15.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 12/99

1.1.1

Komitea pitää tervetulleena ehdotusta eurooppalaisia julkishallintoja, kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta uudesta ohjelmasta (ISA2). Ehdotus on hyvin perusteltu, ja sillä todennäköisesti osaltaan edistetään Euroopan digitaalistrategiaa varmistamalla, että julkishallinnot voivat tehokkaasti ja tuloksellisesti jakaa tietoja yhteisten standardien ja välineiden pohjalta.

1.1.2

Vaikka ISA2-ohjelman keskipisteessä ovat julkishallinnot, ETSK katsoo, että ohjelmasta voi olla etuja myös kansalaisyhteiskunnalle, ja komitea toivoo, että nämä edut voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

1.1.3

On kuitenkin syytä mainita kaksi merkittävää ongelmaa, jotka – jos niihin puututaan – saattaisivat vahvistaa ISA2-ohjelmaa.

1.1.4

Ensinnäkin kansalaiset ovat yhä paremmin tietoisia ja huolissaan julkishallintojen harjoittamasta henkilötietojen keräämisestä ja käyttämisestä sekä datan keräämisestä laajemmin. He ovat myös tietoisia siitä, että yhteentoimivuuden parantaminen vaikuttaa siihen, miten tietoja voidaan jakaa ja käyttää. Ehdotuksessa ei mainita kyseisenlaisia riskejä ja huolia kansalaisten tai ISA2-ohjelman menestyksellisen toteuttamisen kannalta. Lisäksi ETSK kiinnittää huomiota yhteen aiemmista tietosuoja-aiheisista lausunnoistaan (1) sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun kannanottoon ja korostaa tarvetta vahvistaa kansalaisten tietosuojatakeita (ks. Euroopan tietosuojavaltuutetun kirje ehdotuksesta yleiseksi tietosuoja-asetukseksi, https://secure.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Consultation/Comments/2014/14-02-14_letter_Council_reform_package_EN.pdf).

1.1.5

Toiseksi ISA2-ohjelma saattaa vääristää nykyisiä yhteentoimivuusratkaisujen markkinoita erityisesti ratkaisuhautomotoimien kautta.

1.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti yhteentoimivuutta koskevaan ISA2-ohjelmaan ja kannattaa kyseistä ehdotusta.

1.2.2

Komitea suosittaa, että ohjelman lähtökohdaksi asetetaan nykyinen ISA-ohjelma ja muut ohjelmat, jotta osaltaan edistetään Euroopan digitaalistrategian toteutumista.

1.2.3

ETSK toivoo, että sille tiedotetaan ISA2-ohjelman edistymisestä.

1.2.4

Merkittävä näkökohta on kansalaisten luottamus julkishallintoon ja sen kykyyn hallinnoida henkilötietoja ja kunnioittaa yksityiselämää. Ehdotuksessa ei mainita kansalaisten luottamusta riskitekijänä, eikä siinä tuoda esiin mitään muita riskejä tai haittoja yhteentoimivuuden osalta. Lisäksi siinä olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset Euroopan tietosuojavaltuutettua askarruttavat näkökohdat, jotka liittyvät useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Näihin seikkoihin olisi puututtava ohjelman toimissa nykyistä selkeämmin.

1.2.5

Ohjelmasta tulisi laatia kansalaisille suunnattu selkeä tiivistelmä, jossa käsitellään kysymyksiä rahalle saatavasta vastineesta ja perustellaan ohjelmassa mainittuja sosiaalisia hyötyjä.

1.2.6

Tulisi käyttää useampia käytännön sovellusesimerkkejä sen osoittamiseksi, että jäsenvaltioiden julkishallintojen välinen yhteentoimivuus on käytännössä tarpeellista kansalaisten kannalta.

1.2.7

Komitea suosittaa, että ryhdytään erityisiin toimiin, jotta kansalaisyhteiskunnalle tiedotetaan ISA2-ohjelman puitteissa tehtävästä työstä, sillä organisaatiot voivat hyötyä yhteentoimivuuteen liittyvästä työstä tai auttaa ohjelman toteuttamisessa.

