PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapelien tuontiin sovellettavan polkumyyntitullin voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelumenettelyssä.

· Yleinen tausta

Ehdotus perustuu perusasetuksen soveltamiseen ja tutkimukseen, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön muun muassa Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevalla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1601/2001 ja vahvistettiin lokakuussa 2007 sen jälkeen, kun suurin osa EU:ssa toimivista tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajista oli esittänyt pyynnön toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ei sovelleta.

2.           KUULEMISET JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Menettelyn osapuolilla on perusasetuksen säännösten mukaisesti ollut tilaisuus puolustaa etujaan tämän tutkimuksen yhteydessä.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

· Vaikutusten arviointi

Ehdotus perustuu perusasetuksen täytäntöönpanoon.

Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta siinä on kattava luettelo edellytyksistä, jotka on arvioitava.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Komissio pani 27. lokakuuta 2012 vireille toisen Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun. Liitteenä oleva ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu havaintoihin, joiden mukaan vahingon jatkuminen on epätodennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy oheisen asetusehdotuksen, jolla päätetään menettely ja kumotaan Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsköysien sekä -kaapelien tuontia koskevat nykyiset toimenpiteet.

· Oikeusperusta

Tämä ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 soveltamista.

· Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Toimintatapa on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa, eikä mahdollisuutta kansallisiin päätöksiin anneta.

Vaatimusta, jonka mukaan unionille, kansallisille viranomaisille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasitteen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen, ei sovelleta.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä: edellä mainitussa perusasetuksessa ei säädetä muista vaihtoehdoista.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

2013/0395 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

polkumyyntitoimenpiteiden kumoamisesta tiettyjen Venäjän federaatiosta peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009[1], jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1.           Voimassa olevat toimenpiteet

(1)       Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1601/2001[2] käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Venäjän federaatiosta, Turkista, Thaimaasta ja Tšekistä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien tuonnissa. Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäiset toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti toimenpiteisiin, käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)       Komissio hyväksyi elokuussa 2001 venäläisen tuottajan (JSC Severstal-Metiz) tekemän hintasitoumustarjouksen. Tämä sitoumussopimus kumottiin lokakuussa 2007[3]; sen ei katsottu toimivan, koska useiden yrityksen viemien tuotelajien asianmukaisessa luokittelussa oli vaikeuksia.

(3)       Neuvosto piti asetuksella (EY) N:o 1279/2007[4] voimassa asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaiset Venäjän federaatioon kohdistuvat alkuperäiset toimenpiteet osittaisten välivaiheen tarkastelujen ja voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen jälkeen. Näitä toimenpiteitä kutsutaan jäljempänä ’voimassa oleviksi toimenpiteiksi’ ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tutkimusta kutsutaan jäljempänä ’viime tutkimukseksi’. Samalla asetuksella päätettiin Turkista ja Thaimaasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevat toimenpiteet.

(4)       Tällä hetkellä[5] on voimassa myös Ukrainasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuonnin vastaisia toimenpiteitä, jotka laajennettiin koskemaan myös Marokosta, Moldovasta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsvaijereiden tuontia.

2.           Tarkastelupyyntö

(5)       Komissio ilmoitti 27. lokakuuta 2012 Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’[6], Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta.

(6)       Tarkastelu pantiin vireille Liaison Committee of European Union Wire Rope Industries -järjestön, jäljempänä ’EWRIS’ tai ’pyynnön esittäjä’, esittämästä perustellusta pyynnöstä, joka tehtiin sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 50 prosenttia tiettyjen rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien kokonaistuotannosta unionissa. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

3.           Tutkimus

3.1.        Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)       Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2011 ja 30 päivän syyskuuta 2012 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu alkoi 1 päivänä tammikuuta 2009 ja kesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun saakka, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

3.2.        Menettelyn osapuolet

(8)       Komissio ilmoitti asiasta virallisesti tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuottajille, tuojille ja käyttäjille sekä pyynnön esittäjälle ja viejämaan viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)       Koska tutkimuksessa oli osallisena mahdollisesti suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia Venäjän federaatiosta, vireillepanoilmoituksessa esitettiin alun perin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia Venäjän federaatiosta ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa menettelyn vireillepanosta sekä toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(10)     Koska ainoastaan kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa Venäjän federaatiosta toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi halukkuutensa yhteistyön jatkamiseen komission kanssa, komissio päätti olla soveltamatta otantaa vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(11)     Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista, ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään ilmoitusta koskevia huomautuksia vireillepanoilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa. Alustavaan otokseen kuului viisi unionin tuottajaa, joiden todettiin edustavan unionin tuotannonalaa samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän ja myynnin osalta unionissa.

(12)     Koska huomautuksia ei esitetty, ehdotetut yritykset valittiin lopulliseen otokseen ja asiasta ilmoitettiin asianomaisille osapuolille. Yksi lopullisesti valituista yrityksistä vetäytyi sittemmin otoksesta. Komissio päätti sen vuoksi pienentää otosta neljään jäljellä olevaan yritykseen, joiden katsottiin vielä edustavan unionin tuotannonalaa samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän (29,3 prosenttia) ja myyntimäärän (20,9 prosenttia) osalta unionissa.

