15.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 12/64

Esittelijä:

Etele Baráth

1.1

Kertomus, joka perustuu makroaluestrategioiden hallintotavan vahvistamista koskevaan yleisten asiain neuvoston kantaan, on oikea-aikainen, ja siinä annetaan tärkeitä ohjeita kyseisten strategioiden laatimisen ja niiden toteuttamiseen liittyvän hallintotavan parantamiseksi.

1.2

ETSK katsoo, että makroaluepolitiikasta olisi muodostuttava todellinen EU-politiikka.

1.3

Tavoitteiden luonteen vuoksi on pettymys huomata, että makroaluestrategioiden ”hallintotavan” käsite rajoittuu kertomuksessa poliittiseen, institutionaaliseen ja hallinnolliseen/organisatoriseen yhteistyöhön.

1.4

Komission kertomuksessa ”kumppaneille” annetaan vain varsin toissijainen rooli. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä ei mainita, ja kansalaisyhteiskunnan toimijat tuodaan esiin vain tiedon vastaanottajina.

1.5

ETSK katsoo, että uutta hallintotavan mallia olisi kehitettävä talouselämän piirit ja työmarkkinaosapuolet kumppanitahoina.

1.6

Olisi pantava merkille, että huolimatta unionitason yhteistyöstä ETSK:n kanssa, jota on pyydetty laatimaan lausunto, makroalueellisilla tai alueellisilla välitasoilla kumppanuutta ei mainita sen paremmin strategioiden laadinnassa kuin päätöksenteossakaan.

1.7

Tämä on erityisen vakava ongelma toteutuksen kannalta, sillä taloudellisten ja kansalaisyhteiskuntaan kuuluvien sidosryhmien pitäisi saada eniten etua strategiasta. Tehokas ja tuloksekas toteutus on pitkälti sidoksissa kumppanien aiempaan osallistumiseen. Kumppaneille olisi annettava asianmukaisesti tietoa, niiden olisi annettava hyväksyntänsä, ja niiden kokemusta on hyödynnettävä strategiaa laadittaessa. On oikeutettua odottaa ”eurooppalaista lisäarvoa”, ja tästä näkökulmasta ehdotettu uusi malli vaikuttaa lupaavalta.

1.8

ETSK panee merkille, että Atlantin ja Välimeren alueiden strategioiden yhteydessä toteutetuista makroaluekokeiluista ilmenee selvästi kumppanitahojen kanssa tehdyn yhteistyön potentiaali.

1.9

ETSK katsoo, että ”korkean tason ryhmä”, joka koostuu EU:n 28 jäsenvaltion edustajista, on erinomainen tilaisuus kompensoida EU:n turhan keskittynyttä ja byrokraattista hallintoa ja täydentää sitä päätöksentekoelimellä, joka vastaa usein laiminlyötyä toissijaisuusperiaatteen käsitettä ja jossa sovelletaan jatkuvasti kumppanuusperiaatetta.

1.10

Olisi erittäin tärkeää, että makroaluetason kehitysyhteistyöpolitiikasta muodostuisi kiinteä osa yleiseurooppalaista politiikkaa. Tätä varten on arvioitava Euroopan tasolla ”nykyisiä” makroalueyhteyksiä, jotka alueellisesta ja alakohtaisesta näkökulmasta toimivat hyvin.

1.11

ETSK suosittaa, että kartoitetaan makroaluealan haasteita ja mahdollisuuksia. Jos niitä tuetaan ja hyödynnetään, ne voisivat auttaa edistämään kehitysyhteistyöaloitteita Verkkojen Eurooppa -välineen mallin mukaisesti ja vahvistaa näin Euroopan yhdentymistä.