1.2.8

”Ratkaisuhautomo-” ja ”ratkaisusiltatoimien” toteuttaminen saattaa vääristää markkinoita. Siksi

1.2.9

Rajoittuminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin saattaa supistaa ISA2-ohjelman vaikutusta: mikäli kansalaisyhteiskunta ei voi hyödyntää ISA2-ohjelman puitteissa tehtävää työtä kaupallisiin tarkoituksiin, sen osallistuminen ohjelmaan on epätodennäköisempää.

1.2.10

Monikielisyyteen liittyvistä syistä kaikkien tietoteknisten ratkaisujen on oltava yhteensopivia yleiskäyttöisen merkkivalikoiman (Universal Character Set, UCS) (Unicode, ISO/IEC 10646) kanssa, kuten monikielisyyttä käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportissa (2007) esitetään. Siinä tapauksessa, että nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa säädetään Euroopan laajuista yhteentoimivuutta koskevasta oikeudellisesta velvoitteesta, täsmennetään yleiskäyttöisen merkkivalikoiman alajoukko käsiteltävyyden helpottamiseksi.

2.1

Monet ovat sitä mieltä, että datan avulla voidaan merkittävästi muuttaa kansalaisille suunnattuja palveluita sekä organisaatioita, jotka tarjoavat niitä julkisella ja yksityisellä sektorilla ja koko kansalaisyhteiskunnassa. Datan avulla voidaan vauhdittaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä lisätä tuottavuutta ja innovointia. Ilmaus ”data on uusi luonnonvara” ei ole yleistynyt aiheetta. Ks. esimerkiksi artikkeli http://www.forbes.com/sites/ibm/2014/06/30/why-big-data-is-the-new-natural-resource

2.2

Dataa tuotetaan ja kerätään yhä enemmän kaikilla elämänaloilla sähköisen veroilmoituksen kaltaisista hallinnollisista menettelyistä terveysdatan passiiviseen keräämiseen älykellon avulla. Niin kutsuttu massadata (big data), esimerkiksi julkisen liikennejärjestelmän käyttäjiä koskeva data, voi mullistaa tavan, jolla julkisia palveluita laaditaan ja suunnitellaan. Politiikka-aloitteet ja julkiset palvelut riippuvatkin yhä enemmän digitaalisista valmiuksista. Ajankohtainen esimerkki on ajoneuvovero Yhdistyneessä kuningaskunnassa: paperisen ajoneuvoveromerkin korvaaminen edellyttää vakuutusta, omistajuutta ja katsastusta koskevien tietokantojen yhteentoimivuutta (ks. yhteentoimivuuden englanninkielinen määritelmä osoitteesta http://www.ariadne.ac.uk/issue24/interoperability). Näin ajoneuvoveron maksamisesta on tehty kansalaisille helpompaa, ja samalla järjestelmän vaatimusten noudattaminen on tietojen mukaan parantunut. Lyhyesti sanottuna elämme digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa on mahdollista parantaa merkittävästi valmiuksia tarjota digitaalipohjaisia yhteenliitettyjä palveluita. EU:lla on joukko ohjelmia sekä kattavampi Euroopan digitaalistrategia, jolla tuetaan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan toteuttamista (ks. http://ec.europa.eu/digital-agenda).

2.3

Digitaaliyhteiskunnan ja erityisesti sähköisen hallinnon edut voidaan saavuttaa helpottamalla datan saatavuutta tai joissakin tapauksissa datan uudelleenkäyttöä sen myötä, että oikeudenhaltijat ovat sallineet sen uudelleenkäytön rajoituksitta (avoin data, määritelmä luettavissa osoitteessa http://theodi.org/guides/what-open-data). Kun dataa on käytettävissä, voidaan päättää yhteentoimivuutta koskevista standardeista, tosin sanoen helpottaa datan vaihtoa ja uudelleenkäyttöä. Kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että datasta tehdään koneellisesti luettavaa ja ettei sitä lukita käyttäjäkohtaisiin esitysmuotoihin (kuten PDF) tai että määritetään yhteisiä tiedostomuotoja datan esittämistä ja keräämistä varten (kuten iXBRL yritysten tilinpidon osalta, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/XBRL). Tämän asiakirjan tarkoitusperien kannalta on myös aiheellista todeta, että suuri osa julkishallinnon keräämästä datasta on luonteeltaan henkilökohtaista ja yksityistä (ks. kuvio). Tämä on tärkeää, sillä kysymys henkilötiedoista vaikuttaa siihen, miten kansalaiset ymmärtävät yhteentoimivuuden ja sen soveltamisen.