(13)     Vaikka vireillepanoilmoituksessa suunniteltiin sovellettavan otantaa etuyhteydettömiin tuojiin, yksikään etuyhteydetön tuoja tai käyttäjä ei ilmoittautunut. Tämän vuoksi etuyhteydettömiin tuojiin ei sovellettu otantaa.

(14)     Kyselylomakkeet lähetettiin neljälle otokseen valitulle unionin tuottajalle, kahdelle Venäjän federaatiossa vientiä harjoittavalle tuottajalle ja etuyhteydessä olevalle tuojalle.

3.3.        Kyselylomakevastaukset

(15)     Kyselyihin saatiin vastauksia neljältä otokseen valitulta unionin tuottajalta, etuyhteydessä olevalta tuojalta ja yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta Venäjän federaatiosta.

(16)     Vaikka kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa Venäjän federaatiosta oli alun perin ilmoittautunut, vain yksi niistä  toimitti vastauksen kyselyyn, ja sen katsotaan siten toimineen yhteistyössä tutkimuksessa. Yhteistyössä toimineella vientiä harjoittavalla tuottajalla on Italiassa sen täysin omistama tytäryhtiö, joka myös tuottaa teräsvaijereita ja harjoittaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Venäjän federaatiosta. Toinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti tietoja tutkimuksen vireillepanon yhteydessä, muttei pyynnöstä huolimatta täyttänyt kyselylomaketta. Näin ollen katsotaan, että toinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

3.4.        Tarkastuskäynnit

(17)     Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) unionin tuottajat:

– CASAR Drahtseilwerk Saar GmbH, Saksa,

– BRIDON International Ltd., Yhdistynyt kuningaskunta,

– TEUFELBERGER Seil GmbH, Itävalta,

– Manuel Rodrigues de OLIVEIRA Sá & Filhos, S.A., Portugali;

b) vientiä harjoittava tuottaja Venäjän federaatiossa:

– JSC SEVERSTAL-Metiz, Cherepovets;

c) etuyhteydessä oleva tuoja:

– REDAELLI Tecna SpA, Italia.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.           Tarkasteltavana oleva tuote

(18)     Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja viime tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, eli nykyisin CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98 kuuluvat rauta- ja teräsköydet ja -vaijerit, myös lukitut köydet, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia (tuotannonalalla käytetään usein termiä ’teräsvaijerit’), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

2.           Samankaltainen tuote

(19)     Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, että Venäjän federaatiossa tuotetuilla ja unioniin viedyillä teräsvaijereilla sekä unionissa unionin tuottajien valmistamilla ja myymillä teräsvaijereilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat loppukäyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C.        POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.           Alustavat huomautukset

(20)     Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(21)     Kuten edellä johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, Venäjän federaatiossa vientiä harjoittavien tuottajien joukosta ei ollut tarpeen valita otosta. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osuus tarkasteltavana olevan tuotteen Venäjän federaatiosta unioniin suuntautuvasta viennistä oli 99 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella katsottiin, että yhteistyössä toimimisen taso oli korkea.

(22)     Koska kaksi muuta tiedossa olevaa tuottajaa Venäjän federaatiosta ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, seuraavassa esitetyt päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä oli tehtävä parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan luettuina Eurostatin tiedot, Venäjän viralliset tilastot ja toiselta tuottajalta saadut vähäiset tiedot.

2.           Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

(23)     Tarkastelupyynnössä väitettiin, että Venäjän federaatiosta unioniin suuntautuvan viennin keskimääräinen polkumyyntimarginaali on 130,8 prosenttia. Kuten vireillepanoilmoituksessa mainittiin (4.1 kohta), pyynnön esittäjä vertasi Venäjän federaatiosta unioniin suuntautuvan viennin hintoja (”noudettuna lähettäjältä” -tasolla) Venäjän federaation kotimarkkinahintoihin.

2.1.        Normaaliarvo

(24)     Aluksi tutkittiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko se myynyt samankaltaista tuotetta Venäjän kotimarkkinoilla riippumattomille asiakkaille edustavassa määrin eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia vastaavasta unioniin suuntautuneesta vientimyynnistä. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa.

(25)     Komissio yksilöi tämän jälkeen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoilla myymät samankaltaisen tuotteen lajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin viedyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(26)     Tämän jälkeen tutkittiin, oliko yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti ollut edustavaa kunkin tuotelajin osalta eli oliko kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynti ollut vähintään 5 prosenttia saman tuotelajin unioniin suuntautuneen vientimyynnin määrästä. Näiden edustavassa määrin myytyjen tuotelajien osalta tutkittiin sitten, oliko kyseinen myynti tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(27)     Se, voitiinko kunkin edustavassa määrin kotimarkkinoilla myydyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, selvitettiin määrittämällä, kuinka suuri osuus asianomaisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Kaikissa tapauksissa, joissa tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynti tapahtui riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin kyseisen tuotelajin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen koko kotimarkkinamyynnin painotettuna keskiarvona.