1.12

ETSK on samaa mieltä siitä, että on tärkeää keskittää resurssit ja varmistaa tehokkuus ja tuloksekkuus. Komitea toteaa kuitenkin, ettei analyysissa tarkastella sitä, miten strategioiden toteutusta ja toimintasuunnitelmia voidaan mitata, eikä siinä mainita määrällisiä eikä laadullisia indikaattoreita, jotka ovat keskeisiä laskettaessa sijoitusten tuottoja ja osoitettaessa näin lisäarvo. Yksi ”teknisten yhteyspisteiden” tehtävä voisi olla yhdenmukaisen seurantajärjestelmän laatiminen sekä ennakko- ja jälkiarviointien valmistelu.

1.13

ETSK katsoo, että monenlaisia tahoja edustavista jäsenistä koostuvat elimet eri tasoilla voisivat yhdessä erityisten foorumien kanssa auttaa tuntuvalla tavalla vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan sekä taloudellisten, yhteiskunnallisten ja poliittisten toimijoiden eurooppalaista identiteettiä. Tämä voisi merkittävästi edistää sellaisen eurooppalaisen mallin kehittämistä, joka nimenomaan perustuu osittain alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan.

1.14

”Hallintotapaa” varten tarvitaan oikeudellisesti ja institutionaalisesti tarkempi määritelmä makroaluestrategioiden laadinnan ja toteutuksen yhteydessä.

1.15

ETSK:n mielestä nk. ”kolmen kiellon” sääntö on vanhentunut: keskipitkän aikavälin 2014–2020 rahoituskehyksessä on myönnetty rahoitus, toteutusta tukevaa hallinnollista ja institutionaalista järjestelmää kehitetään, ja yhteiseen strategiakehykseen sisältyy tarvittavia sääntöjä.

1.16

On tärkeää mahdollistaa erilaiset organisatoriset vaihtoehdot. Koordinoinnin parantamiseksi ja kriittisen massan varmistamiseksi tiettyjä aloitteita varten tarvitaan samalla lisäresursseja, jotka toimivat katalysaattoreina sekä mahdollistavat tavoitteiden ja valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden resurssien yhteisvaikutukset.

2.1

Komissio toteaa analyysissaan, että tähän mennessä hyväksytyt kaksi makroaluestrategiaa – Itämeren ja Tonavan alueiden strategiat – ovat jo tuottaneet tuloksia ja täyttävät parhaillaan lisäarvoon liittyviä odotuksia ”ruohonjuuritasolla”. On tehty merkittäviä yhteisiä päätöksiä, ja aiemmin käyttämättä jääneitä resursseja on hyödynnetty esimerkiksi ympäristönsuojelussa, merenkulussa, tulvantorjunnassa ja vesien laadun ylläpitämisessä.

2.2

Kahdessa äskettäin käynnistetyssä makroaluealan yhteistyöaloitteessa voidaan ottaa oppia aiemmista kokemuksista. Adrian- ja Joonianmeren sekä Alppien alueilla on havaittu merkittävää epätasapainoa taajamarakenteissa sekä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Analyysissa tarkastellaan myös sitä, miten voidaan hyödyntää Atlantin rannikkoalueilla saatuja kokemuksia.

2.3

ETSK katsoo, että erityistehtäviin mukautettu hyvä hallintotapa on ratkaisevan tärkeä tekijä laadittaessa ja toteutettaessa makroaluestrategioita.

2.4

Komission analyysissa painotetaan kolmea hallintotapaan liittyvää alaa, jotka ovat keskeisiä onnistumisen kannalta:

2.5

Komission analyysin mukaan ”hallintotapa” on toimintaa, joka määrittää yleisesti, miten tulokset saavutetaan. Tässä yhteydessä poliittisen johtajuuden ja strategiaa toteuttavien elinten välillä on kuitenkin suuri ero, mikä tarkoittaa, että ”vastuun” käsite (ownership) koskee erityyppisiä toimijoita.