Kuvio 1: Massadata, avoin data ja henkilötiedot

2.4

Komissio katsoo, että yhteentoimivuuden puuttuminen jäsenvaltioiden välillä muodostaa erityisen ”digitaalisen esteen”, jotta kansalaiset voisivat hyödyntää entistä tehokkaammin terveydenhuollon kaltaisia julkisia palveluita, jotka nykyisin suurelta osin edellyttävät dataa ja tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia. Yhteentoimivuuden puuttumisen katsotaan myös olevan esteenä EU:n laajuisten toimintapolitiikkojen täytäntöönpanolle. Toisaalta sisämarkkinoiden kaltaiset poliittiset aloitteet riippuvat jäsenvaltioiden kaupparekisterien yhteentoimivuudesta. Lyhyesti sanottuna yhteentoimivuus on nykyaikaisen ja yhdentyneen Euroopan kannalta ratkaisevan tärkeää.

3.1

Komissio on vuodesta 1995 lähtien toteuttanut yhteentoimivuuden kehittämiseen tähtäävää ohjelmaa, johon on sisältynyt yhteentoimivuutta koskevan strategian ja toimintakehyksen kehittäminen (erinomainen yleiskatsaus esitetään asiakirjassa http://ec.europa.eu/isa/documents/isa_iop_communication_en.pdf). Yhteentoimivuuden tukeminen on ollut komission mukaan menestyksellistä: se on mahdollistanut hallintojen tehokkaan ja tuloksellisen sähköisen vuorovaikutuksen maiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että EU:n politiikkaa ja toimintaa tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta käy päinsä (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta [ISA2] [s. 3]).

3.2

Eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja koskeva nykyinen ohjelma (ISA) päättyy 31. joulukuuta 2015. Paljon työtä on kuitenkin vielä jäljellä: toimintatapa, jossa lähtökohtana on digitaalisuus, on eräillä aloilla vasta alkuvaiheessa. Jos uutta lainsäädäntöä ehdotettaessa yhteentoimivuuden tarvetta ei oteta suunnittelussa huomioon eikä asiaa tueta, on lisäksi todennäköistä, ettei julkishallinnoissa saavuteta yhteentoimivuuden etuja.

3.3

Uutta ISA2-ohjelmaa (http://ec.europa.eu/isa/isa2/index_en.htm) koskevassa ehdotuksessa tavoitteena on

3.4

Uudesta ISA2-ohjelmasta on järjestetty laajoja kuulemismenettelyjä. Vastaajien mukaan julkishallintojen tulisi olla jatkossakin ohjelman painopiste. Useimmin kuultu palaute on ollut, että ISA-ohjelmalla tulisi auttaa toimien päällekkäisyyden vähentämisessä ja että ohjelmassa tulisi keskittyä koordinointiin EU:n muiden ohjelmien kanssa.

3.5

Ehdotettu ohjelma on laadittu ottamalla huomioon arviot edeltävistä ohjelmista. Ehdotetussa ISA-ohjelmassa tähdätään erityisesti yhteentoimivuusratkaisujen kehittämiseen ja näiden ratkaisujen asettamiseen julkishallintojen käyttöön.

3.6

ISA2-ohjelmaa varten ehdotettu talousarvio on 131 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2014–2020.

3.7

On todettu, että mikäli ISA2-ohjelmaa ei hyväksytä, yhteentoimivuuteen suunnatun tuen väheneminen johtaa standardien ja järjestelmien sirpaloitumiseen sekä toimien tuhlaavaan päällekkäisyyteen uusia ratkaisuja tai järjestelmiä kehitettäessä. Tämä johtaa todennäköisesti tehokkuuden vähenemiseen, kun julkishallintojen keskinäinen asioiden hoitaminen vaikeutuu.