(28)     Niille lopuille tuotelajeille, joiden kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa tai ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskennallisesti. Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä vietyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin, joita oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali, joiden määrittämisessä käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka pohjautuivat samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä.

2.2.        Vientihinta

(29)     Yhteistyössä toimineen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille suuntautuneen vientimyynnin osalta vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(30)     Sellaisen vientitapahtuman osalta, jossa vienti unioniin tapahtui etuyhteydessä olevan kauppayhtiön välityksellä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen jälleenmyyntihinnan perusteella, jonka kyseinen etuyhteydessä oleva kauppias veloitti ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta unionissa. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja, jotta kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneet kustannukset sekä voittomarginaali otettaisiin huomioon luotettavan vientihinnan määrittämiseksi. Koska riippumattomilta tuojilta ei saatu tietoja kertyneiden voittojen määristä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, käytettiin 5 prosentin keskimääräistä voittomarginaalia.

2.3.        Vertailu

(31)     Normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihinnan painotetun keskiarvon vertailu tehtiin noudettuna lähettäjältä -hinnoin samassa kaupan portaassa.

(32)     Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden osoitettiin vaikuttaneen hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tästä syystä otettiin oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon erot kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannuksissa, rahoitus- ja pakkauskuluissa, palkkioissa ja hyvityksissä, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

2.4.        Polkumyyntimarginaali

(33)     Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Vertailussa kävi ilmi, että esiintyi polkumyyntiä, jonka suuruus oli 4,7 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

3.           Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan

3.1.        Alustavat huomautukset

(34)     Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Venäjän federaatiosta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat, unionin markkinoiden ja muiden kolmansien maiden markkinoiden houkuttavuus, tuotantokapasiteetti ja vientiä varten käytettävissä oleva ylikapasiteetti Venäjän federaatiossa.

3.2.        Venäjän federaatiosta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat

(35)     Eurostatin mukaan tarkastelujakson aikana tuonti Venäjän federaatiosta kasvoi 2 005 tonnista (vuonna 2009) 2 343 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa noin yhtä prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja tarkastelujaksolla. Kuten johdanto-osan 33 kappaleessa todetaan, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuonti oli tapahtunut polkumyyntihinnoin (4,7 prosenttia) voimassa olleesta polkumyyntitullista huolimatta.

3.3.        Unionin markkinoiden ja muiden kolmansien maiden markkinoiden houkuttavuus

(36)     Unioniin suuntautunut vienti muodosti 3 prosenttia yhteistyössä toimineen tuottajan kokonaismyynnistä, ja suurin osa myynnistä (85 prosenttia) tapahtui Venäjän kotimarkkinoilla. Kotimarkkinat kasvoivat 38 prosenttia tarkastelujaksolla[7] ja voivat edelleen kasvaa, jos Venäjän federaation bruttokansantuotteen kasvu jatkuu, kuten julkisesti saatavilla olevissa, taloudelliseen analyysiin erikoistuneissa lähteissä todetaan. Tutkimuksen aikana kerätyistä tiedoista kävi lisäksi ilmi, että yhteistyössä toiminut tuottaja ei tuota kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja, minkä vuoksi sen unionin tuottajiin kohdistama kilpailupaine on vähäinen. Tämä pätee todennäköisesti myös kahteen muuhun tuottajaan, koska ei ole saatavilla tietoja investoinneista uusiin koneisiin, joilla voitaisiin tuottaa esimerkiksi halkaisijaltaan suurempaa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Venäjän federaatiossa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien kilpailupaineen vähäisyyttä vahvistaa myös se, että unionin tuottajat toimivat Venäjän markkinoilla. Venäjän virallisten tullitilastojen mukaan unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen Venäjän federaatioon suuntautuvan viennin osuus oli 30 prosenttia samankaltaisen tuotteen kaikesta tuonnista Venäjän markkinoille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eli unionin tuottajat ovat suurin viejä Venäjän markkinoilla.