2.6

ETSK katsoo, että makroaluestrategioiden laadinta ja toteutus edellyttää erityistä hallintojärjestelmää, joka perustuu yhteistyöhön ja koordinointiin. Tässä järjestelmässä vastuu yksittäisistä ohjelmista, hankkeista ja toimista voidaan ja tulisi nivoa yksittäisiin konkreettisiin toimiin ja niiden toteuttajiin. Tällainen järjestelmä on yksittäisten toimien tehokkuuden ja tuloksellisuuden edellytys ja niiden mitattavuuden perusta.

2.6.1

Analyysi vahvistaa, että makroaluealan strategiat tarjoavat erityisen kehyksen Euroopan unionin, jäsenvaltioiden, niiden alueiden ja tiettyjen unionin ulkopuolisten maiden väliselle yhteistyölle tietyllä maantieteellisellä alueella. Toimintasuunnitelmat ovat strategioiden toteutusvälineitä, jotka mahdollistavat osallistumisen taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla tasoilla.

2.7

Hallintotavan johdossa on korkean tason ryhmä, jossa painopistealojen koordinaattorit, horisontaalisten toimien johtajat, pilarikoordinaattorit ja ohjausryhmät toimivat yhteistyössä. Tätä institutionaalista rakennetta (verkostoa) täydentävät kansalliset yhteyspisteet, jotka vahvistavat koordinointia kansallisella tasolla.

3.1

ETSK on sitä mieltä, että komission analyysissa tiivistetään täsmällisesti keskeiset alat, missä on vahvistettava hallintoa. Makroaluestrategioiden tehokas toteuttaminen edellyttää

3.1.1

ETSK katsoo, että Euroopan tasolla ja unionin toimielinten välillä olisi pyrittävä entistä tiiviimpään kumppanuuteen.

3.1.2

Tietyn alueen ylikansallisella tasolla toimivat organisaatiot olisi otettava mukaan hallintotavan kehittämiseen, ja prosessista olisi oltava niille etua vaikuttajina.

3.2

Olisi hyödyllistä asettaa käyttöön erilaisia ja entistä helpommin saatavilla olevia resursseja ja kehittää samalla alakohtaisia, myös yksityissektorille suunnattuja välineitä.

3.3

Makroaluestrategioiden toteuttamisen edellytyksiä ovat ennakoitavuus, keskeisten sidosryhmien turvallinen toimintaympäristö, jatkuva valmiuksien parantaminen, entistä tehokkaampi tiedotus kansalaisyhteiskunnalle sekä sen ottaminen mukaan toimintasuunnitelmien toteuttamiseen, sähköisen hallinnon ja tietoteknisten välineiden tehokkaampi käyttö ja yleisesti ottaen valtiota alemman tason ja aluetason identiteetin vahvistaminen ja parempi mukautuminen strategioihin.

4.1

Poliittisten ja strategisten johtajien sekä vastuullisten yhteiskumppanien yhteistyö

4.1.1

Komissio tekee analyysissaan parannusehdotuksia mutta samanaikaisesti vahvistaa nykyisen hallintorakenteen. Se toteaa, että useammat säännölliset tapaamiset eri tasoilla – strategian laadintavaiheesta toimintasuunnitelmiin ja toteutukseen – antavat keskeisille sidosryhmille paremman yleiskuvan. Niiden ansiosta voidaan myös edetä poliittisella tasolla julistuksia pidemmälle, ymmärtää prosesseja entistä paremmin sekä arvioida tehdyn työn arvoa tarkemmin.

4.1.2

Yksi tärkeimmistä käytännön suosituksista on, että Euroopan komission olisi edistettävä makroaluestrategioiden roolia EU:n politiikkojen yhteydessä kuitenkaan tuki- ja ohjausvaltuuksiaan ylittämättä.

4.1.3

Yksi tärkeimmistä panoksista voisi olla sellaisten temaattisten kokousten järjestäminen, joissa voitaisiin keskustella strategian laadinnan ja toteutuksen aikana esiin nousevista ongelmista. Tällaisilla ongelmilla on vaikutusta unionin tasolla, sillä ne vaikuttavat unionin politiikkoihin ja unionin politiikat vaikuttavat niihin ja ne edellyttävät korkealla tasolla tapahtuvaa koordinaatiota.

