuimelle toimittamiseen mennessä; ja

c)	koordinaattorin perusteltu lausunto siitä, miten kommentit on tai ei ole otettu huomioon suunnitelmaluonnoksessa.

3. Tuomioistuin hyväksyy suunnitelman, jos se katsoo, että koordinaattori on noudattanut tämän artiklan 2 kohdan ja 42 d b artiklan 1 kohdan c alakohdan virallisia vaatimuksia. [tark. 62]

42 d d artikla

Ryhmäkoordinointimenettelyn ja maksukyvyttömyysmenettelyn välinen yhteys

1. Maksukyvyttömyysasiamiehet ovat maksukyvyttömyysmenettelyä hoitaessaan velvollisia harkitsemaan koordinaattorin ja ryhmäkoordinointisuunnitelman suosituksia. Kun maksukyvyttömyysasiamies aikoo poiketa ryhmäkoordinointisuunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä tai toimista, hänen on perusteltava tällainen poikkeaminen velkojainkokouksessa tai mille tahansa elimelle, jolle hän on vastuussa asiaomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

2. Edellä olevan 1 kohdan noudattamatta jättäminen on katsottava maksukyvyttömyysasiamiehen tehtävien laiminlyönniksi asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. [tark. 63]

42 d e artikla

Koordinaattorin vastuu

Koordinaattorin on suoritettava tehtävänsä asiaankuuluvalla huolellisuudella. Hän on vastuussa ryhmäkoordinointimenettelyn kattaman maksukyvyttömyysmenettelyn varoihin kohdistuvista vahingoista, joiden voidaan kohtuullisesti katsoa aiheutuneen tehtävien hoidon laiminlyönnistä. Hänen vastuunsa vahvistetaan sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa koordinointimenettely on aloitettu. [tark. 64]

42 d f artikla

Kulut

1. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä on säädettävä tuomioistuinmaksuista ja koordinaattorin palkasta.

2. Ryhmän jäsenten on vastattava koordinointimenettelyn kuluista määräsuhteena sen mukaan, kenen osalta oli aloitettu maksukyvyttömyysmenettely silloin, kun ryhmäkoordinointimenettely aloitettiin. Kunkin ryhmän jäsenen vastuulla oleva osuus on laskettava sen mukaan, mikä niiden osuus on kaikkien niiden ryhmän jäsenten konsolidoidusta taseesta, joiden osalta oli aloitettu maksukyvyttömyysmenettely.” [tark. 65]

46)

Lisätään artikla seuraavasti:

”44 a artikla

Tiedot kansallisesta maksukyvyttömyyslaista

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston päätöksellä 2001/470/EY (*14) perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa erityisesti 4 artiklan 2 kohdan osalta kuvaus kansallisista maksukyvyttömyyslaeista ja -menettelyistä, jotta nämä tiedot ovat yleisön saatavilla.

2. Jäsenvaltioiden on päivitettävä näitä tietoja säännöllisesti.

(*14) Neuvoston päätös 2001/470/EY, tehty 28 päivänä toukokuuta 2001, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25).”"

47)

Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla

Liitteiden muuttaminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden A ja C muuttamiseksi tässä artiklassa ja 45 a artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Käynnistääkseen liitteen A muuttamisen Jäsenvaltion on ilmoitettava lyhyen kuvauksen kera komissiolle kansallisista maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevista säännöistään, jotka ne haluavat lisättäviksi liitteeseen A täyttävät 1 artiklassa vahvistetut vaatimukset . Komissio tutkii, noudattavatko ilmoitetut säännöt 1 artiklassa esitettyjä sääntöjä, ja mikäli noudattavat, muuttaa liitettä A delegoidulla säädöksellä. [tark. 66]

2 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle merkittävistä muutoksista maksukyvyttömyysmenettelyjä koskeviin kansallisiin sääntöihin. Komissio tutkii, ovatko muutetut säännöt 1 artiklassa esitettyjen ehtojen mukaiset, ja muuttaa liitettä A delegoiduilla säädöksillä, mikäli ne ovat näiden mukaiset. ”[tark. 67]

48)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”45 a artikla

Delegoinnin käyttö

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2. Siirretään 45 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 45 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä 45 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

45 b artikla

Valtuudet antaa täytäntöönpanosäädöksiä

1. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavia tarkoituksia varten:

a)	20 b artiklassa tarkoitettu maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittäminen, ja

b)	40 ja 41 artiklassa tarkoitettujen lomakkeiden vahvistaminen ja myöhemmin muuttaminen.

2. Komission antaessa tai muuttaessa 1 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä sitä avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.”

49)	Korvataan 46 artiklassa päivämäärä ”1 päivänä kesäkuuta 2012” ilmaisulla ”… [10 vuoden kuluttua sen soveltamisen aloittamisesta]”.

50)

Lisätään artikla seuraavasti:

”46 a artikla

Tietosuoja

1. Jäsenvaltioiden Direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä on sovellettava direktiiviä 95/46/EY käsitellessään käsiteltäessä henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti edellyttäen, että direktiivin 95/46/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin käsittelytoimiin ei vaikuteta . [tark. 68]

2. Komission käsitellessä henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.”

51)	Kumotaan liite B.

51 a)

Korvataan liitteessä C oleva kohta ”DEUTSCHLAND” seuraavasti:

”DEUTSCHLAND

—	Konkursverwalter

—	Vergleichsverwalter

—	Sachwalter (nach der Vergleichsordnung)

—

Verwalter

—	Insolvenzverwalter

—	Sachwalter (nach der Insolvenzordnung)

—	Treuhänder

—	Vorläufiger Insolvenzverwalter

—	Vorläufiger Sachwalter” [tark. 69]

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä …kuuta … (*15) alkaen lukuun ottamatta 44 a artiklaa, jota sovelletaan … päivästä … kuuta … (*16) alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 55.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. helmikuuta 2014.

(3) EUVL C 358, 7.12.2013, s. 15.

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1).

(5) EUVL C … , …, s…

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79).”

(*11) 36 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(*13) 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(*15) 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(*16) 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.