(37)     Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että ennustettu Venäjän bruttokansantuotteen kasvu (3 prosenttia) on melko maltillinen eikä se mahdollista Venäjän teräsvaijerimarkkinoiden kehittymistä edelleen. Venäjän markkinat eivät siten ehkä voisi ottaa vastaan samankaltaisen tuotteen lisämääriä. Tässä yhteydessä on todettava, että Venäjän bruttokansantuotteen kasvu tarkastelujakson aikana (vuodesta 2009 tutkimusajanjakson loppuun) oli pienempi kuin vuodelle 2014 ennustettu kasvu, mutta se mahdollisti kuitenkin Venäjän teräsvaijerimarkkinoiden 38 prosentin kasvun. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(38)     Sama osapuoli mainitsi myös yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan hiljattain (yhteistyössä unionissa sijaitsevan tytäryhtiönsä kanssa) kehittämät uudet tuotelajit ja väitti, että tämä osoittaa kyseisen tuottajan tehneen investointeja tarkastelujaksolla. Tämä tieto ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen havainnon kanssa, että yhteistyössä toimineella tuottajalla ei ole valmiuksia tuottaa kaikkia vaijerityyppejä (erityisesti markkinoiden laadukkaimpiin kuuluvia teräsvaijereita). Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(39)     Unionin markkinoiden houkuttavuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös, että jotkin venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat ostivat unionin tuottajien yritystoiminnan. Kahdella venäläisellä tuottajalla on itse asiassa tällä hetkellä unionissa toimivat tytäryhtiöt. Yhteistyössä toimineen viejän EU:ssa sijaitsevaan tytäryhtiöön tehdyllä tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että sen myynti tapahtuu pääasiassa Euroopan markkinoilla ja että yhteistyössä toimineen tuottajan ja kyseisen tytäryhtiön välinen etuyhteydellinen myynti oli vähäistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(40)     Yhteistyössä toimineen viejän tietojen perusteella on huomioitava, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen vientimäärä Venäjältä kolmansiin maihin oli neljä kertaa suurempi kuin unioniin suuntautuva vientimäärä. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat keskimäärin alempia kuin sen kotimarkkinoiden myyntihinnat Venäjän federaatiossa mutta keskimäärin korkeampia kuin unionin markkinoille suuntautuvan viennin hinnat. Tämän perusteella voidaan päätellä, että kolmansien maiden markkinoille suuntautuva vientimyynti on houkuttavampaa kuin unionin markkinoille suuntautuva myynti. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) markkinoiden kanssa vakiinnutetut myyntikanavat.

(41)     Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että venäläisten tuottajien kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinnat ovat itse asiassa alhaisemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Tähän liittyen esitettiin Ukrainaan ja joihinkin Euroopan maihin suuntautuvan viennin keskimääräisten hintojen vertailu, jonka väitettiin perustuvan Venäjän tullitilastoihin. Vertailun pohjana olevia alkuperäisiä tietoja ei toimitettu. Tässä yhteydessä on todettava, että tutkimuksessa toteutettu Venäjältä unioniin ja kolmansille markkinoille suuntautuvan viennin hintaerojen vertailu perustui yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kyselystä saatuihin tarkastettuihin tietoihin. Kyseinen hintavertailu tehtiin ”noudettuna lähettäjältä” -tasolla ottaen huomioon erot tuotelajeissa ja kaupan portaassa. Pyynnön esittäjän toimittamat keskimääräisissä hinnoissa eivät tule esiin teräsvaijerimarkkinoilla voimassa olevien hintojen monimutkaiset osatekijät ja vaihteluvälit, jotka johtuvat erilaisten tuotteiden suuresta määrästä ja eri kaupan portaasta. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(42)     Sama osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan Venäjän federaatioon suuntautuvan viennin määrä on tässä tapauksessa epäolennainen, ja korosti ennemminkin Kiinan kansantasavallasta Venäjän federaatioon suuntautuvaa kasvanutta tuontia ja tarvetta tämän huomioon ottamiselle analyysissa, koska kyseinen tuonti muodostaa kilpailu-uhkan venäläisten tuottajien toimimiselle Venäjän ja IVY:n markkinoilla. Tässä yhteydessä on olennaista, että unionin tuottajat ovat edelleen suurimmat viejät Venäjän markkinoilla, koska se vahvistaa muun muassa sen tosiasian, että venäläisillä tuottajilla ei ole valmiuksia tuottaa kaikkia teräsvaijerilajeja, joille on kysyntää Venäjän markkinoilla. Kiinasta Venäjän federaatioon suuntautuvasta viennistä on todettava, että se kasvoi samalla kun kysyntä kasvoi nopeasti Venäjän markkinoilla. Tietoja ei toimitettu esimerkiksi Kiinasta Venäjän federaatioon tai IVY-maihin suuntautuvan viennin hintatasoista tai tutkimuksen kohteena olevan tuontituotteen ominaisuuksista, joiden avulla olisi ollut mahdollista tehdä jatkoanalyysia. Lopuksi on todettava, että Venäjän tullitilastojen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen venäläiset tuottajat olivat edelleen johtavassa asemassa kotimarkkinoillaan teräsvaijerien osalta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että kokonaistuonti näille markkinoille muodosti vain noin 15 prosenttia Venäjän teräsvaijerimarkkinoista. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

3.4.        Venäjän federaation tuotantokapasiteetti ja vientiin käytettävissä oleva ylikapasiteetti

(43)     Tarkastelupyynnön mukaan kaikkien venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti oli 115 000 tonnia. Tutkimuksen aikana pyynnön esittäjä arvioi uudelleen Venäjän tuotantokapasiteetin olevan 220 000–250 000 tonnia, minkä tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Yhteistyössä toimineelta viejältä saatujen tarkistettujen tietojen, toisen tiedossa olevan tuottajan toimittamien tietojen sekä pyyntöön sisältyvien kolmatta tuottajaa koskevien tietojen perusteella kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen venäläisten tuottajien tuotantokapasiteetti oli vakiintunut noin 158 000 tonnin tasolle. Tässä yhteydessä on huomioitava, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotantokapasiteetti oli tarkastelujakson aikana rakennemuutosten kohteena, joiden seurauksena yksi tuotantolaitos suljettiin.