4.1

On sekä välttämätöntä että toivottavaa kannustaa ja investoida jatkuvasti yhteentoimivuuteen. ISA2-ohjelma on välttämätön, jotta EU kykenee viemään eteenpäin Euroopan digitaalistrategiaa. Sekaannusten välttämiseksi on varmistettava, että sidosryhmät ymmärtävät eri ohjelmien väliset yhteydet (ks. esimerkiksi asiakirja http://ec.europa.eu/isa/documents/isa_the_difference_between_the_digital_agenda__isa__egov_action_plan_eis_eif_en.pdf, jossa selitetään, kuinka ISA-ohjelma liittyy Euroopan digitaalistrategiaan).

4.2

Siinä tapauksessa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kokemuksia voidaan pitää varteenotettavina, on sikäläistä näyttöä siitä, että julkishallinnon virkamiehet tarvitsevat edelleen tukea ja apua datan hankinnassa ja uudelleenkäytössä (ks. http://theodi.org/blog/guest-blog-how-make-open-data-more-open-close-gaps). Tämä koskee muun muassa teknisiä valmiuksia. Tätä tukea voidaan tarjota ISA2-ohjelman puitteissa.

4.3

Kun yhä useammista julkisista palveluista tulee ”lähtökohtaisesti digitaalisia”, on tärkeää maksimoida tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin suunnatun julkisen varainkäytön tehokkuus. Tämän tavoitteen toteutumista tulisi edistää varmistamalla, että varojen kohdentaminen otetaan suunnittelussa huomioon riittävän varhaisessa vaiheessa ja että ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan tehdään laajemmin tunnetuksi ja käytetään uudelleen julkisen varainkäytön kannattavuuden maksimoimiseksi. ISA2-ohjelma antaa varteenotettavan panoksen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

4.4

Vaikka julkishallinnot ovat ehdotetun ohjelman painopiste, on syytä todeta, että todennäköisesti myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot hyötyvät yhteentoimivuuteen tähtäävistä toimista. Kansalaisyhteiskunnan osalta keskitytään yhä enemmän yhteistuotantoon. Eräät innovatiivisimmista kehityskuluista kansalaisyhteiskunnassa ovat havaittavissa siellä, missä yhteistuotanto- ja teknologiaratkaisuja sovelletaan terveyden- ja sosiaalihuollon kaltaisilla julkisten palveluiden aloilla. Eurooppalainen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri (European Interoperability Reference Architecture, EIRA) todennäköisesti hyötyy tästä kehittymässä olevasta ympäristöstä.

4.5

Merkittävä näkökohta on kansalaisten luottamus julkishallintoon ja sen kykyyn hallinnoida henkilötietoja ja kunnioittaa yksityiselämää. Ehdotuksessa ei mainita kansalaisten luottamusta riskitekijänä, eikä siinä tuoda esiin mitään muita riskejä tai haittoja yhteentoimivuuden osalta.

5.1

Komitea on tyytyväinen siihen, että ISA2-ohjelman suunnittelussa on otettu huomioon sidosryhmien näkemykset sekä aiemmista ohjelmista saadut kokemukset. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti siihen, että ohjelman lähtökohtana on tähänastinen työ ja ettei ohjelmassa pyritä ottamaan täysin uutta suuntaa.

5.2

Komitea pitää tervetulleena sitä, että ohjelman painopiste on sekä yhteentoimivuuden puolustamisessa että entistä käytännönläheisemmän neuvonnan ja tuen tarjonnassa. Kun otetaan huomioon mittavien tieto- ja viestintäteknisten ongelmien pitkä historia Yhdistyneen kuningaskunnan julkishallinnossa, painopisteen asettaminen varhaisessa vaiheessa tehtävään suunnitteluun, kun kyse on lainsäädännöllisten muutosten vaikutuksista tieto- ja viestintäteknologian alalla, on erityisen tervetullutta.