4.1.4

ETSK katsoo, että kansallisten yhteyspisteiden roolia oli vahvistettava, sillä ne ovat poliittisen tason ja toteuttamisen välinen linkki. Komitea toivoo etenkin, että nimitetään erityisedustaja, jotta voitaisiin seurata yksittäisten strategioiden toteuttamista, arvioida niitä ja raportoida niistä johtoportaan tai ministeritason konsultaatiokokouksille.

4.1.5

Komission kertomuksen mukaan on tärkeää varmistaa, että keskeiset toimijat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät eri maissa ja alueilla sitoutuvat prosessiin, kehittävät yhdessä lähestymistapoja, määrittävät taloudellisia tavoitteita ja asettavat toteuttamisaikataulun, järjestävät säännöllisesti keskusteluja, parantavat tietoisuutta ja yleisesti ottaen varmistavat tehokkaan osallistumisen.

4.1.6

ETSK katsoo, että keskeisiä sidosryhmiä ovat valtiolliset, alueelliset ja paikalliset päätöksentekijät ja kansalaisyhteiskunta, mukaan luettuina työnantaja- ja työntekijäorganisaatiot, tiede- ja tutkimusyhteisön edustajat sekä yleisesti valtiovallasta riippumattomat organisaatiot.

4.1.6.1

Näiden sidosryhmien osallistumisen vahvistaminen on ensisijaista, vaikka onkin jo olemassa monia hyviä käytänteitä sekä poliittisten toimijoiden että kansalaisyhteiskunnan osallistamiseksi.

4.1.7

Tulevaisuuden osalta komission analyysissa (1) kiinnitetään suurta huomiota onnistuneiden foorumien toiminnan edistämiseen sekä parlamenttien ja parlamentaaristen valiokuntien entistä tiiviimpään osallistumiseen. Analyysissa korostetaan myös, että kansalaisyhteiskunnan edustajien on annettava panoksensa makroalueillaan, parannettava tietoisuutta näkökannoistaan ja osallistuttava tehokkaammin temaattisten tavoitteiden ja tehtävien määrittelyyn.

4.1.8

Teorian (tiedeyhteisö) ja käytännön (elinkeinoelämä, pk-yritykset) välisen yhteistyön tiivistäminen sekä eri korkeakoulujen opiskelijoiden väliset vahvemmat yhteydet voisivat olla erittäin hyödyllisiä laadittaessa strategioita ja toteutettaessa niitä.

4.1.9

Lisäksi on erittäin tärkeää, että komission edustustot osallistuvat prosesseihin etenkin tietoteknisten järjestelmien hyödyntämisen osalta.

4.2.1

Tällä hetkellä on perusteilla ”korkean tason ryhmä”, joka koostuu EU:n 28 jäsenvaltion edustajista, ja sen ensimmäinen vuosikokous on suunnitteilla. Tällaista ryhmää tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa unionitason koordinointia ja edistää päivittäisten prosessien ja poliittisten tasojen samanaikaista toimintaa. Ryhmän yhtenä tehtävänä on toimia yhdyssiteenä muihin keskeisiin sidosryhmiin. ETSK:n mielestä ryhmän työ kuvastaa tarvetta laatia yleiseurooppalainen makroaluestrategia.

4.2.2

Nykyisten kansallisten yhteyspisteiden tapaan korkean tason ryhmän vastuulla on varmistaa, että varainkäyttö eurooppalaisten strategioiden toteutuksen tukemiseen on sopusoinnussa myös makroaluestrategioiden kanssa. Institutionaalisia rakenteita täydentävät ”kansalliset koordinointifoorumit”, jotka mahdollistavat ministeriöiden, alue- ja paikallistason, kansalaisyhteiskunnan, tieteellisten organisaatioiden ja sidosryhmien välisen konsultatiivisen vuoropuhelun.