(44)     Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, että suljetusta tuotantolaitoksesta siirrettiin joitakin koneita yhteistyössä toimineen tuottajan toiseen tuotantopaikkaan. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Tässä yhteydessä voidaan vahvistaa, että tutkimuksen aikana kerätyn näytön perusteella yhteistyössä toiminut tuottaja toteutti tarkastelujaksolla rakennemuutoksia, joihin kuului joidenkin koneiden romuttaminen kaikissa kolmessa tuotantopaikassa sekä yhden tuotantolaitoksen sulkeminen. Ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että suljetusta tuotantolaitoksesta olisi siirretty tiettyjä koneita muihin tuotantolaitoksiin. Tämä ei kuitenkaan muuta kyseisen tuottajan ja koko Venäjän tuotantokapasiteetin arviota, jota osapuoli ei kiistänyt. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(45)     Kun tarkastellaan kapasiteetin käyttöastetta ja ylikapasiteettia, kolmannen tuottajan kapasiteetin käyttöastetta koskevien tarkkojen tietojen puuttuessa oletettiin kahden tuottajan tietojen perusteella, että sen kapasiteetin käyttöaste oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suunnilleen sama kuin kahden muun tuottajan eli 90 prosenttia. Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että käyttämätön kapasiteetti Venäjän federaatiossa on kokonaisuudessaan 17 000 tonnia. Tämä on noin 8 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.5.        Päätelmät

(46)     Koska havaittiin, että Venäjän federaatiosta tuleva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, polkumyynnin jatkuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos nykyiset polkumyyntitoimenpiteet poistetaan.

(47)     Seuraavia seikkoja olisi kuitenkin korostettava. Ensinnäkin Venäjän federaatiossa on vain vähän käyttämätöntä kapasiteettia, joka voidaan ohjata kotimarkkinoille, joilla kysyntä kasvaa nopeasti. Toiseksi venäläisillä tuottajilla ei ole valmiuksia toimittaa kaikentyyppisiä vaijereita, ja näin ollen ne saavat aikaan vain vähäistä kilpailupainetta unionin markkinoilla. Kolmanneksi kolmesta tiedossa olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta kahdella on unionissa täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt, joissa tuotetaan samankaltaista tuotetta. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tytäryhtiöstä saatujen tietojen perusteella on havaittavissa, että tytäryhtiössä tuotettua samankaltaista tuotetta myydään pääasiassa unionin markkinoilla, ja vientiä harjoittava tuottaja tuottaa ja myy samankaltaista tuotetta lähinnä Venäjän markkinoita varten. Lisäksi venäläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla on tiiviit liikeyhteydet kolmansien maiden markkinoilla, erityisesti IVY-maiden markkinoilla, jotka ovat venäläisten viejien kannalta houkuttelevampia, koska näillä markkinoilla saatavat hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin unionissa saatavat hinnat. Tämän perusteella pääteltiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Venäjän federaatiosta ei todennäköisesti kasva merkittävästi, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

D. UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(48)     Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana teräsvaijereita valmisti yli 30 unionin tuottajaa. Näiden tuottajien tuotannon (joka määritettiin yhteistyössä toimineilta tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella ja muiden unionin tuottajien osalta pyynnön esittäjältä saatujen tietojen perusteella) katsotaan siten muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(49)     Kuten johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, unionin tuottajien suuren määrän takia valittiin otos. Vahinkoindikaattorit määritettiin vahingon tarkastelua varten kahdella tasolla:      - makrotaloudelliset tekijät (tuotanto, kapasiteetti, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, keskimääräiset yksikköhinnat ja polkumyynnin merkittävyys) arvioitiin koko unionin tuotannon tasolla yhteistyössä toimineilta tuottajilta kerättyjen tietojen ja Eurostatin tietojen perusteella, ja muiden unionin tuottajien osalta käytettiin pyynnön esittäjältä saatuihin tietoihin pohjautuvaa arviota;           - mikrotaloudelliset tekijät (varastot, palkat, kannattavuus, investointien tuotto, kassavirta, pääoman saanti ja investoinnit) tutkittiin otokseen valittujen unionin tuottajien osalta kyseisiltä tuottajilta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

E. TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1.           Unionin kulutus

(50)     Unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia eli 195 426 tonnista 211 380 tonniin vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

|| 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus (tonnia) || 195 426 || 206 940 || 213 350 || 211 380

Indeksi || 100 || 106 || 109 || 108

2.           Nykyinen tuonti Venäjän federaatiosta

2.1.        Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

(51)     Eurostatin tietojen mukaan Venäjän federaatiosta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi 2 005 tonnista 2 343 tonniin vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kasvusta huolimatta nämä tuotantomäärät ovat alhaisemmat kuin Venäjän federaatiosta tuleva tuonti viime tutkimuksen aikana, jolloin tuonti oli 2 908 tonnia vuonna 2005 ja 3 323 tonnia ajanjaksolla 1.7.2005–30.6.2006 (edellinen tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso). Lisäksi Venäjältä tulevan tuonnin määrä laski tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisestä lähtien (20 prosentin lasku).