5.3

Ehdotusta jäntevöittäisi, jos se sisältäisi useampia käytännön sovellusesimerkkejä sen osoittamiseksi, että valtioiden välinen yhteentoimivuus on käytännössä tarpeellista kansalaisten kannalta. Sidosryhmien vaikutelmana saattaa nyt olla, että ohjelmasta hyötyvät vain rajatylittävästä yhdenmukaistamisesta kiinnostuneet julkishallinnon virkamiehet eivätkä niinkään tavanomaisia julkisia palveluita käyttävät kansalaiset. Ohjelmasta tulisi laatia kansalaisille suunnattu selkeä tiivistelmä (vuonna 2010 julkaistu kansalaisille suunnattu tiivistelmä on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/isa/documents/isa_20101216_citizens_summary_en.pdf), jossa käsitellään kysymyksiä rahalle saatavasta vastineesta ja perustellaan ohjelmassa mainittuja sosiaalisia hyötyjä.

5.4

Edellä on jo todettu, että ISA2-ohjelman laatimisen yhteydessä järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa saatujen vastausten mukaan julkishallintojen tulisi pysyä ohjelman painopisteenä. ETSK on niin ikään huomauttanut, että kansalaisyhteiskunta hyötyy yhteentoimivuudesta. Kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät eivät mahdollisesti ole olleet riittävän tietoisia kuulemismenettelystä, minkä seurauksena ISA2-ohjelman painopisteenä ovat julkishallinnot. On mahdollisesti keskityttävä nykyistä enemmän viestintään kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta ISA2-ohjelmaan tehtävien investointien vaikutukset voidaan maksimoida.

5.5

Ehdotuksessa esitetään, että ISA2-ohjelman puitteissa tulisi kehittää ja laatia (”hautomo”) yhteentoimivuusratkaisuja, ja todetaan niin ikään, että ISA2-ohjelman tulisi toimia ”ratkaisusiltana”, jotta varmistetaan tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen pohjan kestävyys. Valittuja uusia ratkaisuja sekä ratkaisuvaihtoehtoja, joita tuetaan pitkällä aikavälillä, kunnes ne ovat kestävällä pohjalla, tulisi testata ja arvioida tarkkaan sellaisen menettelyn puitteissa, johon sidosryhmät voivat luottaa.

5.6

”Ratkaisuhautomo-” ja ”ratkaisusiltatoimien” toteuttaminen saattaa vääristää markkinoita. Komission täytyy mahdollisesti varmistaa, etteivät nämä toimet vääristä markkinoita ja aiheuta sitä, että tieto- ja viestintäteknisten yhteentoimivuusratkaisujen kaupallinen tarjonta vähenee.

5.7

Siinä tapauksessa, että markkinoiden vääristyminen on aiheellinen huoli, ratkaisuhautomossa tulisi sen sijaan keskittyä standardien ja ohjelmakirjastojen (utility libraries) kehittämiseen tai hyväksymiseen valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijasta. Näin vähennetään markkinoiden vääristymistä ja helpotetaan samalla standardien yleistämistä.

5.8

Ehdotetun päätöksen 13 artiklan mukaan ISA2-ohjelmassa luotuja tai käytettyjä ratkaisuja voidaan käyttää myös muissa kuin unionin aloitteissa muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Rajoittuminen ei-kaupallisiin tarkoituksiin saattaa supistaa ISA2-ohjelman vaikutusta: mikäli kansalaisyhteiskunnan organisaatiot eivät voi hyödyntää ISA2-ohjelman puitteissa tehtävää työtä kaupallisiin tarkoituksiin, niiden osallistuminen ohjelmaan on epätodennäköisempää.