4.2.3

Komission analyysissa korostetaan kansallisten yhteyspisteiden keskeistä koordinointiroolia. Kansalliset yhteyspisteet ovat perustehtäviensä, kuten prosessien mukauttaminen ja koordinointi, seuranta, päätöksentekoelinten välisen tiedonkulun varmistaminen ja valvonta sekä tiedotus poliittisille sidosryhmille, ohella vastuussa myös vuosittaisesta raportoinnista makroaluestrategioita käsitteleville instituutioille, kuten parlamenteille. Lisäksi ne osallistuvat valtiollisten ja alueellisten resurssien kartoittamiseen ja mahdollisuuksien mukaan niiden koordinointiin.

4.3.1

ETSK kannattaa suositusta, että sidosryhmille on annettava merkittävää poliittista ja hallinnollista tukea toteuttamistyössä sekä lisää rahoitusta ja henkilöresursseja.

4.3.2

Makroaluestrategioiden toteuttamisessa tarvitaan riippumattomia ja kansallisesti arvostettuja henkilöitä, jotka tuntevat hyvin paikallisen toimintaympäristön ja joilla on tarvittavaa asiantuntemusta, jotta voidaan varmistaa koordinointi, tarvittaessa asianomaisten ohjausryhmien tietylle tasolle kohdentaman avun turvin.

4.3.3

ETSK on samaa mieltä siitä, että uusien sääntöjen tarjoama mahdollisuus käyttää unionin rahoitusta suoraan makroaluestrategioiden tukemiseen on suuri muutos.

4.3.4

Komissio toteaa analyysissaan, että yksittäisillä ministereillä on päävastuu selkeyden varmistamisessa toteuttamiseen osallistuvien tahojen keskuudessa tarjoamalla niille tarvittavat resurssit. Jos tämän seikan vaatimia edellytyksiä ei täytetä, ei voida odottaa lisäarvoa.

4.3.5

Koordinaattorit toimivat yhtäältä poliittisen tason ja toisaalta erillisten hankkeiden ja niiden toteuttamisen välisenä linkkinä. Ne ovat yhdessä ohjausryhmien kanssa tosiasiallinen toteuttamisviranomainen.

4.3.6

Komission analyysissa todetaan, että unionitasolla on jo käytettävissä merkittäviä organisatorisia ja taloudellisia resursseja. Niiden ansiosta voidaan ja tulisikin välttää päällekkäisyyksiä ja toistoa strategioiden hallintotavassa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa ja saada siten aikaan huomattavia säästöjä. Nykyistä tietämystä ja nykyisiä käytänteitä olisi kehitettävä edelleen.

4.3.7

Yhteistyöstä olisi toteuttamisen osalta tehtävä sisällökkäämpää, kokouksia olisi järjestettävä useammin, ja temaattisten alojen välistä koordinointia olisi edistettävä myös tiivistämällä yhteyksiä itse komissioon.

4.3.8

Yksittäisen maiden ja alueiden välinen koordinointi vaihtelee makroalueittain. On vältettävä luomasta luonteeltaan liian tavanomaisia institutionaalisia rakenteita. Hyvinä esimerkkeinä ovat Atlantin rannikkoalueiden kehittämiseksi perustettu Atlantti-foorumi sekä eräät muut innovatiiviset aloitteet.

4.3.9

Komission analyysissa kiinnitetään huomiota vaihtoehtoon, joka voitaisiin toteuttaa eri maiden välisellä yhteistyöllä ja jonka avulla voitaisiin saada aikaan huomattavia etuja. ETSK on samaa mieltä siitä, että ”tekniset yhteyspisteet” voisivat tukea tiedotusta, organisointitoimintaa, raportointia, hyvien käytänteiden levittämistä, yksittäisten komiteoiden ja työryhmien perustamista sekä kokousten järjestämistä ja dokumentointia.