(52)     Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli 1,03 prosenttia vuonna 2009 ja 1,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(53)     Tuontihinnat puolestaan ovat nousseet tarkastelujaksolla tasaisesti 12 prosenttia.

|| 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonti (tonnia) || 2 005 || 2 197 || 2 549 || 2 343

Indeksi || 100 || 110 || 127 || 117

Markkinaosuus || 1,03 % || 1,06 % || 1,19 % || 1,11 %

Indeksi || 100 || 103 || 116 || 108

Tuontihinta || 1 054 || 1 084 || 1 171 || 1 178

Indeksi || 100 || 103 || 111 || 112

2.2.        Hintojen alittavuus

(54)     Hintojen alittavuus määritettiin käyttäen yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan vientihintoja ilman polkumyyntitullia, ja se oli 54,7–69,0 prosenttia riippuen tuotelajista, ja hinnan alittavuuden painotettu keskimääräinen marginaali oli 63,4 prosenttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin vähäinen määrä ja lukuisten erilaisten teräsvaijerilajien olemassaolo, hinnan alittavuus voitiin määrittää ainoastaan sellaisten hyvin harvojen täysin samanlaisten tuotelajien perusteella, joiden määrät ovat pienet (19,9 tonnia). Sen vuoksi hinnan alittavuuden marginaali on ainoastaan suuntaa-antava.

3.           Tuonti muista maista

3.1.        Muista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat

(55)     Muista maista kuin Venäjän federaatiosta tuleva tuonti kasvoi 10,6 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä on enemmän kuin kulutuksen kasvu EU:n markkinoilla (8 prosenttia). Siitä huolimatta, että muut maat kuin Venäjän federaatio kasvattivat markkinaosuuttaan EU:ssa, niiden markkinaosuuksia voidaan pitää vakaina.

(56)     Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tärkeimmät viejämaat olivat Etelä-Korea, jonka markkinaosuus oli 16 prosenttia, Kiina (1,78 prosenttia), Thaimaa (noin 1,65 prosenttia) ja Venäjän federaatio (ks. edellä, 1,11 prosenttia), ja unionin tuotannonalan markkinaosuus oli lähes 60 prosenttia.

Maat/Tuonti (tonnia) || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etelä-Korea || 32 027 || 23 926 || 28 906 || 34 798

Kiina || 5 797 || 4 067 || 5 174 || 3 765

Thaimaa || 3 673 || 3 815 || 5 348 || 3 499

Muut maat || 34 938 || 38 974 || 39 376 || 42 444

Välisumma (lukuun ottamatta Venäjän federaatiota) || 76 435 || 70 782 || 78 804 || 84 506

|| || || ||

Venäjä || 2 005 || 2 197 || 2 548 || 2 343

|| || || ||

|| || || ||

Tuonti yhteensä (mukaan luettuna Venäjän federaatio) || 78 440 || 72 979 || 81 352 || 86 849

3.2.        Hintojen alittavuus

(57)     Muista maista tuotujen samankaltaisten tuotteiden keskimääräiset tuontihinnat pysyivät kaiken kaikkiaan vakaina ja ennallaan tarkastelujakson aikana ja alittivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 57 prosentilla.

4.           Unionin tuotannonalan tilanne

(58)     Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

4.1.        Alustavat huomautukset

(59)     Koska unionin tuotannonalan osalta käytettiin otantaa, vahingon arviointi tapahtui koko unionin tuotannonalalta (johdanto-osan 49 kappaleessa määritellyt makrotaloudelliset tekijät) ja otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella (johdanto-osan 49 kappaleessa määritellyt mikrotaloudelliset tekijät).

a)      Tuotanto

(60)     Unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 6 prosenttia eli 214 475 tonnista 228 368 tonniin. Samaan aikaan, kun kulutus kasvoi (8 prosenttia) johdanto-osan 52 kappaleessa todetun mukaisesti, unionin tuotannonalan tuotanto lisääntyi 6 prosenttia.

Unionin tuotannonala || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia) || 214 475 || 223 385 || 224 559 || 228 368

Indeksi || 100 || 104 || 105 || 106

b)      Kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(61)     Unionin kulutuksen kasvu (8 prosenttia) sai aikaan myös unionin tuotannonalan tuotannon 6 prosentin kasvun.

Unionin tuotannonala || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kapasiteetti || 348 852 || 371 187 || 366 976 || 369 134

Indeksi || 100 || 106 || 105 || 106

Kapasiteetin käyttöaste || 61,5 % || 60,2 % || 61,2 % || 61,9 %

Indeksi || 100 || 98 || 100 || 101

c)      Myyntimäärä

(62)     Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla kasvoi 7 prosenttia vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

Unionin tuotannonala || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myynti etuyhteydettömille osapuolille unionissa (tonnia) || 116 902 || 133 824 || 131 085 || 124 524

Indeksi || 100 || 114 || 112 || 107

d)      Markkinaosuus

(63)     Unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana: se oli 60 prosenttia vuonna 2009 ja 59 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Unionin tuotannonala || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Markkinaosuus || 60 % || 65 % || 61 % || 59 %

Indeksi || 100 || 108 || 102 || 98

e)      Kasvu

(64)     Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia, myös unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 7 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuutta voidaan siten pitää vakaana, joskin se hieman menetti markkinaosuuttaan, ja tuonti Venäjän federaatiosta lisääntyi hieman.

f)       Työllisyys

(65)     Vaikka otokseen valittujen unionin tuottajien työllisyyden kasvu oli 5 prosenttia tarkastelujakson aikana, pyynnön esittäjän tekemä arvio koko tuotannonalan työllisyyden tasosta on erilainen ja kehityssuuntaus on negatiivinen, sillä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä on tapahtunut 6 prosentin lasku.