5.9

Yleinen suhtautuminen valtioiden digitaalisiin valmiuksiin on riskitekijä yhteentoimivuutta koskevien ehdotusten onnistuneen toteuttamisen kannalta. Sitä mukaa kun kansalaiset ovat hankkineet enemmän tietoa ”valvontavaltion” laajuudesta, luonteesta ja vallasta, heidän huolensa tarvittavista suojatoimista on kasvanut (ks. https://www.privacyinternational.org/blog/defining-the-surveillance-state). Kansalaiset kantavat yhä suurempaa huolta oikeudestaan yksityiselämään sekä yhdistettyjen ja jaettujen tietojen eettisistä vaikutuksista. Ehdotuksessa ei kuitenkaan tuoda käytännöllisesti katsoen ollenkaan esiin kansalaisten käsityksiä yhdistetyistä tiedoista tai yhteentoimivuudesta. Henkilötietojen käsittely useammassa kuin yhdessä EU-maassa askarruttaa myös Euroopan tietosuojavaltuutettua, ja tällainen toiminta helpottunee yhteentoimivuuden myötä. Lisäksi ETSK viittaa erityisesti yhteen aiemmista tietosuoja-aiheisista lausunnoistaan ja korostaa tarvetta vahvistaa kansalaisten tietosuojatakeita henkilötietojen osalta (2)

(ks. Euroopan tietosuojavaltuutetun kirje ehdotuksesta yleiseksi tietosuoja-asetukseksi, https://secure.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Consultation/Comments/2014/14-02-14_letter_Council_reform_package_EN.pdf).

5.10

Ehdotus jäntevöityisi, mikäli siinä tuotaisiin esiin edellä mainitut huolet ja puututtaisiin huolta aiheuttaviin seikkoihin. Ohjelman suunnittelua saatetaan lisäksi parantaa tuomalla selkeämmin esiin yhteistyö kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja tiedeyhteisön kanssa, jotta ymmärrettäisiin kansalaisten näkemyksiä ja otettaisiin ne huomioon ja jotta vahvistettaisiin eettisiä takeita, joilla on yhä suurempi merkitys julkishallintojen maineen ja kansalaisten julkishallintoon tunteman luottamuksen kannalta.

5.11

Lopuksi vielä erityinen teknisluonteinen huomio: Yleiskäyttöinen merkkivalikoima on olennainen edellytys, jotta monikielisyyttä voidaan soveltaa kirjoitettuihin kieliin. Koulutusasioista vastaavan EU:n komission jäsenen Ján Figelin syksyllä 2006 perustama monikielisyyttä käsittelevä korkean tason työryhmä julkaisi loppuraporttinsa (ks. http://www.lt-innovate.eu/resources/document/ec-high-level-group-multilingualism-final-report-2007) Euroopan kielten teemapäivän 2007 yhteydessä. Raporttiin sisältyy seuraava suositus: sisäisen asiakirjahallinnan tietokannat sekä ohjelmistosovellusten ja tietokonelaitteiston liittymät on rakennettu Unicode-standardin pohjalle, mikä mahdollistaa kaikkien kielten aakkosten esittämisen. Ryhmä kehottaa niitä jäsenvaltioiden viranomaisia ja sähköpostipalveluiden tarjoajia, jotka eivät ole vielä niin tehneet, siirtymään käyttämään Unicode-standardia, jotta vältetään EU:n kansalaisten syrjinnän jatkuminen kansallisuuden tai kielen perusteella. Käsiteltävyyden helpottamiseksi on täsmennettävä yleiskäyttöisen merkkivalikoiman osajoukko. Kyseeseen voisi tulla valikoima latinalaisista aakkosista tai latinalaisista, kreikkalaisista ja kyrillisistä aakkosista (yleiskäyttöisessä merkkivalikoimassa on yli 90  000 merkkiä).

5.12

Monikielisyyteen liittyvistä syistä kaikkien tietoteknisten ratkaisujen on oltava yhteensopivia yleiskäyttöisen merkkivalikoiman (Universal Character Set, UCS) (Unicode, ISO/IEC 10646) kanssa, kuten monikielisyyttä käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportissa (2007) esitetään. Näin ollen siinä tapauksessa, että nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa säädetään Euroopan laajuista yhteentoimivuutta koskevasta oikeudellisesta velvoitteesta, suositetaan, että täsmennetään yleiskäyttöisen merkkivalikoiman osajoukko käsiteltävyyden helpottamiseksi.