Unionin tuotannonala || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työllisyys || 3 763 || 3 776 || 3 688 || 3 544

Indeksi || 100 || 100 || 98 || 94

|| || || ||

g)      Polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(66)     Havaitun polkumyynnin tosiasialliset marginaalit olivat 4,7 prosenttia, eikä niiden vaikutusta unionin tuotannonalaan voida pitää merkittävänä, kun otetaan huomioon Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin vähäinen kokonaismäärä ja suhteellisen alhainen polkumyyntimarginaali.

h)      Varastot

(67)     Unionin tuotannonalan loppuvarastot vähenivät vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia) || 11 723 || 10 240 || 9 813 || 10 489

Indeksi || 100 || 87 || 84 || 89

i)       Myyntihinnat ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät

(68)     Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat nousivat 8 prosenttia vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä hintakehitys liittyy siihen, että unionin tuotannonala pystyi siirtämään tuotantokustannusten nousun (8 prosenttia) käyttäjille. Hintojen kehitys johtuu myös siitä, että unionin tuotannonalalla siirrytään asteittain halkaisijaltaan suurempiin teräsvaijereihin ja keskitytään yhä enemmän erikoiskäyttöön tarkoitettuihin köysiin.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta EU:ssa (euroa/tonni) || 3 625 ||  3 658 || 3 809 || 3 911

Indeksi || 100 || 101 || 105 || 108

j)       Palkat

(69)     Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana keskipalkka kokoaikaista työntekijää kohti (FTE) nousi 20 prosenttia tarkastelujaksolla. Joidenkin otokseen valittujen yritysten rakenneuudistusten jälkeen korkeasti koulutettujen työntekijöiden osuus verrattuna vähän koulutettuihin lisääntyi tarkastelujaksolla, mikä näkyy myös kohonneissa keskimääräisissä palkkakustannuksissa työntekijää kohden.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Palkka (FTE) (euroa) || 42 393 || 45 174 || 48 718 || 51 052

Indeksi || 100 || 107 || 115 || 120

k)      Tuottavuus

(70)     Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna kokoaikaiseksi muutettuna työmääränä henkilöä kohti vuodessa oli tarkastelujaksolla vaihtelevaa, sillä se laski vuonna 2010 ja nousi jälleen vuonna 2011 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Unionin tuotannonala || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuottavuus || 58 || 52 || 53 || 55

Indeksi || 100 || 88 || 90 || 94

l)       Investoinnit ja pääoman saanti

(71)     Investoinnit teräsvaijereihin lisääntyivät 271 prosenttia tarkastelujaksolla ja olivat merkittäviä: ne olivat lähes 16 miljoonaa euroa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Otokseen valituilla tuottajilla ei ollut vaikeuksia pääoman saannissa tarkastelujakson aikana. Lisäksi suuri osa investoinneista voitiin rahoittaa omasta kassavirrasta.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit (tuhatta euroa) || 5 845 || 6 025 || 12 656 || 15 839

Indeksi || 100 || 103 || 217 || 271

m)     Kannattavuus EU:n markkinoilla

(72)     Otokseen valitut tuottajat onnistuivat tekemään voittoa koko tarkastelujakson ajan. Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana saadut voitot ylittivät alkuperäisessä tutkimuksessa asetetun 5 prosentin tavoitteen – siitä huolimatta, että voitot vähenivät vuoteen 2009 verrattuna.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kannattavuus EU:n markkinoilla || 14,8 % || 10,1 % || 10,6 % || 10,6 %

Indeksi || 100 || 68 || 72 || 72

n)      Investointien tuotto

(73)     Investointien tuotto (teräsvaijeritoiminnan synnyttämä kokonaisvoitto prosentteina teräsvaijereiden tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvän omaisuuden nettokirjanpitoarvosta) noudatti suunnilleen kannattavuuden kehitystä koko tarkastelujakson ajan. Laskusta huolimatta tämä indikaattori on edelleen melko merkittävä.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investointien tuotto || 37,7 % || 23,4 % || 25 % || 23 %

Indeksi || 100 || 62 || 66 || 61

o)      Kassavirta

(74)     Kassavirtatilanne on edelleen kokonaisuudessaan hyvin positiivinen huolimatta sen heikkenemisestä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä: se noudattaa kannattavuussuuntauksia tietyssä määrin koko tarkastelujakson ajan.

Otokseen valitut tuottajat || 2009 || 2010 || 2011 || Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kassavirta (tuhatta euroa) || 57 545 || 40 640 || 38 297 || 43 380

Indeksi || 100 || 71 || 67 || 75

p)      Aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen

(75)     Suurin osa indikaattoreista osoittaa, että unionin tuotannonala mukautti tuotantovälineitään pystyäkseen vastaamaan uuden talousympäristön vaatimuksiin ja tarttumaan EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tarjoutuviin mahdollisuuksiin niillä segmenteillä, joilla voi saavuttaa suuria voittoja. Unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanteen paraneminen vuonna 2001 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden johdosta on todisteena siitä, että toimenpiteet ovat tehokkaita ja että unionin tuotannonala on toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

4.2.        Päätelmät

(76)     Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala pystyi jokseenkin säilyttämään markkinaosuutensa, hinnat nousivat 8 prosenttia, varastot pysyivät kohtuullisella tasolla ja tuotantomäärät ja kulutus kasvoivat. Unionin tuotannonala oli kannattava koko tarkastelujakson ajan, vaikka voitot olivat pienemmät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 2009. Edellä mainittu huomioon ottaen voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla.

F. VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(77)     Tarkastelun kohteena oli myös se, olisiko merkittävän vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin ei todennäköisesti tapahdu, mikä johtuu jäljempänä esitetyistä syistä.

(78)     Kuten johdanto-osan 54 kappaleessa korostetaan, Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin hintojen todetaan alittavan EU:n hinnat. Vastaavien tuotelajien vähäisten määrien vuoksi nykyistä hinnan alittavuuden marginaalia voidaan kuitenkin pitää ainoastaan suuntaa-antavana.

(79)     Kuten johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin määrä oli 2 005 tonnia vuonna 2009 ja 2 343 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja sen markkinaosuus oli vastaavasti 1,03 ja 1,11 prosenttia.

(80)     Kuten johdanto-osan 43 ja 45 kappaleessa todetaan, Venäjän kokonaiskapasiteetin arvioidaan olevan noin 158 000 tonnia, kun taas viime tutkimuksen aikana sen arvioitiin olevan suunnilleen samalla tasolla EU:n kokonaiskulutuksen kanssa eli 220 000 tonnia. Lisäksi käyttämätön kapasiteetti näyttää tällä hetkellä olevan vähäinen.

(81)     Viime tutkimuksen aikana arvioitiin, että Venäjän markkinat eivät pysty ottamaan vastaan tarjonnan määrää. Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa todetaan, teräsvaijereiden kulutus Venäjän kotimarkkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti eli 38 prosenttia. Lisäksi julkisissa talousennusteissa arvioidaan, että Venäjän federaation bruttokansantuote kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Kuten johdanto-osan 45 kappaleessa todetaan, Venäjän käyttämätön kapasiteetti ohjataan sen vuoksi todennäköisesti kasvaville Venäjän markkinoille, koska hinnat Venäjällä ovat noin 11 prosenttia korkeammat kuin EU:hun suuntautuvan viennin hinnat. Lisäksi Venäjän muille markkinoille, erityisesti IVY-maihin, suuntautuvan viennin hinnat ovat keskimäärin 5,6 prosenttia korkeammat kuin EU:hun suuntautuvan viennin hinnat. Sen vuoksi unionin markkinoille ei todennäköisesti suunnata merkittäviä määriä käyttämättömästä kapasiteetista tai nykyisestä myynnistä, joka suuntautuu tuottavammille kotimarkkinoille ja/tai IVY-maiden markkinoille.

(82)     Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Venäjän federaatiosta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden kumoaminen ei kaiken todennäköisyyden mukaan johtaisi koko unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon toistumiseen.

G. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(83)     Edellä esitetyn perusteella Venäjän federaatiosta tulevaan teräsvaijereiden tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi kumottava ja nykyinen menettely päätettävä perusasetuksen 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(84)     Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että Venäjän federaatiosta peräisin olevassa tuonnissa nykyisin voimassa olevat toimenpiteet päätetään. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Huomautuksia saatiin yhdeltä asianomaiselta osapuolelta, joka myös pyysi kuulemista. Kuuleminen myönnettiin osapuolelle kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan läsnä ollessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kumotaan polkumyyntitoimenpiteet, jotka koskevat Venäjän federaatiosta peräisin olevia ja nykyisin CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98 kuuluvia teräsköysiä ja -kaapeleita, myös lukittuja köysiä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja köysiä ja kaapeleita), joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia, ja päätetään kyseistä tuontia koskeva menettely.

2 artikla

Päätetään polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, joka koskee Venäjän federaatiosta tuotavia ja nykyisin CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98 kuuluvia teräsköysiä ja -kaapeleita, myös lukittuja köysiä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja köysiä ja kaapeleita), joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

[2]               EYVL L 211, 4.8.2001, s. 1.

[3]               EUVL L 285, 31.10.2007, s. 52.

[4]               EUVL L 285, 31.10.2007, s. 1.

[5]               EUVL L 36, 9.2.2012, s. 1.

[6]               EUVL C 330, 27.10.2012, s. 5.

[7]               Tieto perustuu Prommetiz-järjestöltä (metallitavaran tuottajien järjestö Venäjällä) saatuihin tietoihin.